Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

2 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOTTEIDEN TOTEUTTUMINEN 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstö sopimusaloittain Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Konsernin henkilöstön määrä HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4. POISSAOLOT 3.1. Henkilöstömenot Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Terveysperusteiset poissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kaikki poissaolot kalenteripäivinä HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Eläkemaksut YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Työsuojelutarkastukset Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta Liikkuva Sastamala Iällä ei ole väliä työhyvinvointihanke 21

3 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on kaupungin strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Hyvän elämän Sastamala strategiassa tavoite on, että Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja, joka arvostaa henkilöstön työhyvinvointia ja avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuetaan koulutuksella. Johtaminen kaupungissamme on kannustavaa ja vastuullista. Strategian tavoitteeseen pääsemme hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella, työhyvinvoinnilla sekä kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden myönteisellä asenteella ja yhteistyöllä. Toimintavuoteen sisältyi edelleenkin henkilöstöön vaikuttavia organisaatiomuutosten toteuttamisia ja uusien muutosten suunnittelua. Perusopetuksessa Keikyän koulu lakkautettiin ja toiminta siirrettiin Pehulan kouluun. Lukiokoulutuksessa Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia-lukio lakkautettiin ja lukiokoulutus keskitettiin Vammalan lukioon alkaen. Toimintavuoden aikana valmisteltiin Työterveys Akaasian toiminnan ja henkilöstön (26) siirtäminen Suomen Terveystalo Oy:lle sekä Sastamalan Yrityspalvelu Oy:n toiminnan ja henkilöstön (6) siirtäminen kaupungin toiminnaksi konsernihallintoon. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu aloitettiin Pirkanmaa2019 hankkeen toimesta. Sastamalan kaupungin toiminnasta maakuntaan on siirtymässä kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus, maaseutuvaranomaistehtävät, maatalouslomitus, sosiaali- ja terveystoimi sekä ympäristöterveydenhuolto. Maakuntaan siirtyvää henkilöstöä on n. 750 eli n. 55 % vakituisen henkilöstön määrästä. Hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin keväällä Ohjelman toteutumista seurataan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain erillisellä raportilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin alkusyksystä Henkilöstökertomus toimii tasa-arvotyön arviointityövälineenä mittareiden osalta. 2

4 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvän elämän Sastamala strategian mukaan Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi määriteltyjen yhteisten henkilöstötavoitteiden toteutuminen: Tavoite Sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan Toteutuminen Sairauspoissaolopäivät vähenivät 1,8 % Sairauspoissaolot 20,1 kpv/vakituinen työntekijä, (v ,7 kpv) Vakituisen henkilöstön määrä väheni 3,4 % Varhaisen tukemisen mallin toteuttamista jatkettiin henkilöstön työkykyisyyden tukemisessa Muutosjohtaminen Lähiesimiestyön kehittäminen (mm.pienryhmäkoulutus, työnohjaus, hyvien käytänteiden jakaminen) Turvalliset ja toimivat työpisteet; RiskiArvissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä esille tulleiden toimenpiteiden toteutuminen Esimiehille järjestettiin yhteiset koulutustilaisuudet Miten tuen jaksamista ja hyvää työilmapiiriä sekä Johdettu muutos hallittu muutos. Aktiivinen tiedottaminen ajankohtaisista asioista sekä muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta Prosessien omat koulutukset Yhteisiä esimiesvalmennustilaisuuksia 4 kertaa Työnohjausta toteutettu tarpeen mukaan Prosessien omat kehittämistoimenpiteet ja esimiestilaisuudet Vuoden 2016 loppuun mennessä lähes kaikki työyksiköt ovat tehneet työpaikkansa riskien arvioinnin Riski-Arvi-ohjelmaan Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin 35 työpaikkaan Esille tulleita toimenpiteitä on toteutettu tarpeen mukaan Henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen ja osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen prosesseittain Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö on tehnyt osaamiskartoituksen HR Osaamisen hallinta ohjelmaan ja tämän pohjalta on tehty koulutussuunnitelmat. Muiden prosessien osalta käyttöönottoa jatketaan v

5 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Sastamalan kaupungin ja liikelaitosten palvelussuhteessa oli vuoden viimeisenä päivänä 1756 henkilöä, vähennystä edellisen vuoden vaihteeseen 8,3 %. Henkilöstöstä naisia oli 83,1 % ja miehiä 16,9 %. Palvelussuhteiden määrä tilanteessa: Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset ,4 Määräaikaiset ,6 - joista työllistettyjä ,7 Yhteensä ,3 Vuoden 2015 lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 1400 ja vuoden 2016 lopussa Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetty ydinprosessien esittämiä uusia vakansseja tai määräaikaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsiteltiin talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellytti aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voitiin myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaan. Vuoden aikana perustettiin elinkeinojohtajan virka ja kahden perheohjaajan toimet vakinaistettiin. Henkilöstöjaoston päätöksellä sosiaali- ja terveystoimen asumispalveluiden hoitohenkilöstön avoimet toimet on täytetty määräaikaisina mm. asumispalvelujen rakennesuunnitelman vuoksi. Asumispalveluiden hoitohenkilöstön vakituisia vakansseja oli vuoden vaihteessa täytetty määräaikaisesti em. perusteella 20. Muissa sosiaali- ja terveyspalveluiden osaprosesseissa avoimia vakituisia vakansseja oli vuoden vaihteessa n. 10. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otettiin käyttöön Seuturekryn tarjoama hoitohenkilöstön lyhytaikaisten (alle 3 kk) sijaisten vuokratyövoimapalvelu asumis- ja kotihoitopalveluissa. Sotesin varahenkilöstön vakituiset työntekijät sijoitettiin asumis- ja kotihoitopalveluiden sekä perusterveydenhuollon avoimiin vakansseihin. Opetuksessa varauduttiin tuleviin kouluverkkoratkaisuihin vakanssien määräaikaisilla täytöillä. Lomituspalveluissa maatalouslomittajien määrä väheni edelleen palvelujen kysynnän muutosten vuoksi. Valtuuston hyväksymään vuoden 2016 talousarvioon sisältyy kaikkia toimintoja koskeva säännös henkilöstömäärän hallitusta vähentämisestä toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Vuoden 2016 aikana eläköitymisten tai toiminnallisten muutosten kautta jätettiin täyttämättä 21 vakanssia, joista 10 oli maatalouslomittajia. Valtuuston tavoite on 15 henkilötyövuoden vähennys vuosittain. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- ja työvapaalla olleen henkilön työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet vähentyivät edellisestä vuodesta 38,37 eli 2,2 %. Valtuustoon asettamaan tavoitteeseen päästiin vaikka henkilötyövuodet vähentyivät myös toimintatapojen muutosten kautta. Vuokratyövoimaa on käytetty Työterveys Akaasiassa sekä perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa korvaamaan virkalääkäreiden vajetta sekä sotesin hoitohenkilöstön lyhytaikaisissa (alle 3 kk) sijaisuuksissa. Vuonna 2016 kustannukset olivat n. 2, 1 milj. (v n. 1,3 milj. ). 4

6 Määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 403 henkilöä, joista työllistettyjä oli 14 henkilöä. Määräaikaisista palvelussuhteista kokoaikaisia oli 322 ja osa-aikaisia 81. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee kausiluontoisesti riippuen mm. lukuvuoden kulusta ja vuodenajasta. Määräaikaisen henkilöstön muutos edellisestä vuodesta johtuu pääsääntöisesti Sastamalan Opiston tuntipalkkaisen henkilöstön ottamisesta lukukaudeksi kerrallaan. Henkilöstömäärä ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain; vakinaiset/määräaikaiset sekä koko-/osaaikaiset YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto sis. Työllisyyspalvelut Kasvu ja kulttuuri sis. Sastamalan Opisto Yhdyskunta ja ympäristö sis. Lomituspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ Vakinaisen henkilöstön kehitys ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain PROSESSIT Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ

7 Määräaikaisen henkilöstön kehitys ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain PROSESSIT Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi 1 Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä. Henkilöstötyövuodet kuvaavat tarkemmin henkilöstömäärän kehitystä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden/tarkasteluajanjakson kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- tai työvapaalla olleen henkilön työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Naiset Miehet Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Muutos htv ed. vuodesta Muutos% ed. vuodesta Konsernihallinto 24,71 13,42 38,14 37,59 0,55 1,5 Kasvu ja kulttuuri 539,57 114,97 654,54 665,19-10,65-1,6 Yhdyskunta ja ympäristö 100,22 122,19 222,41 241,65-19,24-8,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 700,96 42,63 743,60 747,31-3,71-0,5 Sastamalan Vesi 3,50 12,23 15,73 16,22-0,49-3,0 Työterveys Akaasia 25,31 1,58 26,89 31,71-4,82-15,2 Yhteensä 1394,28 307, , ,67-38,37-2,2 Kaupungin koko henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 1756 mutta henkilötyövuosina laskettuna 1701,30. Valtuuston hyväksymään vuoden 2016 talousarvioon sisältyy kaikkia toimintoja koskeva säännös henkilöstömäärän hallitusta vähentämisestä (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Henkilötyövuodet vähentyivät edellisestä vuodesta 38,37 eli 2,2 %. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen päästiin vaikka henkilötyövuodet vähentyivät myös organisaatiomuutosten kautta Työajan jakautuminen Työajan jakautumisella esitetään miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. 6

8 Taulukossa on esitetty säännöllisen vuosityöajan jakautuminen tehtyyn työhön ja poissaoloihin vuoden aikana. Terveysperusteiset poissaolot ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 75,2 % (v ,3 %). Työajan jakautuminen (ei sisällä opetushenkilöstöä): työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , ,0 (Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat , ,5 - Terveysperusteiset poissaolot , ,7 - Perhevapaat , ,5 - Koulutus , ,7 - Muut palkalliset poissaolot , ,5 - Muut palkattomat poissaolot ,4 - Vapaana annetut työaikakorvaukset , ,3 Lisätään työpäivinä: Rahana korvatut lisä- ja ylityöt , ,0 TEHTY VUOSITYÖAIKA , , Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Koko henkilöstön määrä sukupuolen mukaan oli seuraava: vak. määräaik. Naiset yht. % osuus prosessin henkilöstöstä vak. määräaik. Miehet yht. % osuus prosessin henkilöstöstä yhteensä Konsernihallinto , ,2 38 Kasvu ja kulttuuri , ,6 623 Yhdyskunta ja ympäristö , ,0 248 Sosiaali- ja terveys , ,6 800 Sastamalan Vesi , ,6 14 Työterveys Akaasia , ,1 33 Yhteensä naisten ja miesten %-osuudet koko henkilöstömäärästä 83,1 16, Naisten osuus koko kaupungin henkilöstömäärästä on 83,1 % (v ,0 %) ja miesten osuus 16,9 % (v ,0 %). 7

9 2.5. Henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Akaasia Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,8 Yhteensä ,0 Vakituisesta henkilöstöstä 36,8 % (v ,5 %) sijoittuu ikäryhmään vuotiaat. Alle 30 vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstömäärästä on 4,3 % (v ,8 %) ja yli 60 vuotiaiden osuus on 12,9 % (v ,2 %). Vakituisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 49,7 % (v ,7 %). Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Akaasia Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,5 Yhteensä , Henkilöstön keski-ikä Sastamalan kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 47,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 47,6 vuotta ja miesten 48,5 vuotta. Lokakuun 2015 tilanteen mukaan kunta-alalla työskentelevien naisten keski-ikä oli 45,8, miesten 45,6 vuotta ja koko kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä prosesseittain tilanteessa: naiset miehet yhteensä yhteensä 2015 Konsernihallinto 53,7 48,2 52,7 52,5 Kasvu ja kulttuuri 47,5 46,9 47,4 46,9 Yhdyskunta ja ympäristö 47,7 49,1 48,4 47,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 47,2 48,9 47,2 47,1 Sastamalan Vesi 50,7 54,1 53,4 53,1 Työterveys Akaasia 52,8 50,0 52,5 51,5 Kaikki yhteensä 47,6 48,5 47,7 47,4 Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä tilanteessa: naiset miehet yhteensä yhteensä 2015 Konsernihallinto 45 55,4 51,9 48,7 Kasvu ja kulttuuri 37,6 38,0 37,7 43,4 Yhdyskunta ja ympäristö 29,3 40,9 35,9 37,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 37,4 32,9 36, Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia 48,1 48,1 44,1 Kaikki yhteensä 37,3 39,6 37,7 40,8 8

10 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus Ydinprosessien ja liikelaitosten palveluksesta on lähtenyt vuoden 2016 aikana 85 vakituista henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 39 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 7 henkilöä, irtisanoutui 33 henkilöä ja työnantaja irtisanoi 6 henkilöä. Työterveys Akaasian henkilökunta siirtyi liikkeenluovutuksella Terveystalon palvelukseen. Ydinprosessien ja liikelaitosten palvelukseen on tullut uusia vakituisia työntekijöitä 48 henkilöä, joista sosiaali- ja terveyspalveluihin 32 henkilöä, kasvuun ja kulttuuriin 12 henkilöä sekä yhdyskuntaan ja ympäristöön 1 henkilö. Kasvussa ja kulttuurissa on varauduttu toimintojen muutoksiin mm. opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus: Alkaneet palvelusuhteet Vaihtuvuus % Päättyneet palvelussuhteet Vaihtuvuus % Konsernihallinto 2 0,1 2 0,1 Kasvu ja kulttuuri 12 0,9 33 2,4 Yhdyskunta ja ympäristö 1 0,1 14 1,0 Sosiaali- ja terveys 32 2,4 33 2,4 Sastamalan Vesi 1 0,1 Työterveys Akaasia 1 0,1 28 2,1 Yhteensä 48 3, ,2 Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla henkilöstömäärät vuoden lopun henkilöstön kokonaismäärään. vakinaisen Työterveys Akaasian henkilöstö siirtyi liikkeen luovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä Suomen Terveystalo Oy:n palvelukseen, joka tuottaa kaupungin työterveyshuollon palvelut vuoden 2017 alusta. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan nimikkeet, pätevyysvaatimukset ja tehtävät ovat sukupuolineutraaleja. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki sekä muut syrjintää kieltävät säädökset otetaan huomioon haastatteluun kutsuttaessa ja palvelussuhteeseen valittaessa. Työpaikkailmoitusten tulee edistää kaikkien sukupuolten tasapuolista hakeutumista ja sijoittumista eri tehtäviin. Seurattavana mittarina käytetään sukupuolijakaumaa rekrytoiduista henkilöistä. Vakinaiset rekrytoidut sukupuolen mukaan: Vakituiset rekrytoidut naiset miehet yht. Konsernihallinto 2 2 Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö 1 1 Sosiaali ja terveys Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia 1 1 yhteensä

11 2.8. Henkilöstö sopimusaloittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sopimusaloittain: vakituiset määräaikaiset yhteensä %-osuus KVTES ,7 Opetusala ,7 Lääkärit ,6 Tekniset ,7 Tuntipalkkaiset ,1 Ei työehtosopimusta 3 3 0,2 yhteensä ,0 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelee 74,7 % (v ,9 %) ja Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 15,7 % (v ,3 %) henkilöstöstä. Muiden virka- ja työehtosopimusten soveltamisalalla on selvästi vähemmän henkilöstöä Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2016 yleisin ammattinimike oli lähihoitaja, joita työskenteli vuoden lopussa vakituisesti 278 ja määräaikaisesti 79 henkilöä eli 20,3 % koko henkilöstön määrästä. Lähihoitajia työskentelee perusterveydenhuollossa, asumispalveluissa, kotihoidossa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Maatalouslomittajien osuus oli 7,9 % koko henkilöstön määrästä. Ammattinimike, vakituiset Henkilöstön määrä Ammattinimike, määräaikaiset Henkilöstön määrä Lähihoitaja 278 Lähihoitaja 79 Maatalouslomittaja 109 Sairaanhoitaja 34 Sairaanhoitaja 83 Maatalouslomittaja 29 Luokanopettaja 66 Lähihoitajaharjoittelija 20 Lehtori 60 Koulunkäyntiavustaja 18 Lastenhoitaja 50 Luokanopettaja 15 Perhepäivähoitaja 47 Perhepäivähoitaja 15 Koulunkäyntiavustaja 43 Terveyskeskuslääkäri 13 Lastentarhanopettaja 40 Lastenhoitaja 11 Palvelusihteeri 35 Tuntiopettaja (päätoiminen) 11 Terveyskeskuslääkäri 26 Lastentarhanopettaja 9 Terveydenhoitaja 23 Työnsuunnittelija 8 Kiinteistönhoitaja 20 Hoitaja/avustaja Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Vakituisen henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin: virka %-osuus työsuhde %-osuus yhteensä Konsernihallinto 11 2,9 15 1,5 26 Kasvu ja kulttuuri , ,2 471 Yhdyskunta ja ympäristö 26 6, ,2 204 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3 612 Sastamalan Vesi 2 0,5 12 1,2 14 Työterveys Akaasia 2 0,5 24 2,5 26 yhteensä , , %-osuus 27,9 72,1 Vakinaisesta henkilöstöstä työsuhteisia oli 72,1 % ja virkasuhteisia 27,9 %. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti työsuhteeseen, ellei tehtävä vaadi julkisen vallan käyttöä. 10

12 2.11. Konsernin henkilöstön määrä Konserniohjauksen näkökulmasta keskeisimmät kaupungin tytäryhtiöt ovat Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi), Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (SaSyp) ja Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu). Kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan konsernin sisäiset työmarkkinat. Konsernin henkilöstömäärä tilanteessa: vakinaiset määräaikaiset yhteensä vakinaiset määräaikaiset yhteensä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAUPUNKI YHTEENSÄ Sastamalan Tukipalvelu Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Sastamalan Lämpö KONSERNI YHTEENSÄ Sastamalan Tukipalvelu Oy:ssä on käyty yt-neuvotteluja taloudellisin ja tuotannollisin perustein Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulevan irtaantumisen johdosta. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n toiminta siirretään kaupungin toiminnaksi konsernihallintoon vuoden 2017 alusta. 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1. Henkilöstömenot Henkilöstökulut yht. Osuus % Henkilöstökulut yht. Osuus % Muutos% Konsernihallinto , ,8-3,1 Kasvu ja kulttuuri , ,8-0,8 Yhdyskunta ja ympäristö , ,6-7,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,0 0,1 Sastamalan Vesi 853 1, ,1-0,6 Työterveys Akaasia , ,8-8,4 yht ,4 osuus ulkoisista toimintamenoista, % 44,3 43,2 Kaupungin henkilöstömenot (palkka- ja sivukulut) olivat vuonna ,1 milj.euroa. Henkilöstömenot vähenivät edellisestä vuodesta 1,4 % (v ,6 %). 11

13 Virka- ja työehtosopimusten mukaan palkkoja korotettiin vuoden aikana seuraavasti: - KVTES:n ja teknisten sopimuksen yleiskorotus 0,47 % jos tehtäväkohtainen palkka vähintään 3404,26 tai 16 jos tehtäväkohtainen palkka alle 3404,26 - Teknisten sopimuksessa lisäksi henkilökohtaisen lisän ja erillislisän korotus 0,47 % - tuntipalkkaisten sopimuksessa yleiskorotus keskimäärin 0,72 % - OVTES:n yleiskorotus 0,40 % - lääkärien sopimuksessa terveyskeskuslääkäreiden yleiskorotus 0,40 %, hammaslääkäreiden yleiskorotus 0,60 % ja eläinlääkäreiden yleiskorotus 0,49 % - lääkäreiden sopimuksessa lisäksi paikallinen järjestelyerä 0,30 % Palkankorotuksista huolimatta henkilöstökustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 1,1 milj.. Perusteena oli henkilöstömäärän ja eläkemenoperusteisten maksujen (-0,3 milj. ) väheneminen sekä kiky-sopimuksen vaikutus lomarahojen jaksotukseen (-0,5 milj. ). Vuokratyövoimaa on käytetty Työterveys Akaasiassa (0,7 milj. ), perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa (0,8 milj. ) korvaamaan virkalääkäreiden vajetta sekä sotesin hoitohenkilöstön lyhytaikaisissa (alle 3 kk) sijaisuuksissa (0,6 milj. ). Vuonna 2016 kustannukset olivat n. 2,1 milj.euroa (v n. 1,3 milj.euroa). Vuosiloma-ajan palkkoja maksettiin yhteensä 4,7 milj.euroa eli keskimäärin 2659 euroa/työntekijä. Lomarahoja maksettiin 2,7 milj.euroa eli keskimäärin 1524 euroa/työntekijä. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli 43,2 % Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Laskelmassa mukana vain kokoaikaiset. lkm Teht.koht/perus- Keskiansio Kokonaisansiot Keskiansio palkat yhteensä yhteensä KVTES 11 Sastamala 1 068, , , , ,66 13 Vesi 3, , , , ,16 14 Akaasia 21, , , , ,41 KVTES YHTEENSÄ 1 092, , , , ,24 TS 11 Sastamala 59, , , , ,94 13 Vesi 5, , , , ,00 TS YHTEENSÄ 64, , , , ,68 OVTES YHTEENSÄ 254, , , , ,53 LS 11 Sastamala 52, , , , ,65 14 Akaasia 1, , , , ,65 LS YHTEENSÄ 53, , , , ,97 *) KAIKKI YHTEENSÄ (ei sis. tuntipalkkoja) 1 463, , , , ,58 TUNTIPALKKAISET 11 Sastamala 30, , , , ,73 **) 13 Vesi 6, , , , ,81 **) TUNTIPALKKAISET YHTEENSÄ 36, , ,91 **) *) kokonaisansiot eivät sisällä toimenpide- ym. palkkioita **) tuntipalkkaisten keskiansio laskettu keskituntipalkoista kertomalla keskituntipalkka 163:lla Korkeimmat keskipalkat ovat Lääkärien sopimuksen piirissä 5674 euroa/kk ja Opetusalan sopimuksen piirissä euroa/kk. 12

14 4. POISSAOLOT 4.1. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot: Terveysperusteiset poissaolot Kalenteri- % 1000 % palkkapäivät työajasta euroa kustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv , , pv , , pv , , pv , , pv , ,47 Yli 180 päivää , ,29 Kaikki yhteensä , ,68 Joista - Työtapaturmat , ,16 - Työmatkatapaturmat 269 0, , Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä: Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot 2015 kpv/vak. henkilö 2015 kpv/koko henkilöstö kpv kpv/vak. henkilö 2016 kpv/koko henkilöstö 2016 Konsernihallinto ,4 7, ,0 8,2 13 Kasvu ja kulttuuri ,4 10, ,9 12, Yhdyskunta ja ympäristö ,2 15, ,0 15, siitä Lomituspalvelut ,7 15, ,5 15, Sosiaali- ja terveyspalvelut ,9 17, ,6 18, Sastamalan Vesi ,4 10, ,4 10,4 Työterveys Akaasia ,1 15, ,4 9,0 Sastamala yhteensä ,7 14, ,1 15, kpv 2016 kpv Kpv/vakituinen henkilö 19,7 20,1 1,4 1,2 Kpv/koko henkilöstö 14,4 15,5 1,0 0,9 Kpv/henkilötyövuosi 15,9 16,0 1,1 1,1 Sairauspoissaolo% 7,5 7,2 Sairauspoissaoloja lasketaan vakituista ja koko henkilöstöä kohden sekä henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolojen osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta 1,8 %. Sairauspoissaolot olivat 15,5 kpv (v ,4 kpv) työntekijää kohden ja 16,0 kpv (v ,9 kpv) henkilötyövuotta kohden. Lomituspalveluiden sairauspoissaolot olivat 2281 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 9,6 %. 13

15 Sairauspoissaoloista 1-3 päivän poissaoloja oli yhteensä 5161 kalenteripäivää (v kalenteripäivää), 19,0 % kokonaismäärästä. 1-3 päivän poissaoloja oli 1231 henkilöllä eli 70,1 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää (v ), 44,2 % kokonaismäärästä. Yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaoloja oli 105 henkilöllä eli 6,0 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut ja työsuojelu ovat vuoden aikana toteuttaneet toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2016 aikana on jatkettu varhaisen tukemisen mallin käytön tehostamisesta. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten ja riskien arvioinnin yhteydessä on selvitetty ja toteutettu toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi. Sairauspoissaolotilastot ja henkilölistat jaettiin osaprosessien johtajille, jotka prosessinsa esimiesten kanssa ovat selvittäneet poissaoloja. Sairauspoissaoloja seurataan työterveyshuollossa diagnoosittain. Tavoitteena on saada lisätietoa sairauslomatilastoihin ja mahdollistaa ennaltaehkäisevien ja korvaavien toimenpiteiden suuntaamisen oikeisiin asioihin. Tämän vuoksi työntekijöiden luvalla esimiehet toimittavat Työterveys Akaasian ulkopuolella kirjoitetuista sairauslomatodistuksista kopion työterveyshuoltoon. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat sekä syöpäsairaudet. Työ- ja työmatkatapaturmapoissaoloja oli kertomusvuonna 1627 kalenteripäivää (0,9 kpv/ työntekijä). Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 16,3 %. Vuoden aikana sattui 126 työtapaturmaa ja 22 työmatkatapaturmaa. Vakavampia työtapaturmia (poissaolo yli 50 kpv) tapahtui 7, joista aiheutui yhteensä 691 poissaolopäivää. Työtapaturmille on kuitenkin tyypillistä voimakas vaihtelu vuosittain. Tapaturmien määrää pyritään vähentämään työtapaturmariskeistä tiedottamalla ja työpaikkojen riskien arviointia tehostamalla Kaikki poissaolot kalenteripäivinä Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivänä: Sairaus Työtapaturma Työmatka tapaturma Perhevapaa Lapsi Koulutus Opintosairas vapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Mä kuntou tustuki Vuosiloma Lomarahavapaa Muut Yhteensä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia yhteensä Muut kohdassa on mm. säästövapaa, aktiivivapaa, palkattomat virkavapaat ja työlomat, julkinen tehtävä, ylityövapaa sekä toisen vakanssin hoito. Vuosilomien osuus poissaoloista oli 38,6 %, sairauslomien osuus 18,4 % ja perhevapaiden osuus 14,1 %. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan työnantaja helpottaa työn ja perheelämän yhteensovittamista sekä tukee työssä jaksamista. Toimenpiteinä on mm. etätyömahdollisuus, työajan lyhentäminen ja vuorotteluvapaa. Seurattavana mittarina käytetään vuorotteluvapaan käyttöä/sukupuoli sekä perhevapaiden käyttöä/sukupuoli. 14

16 Vuorotteluvapaan ja perhevapaiden käyttö sukupuolen mukaan Vuorotteluvapaa, kpv Perhevapaat, kpv naiset miehet yht. naiset miehet yht. Konsernihallinto 1 1 Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali ja terveys Sastamalan vesi Työterveys Akaasia yhteensä HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä euroa eli 242 euroa vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Tässä esitetyt koulutusmäärärahat tarkoittavat henkilöstön koulutuspalveluihin kirjattuja osallistumismaksuja ja vastaavia, ei koulutusajan palkkakustannuksia. Koulutukseen käytetyt määrärahat: 2015 /vak. työntekijä 2016 /vak. työntekijä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali ja terveys Sastamalan vesi Työterveys Akaasia yhteensä Henkilöstökoulutukseen osallistui yhteensä työntekijää ja koulutuksia oli yhteensä 4409 (3,9 koulutusta osallistujaa kohden). Tähän sisältyy kaikki henkilöstöjärjestelmään kirjatut koulutukset. Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Työnantajan on mahdollisuus saada työntekijän koulutuksesta taloudellinen kannuste. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta 6 tunnin koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on ennakkoon laadittu koulutussuunnitelma ja koulutuksen sisältyminen laadittuun suunnitelmaan. Koulutuskorvauksen määrä on koulutuspäivää kohden 10 % keskimääräisestä päiväpalkasta Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli yhteensä 1802 ja koulutuskorvausta haettiin n euroa. Opintovapaalla oli vuoden 2016 aikana 48 henkilöä ja opintovapaapäiviä kertyi yhteensä 5531 kalenteripäivää. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen ja urakehitykseen. Toimenpiteenä on koulutussuunnitelmien tekeminen kehityskeskusteluissa esille tulleiden tarpeiden mukaan. Seurattavana mittarina käytetään koulutuspäiviä/sukupuoli. 15

17 Koulutukset sukupuolen mukaan Koulutukset naiset miehet yht. Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali ja terveys Sastamalan vesi Työterveys Akaasia yhteensä HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden ikäisenä tai henkilökohtaisessa eläkeiässä. Kuntien eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu valtaosa kuntien työntekijöistä. Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat ne lukion ja peruskoulun opettajat, jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut lukion ja peruskoulun opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin (VaEL). Valtion eläkelain piiriin kuuluvilla opettajilla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden iässä. Vuoden 2016 aikana kaupungin palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 37 henkilöä, 2,7 % vakituisen henkilöstön määrästä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 8 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta ja osa-aikaeläkkeelle jääneiden 62,0 vuotta. Eläköitymisen kautta vapautuneista vakansseista 10 jätettiin täyttämättä. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Konsernihallinto 1 61,1 3,8 Kasvu ja kulttuuri 14 63,3 3,0 2 61,5 0,4 Yhdyskunta ja ympäristö 5 64,2 2,5 2 61,6 1,0 Sosiaali ja terveys 16 63,7 2,6 3 62,0 0,5 Sastamalan vesi ,1 Työterveys Akaasia 1 62,8 3,8 yhteensä 37 63,5 2,7 8 62,0 0, Työkyvyttömyyseläkkeet Vuoden 2016 aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 työntekijää (v työntekijää), joiden keski-ikä oli 57,9 vuotta. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden aikana 6 työntekijää, joiden keski-ikä oli 49,8 vuotta. Kuntoutustuelle siirtyviin ja mahdollisimman pikaiseen työhön paluuseen voidaan vaikuttaa työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemistoimenpiteillä, esim. tehtäväjärjestelyt, kevennetty tai osa-aikatyö. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: lukumäärä % koko henkilöstön määrästä keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, 27 1,5 53,4 joista Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 11 0,6 56,7 Kuntoutustuelle siirtyneitä 6 0,3 49,8 Osa-aikaiselle kuntoutustuelle siirtyneitä 3 0,2 38,1 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 7 0,4 57,9 16

18 6.3. Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Varhaiseläkemenoperusteista eli varhe -maksua maksetaan silloin, kun työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saamaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe -maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe -maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe -maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista, jaksamista ja kuntoutustuelle/eläkkeelle siirtyneiden työhön palaamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe maksua. Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut : Varhe-maksu, 1000 %-osuus palkkakustan nuksista Varhe-maksu, 1000 %-osuus palkkakustan nuksista Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia YHTEENSÄ 544 0, , YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Sastamalan kaupungilla on Yhteistoimintaohjeet Sastamalan kaupungin ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintamenettelylain mukaisesti. Kaupunkitason yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, jossa on 17 jäsentä, joista 7 edustaa työnantajaa ja 10 henkilöstöä. Työnantajan edustajina toimivat kaupunginhallituksen toimikaudekseen nimeämät kaksi edustajaa, kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäälliköt. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana 8 kertaa käsitellen mm. talousasioita, sairauspoissaolojen kehittymistä, koulutussuunnitelmia, työterveyshuollon uudelleenjärjestelyä, Seuturekryn käyttöönottoa, työhyvinvointiohjelmaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, kunta-alan kilpailukykysopimusta sekä sote- ja maakuntauudistusta Työsuojelutoimikunta Sastamalan kaupungin yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäälliköt, kaksi kaupunginhallituksen edustajaa, neljä työsuojeluvaltuutetutta ja kuusi ammattijärjestöjen edustajaa. 17

19 Työsuojelujaosto ja sisäilmatyöryhmä Yhteistyötoimikunnan jaostona toimii työsuojelujaosto, jonka tehtävänä on valmistella työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Työsuojelujaostoon kuuluu 8 jäsentä, jotka ovat: henkilöstöjaoston puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäälliköt ja neljä työsuojeluvaltuutettua tai näiden henkilöiden varahenkilöt. Jaosto voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Työsuojelujaosto toimii lisäksi Sastamalan kaupungin sisäilmatyöryhmänä. Tällöin jaostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tilakeskus liikelaitoksen edustaja, työterveyshuollon edustaja, ympäristöterveydenhuollon edustaja ja henkilöstön edustaja työpaikasta/työpisteestä, jossa on sisäilmaongelma sekä tilanteen mukaan muita asiantuntijoita. Työsuojeluorganisaatio Sastamalan kaupungin työsuojeluorganisaatio oli vuonna 2016 seuraava: Tehtävä Toimihenkilöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Varsinainen valtuutettu Jouni Kankaanpää Anssi Järvinen Tarja Pietilä Arja Herckman I varavaltuutettu Ari Andersson Teresie Mäkinen Arja Kiviniemi II varavaltuutettu Johanna Voittomäki Hanna Hämäläinen Jorma Kollin Työsuojelupäälliköt Risto Ekonen Merja Heikkilä (lomatoiminta) 7.3. Työsuojelutarkastukset Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston (AVI) Työsuojelun vastuualue on Sastamalan kaupungin lakisääteinen työsuojeluviranomainen ja tekee työpaikkojen tarkastuksia suunnitelmansa mukaisesti. Vuoden 2016 aikana AVIn toimesta tehtiin yhteensä 22 työsuojelutarkastusta, joista Sotesiin 20 ja Työteekkiin Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta Työterveyshuolto teki työpaikkaselvityksiä yhteensä 32 (5 kirjastoa, Puuhala, konsernihallinto, sosiaalinen kuntoutus, työvoiman palvelukeskus, Koiramäen ja Keskustan päiväkoti, Hilma ja Matti, Vammalan neuvola, Kiikoisten-, Suodenniemen-, Mouhijärven-, Äetsän- ja Punkalaitumen neuvolat ja lääkärien vastaanotot, kiirevastaanotto, Sepänkoti, Selännekoti, Saimikoti, Toimintakeskus, perhe- ja kasvatusneuvola, vammaispalvelutoimisto, aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, liikuntatoimi, kiinteistönhoito, yhdyskuntatekniikka, Sastamalan Vesi ja maaseutupalvelut). Vuoden 2016 tärkeimpänä sisäisen työsuojelutoiminnan teemana on ollut työpaikan riskien arvioinnin loppuun saattaminen ja osittain uudelleen päivittäminen. Arviointi tehdään viiden eri vaara- tai haittatekijän näkökulmasta, joita ovat: ergonomia, fysikaaliset vaaratekijät, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä tapaturman vaarat. Tämä tarkoittaa jokaisen työyksikön oman arvioinnin perusteella tehtävää työpaikan riskien kirjausta, arviointia, toimenpiteitä, vastuutahoa ja aikataulua tarvittaville toimenpiteille. Työsuojeluvaltuutetut antavat asiantuntija-apua riskien arvioinnissa ja Riski-Arvi-ohjelman käytössä. Vuoden 2016 loppuun mennessä lähes kaikki työyksiköt ovat tehneet työpaikkansa riskien arvioinnin Riski-Arviohjelmaan. 18

20 Tärkeä osa työsuojeluorganisaation toimintaa on osallistuminen sisäilmatyöryhmän kokouksiin ja käynteihin kohteessa paikan päällä. Käytännöksi on otettu pitää sisäilmatyöryhmän kokouksia säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa, jolloin kiinteistöjen tilannekatsauksen antaa Tilakeskus. Turvallisuuspoikkeamailmoituksilla raportoidaan työhön liittyvistä vahinkotapauksista ja läheltä piti tilanteista, jonka avulla osa vaaratilanteista saadaan selville ja pystytään myös poistamaan. 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Sastamalan kaupungilla oli vielä v sopimus henkilöstönsä työterveyshuollosta Työterveys Akaasia liikelaitoksen kanssa. Sopimus sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainoitteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon toteutuksesta Akaasiassa vastaa tiimi, jossa on mukana neljä työterveyshoitajaa. Hoitajille on nimetty omat vastuuprosessit. Tiimissä ovat mukana työterveyshoitajien rinnalla työterveyslääkärit, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologi. Työterveyshuollon keskeinen toiminta vuonna 2016: 1. Toiminnassa jatkettiin varhaisen välittämisen mallin toteuttamisen tärkeyttä henkilöstön työkykyisyyden tukemisessa. Monia työkykyä tukevia toimenpiteitä on toteutettu hyvässä yhteishengessä (keskustelut, työterveysneuvottelut, osa-aikatyöratkaisut, kuntoutukset ja työnsiirrot). 2. Perusselvitykset/työpaikkaselvitykset on tehty vuoden aikana tavoitteellisesti yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyshuollon toimintaa v. 2016: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi lakisääteiset tarkastukset, kpl muut terveystarkastukset, kpl sairausvastaanottokäynnit, kpl yksilön ohjanta ja neuvontakäynnit, kpl ryhmän neuvonta ja ohjaus, tunti (sis. mm. työterveysneuvottelut ja ensiapukoulutukset) 38,5 51 8,5 työpaikkaselvitykset, tuntia (sis. myös työsuojelu- ja yhteistyötmk, sisäilmatyöryhmä, hyvinvointiryhmä, muut kokoukset) 48, ,5 68,5 Kuntoutukset - Sastamalan konsernin Peurungan kuntoutuskeskuksessa marraskuussa 2014 aloittanut TYK-ryhmä jatkui ja kuntoutus päättyi v Ryhmässä oli mukana 6 kuntoutujaa kaupungilta - lomituspalvelun Aslak kuntoutus toteutui v yksilökuntoutuksiin ohjattiin vuoden aikana 18 henkilöä Työterveysneuvotteluja pidettiin vuoden aikana 63. Työterveysneuvotteluissa ovat paikalla työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustaja/t sekä osassa henkilöstöpalveluiden edustaja ja mahdollisesti myös henkilöstöjärjestöjen tai työsuojelun edustaja. 19

21 Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset jakautuvat työterveyshuollon kustannuksiin (korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin (korvausluokka II). Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa kaupungille työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista laissa tarkoitetuista kustannuksista 60 prosenttia, kun työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuollon bruttokustannukset ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain: 2015 työntekijät /vak. työntekijä 2016 työntekijät /vak. työntekijä Konsernihallinto kaikkia koskevat kustannukset Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Lomatoiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia yhteensä Työterveyshuollon kaikkia koskeviin kustannuksiin kuuluu mm. hyvinvointiryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työsuojelujaoksen kokoukset, koulutustilaisuuksien esitykset sekä työterveyshuollon suunnitelmien ja korvaushakemusten valmistelu. Työterveyshuollon menojen kasvua aiheutti AVIn työsuojelutarkastukset (22), joihin myös työterveyshuolto osallistuu sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitysten (35) tekeminen. Kelan työterveyshuollon korvausten maksamisen edellytyksenä on, että työpaikkaselvitykset/perusselvitykset on tehty Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta Kaupunki tukee henkilöstönsä liikuntaa kahdella ilmaisella tai tuetulla käyntikerralla viikossa uimahalleissa, kaupungin kuntosaleissa ja rantasaunoilla sekä Vinkin vapaa-aikakeskuksen käytöllä. Liikunnan ja hyvinvoinnin tukemismuotona on myös kulttuuri- ja liikuntasetelit, joita sai vuodessa yhden 40 euron arvoisen 10 setelin nipun ja josta kaupunki maksoi 25 euroa ja työntekijä 15 euroa. Liikunnan tukemisen ja kulttuuri- ja liikuntaseteleiden kustannukset vuonna 2016 olivat euroa. Kustannukset olivat 26,61 euroa vakituista työntekijää kohden. Käyntimäärät tuetussa liikunnassa sekä seteleitä lunastaneiden määrät: Uimahallit Vinkki Kuntosalit Rantasaunat yhteensä Seteleiden lunastusmäärä Työpaikat ovat voineet käyttää yhden työpäivän vuodessa henkilökunnan virkistystoimintaan. Päivä voidaan viettää myös kahtena jaksona ja se voidaan toteuttaa myös kaupungin yhteisenä tapahtumana. Henkilöstölle suunnatut liikuntatapahtumat järjestettiin Liikkuva Sastamala hankkeen kautta.vuoden päättyessä henkilökunnalle tarjottiin jouluateria, johon osallistui n työntekijää. 20

22 8.3. Liikkuva Sastamala - Sastamalan kaupungin henkilöstön liikunta-aktiivisuuden lisääminen Sastamalan kaupunki sai paikalliselta Aluehallintovirastolta hankeavustusta henkilöstön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen vuodelle Toimenpiteinä hankkeessa oli tarjota henkilöstölle matalankynnyksen maksuttomia liikuntaryhmiä, jotka toteutettiin yhteistyössä paikallisten liikuntakeskusten sekä yksityisen yrittäjän kanssa, liikunnalliset luennot esimiehille ja muulle henkilöstölle, terveysliikuntatapahtumat, johon kaupungin työntekijät kutsuttiin henkilökohtaisesti kutsukirjeellä sekä erilaiset liikuntakampanjat, joita toteutettiin ympärivuotisesti. Näiden lisäksi toteutettiin tules-ryhmä yhteistyössä työterveyspalveluiden kanssa. Ryhmä oli tarkoitettu henkilöille, jotka ovat riskiryhmässä sairastua erilaisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Hanke-rahoituksen avulla palkattiin myös tuntiohjaaja, joka ohjasi kerran viikossa matalankynnyksen kehonhuolto-jumppaa kaupungin henkilöstölle. Välinehankintoina hankkeen avulla hankittiin Gymsticejä ja foam roller putkirullia, joita hyödynnettiin mm. kehonhuoltojumpassa. Lisäksi isompana hankintana hankittiin liikuntapalveluille inbody kehonkoostumusmittari, jota hyödynnetään jatkossa työyksiköissä ja erilaisissa liikuntatapahtumissa. Hankerahoituksella hankittiin myös erilaisia taukoliikuntavälineitä, joista koottiin taukoliikuntapaketteja (kuminauhat, steplaudat, Gymstic-soutulaite jne). Paketteihin tuotetaan omat taukoliikuntaohjeet eri välineille ja jatkossa näitä välineitä on tarkoitus lainata eri työpisteille. Hankeen avulla kaupungin liikuntakoordinaattori osallistui UKK-instituutin järjestämään koulutukseen Ylipainoisten kuntosaliharjoittelu. Isompi koulutuskokonaisuus järjestettiin kaupungin henkilökunnalle Foam Roller putkirullakoulutuksena. Tämä koulutus jaettiin niin, että ensimmäinen osa oli tarkoitettu liikunta- ja terveysalan ammattilaisille ja jälkimmäinen osa oli tarkoitettu muulle henkilöstölle Iällä ei ole väliä - työhyvinvointihanke Sastamalan kaupunki on mukana Iällä ei ole väliä työhyvinvointihankkeessa. Hankkeen tavoitteen on työurien pidentäminen, sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän vähentäminen, työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen työelämässä, organisaatioiden talouden ja tuottavuuden parantaminen, työterveyshuollon, kuntoutuslaitosten ja pk-sektorin välisien toimintamallien kehittäminen sekä tutkimuksilla haettavaa uutta näkökulmaa työhyvinvointiin. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun ja hankkeessa myös räätälöidään kaupungin tarpeiden mukaisia valmennuksia. Kaupungin puolella hankkeen toimenpiteitä toteutetaan ensin varhaiskasvatuksessa ja siellä saatujen kokemusten pohjalta toimintaa laajennetaan muille toimialueille 21