Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Transkriptio

1 Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1

2 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä luo hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille parantaa ikäjohtamista eli ikään liittyvien tekijöiden huomioon ottamista päivittäisessä johtamisessa kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. 2

3 Miksi laatukriteerit? Kriteerit on tarkoitettu organisaatiossa johtamisen arviointiperustaksi, keskustelun käynnistäjäksi ja johtamisen kehittämisen suuntaajaksi. Kriteereissä on nostettu esille asioita ja arvoja, jotka haastavat julkista johtamista juuri nyt. Kriteerit täydentävät olemassa olevia johtamisen ja esimiestyön arviointeja ja malleja (muun muassa työtyytyväisyyskyselyt, esim. VMBaro) nostamalla esiin ajankohtaisia asioita, joihin julkisessa johtamisessa on tarpeen kiinnittää huomiota. 3

4 Laatukriteerit on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin organisaatioille toimialasta riippumatta työyhteisön käyttöön organisaation eri tasoilla (johto, esimiehet, henkilöstö) sekä soveltuvin osin myös yksityisille yrityksille. Kriteeristön kaupallinen käyttö sallittu sillä ehdolla, että käytöstä annetaan kirjallinen palaute Johtamisverkostolle.. 4

5 Kriteerit kehittämisen tukena Kriteereiden avulla voidaan arvioida omaa tilannetta: Kuinka hyvin tämä toteutuu meillä? Minkälaisilla käytännöillä? asettaa kehittymiselle tavoitetiloja: Mitä lähdemme tavoittelemaan? Minkälaisilla toimenpiteillä? Parhaimmat tulokset saadaan, kun kriteereiden toteutumisen arviointi tehdään systemaattisesti koko organisaatiossa arvioinnin tuloksista käydään yhteistä keskustelua tunnistetaan kehittämiskohteet ja tehdään päätös kehittämistoimenpiteistä. 5

6 Johtamisella tavoitellaan Uudistuminen Luottamus Yhteistyö ja verkostot Osaamisen kehittäminen Monimuotoisuus 6

7 Uudistuminen Uudistuminen tapahtuu eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, jäsen, asukas, palvelun asiakas) asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään uudistumisessa. Käyttäjien osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi. Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa. Johto linjaa uudistumisen suuntaa sekä jakaa vastuuta ja ratkaisuvaltaa henkilöstölle uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Johto ja esimiehet innostavat kokeilemaan uusia toimintatapoja organisaatiossa ja työyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun tulosten levittämisestä. Käyttäjien ja henkilöstön hyvinvointia seurataan uudistuksia toteutettaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. 7

8 Luottamus Luottamus mahdollistaa luovan ja aktiivisesti kehittyvän työyhteisön Johto ja henkilöstö luottavat toistensa kykyyn edistää toiminnan sujumista ja organisaation menestystä. Johto ja henkilöstö toimivat eettisesti. Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti ja rakentavasti omaan työhön ja koko organisaatioon liittyvistä asioista. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja jokaista arvostavaksi Johto osoittaa luottamusta jakamalla samanaikaisesti vastuuta ja valtuuksia. 8

9 Yhteistyö ja verkostot Yhteistyöllä ja verkostoitumalla luodaan uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin, asiakaslähtöisiin palveluihin. Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim. kansalainen, kuntalainen, asiakas) kesken varmistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden. Asiat tehdään yhteisiksi ja tietoa jaetaan sitä tarvitsevien saataville. Verkostomainen, rajat ylittävä toiminta on tarkoituksenmukaista, tavoitteellista, joustavaa ja aloitteellista. Vastuut on määritelty. Organisaatiossa arvostetaan työyhteisötaitoja: halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien. Toimintatavat sovitaan yhdessä ja niitä seurataan ja kehitetään. 9

10 Osaamisen kehittäminen Osaamista kehittämällä organisaatiot ja työyhteisöt menestyvät perustehtävässään nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, suunnitelmallista ja tuloksellisuutta edistävää. Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää palautetta. Tehtävien ja työn jako tukee organisaation oppimista ja uudistumista. Organisaation toimintatavat edistävät henkilökohtaista ja yhteistä vastuuta osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta. 10

11 Monimuotoisuus Monimuotoisuus mielletään työelämän laadun ja menestyksen osatekijäksi. Monimuotoisuutta on sekä ihmisten että organisaatioiden erilaisuus. Monimuotoisuus ymmärretään voimavarana organisaation toiminnassa. Organisaatiossa tunnistetaan ja otetaan käyttöön ihmisten erilainen osaaminen, kokemus ja taustat. Johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun. Johtaminen tukee ennakoiden työkyvyltään ja voimavaroiltaan erilaisten yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työhön osallistumista. Organisaatioissa tiedostetaan poliittisen ohjauksen, lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset johtamiselle erilaisissa toimintaympäristöissä. 11

12 Kriteereiden testaus organisaatioissa Verkkosivuilla on kutsu organisaatioille osallistua testaamiseen. Loppuvuoden aikana organisaatioiden kanssa sovitaan testauksen käytännön toteutuksesta, tarjottavasta tuesta ja arviointitavoista. Vuosi 2014 on testausaikaa, vuoden lopussa kootaan kokemukset ja arviot. Alkuvuonna 2015 esitellään käyttökokemusten ja arvioiden pohjalta jatkokehitetyt kriteerit. Testaajien rekrytointi menossa; tähän mennessä testaajiksi ovat jo ilmoittautuneet Oulun kaupunki, Porin kaupunki (tekninen palvelukeskus), Tampereen kaupunki (erikoissairaanhoito), sosiaali- ja terveysministeriön hallinto- ja suunnitteluosasto sekä Tilastokeskus. 12

13 Kiitos! 13