Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

2 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOTTEIDEN TOTEUTTUMINEN 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstö sopimusaloittain Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Konsernin henkilöstön määrä HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4. POISSAOLOT 3.1. Henkilöstömenot Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Terveysperusteiset poissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kaikki poissaolot kalenteripäivinä HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Eläkemaksut YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Työsuojelutarkastukset Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta Liikkuva Sastamala Iällä ei ole väliä työhyvinvointihanke Henkilöstökysely 22

3 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on kaupungin strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Hyvän elämän Sastamala strategiassa tavoite oli, että Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja, joka arvostaa henkilöstön työhyvinvointia ja avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuetaan koulutuksella. Johtaminen kaupungissamme on kannustavaa ja vastuullista. Strategian tavoitteeseen pääsemme hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella, työhyvinvoinnilla sekä kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden myönteisellä asenteella ja yhteistyöllä. Toimintavuoteen sisältyi edelleenkin henkilöstöön vaikuttavia organisaatiomuutosten toteuttamisia ja uusien muutosten suunnittelua. Toimintavuoden alusta kaupungin työterveyshuollon palveluiden tuottajana aloitti Suomen Terveystalo Oy, johon Työterveys Akaasian henkilökunta siirtyi. Sastamalan Yrityspalvelu Oy:n toiminta ja henkilöstö siirtyi kaupungin toiminnaksi konsernihallintoon. Kaukolan koulu sulkeutui ja toiminta siirtyi Muistolan koululle. Toimintavuoden aikana valmisteltiin Punkalaitumen ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden toiminnan ja henkilöstön siirtoa Med Group Oy:lle. Toiminnan muutos koskee 38 työntekijää. Organisaatiouudistuksen myötä ydinprosessit muutettiin toimialoiksi ja osaprosessit vastuualueiksi. Kasvu ja kulttuuri -ydinprosessi muutettiin Sivistystoimeksi, Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi Tekniseksi toimeksi ja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimeksi. Henkilöstökertomus tuotetaan uuden organisaation mukaisena. Organisaatiomuutoksen myötä Maankäyttö ja Rakennusvalvonta siirrettiin Teknisestä toimesta Konsernihallintoon Maankäytön vastuualueelle Teknisestä toimesta siirtyi Konsernihallintoon 17 vakituista työntekijää. Kesken vuotta tehty organisaatiomuutos aiheuttaa ongelmia seurantaan ja raportointiin. Henkilöstökertomuksessa Maankäytön vastuualueen henkilöstöraportointi on kohdistettu koko vuoden osalta Konsernihallintoon. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatkettiin Pirkanmaa2019 hankkeen toimesta. Sastamalan kaupungin toiminnasta maakuntaan on siirtymässä kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus, maaseutuviranomaistehtävät, maatalouslomitus, sosiaali- ja terveystoimi sekä ympäristöterveydenhuolto. Maakuntaan siirtyvää henkilöstöä on n. 750 eli n. 56 % vakituisen henkilöstön määrästä. Henkilöstökysely toteutettiin keväällä Kokonaisuutena tulokset olivat hyvät, vastausten kokonaiskeskiarvoksi tuli 3,08 asteikolla 1-4 ja tulokset olivat samaa tasoa kuin vuoden 2015 kyselyssä. Toimialojen kokonaiskeskiarvot vaihtelivat 2,97 3,34 välillä. Vastauksissa ilahduttavaa oli, että tyytyväisyys nykyiseen työhön, työyhteisön ilmapiiri ja ihmissuhteet ja lähiesimiestyö koetaan edelleenkin vastaajien keskuudessa hyvänä. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan myös hyvinvointisuunnitelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. 2

4 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvän elämän Sastamala strategian mukaan Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi määriteltyjen yhteisten henkilöstötavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuminen Sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan Sairauspoissaolopäivät kasvoivat edellisestä vuodesta 0,4 % Sairauspoissaolot olivat 15,9 kpv/työntekijä, (v ,6 kpv/työntekijä) Sairauspoissaolojen kasvussa näkyy yksittäisten pitkien sairauspoissaolojen lisäksi palvelurakenteeseen tai toimintatapoihin tulleet tai tulevat muutokset, johtamisen ja esimiestyön haasteet, työterveyshuollon vaihdosta aiheutuneet toimintatapojen muutokset sekä työterveyshuollon henkilöstöresurssien vajaus. Varhaisen tukemisen mallin toteuttamista ja korvaavan työn käyttöä jatkettiin henkilöstön työkykyisyyden tukemisessa Muutosjohtamisen vahvistaminen ja jaksaminen muutoksessa Esimiehille järjestettiin Muutosviestintä ja Kuormittaako arki tunnistatko sen? koulutukset. Työkykypäivä pidettiin yhdessä Kevan ja työterveyshuollon kanssa. Eläkeuudistusta käsiteltiin Kevan eläkeinfoissa. Esimiesvalmennuksissa tiedotettiin ajankohtaisista asioista sekä muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toimialat järjestivät myös omaa esimieskoulutusta. Muutoskitkasta elinvoimaa (MUKI) hankkeen kautta toteutettava muutosvalmennus käynnistyi vasta alkuvuonna Työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä; tavoitteena vastausaktiivisuuden sekä kokonaistyytyväisyyden paraneminen kevään 2015 tilanteeseen Kokonaistyytyväisyys oli samalla tasolla edelliseen kyselyajankohtaan nähden, asteikolla 1-4 tyytyväisyys oli 3,08 (2015 3,13) Henkilöstökyselyn vastausaktiivisuus parani: - vakituiset 54,0 % ( ,4 %) - määräaikaiset 52,1 % ( ,1 %) - koko henkilöstö 50,7 % ( ,2 %) 3

5 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Sastamalan kaupungin ja liikelaitoksen palvelussuhteessa oli vuoden viimeisenä päivänä 1692 henkilöä, vähennystä edellisen vuoden vaihteeseen 3,6 %. Henkilöstöstä vakituisia oli 1337 (79 %) ja määräaikaisia 355 (21 %). Henkilöstöstä naisia oli 82 % ja miehiä 18 %. Palvelussuhteiden määrä tilanteessa: Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä 2017 Yhteensä 2016 Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset ,2 Määräaikaiset ,9 - joista työllistettyjä ,1 Yhteensä ,6 Henkilöstön määrä : vakinaiset määräaikaiset yhteensä vakinaiset määräaikaiset yhteensä Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAUPUNKI YHTEENSÄ Organisaatiouudistus toteutettiin uuden valtuuskauden alusta Organisaatiomuutoksessa ydinprosessit muutettiin toimialoiksi ja osaprosessit vastuualueiksi. Kasvu ja kulttuuri -ydinprosessi muutettiin Sivistystoimeksi, Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi Tekniseksi toimeksi ja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimeksi. Maankäyttö ja Rakennusvalvonta siirrettiin Teknisestä toimesta Konsernihallintoon Maankäytön vastuualueelle. Teknisestä toimesta siirtyi henkilöstöä Konsernihallintoon 17 vakituista työntekijää. Henkilöstökertomus tuotetaan uuden organisaation mukaisena koko vuoden osalta. Toimintavuoden alusta Työterveys Akaasian toiminta siirtyi kilpailutuksen perusteella Terveystalolle, jonka myötä henkilöstöä väheni 33 työntekijää. Sastamalan Yrityspalvelun toiminnan siirtyminen kaupungille Konsernihallintoon kasvatti henkilöstömäärää kuudella työntekijällä. Vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetty uusia vakansseja tai määräaikaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsiteltiin talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellytti aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voitiin myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaan. Toimintavuoden aikana perustettiin sivistystoimen talous- ja hallintopäällikön virka. Sosiaali- ja terveystoimen asumispalveluiden hoitohenkilöstön avoimia toimia on täytetty vielä määräaikaisina Kiikan vanhainkodin lakkauttamisen vuoksi. Asumispalveluiden hoitohenkilöstön vakituisia vakansseja oli vuoden vaihteessa täytetty määräaikaisesti em. perusteella 13. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Seuturekryn tarjoaman hoitohenkilöstön lyhytaikaisten (alle 3 kk) sijaisten vuokratyövoimapalvelun käyttöönottoa laajennettiin myös perusterveydenhuoltoon ja vammaispalveluihin. Lomituspalveluissa maatalouslomittajien määrä väheni edelleen palvelujen kysynnän muutosten vuoksi. Vuokratyövoimaa on käytetty mielenterveys- ja päihdepalveluissa perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa korvaamaan virkalääkäreiden vajetta sekä sotesin hoitohenkilöstön lyhytaikaisissa (alle 3 kk) sijaisuuksissa. Vuonna 2017 kustannukset olivat lääkäreiden osalta n. 0,7 milj. euroa, mt- ja päihdepalveluissa n. 0,2 milj. euroa ja hoitohenkilöstön sijaisuuksien osalta n. 2,7 milj. euroa eli yhteensä n. 3,6 milj. euroa (v n. 2,1 milj. euroa). 4

6 Määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 355 henkilöä, joista työllistettyjä oli 13 henkilöä. Määräaikaisista palvelussuhteista kokoaikaisia oli 277 ja osa-aikaisia 78. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee kausiluontoisesti riippuen mm. lukuvuoden kulusta ja vuodenajasta. Henkilöstömäärä toimialoittain ja liikelaitoksittain; vakinaiset/määräaikaiset sekä koko-/osa-aikaiset: TOIMIALAT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto sis. Työllisyyspalvelut sis. Maankäytön Sivistystoimi sis. Sastamalan Opisto Tekninen toimi sis. Lomituspalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi KAIKKI YHTEENSÄ Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kehitys toimialoittain ja liikelaitoksittain Vakituiset Määräaikaiset TOIMIALAT Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimit Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä. 5

7 Henkilöstötyövuodet kuvaavat tarkemmin henkilöstömäärän kehitystä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden/tarkasteluajanjakson kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- tai työvapaalla olleen henkilön työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Naiset Miehet Yhteensä 2017 Yhteensä 2016 Muutos htv ed. vuodesta Muutos% ed. vuodesta Konsernihallinto 38,61 20,35 58,96 38,14 20,82 54,6 Sivistystoimi 536,73 114,71 651,44 654,54-3,10-0,5 Tekninen toimi 86,75 111,51 198,26 222,41-24,15-10,9 Sosiaali- ja terveystoimi 647,91 43,35 691,26 743,60-52,34-7,0 Sastamalan Vesi 3,00 10,79 13,79 15,73-1,94-12,3 Yhteensä 1313,00 300, , ,42-60,71-3,6 Kaupungin koko henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 1692 mutta henkilötyövuosina laskettuna 1613,71 Valtuuston hyväksymään vuoden 2017 talousarvioon sisältyy kaikkia toimintoja koskeva säännös henkilöstömäärän hallitusta vähentämisestä (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Henkilötyövuodet vähentyivät edellisestä vuodesta 60,71 eli 3,6 %. Vapautuneista vakansseista jätettiin täyttämättä 15, joista 11 oli maatalouslomituksesta. Sosiaali- ja terveystoimen lyhytaikaisten sijaisten (alle 3 kk) hankinta tulee kuitenkin huomioida todellisten henkilötyövuosien vähennystä arvioitaessa. Seuturekryltä on ostettu hoitohenkilöstön työpanosta n tuntia, joka on henkilötyövuosiksi muutettuna n. 50 htv. Seuturekryn työpanos huomioiden henkilötyövuodet vähentyivät n. 11 htv Työajan jakautuminen Työajan jakautumisella esitetään miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa on esitetty säännöllisen vuosityöajan jakautuminen tehtyyn työhön ja poissaoloihin vuoden aikana. Terveysperusteiset poissaolot ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 75,2 % (v ,2 %). Työajan jakautuminen (ei sisällä opetushenkilöstöä): työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , ,0 (Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat , ,8 - Terveysperusteiset poissaolot , ,7 - Perhevapaat , ,4 - Koulutus , ,8 - Muut palkalliset poissaolot , ,5 - Muut palkattomat poissaolot ,6 - Vapaana annetut työaikakorvaukset , ,3 Lisätään työpäivinä: Rahana korvatut lisä- ja ylityöt , ,1 TEHTY VUOSITYÖAIKA , ,6 6

8 2.4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Koko henkilöstön määrä sukupuolen mukaan oli seuraava: vak. määräaik. Naiset yht. % osuus prosessin henkilöstöstä vak. määräaik. Miehet yht. % osuus prosessin henkilöstöstä yhteensä Konsernihallinto , ,9 62 Sivistystoimi , ,0 634 Tekninen toimi , ,6 220 Sosiaali- ja terveystoimi , ,2 762 Sastamalan Vesi , ,6 14 Yhteensä naisten ja miesten %-osuudet koko henkilöstömäärästä 82,0 18, Naisten osuus koko kaupungin henkilöstömäärästä on 82,0 % (v ,1 %) ja miesten osuus 18,0 % (v ,9 %) Henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikärakenne: Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,1 Yhteensä ,0 Ikä vuosina Kaupunki Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,3 Yhteensä ,0 7

9 Vakituisesta henkilöstöstä 36,8 % (v ,8 %) sijoittuu ikäryhmään vuotiaat. Alle 30 vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstömäärästä on 5,2 % (v ,3 %) ja yli 60 vuotiaiden osuus on 11,8 % (v ,9 %). Vakituisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 48,6 % (v ,7 %) Henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2017 lopussa 47,6 vuotta. Naisten keski-ikä oli 47,4 vuotta ja miesten 48,3 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2017 lopussa 38,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 38,0 vuotta ja miesten 41,1 vuotta. Lokakuun 2016 tilanteen mukaan kunta-alalla työskentelevien naisten keski-ikä oli 45,9, miesten 45,5 vuotta ja koko kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 38,0 vuotta. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain tilanteessa: Vakinaiset naiset miehet yhteensä yhteensä 2016 Konsernihallinto 54,0 49,1 52,7 52,7 Sivistystoimi 47,2 47,5 47,3 47,4 Tekninen toimi 47,2 48,9 48,1 48,4 Sosiaali- ja terveystoimi 47,2 46,4 47,2 47,2 Sastamalan Vesi 51,7 54,1 53,5 53,4 Kaikki yhteensä 47,4 48,3 47,6 47,7 Määräaikaiset naiset miehet yhteensä yhteensä 2016 Konsernihallinto 50,1 51,4 50,8 51,9 Sivistystoimi 38,0 37,3 37,8 37,7 Tekninen toimi 31,6 46,1 40,2 35,9 Sosiaali- ja terveystoimi 38,0 33,7 37,4 36,9 Sastamalan Vesi 68,0 68,0 Kaikki yhteensä 38,0 41,1 38,7 37,7 8

10 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus Toimialojen ja liikelaitoksen palveluksesta on lähtenyt vuoden 2017 aikana 92 vakituista henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 40 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä, irtisanoutui 46 henkilöä ja työnantaja irtisanoi 3 henkilöä. Toimialojen ja liikelaitosten palvelukseen on tullut uusia vakituisia työntekijöitä 89 henkilöä, joista sosiaali- ja terveystoimeen 38 henkilöä, sivistystoimeen 39 henkilöä, konsernihallintoon 7 henkilöä sekä tekniseen toimeen 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus: Alkaneet palvelusuhteet Vaihtuvuus % Päättyneet palvelusuhteet Vaihtuvuus % Konsernihallinto 7 0,5 7 0,5 Sivistystoimi 39 2,9 26 1,9 Tekninen toimi 5 0,4 20 1,5 Sosiaali- ja terveystoimi 38 2,8 38 2,8 Sastamalan Vesi 1 0,1 Yhteensä 89 6,7 92 6,9 Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla henkilöstömäärät vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan nimikkeet, pätevyysvaatimukset ja tehtävät ovat sukupuolineutraaleja. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki sekä muut syrjintää kieltävät säädökset otetaan huomioon haastatteluun kutsuttaessa ja palvelussuhteeseen valittaessa. Työpaikkailmoitusten tulee edistää kaikkien sukupuolten tasapuolista hakeutumista ja sijoittumista eri tehtäviin. Seurattavana mittarina käytetään sukupuolijakaumaa rekrytoiduista henkilöistä. Vakinaiset rekrytoidut sukupuolen mukaan: 2.8. Henkilöstö sopimusaloittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sopimusaloittain: vakituiset määräaikaiset yhteensä %-osuus 2017 %-osuus 2016 KVTES ,7 74,7 Opetusala ,6 15,7 Lääkärit ,8 3,6 Tekniset ,8 3,7 Tuntipalkkaiset ,0 2,1 Ei työehtosopimusta 2 2 0,1 0,2 yhteensä ,0 100,0 9

11 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelee 73,7 % (v ,9 %) ja Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 16,6 % (v ,7 %) henkilöstöstä. Muiden virkaja työehtosopimusten soveltamisalalla on selvästi vähemmän henkilöstöä Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2017 yleisin ammattinimike oli lähihoitaja, joita työskenteli vuoden lopussa vakituisesti 270 ja määräaikaisesti 62 henkilöä eli 19,6 % koko henkilöstön määrästä. Lähihoitajia työskentelee perusterveydenhuollossa, asumispalveluissa, kotihoidossa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Maatalouslomittajien osuus oli 7,6 % koko henkilöstön määrästä. Ammattinimike, vakituiset Henkilöstön määrä Ammattinimike, määräaikaiset Henkilöstön määrä Lähihoitaja 270 Lähihoitaja 62 Maatalouslomittaja 103 Sairaanhoitaja 26 Sairaanhoitaja 89 Maatalouslomittaja 26 Luokanopettaja 71 Lastenhoitaja 17 Lehtori 60 Tuntiopettaja (sivutoiminen) 16 Lastenhoitaja 46 Terveyskeskuslääkäri 15 Perhepäivähoitaja 45 Koulunkäyntiavustaja 13 Koulunkäyntiavustaja 43 Perhepäivähoitaja 12 Lastentarhanopettaja 43 Tuntiopettaja (päätoiminen) 10 Palvelusihteeri 33 Lähihoitajaharjoittelija 10 Terveyskeskuslääkäri 25 Työnsuunnittelija 10 Terveydenhoitaja 25 Luokanopettaja 9 Kiinteistönhoitaja 19 Ryhmäavustaja 7 Hammashoitaja 18 Lastentarhanopettaja 6 Fysioterapeutti 13 Hoitoapulainen Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Vakituisen henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin: virka %-osuus työsuhde %-osuus yhteensä Konsernihallinto 26 5,4 36 3,0 62 Sivistystoimi , ,8 634 Tekninen toimi 17 3, ,7 220 Sosiaali- ja terveystoimi , ,5 762 Sastamalan Vesi 1 0,2 13 1,1 14 yhteensä , , %-osuus 28,3 71,7 Vakinaisesta henkilöstöstä työsuhteisia oli 71,7 % ja virkasuhteisia 28,3 %. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti työsuhteeseen, ellei tehtävä vaadi julkisen vallan käyttöä Konsernin henkilöstön määrä Sastamalan kaupunkikonsernin palvelutuotantoa on yhtiöitetty. Näistä merkittävimmät ovat Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi) ja Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu). Kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan konsernin sisäiset työmarkkinat. 10

12 Konsernin henkilöstömäärä tilanteessa: vakinaiset määräaikaiset yhteensä vakinaiset määräaikaiset yhteensä Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveytoimi Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAUPUNKI YHTEENSÄ Sastamalan Tukipalvelu Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Sastamalan Lämpö KONSERNI YHTEENSÄ Sastamalan Tukipalvelu Oy:ssä on henkilöstöä siirtynyt siirtosopimuksella SASKY koulutuskuntayhtymään sekä irtisanottu taloudellisin ja tuotannollisin perustein SASKY koulutuskuntayhtymän irtaantumisen johdosta. Tämän muutoksen myötä on tiimeissä tehty tehtävien uudelleenmäärittelyä sekä tietohallintoon myös rekrytoitu tietoverkkoasiantuntija ja SASKYYn siirtyneen tietohallintopäällikön tilalle tietohallintopäällikkö Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n toiminta ja henkilöstö siirrettiin kaupungin toiminnaksi konsernihallintoon vuoden 2017 alusta. 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1. Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstömenot (palkka- ja sivukulut) olivat vuonna ,2 milj.euroa. Henkilöstömenot vähenivät edellisestä vuodesta 7,5 % (v vähennys oli -1,4 %). Henkilöstökulut yht. Osuus % Henkilöstökulut yht. Osuus % Muutos% Konsernihallinto , ,8 59,5 Sivistystoimi , ,4-3,3 Tekninen toimi , ,4-16,1 Sosiaali- ja terveystoimi , ,5-8,7 Sastamalan Vesi 848 1, ,0-15,8 Työterveys Akaasia ,8 yht ,5 osuus ulkoisista toimintamenoista, % 43,2 41,7 Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa toteutetaan työmarkkinajärjestöjen hyväksymä ns. kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimukseen sisältyi palkankorotuksista pidättäytyminen v. 2017, julkisen sektorin lomarahaleikkaus , työajan pysyvä pidentäminen 30 minuutilla viikossa paitsi terveyskeskuslääkäreillä ja terveyskeskushammaslääkäreillä työajan pidennys oli 1 tunti 15 minuuttia, työnantajakustannusten asteittainen alentaminen sekä palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotus. Työaikojen pidentymisen tavoitteena kaikilla sopimusaloilla on tuottavuuden kasvu. Sastamalassa työaikojen pidennys toteutettiin koko henkilökunnan osalta sopimusten mukaisesti. Työajan pidennystä on suunnattu mm. suoraan asiakastyöhön (esim. lääkärit, hammaslääkärit, kotihoito, nuorisopalvelut ja työllisyyspalvelut), päivähoidossa yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön ja toiminnan pedagogiseen suunnitteluun sekä opetustoimessa osaamisen kehittämiseen sekä koulukohtaiseen ja aineryhmäkohtaiseen suunnitteluun. 11

13 Henkilöstömenoja vähenivät edellisestä vuodesta n. 5,9 milj.euroa. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vähenivät 0,5 milj.euroa ja lomarahojen leikkauksen vaikutus oli 0,9 milj.euroa. Työterveys Akaasian toiminnan siirtyminen Terveystalolle vähensi henkilöstömenoja 1,4 milj.euroa. Sosiaali- ja terveystoimen sijaismenojen säästö oli 1,8 milj.euroa (säästö johtuu suurelta osin Seuturekryn käyttöönotosta) ja maatalouslomituksen palvelutoiminnan muutoksesta johtuen henkilöstömenoja säästyi 0,3 milj.euroa. Vuokratyövoimaa on käytetty mielenterveys- ja päihdepalveluissa n. 0,2 milj.euroa, perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa korvaamaan virkalääkäreiden vajetta n. 0,7 milj.euroa sekä sotesin hoitohenkilöstön lyhytaikaisissa (alle 3 kk) sijaisuuksissa n. 2,7 milj.euroa eli yhteensä n. 3,6 milj. euroa (v n. 2,1 milj. euroa). Lomarahoja maksettiin 1,8 milj.euroa eli keskimäärin euroa/työntekijä (v euroa/työntekijä. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli 43,2 % Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Laskelmassa mukana vain kokoaikaiset. lkm Teht.koht/perus- Keskiansio Kokonaisansiot Keskiansio palkat yhteensä yhteensä KVTES Sastamala , , , ,35 Vesi , , , ,16 KVTES YHTEENSÄ , , , ,93 TS Sastamala , , , ,27 Vesi , , , ,87 TS YHTEENSÄ , , , ,17 OVTES YHTEENSÄ , , , ,79 LS YHTEENSÄ , , , ,00 *) KAIKKI YHTEENSÄ (ei sis. tuntipalkkoja) , , , ,63 TUNTIPALKKAISET Sastamala , , , ,86 **) Vesi , , , ,81 **) TUNTIPALKKAISET YHTEENSÄ , ,15 **) *) kokonaisansiot eivät sisällä toimenpide- ym. palkkioita **) tuntipalkkaisten keskiansio laskettu keskituntipalkoista kertomalla keskituntipalkka 163:lla Korkeimmat keskipalkat ovat Lääkärien sopimuksen piirissä 5572 euroa/kk (v Opetusalan sopimuksen piirissä euroa/kk (v /kk) /kk) ja 4. POISSAOLOT 4.1. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot: Terveysperusteiset poissaolot Kalenteri- % 1000 % palkkapäivät työajasta euroa kustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv , , pv , , pv , , pv , , pv , ,46 Yli 180 päivää , ,23 Kaikki yhteensä , ,49 Joista - Työtapaturmat 993 0, ,13 - Työmatkatapaturmat 335 0, ,04 - Ammattitaudit tai -epäilyt 20 0, ,003 12

14 4.2. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä: 2016 kpv kpv/vak. henkilö 2016 Sairauspoissaolot kpv/koko henkilöstö kpv kpv/vak. henkilö 2017 kpv/koko henkilöstö 2017 Tapaturmapoissaolot Konsernihallinto ,0 8, ,4 8, Sivistystoimi ,9 12, ,8 11, Tekninen toimi ,0 15, ,1 16, siitä Lomituspalvelut ,5 15, ,7 21, Sosiaali- ja terveystoimi ,6 18, ,2 20, Sastamalan Vesi ,4 10, ,8 10,0 Sastamala yhteensä ,2 15, ,2 15, kpv 2017 kpv %-muutos ed. vuoteen -1,8 0,4-16,3-17,5 Kpv/vakituinen henkilö 20,2 20,2 1,2 1,0 Kpv/koko henkilöstö 15,6 15,9 0,9 0,8 Kpv/henkilötyövuosi 16,0 16,7 1,1 0,8 Sairauspoissaolo% 7,3 7,7 Sairauspoissaoloja lasketaan vakituista ja koko henkilöstöä kohden sekä henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolojen osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Työterveys Akaasian poissaolot on poistettu vuoden 2016 vertailuluvuista. Sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 0,4 %. Sairauspoissaolot olivat 15,9 kpv (v ,6 kpv) työntekijää kohden ja 16,7 kpv (v ,0 kpv) henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloprosentti oli 7,7. Lomituspalveluiden sairauspoissaolot olivat kalenteripäivää, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 29,7 % (v ,6 %). Sairauspoissaolot pituuden mukaan: Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi yhteensä %-osuus alle 4 pv , pv , pv , pv , pv ,0 yli 180 päivää ,5 yhteensä ,0 Sairauspoissaoloista 1-3 päivän poissaoloja oli yhteensä 4447 kalenteripäivää, 16,5 % kokonaismäärästä. 1-3 päivän poissaoloja oli 1106 henkilöllä eli 65,4 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, 33,8 % kokonaismäärästä. Yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaoloja oli 70 henkilöllä eli 4,1 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. 13

15 Sairauspoissaolojen kasvussa näkyy yksittäisten pitkien sairauspoissaolojen lisäksi palvelurakenteeseen tai toimintatapoihin tulleet tai tulevat muutokset, johtamisen ja esimiestyön haasteet sekä työterveyshuollon vaihdosta aiheutuneet toimintatapojen muutokset ja työterveyshuollon henkilöstöresurssien vajaus. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi on tehty yhteistyötä työyksiköiden, työterveyshuollon, henkilöstöpalveluiden ja työsuojelun kanssa. Varhaisen tukemisen ja korvaavan työn käyttöä jatketaan edelleenkin. Sairauspoissaoloja seurataan työterveyshuollossa diagnooseittain. Tavoitteena on saada lisätietoa sairauslomatilastoihin ja mahdollistaa ennaltaehkäisevien ja korvaavien toimenpiteiden suuntaamisen oikeisiin asioihin. Tämän vuoksi työntekijöiden luvalla esimiehet toimittavat Terveystalon ulkopuolella kirjoitetuista sairauslomatodistuksista kopion työterveyshuoltoon. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat. Terveystalolla kirjatut sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin ja ikäryhmittäin (Terveystalon tilastoista puuttuu 1-3 päivän poissaolot infektioiden vuoksi esimiehen luvalla): Työ- ja työmatkatapaturmapoissaoloja oli kertomusvuonna 1343 kalenteripäivää (0,8 kpv/ työntekijä). Työja työmatkatapaturmapoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 17,5 %. Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot vähenivät jo toisena vuonna peräkkäin. Työtapaturmia sattui 138 (v ) ja työmatkatapaturmia 32 (v ). Vakavampia työtapaturmia (poissaolo yli 40 kpv) tapahtui 8, joista aiheutui yhteensä 463 poissaolopäivää, 34,5 % kokonaismäärästä. Tapaturmien määrää pyritään vähentämään työtapaturmariskeistä tiedottamalla ja työpaikkojen riskien arviointia tehostamalla Kaikki poissaolot kalenteripäivinä Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivänä: koko henkilöstö Sairaus Työtapaturma Työmatka tapaturma Perhevapaa Lapsi Koulutus Opintosairas vapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Mä kuntou tustuki Vuosiloma Lomarahavapaa Muut Yhteensä Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi yhteensä %-osuus 19,4 0,7 0,3 15,3 0,6 3,2 4,8 1,6 0,3 1,3 39,6 1,0 12,0 100,0 naiset %-osuus päivistä 89,9 69,6 100,0 96,3 92,0 89,3 95,1 87,3 97,2 98,2 86,9 76,3 88,6 miehet %-osuus päivistä 10,1 30,4 0,0 3,7 8,0 10,7 4,9 12,7 2,8 1,8 13,1 23,7 11,4 14

16 Muut kohdassa on mm. säästövapaa, aktiivivapaa, palkattomat virkavapaat ja työlomat, julkinen tehtävä, ylityövapaa sekä toisen vakanssin hoito. Vuosilomien osuus poissaoloista oli 39,6 %, sairauslomien osuus 19,4 % ja perhevapaiden osuus 15,3 %. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan työnantaja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tukee työssä jaksamista. Toimenpiteinä on mm. etätyömahdollisuus, työajan lyhentäminen ja vuorotteluvapaa. Seurattavana mittarina käytetään vuorotteluvapaan käyttöä/sukupuoli sekä perhevapaiden käyttöä/sukupuoli, näiden toteutuma näkyy yllä olevasta taulukosta. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä euroa eli 224 euroa vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Tässä esitetyt koulutusmäärärahat tarkoittavat henkilöstön koulutuspalveluihin kirjattuja osallistumismaksuja ja vastaavia, luvut eivät sisällä koulutusajan palkkakustannuksia. Koulutukseen käytetyt määrärahat: 2016 /vak. työntekijä 2017 /vak. työntekijä Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan vesi yhteensä Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Työnantajan on mahdollisuus saada työntekijän koulutuksesta taloudellinen kannuste. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta 6 tunnin koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on ennakkoon laadittu koulutussuunnitelma ja koulutuksen sisältyminen laadittuun suunnitelmaan. Koulutuskorvauksen määrä on koulutuspäivää kohden 10 % keskimääräisestä päiväpalkasta Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli yhteensä (v ) ja koulutuskorvausta haettiin n euroa (v euroa). Opintovapaalla oli vuoden 2017 aikana 59 henkilöä (v ) ja opintovapaapäiviä kertyi yhteensä kalenteripäivää (v ). Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen ja urakehitykseen. Toimenpiteenä on koulutussuunnitelmien tekeminen kehityskeskusteluissa esille tulleiden tarpeiden mukaan. Seurattavana mittarina käytetään koulutuspäiviä/sukupuoli. Henkilöstökoulutukseen osallistui yhteensä työntekijää (v ) ja koulutustapahtumia oli yhteensä (v ). Tähän sisältyy kaikki henkilöstöjärjestelmään kirjatut koulutustapahtumat. Koulutukset sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan: Vakinaiset Määräaikaiset naiset miehet yht. naiset miehet yht. Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan vesi yhteensä

17 6. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden ikäisenä tai henkilökohtaisessa eläkeiässä. Kuntien eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu valtaosa kuntien työntekijöistä. Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat ne lukion ja peruskoulun opettajat, jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut lukion ja peruskoulun opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin (VaEL). Valtion eläkelain piiriin kuuluvilla opettajilla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden iässä. Vuoden 2017 aikana kaupungin palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 40 henkilöä ( hlöä), 3,0 % vakituisen henkilöstön määrästä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä ( hlöä). Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta ( ,5 vuotta) ja osa-aikaeläkkeelle jääneiden 59,5 vuotta ( ,0 vuotta). Eläköitymisen kautta vapautuneista vakansseista 7 jätettiin täyttämättä. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Konsernihallinto 2 66,5 4,5 1 1,6 Sivistystoimi 14 63,2 2,9 1 0,2 Tekninen toimi 6 63,7 3,4 Sosiaali- ja terveystoimi 17 64,0 2,8 Sastamalan vesi 1 65,2 7,7 yhteensä 40 63,9 3,0 2 59,5 0,1 Kevan ennusteen mukaan vuosina vanhuuseläkkeelle siirtyy 414 työntekijää, n. 30 % vakituisen henkilöstön määrästä. Vuosittain vanhuuseläkkeelle jäisi työntekijää. Kevan eläköitymisennuste eläkelajeittain ja ammattiluokittain: 16

18 6.2. Työkyvyttömyyseläkkeet Vuoden 2017 aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 työntekijää (v työntekijää), joiden keski-ikä oli 60,9 vuotta. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden aikana 9 työntekijää, joiden keski-ikä oli 44,3 vuotta. Kuntoutustuelle siirtyviin ja mahdollisimman pikaiseen työhön paluuseen voidaan vaikuttaa työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemistoimenpiteillä, esim. tehtäväjärjestelyt, kevennetty tai osa-aikatyö. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: lukumäärä % koko henkilöstön määrästä keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, 30 1,7 53,6 joista Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 15 0,9 57,8 Kuntoutustuelle siirtyneitä 9 0,5 44,3 Osa-aikaiselle kuntoutustuelle siirtyneitä 3 0,2 53,1 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 3 0,2 60, Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Varhaiseläkemenoperusteista eli varhe -maksua maksetaan silloin, kun työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saamaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe -maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe -maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe -maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista, jaksamista ja kuntoutustuelle/eläkkeelle siirtyneiden työhön palaamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe maksua. Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut : Varhe-maksu, %-osuus palkkakustan nuksista Varhe-maksu, 1000 %-osuus palkkakustan nuksista Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Konsernihallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi YHTEENSÄ 584 0, , Varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun vaikuttavia eläketapahtumia oli v henkilöllä, v henkilöllä ja v henkilöllä. Varhe-maksua maksetaan 36 kuukauden ajan eläketapahtuman alkamisesta lähtien. Kevan vahvistaman eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärä aleni, joka vaikutti myös kaupungin maksamaan maksuun. 17

19 7. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Sastamalan kaupungilla on Yhteistoimintaohjeet Sastamalan kaupungin ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintamenettelylain mukaisesti. Kaupunkitason yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, jossa on 17 jäsentä, joista 7 edustaa työnantajaa ja 10 henkilöstöä. Työnantajan edustajina toimivat kaupunginhallituksen toimikaudekseen nimeämät kaksi edustajaa, kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäälliköt. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana 7 kertaa käsitellen mm. talousasioita, sairauspoissaoloja, työtapaturmia, työterveyshuollon toimintasuunnitelman, koulutussuunnitelmia, strategian päivittämistä, hallintosääntöä, työaikojen pidennyksen toteutumisen, merkkipäivien muistamista sekä sote- ja maakuntauudistusta Työsuojelutoimikunta Sastamalan kaupungin yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaosto ja sisäilmatyöryhmä Yhteistyötoimikunnan jaostona toimii työsuojelujaosto, jonka tehtävänä on valmistella työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Työsuojelujaostoon kuuluu 8 jäsentä, jotka ovat: henkilöstöjaoston puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäälliköt ja neljä työsuojeluvaltuutettua tai näiden henkilöiden varahenkilöt. Jaosto voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Työsuojelujaosto toimii lisäksi Sastamalan kaupungin sisäilmatyöryhmänä. Tällöin jaostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tilakeskuksen edustaja, työterveyshuollon edustaja, ympäristöterveydenhuollon edustaja ja henkilöstön edustaja työpaikasta/työpisteestä, jossa on sisäilmaongelma sekä tilanteen mukaan muita asiantuntijoita. Työsuojeluorganisaatio Sastamalan kaupungin työsuojeluorganisaatio oli vuonna 2017 seuraava: Tehtävä Toimihenkilöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Varsinainen valtuutettu Jouni Kankaanpää Anssi Järvinen Tarja Pietilä Arja Herckman I varavaltuutettu Ari Andersson Teresie Mäkinen Arja Kiviniemi II varavaltuutettu Johanna Voittomäki Hanna Hämäläinen Jorma Kollin Työsuojelupäälliköt Risto Ekonen Merja Heikkilä (lomatoiminta) 7.3. Työsuojelutarkastukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) Työsuojelun vastuualue on Sastamalan kaupungin lakisääteinen työsuojeluviranomainen ja tekee työpaikkojen tarkastuksia suunnitelmansa mukaisesti. Vuoden 2017 aikana AVIn toimesta tehtiin yhteensä 13 työsuojelutarkastusta, joista kaikki Sotesiin. 18

20 7.4. Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta Vuoden 2017 alusta Sastamalan kaupungin työterveyshuollon hoitaa Terveystalo. Työterveyshuolto teki työpaikkaselvityksiä yhteensä 8 (Häijään koulu, lomituspalvelut, Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän hammashoitolat, muistipiste, mielipisteeseen kaksi). Vuoden 2017 tärkeimpänä sisäisen työsuojelutoiminnan teemana on ollut työpaikan riskien arvioinnin loppuun saattaminen ja osittain uudelleen päivittäminen. Arviointi tehdään kuuden eri vaara- tai haittatekijän näkökulmasta, joita ovat: fysikaaliset vaaratekijät, fyysinen kuormittuminen, hallinta ja toimintatavat, kemialliset vaaratekijät ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Tämä tarkoittaa jokaisen työyksikön oman arvioinnin perusteella tehtävää työpaikan riskien kirjausta, arviointia, toimenpiteitä, vastuutahoa ja aikataulua tarvittaville toimenpiteille. Työsuojeluvaltuutetut antavat asiantuntija-apua riskien arvioinnissa ja Riski-Arviohjelman käytössä. Vuoden 2017 loppuun mennessä lähes kaikki työyksiköt ovat tehneet työpaikkansa riskien arvioinnin Riski-Arvi-ohjelmaan. Tärkeä osa työsuojeluorganisaation toimintaa on osallistuminen sisäilmatyöryhmän kokouksiin ja käynteihin kohteessa paikan päällä. Käytännöksi on otettu pitää sisäilmatyöryhmän kokouksia säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa, jolloin kiinteistöjen tilannekatsauksen antaa Tilakeskus. Turvallisuuspoikkeamailmoituksilla raportoidaan työhön liittyvistä vahinkotapauksista ja läheltä piti tilanteista, jonka avulla osa vaaratilanteista saadaan selville ja pystytään myös poistamaan. Syksyn 2017 aikana järjestettiin työsuojeluvaalit, jossa valittiin uusi työsuojeluorganisaatio kaudelle TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Sastamalan kaupungin työntekijöiden työterveyshuolto siirtyi toimintavuoden alusta Suomen Terveystalo Oy:lle. Sopimus sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon keskeisinä tavoitteina vuonna 2017 oli mm. toiminnan painopisteen vahvistaminen ennaltaehkäisevään toimintaan, henkilöstön työkyvyn ylläpito ja tuen antaminen varhaisessa vaiheessa sekä sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhön paluun tukeminen. Työterveyshuollon toimintaa v (suluissa v toiminta): Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi lakisääteiset tarkastukset, kpl 705 (135) 123 (196) 59 (-) 13 (-) muut terveystarkastukset, kpl 103 (486) 140 (400) 34 (80) 5 (9) sairausvastaanottokäynnit, kpl 3411 (2902) 529 (880) 53 (-) 2 (-) yksilön ohjanta ja neuvontakäynnit, kpl 39 (73) 219 (321) 300 (382) 218 (205) ryhmän neuvonta ja ohjaus, tunti (sis. mm. työterveysneuvottelut ja ensiapukoulutukset) 65,0 (38,5) 53 (51) 5,5 (8,5) 26 (-) työpaikkaselvitykset, tuntia (sis. myös työsuojelu- ja yhteistyötmk, sisäilmatyöryhmä, hyvinvointiryhmä, muut kokoukset) 14,5 (48,5) 219,5 (597) 46,5 (156,5) 18 (68,5) Työterveysneuvotteluja pidettiin vuoden aikana 50 (34 eri henkilöä). Työterveysneuvotteluissa ovat paikalla työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustaja/t sekä osassa henkilöstöpalveluiden edustaja ja mahdollisesti myös henkilöstöjärjestöjen tai työsuojelun edustaja. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset jakautuvat työterveyshuollon kustannuksiin (korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin (korvausluokka II). Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa kaupungille työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista laissa tarkoitetuista kustannuksista (KL I) 60 prosenttia, kun työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. 19

21 Työterveyshuollon pääpainon tulisi olla lakisääteisessä eli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Vuoden 2017 toiminnassa lakisääteisen toiminnan osuus oli 46 % ja työterveyshuoltopainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osuus oli 53 %. Osa työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä ja tarkastuksista ei toteutunut työterveyshuollon henkilöstöresurssien vajauksen vuoksi. Työterveyshuollon jakautuminen Kelan korvausluokittain ja tekijäryhmittäin: Työterveyshuollon bruttokustannukset toimialoittain ja liikelaitoksittain: 2016 työntekijät / työntekijä 2017 työntekijät / työntekijä Konsernihallinto kaikkia koskevat kustannukset Sivistystoimi Tekninen toimi Lomatoiminta Sosiaali- ja terveystoimi Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia yhteensä Työterveyshuollon kaikkia koskeviin kustannuksiin kuuluu mm. työterveyshuollon yhteistyöryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työsuojelujaoksen kokoukset, koulutustilaisuuksien työterveyshuollon esitykset sekä työterveyshuollon suunnitelmien ja korvaushakemusten valmistelu. Työterveyshuollon kustannuksia vähensi kilpailutuksen tuomien alhaisempien hintojen lisäksi AVI:n tarkastusten vähäisempi määrä ( ja ; työterveyshuolto osallistuu tarkastuksiin) sekä Terveystalon henkilöresurssien vajauksen vuoksi tekemättä jääneet tarkastukset ja työpaikkaselvitykset. Terveystalon käyntien ja kustannusten jakautuminen: 20

22 8.2. Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta Kaupunki tukee henkilöstönsä liikuntaa kahdella ilmaisella tai tuetulla käyntikerralla viikossa uimahalleissa, kaupungin kuntosaleissa ja rantasaunoilla sekä Vinkin vapaa-aikakeskuksen käytöllä. Liikunnan ja hyvinvoinnin tukemismuotona on myös kulttuuri- ja liikuntasetelit, joita sai vuodessa yhden 40 euron arvoisen 10 setelin nipun ja josta kaupunki maksoi 25 euroa ja työntekijä 15 euroa. Liikunnan tukemisen ja kulttuuri- ja liikuntaseteleiden kustannukset vuonna 2017 olivat euroa. Kustannukset olivat 25,25 euroa vakituista työntekijää kohden. Käyntimäärät tuetussa liikunnassa sekä seteleitä lunastaneiden määrät: Uimahallit Vinkki Kuntosalit Rantasaunat yhteensä Seteleiden lunastusmäärä Työpaikat ovat voineet käyttää yhden työpäivän vuodessa henkilökunnan virkistystoimintaan. Päivä voidaan viettää myös kahtena jaksona ja se voidaan toteuttaa myös kaupungin yhteisenä tapahtumana. Henkilöstölle suunnatut liikuntatapahtumat järjestettiin Liikkuva Sastamala hank-keen kautta. Vuoden päättyessä henkilökunnalle tarjottiin jouluateria, johon osallistui n työntekijää Liikkuva Sastamala - Sastamalan kaupungin henkilöstön liikunta-aktiivisuuden lisääminen Sastamalan kaupunki sai paikalliselta Aluehallintovirastolta hankeavustusta henkilöstön liikuntaaktiivisuuden lisäämiseen vuodelle Omarahoitusosuudeksi oli varattu 4 700, jolloin hankkeen kokonaiskustannukseksi oli arvioitu Hanke on toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti. Hankkeen kaikki toteutuneet ryhmät ja toiminnat olivat maksuttomia osallistujille. Toimenpiteinä hankkeessa oli tarjota henkilöstölle matalankynnyksen maksuttomia liikuntaryhmiä, jotka toteutettiin yhteistyössä paikallisten liikuntakeskusten sekä yksityisen yrittäjän kanssa, liikunnallinen luento esimiehille, terveysliikuntatapahtuma, johon kaupungin työntekijät kutsuttiin henkilökohtaisesti kutsukirjeellä sekä erilaiset liikuntakampanjat, joita toteutettiin ympärivuotisesti. Näiden lisäksi toteutettiin liikuntaluento kuntoutusryhmälle (kaupungin henkilökuntaa) yhteistyössä työterveyspalveluiden kanssa. Hankerahoituksen avulla palkattiin myös tuntiohjaaja, joka ohjasi kerran viikossa matalankynnyksen kehonhuoltojumppaa kaupungin henkilöstölle keväällä Syksyllä 2017 kehonhuolto vaihdettiin Toiminnallisen harjoittelun kurssiksi (kolme kurssia). Vuoden 2016 (ensimmäinen hankekausi) aikana hankittiin inbodymittari. Hankekaudella 2017 kaupungin henkilöstölle tarjottiin maksutonta kehonkoostumusmittausta sekä liikuntaneuvontaa. Tähän toimintaan osallistui yhteensä 223 henkilöä. Toiminta jatkuu edelleen aktiivisena. Liikuntapalveluilta osallistui yksi henkilö UKK-instituutin järjestämään Työpaikkavalmentaja koulutukseen. Koulutuksen hyviä käytänteitä (taukoliikunta, liikunnallinen elämäntapa) on tarkoitus viedä eri työyksiköihin vuoden 2018 aikana Iällä ei ole väliä - työhyvinvointihanke Sastamalan kaupunki on mukana Iällä ei ole väliä työhyvinvointihankkeessa. Hankkeen tavoitteen on työurien pidentäminen, sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän vähentäminen, työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen työelämässä, organisaatioiden talouden ja tuottavuuden parantaminen, työterveyshuollon, kuntoutuslaitosten ja pk-sektorin välisien toiminta-mallien kehittäminen sekä tutkimuksilla haettavaa uutta näkökulmaa työhyvinvointiin. 21

23 Vuoden 2017 aikana varhaiskasvatuksen, henkilöstöpalveluiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajat osallistuivat hankkeen työhyvinvointivalmennukseen, jossa käsiteltiin mm. yhteistyön kehittämistä, elämän ja työn yhteensovittamista, työkykyä ja yksilön hyvinvointia sekä esimiesviestintää. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun ja hankkeessa myös räätälöidään kaupungin tarpeiden mukaisia valmennuksia. Kaupungin puolella hankkeen toimenpiteitä toteutetaan ensin varhaiskasvatuksessa ja siellä saatujen kokemusten pohjalta toimintaa laajennetaan muille toimialueille 8.5. Henkilöstökysely Sastamalan kaupungin viides henkilöstökysely toteutettiin keväällä Tulokset esiteltiin kesäkuussa ja työpaikkojen käsittelyt vahvuuksista ja kehittämiskohteista ajoittuivat syksyyn Henkilöstökyselyllä kartoitettiin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön käsityksiä työnantajastaan, työympäristöstään, omasta työstään, työkyvystään, lähiesimiestyöstä, riskien arvioinnista sekä edellisen henkilöstökyselyn tulosten hyödyntämisestä. Henkilöstökyselyyn vastasi 722 vakituista työntekijää, 54,0 % (v ,4 %) ja 160 määräaikaista työntekijää, 52,1 % (v ,1 %), kokonaisvastausprosentiksi tuli 50,7 % (v ,2 %). Vastausaktiivisuus kasvoi edellisestä kyselystä 9,5 %. Kyselyyn vastanneiden määrä oli hyvä, jolloin vastausten määrä antaa luotettavuutta johtopäätöksille. Kokonaisuutena tulokset olivat hyvät, vastausten kokonaiskeskiarvoksi tuli 3,08 asteikolla 1-4 ja tulokset olivat samaa tasoa kuin vuoden 2015 kyselyssä. Toimialojen kokonaiskeskiarvot vaihtelivat 2,97 3,34 välillä. Vastauksissa ilahduttavaa oli, että tyytyväisyys nykyiseen työhön (3,18-3,45), työyhteisön ilmapiiri ja ihmissuhteet (3,2-3,49) ja lähiesimiestyö (3,02-3,45) koetaan edelleenkin vastaajien keskuudessa hyvänä. Henkilöstökyselyn tulokset koko kaupungin tasolla sekä toimialoittain: 22

24 Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta kehittämiskohteiksi määriteltiin mm. työmäärien/-prosessien tarkastelu, palveluohjaustoiminnan ja johtamisen kehittäminen, perehdyttäminen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen, työyhteisön sisäiseen ja asiakkaiden kiusaamiseen ja huonoon kohteluun puuttuminen, osaamisen kehittäminen, viestinnän lisääminen, työvälineiden uusinta, yhteistyö muiden yksiköiden kanssa, työnjaon tasapuolisuus sekä työnohjaus. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista tullaan kartoittamaan vuoden 2018 syksyllä. 23