Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

Transkriptio

1 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, projektipäällikkö Jaana-Piia Mäkiniemi

2 Espoo-tarina Espoo-tarina on v alkaneen valtuustokauden strategia Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista Tarinamuodossa oleva strategia on helppo viestiä ja ymmärtää. 2

3 Espoo-tarinasta johtamiseen 1. Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. 2. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. 3. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. 3

4 Työkykyjohtamisesta Strategiaan otetut tavoitteet: Valtuustokauden aikana poissaolojen määrä vähenee 20 % (jaettuna vuositavoitteisiin) Työhyvinvointimatriisin lukuarvo paranee - heijastaa muutoksia varhennettujen eläkkeiden, tapaturmien ja poissaolojen kustannuksissa ja toisaalta koetussa työtyytyväisyydessä ja - hyvinvoinnissa (kunta10 tulokset). Lisäksi henkilöstötoimikunnassa hyväksytty työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma sisältää tapaturmia koskevan, valtuustokauden mittaisen tavoitteen. 4

5 Työhyvinvointimatriisi Espoon työhyvinvointimatriisiin on valittu kahdeksan mittaria; kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden ja viisi Kunta10 tutkimuksen tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Valituista viidestä työhyvinvoinnin mittarista kaksi kertoo työstä ja sen vaativuudesta, kaksi työyhteisön toiminnasta ja yksi johtamisesta. Matriiseja ei ole tarkoitus vertailla keskenään, vaan kukin tulosyksikkö pyrkii parantamaan omaa tasoaan edellisiin vuosiin verrattuna eli kehittymään matriisissa mitattavissa asioissa. 5

6 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä pistettä Painoarvo 2,5 1, Tulos ,63 0,32 3,91 3,77 3,86 Tulos ,65 0,37 3,89 3,75 3,83 Tulos ,65 0,37 3,89 3,75 3,83 Pistearvo ,8 8,5 8,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,2 Pistearvo ,1 8,7 7,6 4,1 5,5 7,2 6,9 7,1 Pistearvo ,7 8,6 7,4 4,1 5,5 7,2 6,9 7,1 Matriisitulos ,8 8,5 8,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,2 Matriisitulos ,1 8,7 7,6 4,1 5,5 7,2 6,9 7,1 Matriisitulos ,7 8,6 7,4 4,1 5,5 7,2 6,9 7,1 Painotettu arvo ,1 12,7 8,0 4,1 5,4 7,3 6,9 7,2 Painotettu arvo ,8 13,0 7,6 4,1 5,5 7,2 6,9 7,1 Painotettu arvo ,7 12,9 7,4 4,1 5,5 7,2 6,9 7, Matriisiluvun kehitys 67,9 69,1 68,6 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys

7 Posetiivi Esimiehen työkalu oman työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tehty yhteistyönä Tampereen yliopiston ja Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hanketta rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. Perustuu työhyvinvointitutkimukseen ja erityisesti työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Mankan kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin malliin. 7

8 Posetiivi Posetiivi syntyi tarpeesta saada esimiehille ketterä ja voimavarakeskeinen työkalu työhyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen. Posetiivi kannustaa yhteistyöhön ja osallistumiseen. Työkalun toteutuksessa hyödynnetään ratkaisukeskeisyyden ja positiivisen (työ)psykologian periaatteita. Yhteistyössä kehittäen vastuu kehittämisen ohjaamisesta on esimiehellä, mutta työntekijät ottavat vastuun kehittämisen tavoitteista sekä käytännön toimista. Posetiivi ohjeistaa, miten voi tehdä kyselyjen tulosten pohjalta tai muutenkin ratkaisuhakuista ja voimavarakeskeistä kehittämistä työpaikalla

9 Posetiivi Väittämien ja kysymysten tavoitteena on suunnata ja herättää ajatuksia esimerkiksi sen suhteen, millaista arvostava ja rakentava vuorovaikutus on, ja mitä voimme tehdä sen eteen - ei niinkään tuottaa ns. objektiivista tietoa. Tavoitteena on tehdä näkyväksi työyhteisön voimavarat ja toimivat asiat sekä vahvistaa niitä. Tavoitteena on ikäänkuin pakottaa pohtimaan myös itse ratkaisuja - vastuuttaa myös vastaajaa. Ratkaisu- ja voimavarakeskeiset kehittämistavat ovat tulevaisuussuuntautuneita, joissa työyhteisön ongelmista muokataan tavoitteita ja katse suunnataan tulevaisuuteen. Osassa kyselyjä on ratkaisukeskeisiä kysymystyyppejä jo mukana kyselyssä. 9