Hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

Transkriptio

1 Hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Jyväskylä Anu Leppänen

2 Tavoitteet ja tarkoitus Tavoitteena vahvistaa kymmenen (10) Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sotealan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Erityisesti yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin vahvistaminen ja työurien pidentäminen. 2

3 Tehtävänä oli: 1. Tuottaa uudenlainen, henkilöstä kuuleva, osallistava työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen toimintatapa, joka perustuu hankkeessa tuotettuun näyttöön ja sen soveltamiseen yritysten kehittämisprosesseissa 2. Tunnistaa mies- ja naisvaltaisen alan voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantamisen keinoja erityisesti yli 54- vuotiaiden työssä jatkamisen tueksi. 3. Selvittää ja kuvata kokonaisvaltaisesti metsä-ja sote-alojen pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta työntekijän, työyhteisön ja työn näkökulmasta sekä työhyvinvointiin vaikuttavia voimavara- ja. kuormitustekijöitä. 3

4 Tehtävänä oli: Hankkeen aikana tutkimusnäkökulmaa laajennettiin seuraavasti: 4. Ikäryhmien tarkastelut: tarkasteltiin kaikkien ikäryhmien työhyvinvoinnin tilaa, ei vain yli 54- vuotiaiden 5. Yrittäjät: tehtiin myös yrittäjien teemahaastattelut (sama kuin työntekijöiden). Yrittäjienhaastattelujen tavoitteena a) tunnistaa yrityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytila yrittäjän näkökulmasta sekä b) selvittää yrittäjän oma työhyvinvoinnin tila.. 4

5 Yhteistoiminnallisuus Kuva: Itäväylän Apteekin henkilöstö Päämääränä näiden alojen pk-yritysten ja työyhteisöjen kokonaisvaltainen, osallistava vahvistaminen moniäänisesti, monialaisesti, monimenetelmällisesti ja innovatiivisesti. Merkityksellisyyden kokemus 5

6 Yrityskohtaisen osallistavan kehittämisprosessin kuvaus Perustui työyhteisön yhteisölliseen, ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan. Jokaiselle yritykselle tuotettiin oma yrityskohtainen loppuraportti

7 Yksilötutka 1 Kerättiin kaikilta hankkeeseen osallistuneilta henkilöiltä (sekä yrittäjät että henkilöstö) prosessin alussa ja lopussa. Prosessin alussa yksilötutka-vastauksia hyödynnettiin ensimmäisen työpajan suunnittelussa. 7

8 Yhteiskehittelytyöpajan I tulokset Työkalut: - Alkuhaastattelut (yrityksen johto ja kehittämistyöryhmä) - Yksilötutka I työhyvinvointikyselyn tulokset Työpajassa käsiteltiin työ-, työyhteisö- ja työntekijänäkökulmasta henkilöstön voimavara- ja kuormitustekijöitä. 8

9 Yhteiskehittelytyöpaja (paja 1) Voimavara- ja kuormitustekijät 9

10 VAHVUUDET Onnistumiset, kannustukset ja positiivinen palaute sekä hyvä kollegiaalinen tuki Moniammatillinen osaaminen Hyvä ilmapiiri koko talossa Mahtavat työkaverit Työvuorosuunnittelu (autonominen) Hyvä työkyky Työpäivä ei kuormita liikaa Osaamisen vahvistaminen Oikeudenmukainen kohtelu KEHITETTÄVÄT ASIAT Virallinen tiedotus ja viestintä (viestintäkanavat) Positiivinen palaute, ammatillinen tuki ja arvostus Tieto-taito ei aina riitä työkaverin tukemiseen. Esimiesten roolit Roolit, vastuut ja pelisäännöt Sosiaalinen yhteisöllisyys, keskustelukulttuuri ja kehityskeskustelut Osaamisen vahvistaminen Työergonomia Oikeudenmukainen kohtelu

11 Työpaja 1, esille nousseet kehittämisalueet metsäalalla VAHVUUDET Työjärjestelyjen toimivuus (työparit) Mahtavat työkaverit, kollegiaalinen tuki Esimiehen tuki Työvuorosuunnittelu (autonominen) Hyvä työkyky; jaksamista edistävä asenne Työnantajan positiivisuus ja luotettavuus Asenne työhön KEHITETTÄVÄT ASIAT Virallinen tiedotus ja viestintä (viestintäkanavat) Työkohteiden ennakkosuunnittelu ja valmistelut Koneiden kunto ja huoltaminen (henkilöstön asenne, vastuut ja pelisäännöt) Palautteen saaminen Fyysinen kunto, eläkeikään jaksaminen

12 Työntutkimus työn tuottavuus ajankäytön jakauma tehokkaan toiminnan esteet ( työturvallisuus, prosessit, ergonomia). => tunnistetaan kehittämistyötä varten työnvaiheita, tekijöitä ja tilanteita, joita parantamalla tuottavuutta voidaan lisätä. TTS toteutti tämän osion 12

13 APTEEKKITYÖ Työpisteiden toimivuus - Työtasot - Layout (toimintojen/välineiden sijoittelu) - Istumatyöpisteet: istuimen säädettävyys (istumatyön osuus 40 %) - Seisomatyöpisteet: työpistematto Nostotilanteet - Nostokorkeudet: aputasojen käyttö Korkealla olevista lääkelaatikoista johtuvat huonot työasennot - Niska-hartiaseudun kuormitus Työturvallisuus - Putoamiset - Kompastumiset - Aukinaiset laatikot - Esteettömät kulkuväylät HOIVATYÖ Nostotilanteet - Noston tarpeellisuus - Nostokorkeudet; aputasojen käyttö - Taakan paino - Kuormituksen kesto Huonot työasennot - Aputasojen käyttö - Oikein mitoitetut työvälineet (mm. pitkävartiset työvälineet) Työpisteiden toimivuus - Istumatyöpisteet: säädettävyys, riittävä työpöytätila, riittävä jalkatila (istumatyön osuus hoivatyössä 21 %, toimistotyössä 48 %) - Layout (toimintojen/välineiden sijoittelu) METSÄKONETYÖ Työympäristö - Kehotärinä - Melu - Lämpöolosuhteet - Kosteus; jäätyminen - Kemialliset (mm. merkintä-, kannonkäsittely-) aineet Turvallinen käyttäytyminen - Koneiden päällä liikkuminen - Ohjaamoon/ohjaamosta kulkeminen - Sähkölinjat - Liikenneturvallisuus - Henkilönsuojainten käyttö Lavetin mitoitus suurimmille koneille - Liikenneturvallisuus Yksipuolinen työ - Säädettävyyden hyödyntäminen (istuin, hallintalaitteet; istumisen osuus 74 %) - Työn tauotus ja taukoliikunta Nostotilanteet: nostotekniikka

14 Haastattelut Tavoite: Täydentää kuvaa yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja tuottaa tietoa Ratkaistupajaan Varmistaa kokemus aidosti kuulluksi tulemisesta Ryhmähaastattelut Lähes kaikki osallistuivat myös yrittäjät/yrityksen johto n=99, naisia= 60, miehiä = 39 Haastateltavista n=13 yrittäjää Toteutettiin työpaikoilla Metropolia AMK vastuulla Teemahaastattelun suunnittelussa sovellettiin CWEO-II kyselyä (Conditions for Work 14

15 Haastattelun teemat 1. Työhön liittyvät: Työn voimavaratekijät vs. kuormitustekijät (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, työvälineet), Viestintä (tiedottaminen ja tiedonkulku, virallinen ja epävirallinen viestintä), Työn suunnittelu (työajat/työaikasuunnittelu, toimenkuvat, resurssit), Johtaminen (organisaation tavoitteet ja päämäärät, systemaattisuus, osallistaminen, tasavertaisuus, jatkuva palaute 2. Työntekijään liittyvät: Työn hallinta (voimavarat, sosiaalinen tuki, työn imu, hyvinvointi ja terveys), Työn palkitsevuus (tunne pystyvyydestä, työmotivaatio, sitoutuminen, kokemustyön merkityksellisyydestä), Ammatillinen kasvu, mahdollisuus työssä kehittymiseen (oman asiantuntijuuden kehittyminen, uralla eteneminen, osallisuus) 3.Työyhteisöön liittyvät teemat: Innovatiivisuus ja uusiutumiskyky (käytäntöjen toimivuus, toimenkuva ja sen määrittely, työn itsenäisyys, päätöksenteko, työn joustavuus), Tuen saanti työyhteisössä (palkitseminen, palaute työstä, ohjaus ja perehdytys), Työyhteisön arvot ja toimintaperiaatteet (oikeudenmukaisuus, kuulluksi tuleminen, tasa-arvo työyhteisössä) 15

16 Ratkaisutyöpaja (paja 2.) Ideoista ratkaisuja Priorisointi Aikataulutus Vastuu ja seuranta 16

17 Ratkaisutyöpajan aihealueet Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Tiedonkulku ja viestintä (yhteydet eri toimijoihin, kuten ostomiehet) Työn organisointi ja yhteiset pelisäännöt Roolit ja vastuut Itsensä johtaminen (päätöksenteko, jaksaminen, työn tauotus, istumatyö) Esimiestyö ja työn johtaminen Työergonomia Yrityksen arvoihin liittyvät tekijät Asiakas- ja tilaprosessit Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu 17

18 VIESTINNÄLLÄ JA VUOROVAIKUTUKSELLA ON MERKITYSTYSTÄ Kaikissa yrityksissä nousi keskeiseksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiskohteeksi vuorovaikutus ja viestintä sen osana. Leena Rekola, Anu Leppänen, Irene Gröhn, Metropolia AMK Veli-Matti Tuure, Tarja Marjomaa, Annikki Pere, TTS, Työtehoseura 18

19 Yhteenvetoa Kaikissa mukana olleissa yrityksissä nousi keskeiseksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiskohteeksi vuorovaikutus ja viestintä sen osana. Tämä näkyi niin miesvaltaisella metsäalalla kuin naisvaltaisella sote-alalla kaikissa ikäryhmissä. Viestinnän merkitys korostui sekä yksilön, työyhteisön että työn ja työprosessien sujuvuuden näkökulmasta. 19

20 Yhteenvetoa (2) Työntekijän näkökulmasta keskeisiä asioita olivat työn hallinta, työn itsenäisyys, päätöksenteko ja vastuiden selkeys sekä tuen saanti työyhteisössä (palkitseminen, palaute, ohjaus) kokemuksen, osaamisen ja innostuksen hyödyntäminen työn merkityksellisyys

21 Yhteenvetoa (3) Työyhteisön näkökulmasta esille nousivat toimenkuvien ja roolien selkeys, innovatiivisuus ja uusiutumiskyky, työyhteisön ja yrityksen arvot sekä toimintaperiaatteet (oikeudenmukaisuus, kuulluksi tuleminen ja yhdenvertainen kohtelu) työprosessit

22 RATKAISUJA Toimenpiteitä: intra, whatsupp, kehityskeskustelut, sijaisjärjestelyt, kokousasiakirjat, työntekijä-mitoitus, säännölliset tiimipalaverit, kokouskäytännöt, eri yksiköiden väliset palaverit, toimistokalusteiden säädöt, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, koulutukset, roolit ja vastuut, selkeästi määritellyt ja kirjallisesti kuvatut työprosessit, esimiesten kalenterit näkyviin, luodaan asiakaskansiot jne. Kehittämiskohteita löydettiin joissakin yrityksissä yli 100 ja toisissakymmenkunta. Keskeinen tulos: Yritysten sisäinen vuoropuhelu lisääntyi organisaation kaikilla tasoilla. Myös avoimuus ja puhekulttuuri vahvistuivat. 22

23 Ote kehitystoimenpidetyökalusta nro kehittämisehdotus Tarkempi selvitys Ratkaisu Vastuuhlö Toteutusaikatulu/heti/ 1kk/myöhemmin Seuranta Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Rakentavan palautteen puute, kehityskes. liian yleisellä tasolla Tiedonkulku ja viestintä Tieto kulkee eri kanavia, tieto ei tavoita kaikkia intrassa, vanhaa tietoa Intra siivotaan ja päivitetään x vko Virallinen tiedotus intran kautta Kaikki sitoutuvat seuraamaan heti Kokouskäytännöt Ei työjärjestystä muistioita ei kirjattu, käsitellään epärelevantt eja asioita YRITYKSILLE PYSYVÄ TYÖKALU - MUOKKAUS OMANLAISEKSEEN KEHITTÄMISRYHMÄ JATKAA YRITYKSISSÄ 23

24 Tuliko Onni puun takaa? upload/m.fi- 2015/TKI/Onni/Tuliko_Onni_puun_takaa. pdf Työhyvinvointi arjessa miten sitä tuotetaan? 18/05/15/tyohyvinvointi-arjessamiten-sita-tuotetaan/

25 Onnin oppeja hyödynnetään nyt Mikko Mikro- ja pk- yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus Tuottavasti moninainen

26 KIITOS Anu Leppänen

27 Lähteet: Belcourt T & Co Overview of Kanter's Theory on Structural Empowerment. Article. com/kanters -theory.html: Luettu Gröhn, Irene & Rekola, Leena Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Mikrokirjat - julkaisusarja. Hesapro (For safe, healthy and productive workplaces) The link between productivity and health and safety at work. Background research paper. Life Long Learning Programme. Laschinger S., Heather K., Finegan, J., Shamian, J., Wilk, P., Impact of Structural and Psychological Empowerment on Job Strain in Nursing Work Settings: Expanding Kanter s Model. Journal of Nursing Administration: May Volume 31 - Issue 5 - pp Manka, Marja-Liisa, Heikkilä-Tammi Kirsi & Vauhkonen, Anne Työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus - ja koulutuskeskus Synergos. Saarikoski, Ville Työkyvyn tutkailua. Artikkeli teoksessa Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Gröhn, Irene & Rekola, Leena toim. s STM Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:18. Mäkiniemi, Jaana-Piia, Bordi Laura, Heikkilä-Tammi, Kirsi, Seppänen, Sanna, Laine, Nina. Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa STM. TTK Yksilötutka kartoittaa työhyvinvointia. TTK Työturvallisuuskeskus. tyokalut/yksilotutka. Luettu

28 Lisätietoja Projektipäällikkö Irene Gröhn, Metropolia Ammattikorkeakoulu p Hankkeen johtaja Leena Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulu p Lehtori Anu Leppänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu anu. p. 28