Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Sastamalan kaupunki HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

2 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOTTEIDEN TOTEUTTUMINEN 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstö sopimusaloittain Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Konsernin henkilöstön määrä HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4. POISSAOLOT 3.1. Henkilöstömenot Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Terveysperusteiset poissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kaikki poissaolot kalenteripäivinä HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Eläkemaksut YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Työsuojelutarkastukset Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Vuoden 2015 henkilöstökysely Kuntien eläkevakuutuksen Kaari-laskuri Liikunnan tukeminen ja virkistystoiminta 23

3 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on kaupungin strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Hyvän elämän Sastamala strategiassa tavoite on, että Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja, joka arvostaa henkilöstön työhyvinvointia ja avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuetaan koulutuksella. Johtaminen kaupungissamme on kannustavaa ja vastuullista. Strategian tavoitteeseen pääsemme hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella, kannustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella, työhyvinvoinnilla sekä kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden myönteisellä asenteella ja yhteistyöllä. Toimintavuoteemme sisältyi edelleenkin henkilöstöön vaikuttavia organisaatiomuutosten toteuttamisia ja uusien muutosten suunnittelua. Edellisenä vuonna valmistellut ja päätetyt organisaatiomuutokset toteutettiin toimintavuodenaikana seuraavasti: - Palvelukoti Ilolan toiminta siirtyi Palvelukoti Ilola Oy:lle - elintarvikelaboratorion toiminta siirtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle - Vammalan aluesairaalan päivystystoiminta siirtyi perusterveydenhuollon kiireellisen hoidon yksiköksi - Illon koulu ja ryhmäperhepäiväkoti lakkautettiin lukukauden lopussa - Uotsolan koulun toiminnan yhdistäminen Mouhijärven yhteiskouluun ja Mouhijärven yhteiskoulun muuttaminen yhtenäiskouluksi Toimintavuoden aikana suunniteltiin ja päätettiin vuosina 2015 ja 2016 tehtävät muutokset: - lukiokoulutuksen järjestäminen siten, että Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia-lukio lakkautetaan ja em. lukioihin ei otettu uusia opiskelijoita syksyllä Keikyän koulu lakkautetaan ja toiminta siirretään Pehulan kouluun - Työterveys Akaasia Liikelaitoksen toiminnan siirtäminen viimeistään vuoden 2017 alusta liikkeenluovutuksena yksityiselle markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle kilpailuttamisella; toimintojen uudelleenjärjestely perustuu kuntalain muutokseen Kaupungin neljäs henkilöstökysely toteutettiin keväällä Vastausten kokonaiskeskiarvoksi tuli 3,13 asteikolla 1-4. Kokonaistulokset paranivat hieman 2013 kyselyyn verrattuna. Ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain vastausten kokonaiskeskiarvot vaihtelivat 2,92 3,20 välillä. Vastauksissa ilahduttavaa oli, että tyytyväisyys nykyiseen työhön, työyhteisön ilmapiiri ja ihmissuhteet sekä lähiesimiestyö koetaan vastaajien keskuudessa hyvänä. 2

4 1. STRATEGIA JA HENKILÖSTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvän elämän Sastamala strategian mukaan Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaikutusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle. Strategian tavoitteen toteuttamiseksi vuodelle 2015 määriteltiin ydinprosessien henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet seuraavasti: - kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa - sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan, tavoitteena -7 % v työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä: tavoitteena kokonaistyytyväisyyden paraneminen kevään 2013 tilanteeseen - johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla - HR -osaamisen hallintaohjelman käyttöönoton jatkaminen Talousarviossa on lisäksi todettu, että talouden tasapainottamisessa yhtenä merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Henkilöstösuunnitelma oli määrä käsitellä vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmien yhteydessä. Valmistelua siirrettiin mm. lukioverkko- ja soteratkaisujen vuoksi ja suunnitelma käsitellään vuoden 2016 keväällä. Henkilöstötavoitteiden toteutuminen vuonna 2015: 1. Kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty kaikissa prosesseissa vastuullisten esimiesten toimesta. 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan, -7 % v Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 11,3 % ( kalenteripäivästä kalenteripäivään). Kun sairauspoissaolovertailussa huomioidaan mm. Palvelukoti Ilolan poistuminen kaupungin toiminnasta vuoden 2015 alusta, sairauspoissaolojen vähentyminen oli 8,0 %. Sairauspoissaolot olivat 19,7 kpv (v ,6 kpv) vakituista työntekijää kohden ja 15,9 kpv (v ,4 kpv) henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut ja työsuojelu ovat yhdessä prosessien kanssa toteuttaneet toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2015 aikana on jatkettu mm. työterveyshuollon, henkilöstöpalveluiden ja prosessitiimien sekä esimiesten yhteisiä palavereita varhaisen tukemisen mallin käytön tehostamisesta. Sairauspoissaolotilastot ja henkilölistat jaettiin osaprosessien johtajille, jotka prosessinsa esimiesten kanssa ovat selvittäneet poissaoloja. 3. Työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä: tavoitteena kokonaistyytyväisyyden paraneminen kevään 2013 tilanteeseen Kokonaistyytyväisyys oli hyvä 3,13 asteikolla 0-4 (v ,09). Erityisesti oltiin tyytyväisiä omaan toimintaan ja nykyiseen työhön, työyhteisön ilmapiiriin ja ihmissuhteisiin sekä esimiestyöhön. Työhyvinvoinnista järjestettiin koulutusta esimiehille ja koko henkilöstölle. 4. Johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankohtaisilla koulutuksilla Esimiehille järjestettiin kolme esimiesvalmennustilaisuutta, joissa käsiteltiin mm. kaupungin talousasioita, tietosuoja- ja tietoturva-asioita, työllisyysasioita, jääviyssäännöksiä sekä SaTu Oy:n talous- ja tietohallinnon ajankohtaisia asioita. 3

5 Yhteisesti järjestettiin koulutustilaisuudet Esimies työhyvinvointipääoman vahvistajana sekä Suuntana sosiaalinen media. Lisäksi prosessit ovat järjestäneet omia esimiestilaisuuksia ja koulutuksia. 5. HR-osaamisen hallintaohjelman käyttöönoton jatkaminen Osaamisen hallintaohjelman käyttöönottoa jatkettiin yhteistyössä prosessien ja SaTu Oy:n kanssa. Käyttöönottoa viivästi harkinnassa olleen uuden ESS -järjestelmän (henkilöstön sähköinen asiointi) päättäminen. Hankintaa ei tehty tässä vaiheessa ja HR -ohjelman käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta sosiaali- ja terveystoimesta. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1. Henkilöstön määrä Sastamalan kaupungin ja liikelaitosten palvelussuhteessa oli vuoden viimeisenä päivänä 1914 henkilöä, vähennystä edellisen vuoden vaihteeseen 5,2 %. Henkilöstöstä naisia oli 83,0 % ja miehiä 17,0 %. Palvelussuhteiden määrä tilanteessa: Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset ,1 Määräaikaiset ,5 - joista työllistettyjä Yhteensä ,2 Vuoden 2014 lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 1445 ja vuoden 2015 lopussa Vuoden 2015 aikana vakinaisen henkilöstön määrässä tapahtui toiminnallisina muutoksina - Palvelukoti Ilolan toiminta ja henkilöstö siirtyi vuoden alusta Palvelukoti Ilola Oy:lle (MediVida Oy), vähennys 17 työntekijää - elintarvikelaboratorion toiminta ja henkilöstö siirtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry:lle, vähennys 4 työntekijää - päivystyksen toiminta siirtyi Vammalan aluesairaalasta perusterveydenhuollon hoidettavaksi, henkilöstön lisäys 11 työntekijää - kaupungin sisäisenä organisaatiomuutoksina Työllisyyspalvelut ja etsivä nuorisotyö siirrettiin sosiaali- ja perhepalveluista konsernihallintoon, esiopetus perusopetuksesta varhaiskasvatukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja yhdyskuntatekniikan varastotoiminnat yhdistettiin yhdyskunta ja ympäristön alaisuuteen. Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetty ydinprosessien esittämiä uusia vakansseja tai määräaikaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsiteltiin talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellytti aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voitiin myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaan. Vuoden aikana uusia vakinaisia vakansseja perustettiin seuraavasti: - kolme esiopetuksesta vastaavaa lastentarhanopettajaa (määräaikaisten vakanssien vakinaistaminen) - Sastamalan musiikkiopiston ja Äetsän koulun yhteinen musiikinopettaja (toimintojen uudelleenjärjestely) - kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa (lähihoitajien vakanssien muuttaminen) - päivystävä eläinlääkäri (määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen eläinlääkintähuollon alue 2:lle (Ikaalinen, Parkanoja Kihniö)) - valvontaeläinlääkäri (uusi vakanssi eläinlääkintähuollon alue 2:lle) 4

6 Henkilöstöjaoston päätöksellä sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilöstön avoimet toimet ja virat on täytetty määräaikaisina mm. Työterveys Akaasian, asumispalvelujen rakennesuunnitelman selvitysten ja soteuudistuksen vuoksi. Täyttölupia lähdettiin vuoden aikana myöntämään hallitusti kotihoitohenkilöstön sekä perusterveydenhuollon sairaanhoitajien osalta. Hoitohenkilöstön vakituisia vakansseja oli vuoden vaihteessa täytetty määräaikaisesti em. perusteilla 36. Henkilöstöjaoston päätöksellä kaikkien ydinprosessien ja liikelaitosten soveltuvat hallintovakanssit (esim. talous- ja hallintotyöt sekä toimistotyöt) täytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun asti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vuoksi. Vuoden vaihteessa oli kaksi hallintovakanssia täytetty määräaikaisesti em. perusteella. Lisäksi perusopetuksessa ja verkostolukiossa varauduttiin tuleviin kouluverkkoratkaisuihin vakanssien määräaikaisilla täytöillä. Valtuuston hyväksymään vuoden 2015 talousarvioon sisältyy kaikkia toimintoja koskeva säännös henkilöstömäärän hallitusta vähentämisestä toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Vuoden 2015 aikana eläköitymisten tai toiminnallisten muutosten kautta jätettiin täyttämättä 15 vakanssia, joista 7 oli maatalouslomittajia. Valtuuston tavoite on 15 henkilötyövuoden vähennys vuosittain. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- ja työvapaalla olleen henkilön työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet vähentyivät edellisestä vuodesta 51,46 eli 2,9 %. Valtuustoon asettamaan tavoitteeseen päästiin vaikka henkilötyövuodet vähentyivät myös organisaatiomuutosten kautta. Vuokratyövoimaa on käytetty Työterveys Akaasiassa ja perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa korvaamaan virkalääkäreiden vajetta. Vuonna 2015 kustannukset olivat n (v n ). Määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 514 henkilöä, joista työllistettyjä oli 15 henkilöä ja oppisopimuksella opiskelevia 21 henkilöä. Määräaikaisista palvelussuhteista kokoaikaisia oli 344 ja osa-aikaisia 170. Määräaikaisista oli Sastamalan Opiston opettajia 97 henkilöä. Henkilöstömäärä ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain; vakinaiset/määräaikaiset sekä koko-/osaaikaiset YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Konsernihallinto sis. Työllisyyspalvelut Kasvu ja kulttuuri sis. Sastamalan Opisto Yhdyskunta ja ympäristö sis. Lomituspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ

7 Vakituista henkilöstöä on eniten Sosiaali- ja terveyspalveluissa, josta sote-hallinnon ja varahenkilöstön osuus on 3,7 %, perhe- ja sosiaalipalveluiden 11,8 %, kotihoitopalveluiden 21,5 %, asumispalveluiden 24,4 %, perusterveydenhuollon 35,5 % ja ympäristöterveydenhuollon 3,1%. Yhdyskunta ja ympäristössä lomatoiminnan henkilöstön osuus on 58,7 %. Määräaikaista henkilöstöä (sijaiset ja muut määräaikaiset) on eniten Kasvun ja kulttuurin toimialalla (suurimpana Sastamalan Opiston tuntiopettajat) sekä Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vaihtelee kausiluontoisesti riippuen mm. lukuvuoden kulusta ja vuodenajasta. Vakinaisen henkilöstön kehitys ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain PROSESSIT Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ Määräaikaisen henkilöstön kehitys ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain PROSESSIT Konsernihallinto 1 12 Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi 1 1 Työterveys Akaasia KAIKKI YHTEENSÄ

8 2.2. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä. Henkilöstötyövuodet kuvaavat tarkemmin henkilöstömäärän kehitystä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan koko vuoden/tarkasteluajanjakson kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön tai palkattomalla virka- tai työvapaalla olleen henkilön työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Henkilötyövuodesta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilöstötyövuosi sisältää palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärän kalenteripäivinä jaettuna 365:llä (vuoden kalenteripäivät). Henkilöstötyövuosi kuvaa todellisen tehdyn työajan. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Naiset Miehet Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Muutos ed. vuodesta Muutos% ed. vuodesta Konsernihallinto 24,92 12,67 37,59 19,62 17,97 91,6 Kasvu ja kulttuuri 544,23 120,96 665,19 686,08-20,89-3,0 Yhdyskunta ja ympäristö 111,27 130,38 241,65 249,46-7,81-3,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 708,74 38,57 747,31 786,18-38,87-4,9 Sastamalan Vesi 3,41 12,81 16,22 16,01 0,21 1,3 Työterveys Akaasia 29,71 2,00 31,71 33,78-2,07-6,1 Yhteensä 1422,28 317, , ,13-51,46-2,9 Kaupungin koko henkilöstömäärä oli vuoden lopussa1914 mutta henkilötyövuosina laskettuna 1739,67. Valtuuston hyväksymään vuoden 2015 talousarvioon sisältyy kaikkia toimintoja koskeva säännös henkilöstömäärän hallitusta vähentämisestä (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin. Henkilötyövuodet vähentyivät edellisestä vuodesta 51,46 eli 2,9 %. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen päästiin vaikka henkilötyövuodet vähentyivät myös organisaatiomuutosten kautta. Henkilötyövuodet lisääntyivät konsernihallinnossa ja vähenivät sosiaali- ja terveyspalveluissa työllisyyspalveluiden ja etsivän nuorisotyön siirron johdosta. Lisäksi sosiaali ja terveyspalveluissa muutoksia aiheutti Palvelukoti Ilolan ja elintarvikelaboratorion siirto pois kaupungin toiminnasta sekä päivystyksen siirto aluesairaalasta perusterveydenhuollon toiminnaksi. Kasvu- ja kulttuuriprosessissa Sastamalan opiston tuntiopettajien sekä ympäristö ja yhdyskuntaprosessissa lomituksen vähentyminen on vaikuttanut henkilötyövuosiin Työajan jakautuminen Työajan jakautumisella esitetään miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa on esitetty säännöllisen vuosityöajan jakautuminen tehtyyn työhön ja poissaoloihin vuoden aikana. Terveysperusteiset poissaolot ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 75,3 % (v ,8 %). 7

9 Työajan jakautuminen (ei sisällä opetushenkilöstöä): työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , ,0 (Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat , ,7 - Terveysperusteiset poissaolot , ,6 - Perhevapaat , ,5 - Koulutus , ,7 - Muut palkalliset poissaolot , ,6 - Muut palkattomat poissaolot ,7 - Vapaana annetut työaikakorvaukset , ,3 Lisätään työpäivinä: Rahana korvatut lisä- ja ylityöt , ,9 TEHTY VUOSITYÖAIKA , , Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Koko henkilöstön määrä sukupuolen mukaan oli seuraava: vak. määräaik. Naiset yht. % osuus prosessin henkilöstöstä vak. määräaik. Miehet yht. % osuus prosessin henkilöstöstä yhteensä Konsernihallinto , ,5 38 Kasvu ja kulttuuri , ,3 730 Yhdyskunta ja ympäristö , ,4 263 Sosiaali- ja terveys , ,9 832 Sastamalan Vesi , ,0 15 Työterveys Akaasia , ,6 36 Yhteensä naisten ja miesten %-osuudet koko henkilöstömäärästä 83,0 17, Naisten osuus koko kaupungin henkilöstömäärästä on 83,0 % (v ,6 %) ja miesten osuus 17,0 % (v ,4 %) Henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Akaasia Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,5 Yhteensä ,0 Vakituisesta henkilöstöstä 35,5 % (v ,5 %) sijoittuu ikäryhmään vuotiaat. Alle 30 vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstömäärästä on 5,8 (v ,6 %) ja yli 60 vuotiaiden osuus on 12,2 %:iin (v ,1 %). Vakituisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 47,7 % (v ,6 %). 8

10 Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne: Ikä vuosina Kaupunki Akaasia Vesi yhteensä %-osuus alle , , , , , ,8 Yhteensä , Henkilöstön keski-ikä Sastamalan kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 47,4 vuotta. Naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta ja miesten 48,0 vuotta. Lokakuun 2014 tilanteen mukaan kunta-alalla työskentelevien naisten keski-ikä oli 45,8, miesten 45,6 vuotta ja koko kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä prosesseittain tilanteessa: naiset miehet yhteensä yhteensä 2014 Konsernihallinto 53,5 49,3 52,5 54,6 Kasvu ja kulttuuri 47,1 45,8 46,9 46,5 Yhdyskunta ja ympäristö 46,8 48,6 47,7 47,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 47,1 48,6 47,1 46,9 Sastamalan Vesi 49,7 54,0 53,1 52,1 Työterveys Akaasia 51,7 49,0 51,5 50,6 Kaikki yhteensä 47,3 48,0 47,4 47,0 Korkein keski-ikä on Sastamalan Vedessä 53,1 vuotta ja alhaisin Kasvussa ja kulttuurissa 46,9 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä tilanteessa: naiset miehet yhteensä yhteensä 2014 Konsernihallinto 39,3 51,8 48,7 51,0 Kasvu ja kulttuuri 42,7 46,3 43,4 44,5 Yhdyskunta ja ympäristö 28,9 46,1 37,3 37,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 38,3 34,8 38,0 36,9 Sastamalan Vesi 50,0 Työterveys Akaasia 44,1 44,1 41,4 Kaikki yhteensä 39,9 44,9 40,8 40, Henkilöstön vaihtuvuus Ydinprosessien ja liikelaitosten palveluksesta on lähtenyt vuoden 2015 aikana 70 vakituista henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 31 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 4 henkilöä, irtisanoutui 29 henkilöä ja työnantaja irtisanoi 5 henkilöä. Ydinprosessien ja liikelaitosten palvelukseen on tullut uusia vakituisia työntekijöitä 42 henkilöä, joista sosiaali- ja terveyspalveluihin 22 henkilöä, kasvuun ja kulttuuriin 15 henkilöä sekä yhdyskuntaan ja ympäristöön 3 henkilöä. Sosiaali- ja terveystoimen päättyneiden ja alkaneiden palvelussuhteiden eroa selittää hoitohenkilöstön vakanssien täyttäminen määräaikaisina. 9

11 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus: Alkaneet palvelusuhteet Vaihtuvuus % Päättyneet palvelussuhteet Vaihtuvuus % Konsernihallinto 2 0,1 4 0,3 Kasvu ja kulttuuri 15 1,1 22 1,6 Yhdyskunta ja ympäristö 3 0,2 11 0,8 Sosiaali- ja terveys 22 1,6 31 2,2 Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia 2 0,1 Yhteensä 42 3,0 70 5,0 Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla henkilöstömäärät vuoden lopun henkilöstön kokonaismäärään. vakinaisen 2.8. Henkilöstö sopimusaloittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö sopimusaloittain: vakituiset määräaikaiset yhteensä %-osuus KVTES ,9 Opetusala ,3 Lääkärit ,4 Tekniset ,5 Tuntipalkkaiset ,8 Ei työehtosopimusta 2 2 0,1 yhteensä ,0 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelee 71,9 % ja Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä 19,3 % henkilöstöstä. Muiden virka- ja työehtosopimusten soveltamisalalla on selvästi vähemmän henkilöstöä Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2015 yleisin ammattinimike oli lähihoitaja, joita työskentelin vuoden lopussa vakituisesti 286 ja määräaikaisesti 95 henkilöä eli 19,9 % koko henkilöstön määrästä. Lähihoitajia työskentelee perusterveydenhuollossa, asumispalveluissa ja kotihoidossa. Maatalouslomittajien osuus oli 8,2 % koko henkilöstön määrästä. Määräaikaisissa sivutoimisten tuntiopettajien nimike oli yleisin; heitä työskentelee eniten Sastamalan Opistossa. Ammattinimike, vakituiset Henkilöstön määrä Ammattinimike, määräaikaiset Henkilöstön määrä Lähihoitaja 286 Tuntiopettaja (sivutoiminen) 99 Maatalouslomittaja 120 Lähihoitaja 95 Sairaanhoitaja 82 Maatalouslomittaja 36 Luokanopettaja 71 Sairaanhoitaja 30 Lehtori 60 Koulunkäyntiavustaja 21 Perhepäivähoitaja 50 Luokanopettaja 19 Lastenhoitaja 47 Terveyskeskuslääkäri 14 Koulunkäyntiavustaja 44 Lähihoitajaharjoittelija 14 Lastentarhanopettaja 44 Lastenhoitaja 12 Palvelusihteeri 36 Hoitoapulainen 12 Terveyskeskuslääkäri 26 Perhepäivähoitaja 12 Terveydenhoitaja 24 Työnsuunnittelija 9 Kiinteistönhoitaja 20 Tuntiopettaja (päätoiminen) 8 Hammashoitaja 17 Lastentarhanopettaja 6 Työterveyshoitaja 14 Lähihoitajaopiskelija 5 10

12 2.10. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Vakituisen henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin: virka %-osuus työsuhde %-osuus yhteensä Konsernihallinto 10 2,5 16 1,6 26 Kasvu ja kulttuuri , ,3 494 Yhdyskunta ja ympäristö 26 6, ,1 218 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,1 620 Sastamalan Vesi 2 0,5 13 1,3 15 Työterveys Akaasia 1 0,2 26 2,6 27 yhteensä , , %-osuus 28,2 71,8 Vakinaisesta henkilöstöstä työsuhteisia oli 71,8% ja virkasuhteisia 28,2 %. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti työsuhteeseen, ellei tehtävä vaadi julkisen vallan käyttöä Konsernin henkilöstön määrä Konserniohjauksen näkökulmasta keskeisimmät kaupungin tytäryhtiöt ovat Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi), Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (SaSyp) ja Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu). Kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan konsernin sisäiset työmarkkinat. Konsernin henkilöstömäärä tilanteessa: vakinaiset määräaikaiset yhteensä vakinaiset määräaikaiset yhteensä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia KAUPUNKI YHTEENSÄ Sastamalan Tukipalvelu Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Sastamalan Lämpö KONSERNI YHTEENSÄ Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalveluiden toiminta laajeni, kun Vammalan aluesairaalan sairaalahuollon palvelut siirtyivät Servin tuotettavaksi liikkeenluovutuksella Sen myötä 16 henkilöä siirtyi Vammalan aluesairaalan palveluksesta Servin palvelukseen. 11

13 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1. Henkilöstömenot Henkilöstökulut yht. Osuus % Henkilöstökulut yht. Osuus % Muutos% Konsernihallinto , ,8 40,7 Kasvu ja kulttuuri , ,5 0,3 Yhdyskunta ja ympäristö , ,3-3,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3-3,6 Sastamalan Vesi 842 1, ,1 1,3 Työterveys Akaasia , ,9-15,1 yht ,6 osuus ulkoisista toimintamenoista, % 44,7 44,3 Kaupungin henkilöstömenot (palkka- ja sivukulut) olivat vuonna ,2 milj.euroa. Henkilöstömenot vähenivät edellisestä vuodesta 1,6 % (v ,8 %). Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli 44,3 %. Virka- ja työehtosopimusten mukaan palkkoja korotettiin vuoden aikana seuraavasti: - KVTES:n korotus keskimäärin 0,3 % käytettiin jaksotyömääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden 1, 2, 7 ja 8 uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen sekä perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen - Teknisten sopimuksessa 0,29 %:n paikallinen järjestelyerä - tuntipalkkaisten sopimuksessa 0,3 %:n yleiskorotus - OVTES:n yleiskorotus 0,4 % - lääkärien sopimuksessa terveyskeskuslääkäreiden yleiskorotus 0,3 %, hammaslääkäreiden yleiskorotus 0,81 % ja eläinlääkäreiden yleiskorotus 0,33 %. Palkkakustannukset kasvoivat konsernihallinnossa organisaatiomuutoksen vuoksi (työllistämispalvelut sotesta). Yhdyskunta ja ympäristö prosessin palkkamenoja vähensi lomatoiminnan henkilöstömäärän väheneminen. Sosiaali- ja terveystoimessa Palvelukoti Ilolan ja elintarvikelaboratorion toimintojen siirto ulkopuoliselle taholle sekä työllistamispalvelujen ja varastotoiminnan siirto muille prosesseille vähensivät palkkakustannuksia. Työterveys Akaasiassa vähennystä tuli virkalääkäreiden palkkakustannuksissa. Vuokratyövoimaa on käytetty Työterveys Akaasiassa, perusterveydenhuollon päivystyksessä ja hammashuollossa korvaamaan virkalääkäreiden vajetta. Vuonna 2015 kustannukset olivat n. 1, 3 milj.euroa (v n. 0,8 milj.euroa). Vuosiloma-ajan palkkoja maksettiin yhteensä 4,8 milj.euroa eli keskimäärin 2491 euroa/työntekijä. Lomarahoja maksettiin 2,7 milj.euroa eli keskimäärin 1405 euroa/työntekijä. 12

14 3.2. Kuukausikeskipalkat työ- ja virkaehtosopimuksittain Laskelmassa mukana vain kokoaikaiset. lkm Teht.koht/perus- Keskiansio Kokonaisansiot Keskiansio palkat yhteensä yhteensä KVTES 11 Sastamala 1 123, , , , ,61 13 Vesi 3, , , , ,79 14 Akaasia 24, , , , ,73 KVTES YHTEENSÄ 1 150, , , , ,64 TS 11 Sastamala 60, , , , ,40 13 Vesi 6, , , , ,42 TS YHTEENSÄ 66, , , , ,85 OVTES YHTEENSÄ 249, , , , ,31 LS 11 Sastamala 51, , , , ,48 14 Akaasia 1, , , , ,59 LS YHTEENSÄ 52, , , , ,83 *) KAIKKI YHTEENSÄ (ei sis. tuntipalkkoja) 1 517, , , , ,81 TUNTIPALKKAISET 11 Sastamala 29, , , , ,99 **) 13 Vesi 6, , , , ,24 **) TUNTIPALKKAISET YHTEENSÄ 35, , ,24 **) *) kokonaisansiot eivät sisällä toimenpide- ym. palkkioita **) tuntipalkkaisten keskiansio laskettu keskituntipalkoista kertomalla keskituntipalkka 163:lla Korkeimmat keskipalkat ovat Lääkärien sopimuksen piirissä 5620 euroa/kk ja Opetusalan sopimuksen piirissä euroa/kk. 4. POISSAOLOT 4.1. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista, kuntoutuksista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä: Terveysperusteiset poissaolot kpv 1000 euroa % palkkakustannuksista 1-3 pv yli yhteensä ,6 keskimäärin/henkilötyövuosi (1739,69) 19,2 13

15 4.2 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä: Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot 2014 kpv kpv/vak. henkilö 2014 kpv/koko henkilöstö kpv kpv/vak. henkilö 2015 kpv/koko henkilöstö 2015 Konsernihallinto 113 5,9 5, ,4 7,1 Kasvu ja kulttuuri ,0 10, ,4 10, Yhdyskunta ja ympäristö ,8 18, ,2 15, siitä Lomituspalvelut ,6 21, ,7 15, Sosiaali- ja terveyspalvelut ,3 19, ,9 17, Sastamalan Vesi 56 3,7 3, ,4 10,4 Työterveys Akaasia ,3 9, ,1 15,8 Sastamala yhteensä ,6 15, ,7 14, Kpv/vakituinen henkilö 21,6 19,7 0,8 1,4 Kpv/koko henkilöstö 15,4 14,4 0,6 1,0 Kpv/henkilötyövuosi 17,4 15,9 0,7 1,1 Sairauspoissaolo% 8,2 7,5 Sairauspoissaoloja lasketaan vakituista ja koko henkilöstöä kohden sekä henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolojen osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta 11,3 %. Kun sairauspoissaolovertailussa huomioidaan mm. Palvelukoti Ilolan ja elintarvikelaboratorion poistuminen kaupungin toiminnasta vuoden 2015 alusta, sairauspoissaolojen vähentyminen oli 8,0 %. Sairauspoissaolot olivat 19,7 kpv (v ,6 kpv) vakituista työntekijää kohden ja 15,9 kpv (v ,4 kpv) henkilötyövuotta kohden. Lomituspalveluiden sairauspoissaolot olivat 2523 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 32,8 %. Sairauspoissaoloista 1-3 päivän poissaoloja oli yhteensä 4776 kalenteripäivää (v kalenteripäivää), 17,3 % kokonaismäärästä. 1-3 päivän poissaoloja oli 1222 henkilöllä eli 63,8 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, 47,8 % kokonaismäärästä. Yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaoloja oli 109 henkilöllä eli 5,7 %:lla henkilöstön kokonaismäärästä. Henkilöstöstä 478 (25,0 %) ei ollut sairauspoissaoloja ollenkaan. Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut ja työsuojelu ovat vuoden aikana toteuttaneet toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2015 aikana on jatkettu mm. työterveyshuollon, henkilöstöpalveluiden ja prosessitiimien sekä esimiesten yhteisiä palavereita varhaisen tukemisen mallin käytön tehostamisesta. Sairauspoissaolotilastot ja henkilölistat jaettiin osaprosessien johtajille, jotka prosessinsa esimiesten kanssa ovat selvittäneet poissaoloja. Työhyvinvoinnista järjestettiin koulutusta esimiehille ja koko henkilöstölle. Sairauspoissaoloja seurataan työterveyshuollossa diagnoosittain. Tavoitteena on saada lisätietoa sairauslomatilastoihin ja mahdollistaa ennaltaehkäisevien ja korvaavien toimenpiteiden suuntaamisen oikeisiin asioihin. Tämän vuoksi työntekijöiden luvalla esimiehet toimittavat Työterveys Akaasian ulkopuolella kirjoitetuista sairauslomatodistuksista kopion työterveyshuoltoon. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat sekä syöpäsairaudet. Työ- ja työmatkatapaturmapoissaoloja oli kertomusvuonna 1945 kalenteripäivää (1,4 kpv/vakituinen henkilö). Työ- ja työmatkatapaturmapoissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 61 %. Vuoden aikana sattui 119 työtapaturmaa ja 19 työmatkatapaturmaa. Vakavampia työtapaturmia (poissaolo yli 50 kpv) tapahtui 7, joista aiheutui yhteensä 932 poissaolopäivää. Työtapaturmille on kuitenkin tyypillistä voimakas vaihtelu vuosittain. Tapaturmien määrää pyritään vähentämään työtapaturmariskeistä tiedottamalla ja työpaikkojen riskien arviointia tehostamalla kpv 2015 kpv 14

16 4.3. Kaikki poissaolot kalenteripäivinä Koko henkilöstön poissaolot kalenteripäivänä: Sairaus Työtapaturma Työmatka tapaturma Perhevapaa Lapsi Koulutus Opintosairas vapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Mä kuntou tustuki Vuosiloma Lomarahavapaa Muut Yhteensä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia yhteensä Muut kohdassa on mm. säästövapaa, aktiivivapaa, palkattomat virkavapaat ja työlomat, julkinen tehtävä sekä ylityövapaa. Vuosilomien osuus poissaoloista oli 42,2 %, sairauslomien osuus 19,9 % ja perhevapaiden osuus 15,1 %. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä euroa eli 212 euroa vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Tässä esitetyt koulutusmäärärahat tarkoittavat henkilöstön koulutuspalveluihin kirjattuja osallistumismaksuja ja vastaavia, ei koulutusajan palkkakustannuksia. Koulutukseen käytetyt määrärahat: 2014 /vak. työntekijä 2015 /vak. työntekijä Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali ja terveys Sastamalan vesi Työterveys Akaasia yhteensä Ammatilliseen henkilöstökoulutukseen osallistui yhteensä työntekijää ja koulutuspäiviä oli yhteensä 3234 (2,86 päivää osallistujaa kohden). Tähän sisältyy kaikki henkilöstöjärjestelmään kirjatut koulutukset. Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Työnantajan on mahdollisuus saada työntekijän koulutuksesta taloudellinen kannuste. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta 6 tunnin koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on ennakkoon laadittu koulutussuunnitelma ja koulutuksen sisältyminen laadittuun suunnitelmaan. Koulutuskorvauksen määrä on koulutuspäivää kohden 10 % keskimääräisestä päiväpalkasta Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli yhteensä 1950, koulutuskorvaukseen oikeuttavaan koulutukseen osallistui 883 henkilöä ja koulutuskorvausta haettiin n euroa. Opintovapaalla oli vuoden 2015 aikana 39 henkilöä ja opintovapaapäiviä kertyi yhteensä 3534 kalenteripäivää. 15

17 6. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 6.1. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden ikäisenä tai henkilökohtaisessa eläkeiässä. Kuntien eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu valtaosa kuntien työntekijöistä. Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat ne lukion ja peruskoulun opettajat, jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut lukion ja peruskoulun opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin (VaEL). Valtion eläkelain piiriin kuuluvilla opettajilla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden iässä. Vuoden 2015 aikana kaupungin palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 31 henkilöä, 2,2 % vakituisen henkilöstön määrästä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 7 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta ja osa-aikaeläkkeelle jääneiden 61,4 vuotta. Eläköitymisen kautta vapautuneista vakansseista 6 jätettiin täyttämättä. Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Konsernihallinto 2 63,8 7,7 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Keski-ikä % osuus vakituisesta henkilöstöstä Kasvu ja kulttuuri 10 61,7 2,0 3 60,3 0,6 Yhdyskunta ja ympäristö 3 63,8 1,4 Sosiaali ja terveys 15 64,2 2,4 4 62,0 0,6 Sastamalan vesi Työterveys Akaasia 1 66,3 3,7 yhteensä 31 63,4 2,2 7 61,4 0,5 Kaupungin palveluksesta on jäämässä vanhuuseläkkeelle vuosina arviolta 200 henkilöä (arvioitu vuotiaiden työntekijöiden määrän perusteella). Vanhuuseläkkeelle siirtyy n. 14 % vakituisen henkilöstön määrästä Työkyvyttömyyseläkkeet Vuoden 2015 aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 työntekijää, joiden keski-ikä oli 50,7 vuotta. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden aikana 6 työntekijää, joiden keski-ikä oli 46,7 vuotta. Kuntoutustuelle siirtyviin ja mahdollisimman pikaiseen työhön paluuseen voidaan vaikuttaa työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemistoimenpiteillä, esim. tehtäväjärjestelyt, kevennetty tai osa-aikatyö. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: lukumäärä % koko henkilöstön määrästä keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, 22 1,2 51,5 joista Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 8 0,4 58,1 Kuntoutustuelle siirtyneitä 6 0,3 46,7 Osa-aikaiselle kuntoutustuelle siirtyneitä 4 0,2 46,5 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4 0,2 50,7 16

18 6.3. Eläkemaksut Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Varhaiseläkemenoperusteista eli varhe -maksua maksetaan silloin, kun työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saamaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe -maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe -maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe -maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista, jaksamista ja kuntoutustuelle/eläkkeelle siirtyneiden työhön palaamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe maksua. Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut : Varhe-maksu, 1000 %-osuus palkkakustan nuksista Varhe-maksu, 1000 %-osuus palkkakustan nuksista Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Eläkemenoperusteinen maksu, 1000 Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia YHTEENSÄ 799 1, , YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU 7.1. Yhteistyötoimikunta Sastamalan kaupungilla on Yhteistoimintaohjeet Sastamalan kaupungin ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintamenettelylain mukaisesti. Kaupunkitason yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, jossa on 17 jäsentä, joista 7 edustaa työnantajaa ja 10 henkilöstöä. Työnantajan edustajina toimivat kaupunginhallituksen toimikaudekseen nimeämät kaksi edustajaa, kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäälliköt. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana 5 kertaa käsitellen mm. talousasioita, sairauspoissaolojen kehittymistä, henkilöstökyselyn toteuttamista, koulutussuunnitelmia, työterveyshuollon toimintasuunnitelmia ja ristiriitatilanteiden selvittämiskäytäntöjä Työsuojelutoimikunta Sastamalan kaupungin yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. 17

19 Työsuojelujaosto ja sisäilmatyöryhmä Yhteistyötoimikunnan jaostona toimii työsuojelujaosto, jonka tehtävänä on valmistella työsuojelun piiriin kuuluvia asioita. Työsuojelujaostoon kuuluu 8 jäsentä, jotka ovat: henkilöstöjohtaja, työsuojelupäälliköt, henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja neljä työsuojeluvaltuutettua tai näiden henkilöiden varahenkilöt. Jaosto voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Työsuojelujaosto toimii lisäksi Sastamalan kaupungin sisäilmatyöryhmänä. Tällöin jaostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tilakeskuksen edustaja, työterveyshuollon edustaja, ympäristöterveydenhuollon edustaja ja henkilöstön edustaja työpaikasta/työpisteestä, jossa on sisäilmaongelma sekä tilanteen mukaan muita asiantuntijoita. Työsuojeluorganisaatio Sastamalan kaupungin työsuojeluorganisaatio on vuonna 2015 ollut seuraava: Tehtävä Toimihenkilöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Työntekijöiden edustaja Varsinainen valtuutettu Jouni Kankaanpää Anssi Järvinen Tarja Pietilä Arja Herckman I varavaltuutettu Ari Andersson Marita Seppä asti Teresie Mäkinen Arja Kiviniemi II varavaltuutettu Johanna Voittomäki Hanna Hämäläinen Jorma Kollin Eija Lepistö Työsuojelupäälliköt: Risto Ekonen ja Merja Heikkilä (lomatoiminta) 7.3. Työsuojelutarkastukset Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston (AVI) Työsuojelun vastuualue on Sastamalan kaupungin lakisääteinen työsuojeluviranomainen ja tekee työpaikkojen tarkastuksia suunnitelmansa mukaisesti. Vuoden 2015 aikana AVIn toimesta tehtiin yhteensä 30 työsuojelutarkastusta, joista Sotesiin 19, kouluille 5, Tilakeskukseen 3, lomitukseen 1, Työteekkiin 1 ja Akaasiaan 1. Tarkastukset ovat osa työsuojeluhallinnon neljä vuotta ( ) kestävää valtakunnallista työsuojelun valvontahanketta Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Sastamalan kaupungin sisäinen työsuojelutoiminta Vuoden 2015 tärkeimpänä sisäisen työsuojelutoiminnan teemana on ollut selainpohjaisen Riski- Arvi-ohjelman käyttöönotto jokaisessa työyksikössä. Arviointi tehdään viiden eri vaara- tai haittatekijän näkökulmasta, joita ovat: ergonomia, fysikaaliset vaaratekijät, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä tapaturman vaarat. Tämä tarkoittaa jokaisen työyksikön oman arvioinnin perusteella tehtävää työpaikan riskien kirjausta, arviointia, toimenpiteitä, vastuutahoa ja aikataulua tarvittaville toimenpiteille. Työsuojeluvaltuutetut ovat aktiivisesti käyneet työyksiköissä neuvomassa Riski-Arvi-ohjelman käyttöönotossa. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki työyksiköt ovat tehneet työpaikkansa riskien arvioinnin Riski-Arviohjelmaan. Olennainen osa työsuojeluorganisaation toimintaa on osallistuminen sisäilmatyöryhmän kokouksiin ja käynteihin kohteessa paikan päällä. Käytännöksi on otettu pitää sisäilmatyöryhmän kokouksia säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa, jolloin kiinteistöjen tilannekatsauksen antaa Tilakeskus. Turvallisuuspoikkeamailmoituksilla raportoidaan työhön liittyvistä vahinkotapauksista ja läheltä piti tilanteista, jonka avulla osa vaaratilanteista saadaan selville ja pystytään myös poistamaan. 18

20 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työterveyshuolto Sastamalan kaupungilla on sopimus henkilöstönsä työterveyshuollosta Työterveys Akaasia liikelaitoksen kanssa. Sopimus sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainoitteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Työterveyshuollon toteutuksesta Akaasiassa vastaa tiimi, jossa on mukana neljä työterveyshoitajaa. Hoitajille on nimetty omat vastuuprosessit. Tiimissä ovat mukana työterveyshoitajien rinnalla kaksi työterveyslääkäriä, kaksi työfysioterapeuttia ja työterveyspsykologi. Työterveyshuollon keskeinen toiminta vuonna 2015: 1. Toiminnassa on painotettu varhaisen välittämisen mallin toteuttamisen tärkeyttä henkilöstön työkykyisyyden tukemisessa. Työterveyshuolto on jalkautunut yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa perehdyttämään ja tukemaan lähiesimiehiä mallin käyttöönotossa. 2. Hyvä yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa on jatkunut ja työpaikkaselvityskäynnit on toteutettu yhteistyössä. Työterveyshuolto osallistuu säännöllisesti työsuojelun ohjausryhmän toimintaan. Työterveyshuollon toimintaa v. 2015: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi lakisääteiset tarkastukset, kpl muut terveystarkastukset, kpl sairausvastaanottokäynnit, kpl yksilön ohjanta ja neuvontakäynnit, kpl ryhmän neuvonta ja ohjaus, tunti (sis. mm. työterveysneuvottelut ja ensiapukoulutukset) 15,5 57,5 4 3 työpaikkaselvitykset, tuntia (sis. myös työsuojelu- ja yhteistyötmk, sisäilmatyöryhmä, hyvinvointiryhmä, muut kokoukset) , Kuntoutukset - v Kankanpään kuntoutuskeskuksessa alkanut TYK-kuontoutusjakso päättyi, mukana 8 kuntoutujaa - lomituksen v alkanut TYK-kuntoutusjakso päättyi, mukana 8 kuntoutujaa - v Peurungan kuntoutuskeskuksessa alkanut konsernin yhteinen TYKkuntoutusryhmä jatkui; ryhmässä mukana 6 kuntoutujaa kaupungilta - lomituksen Aslak-kuntoutus alkoi, mukana 5 kuntoutujaa - yksilökuntoutusjaksoille ohjattiin vuoden aikana 20 henkilöä (määrä on selkeästi alhaisempi kuin edellisinä vuosina johtuen osittain Kelan kuntoutustoiminnan muutoksista) Työterveysneuvotteluja pidettiin vuoden aikana 62. Työterveysneuvotteluissa ovat paikalla työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustaja/t sekä osassa henkilöstöpalveluiden edustaja ja mahdollisesti myös henkilöstöjärjestöjen tai työsuojelun edustaja. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset jakautuvat työterveyshuollon kustannuksiin (korvausluokka I) ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin (korvausluokka II). Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa kaupungille työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista laissa tarkoitetuista kustannuksista 60 prosenttia, kun työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. 19

21 Työterveyshuollon bruttokustannukset ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain: 2014 työntekijät /vak. työntekijä 2015 työntekijät /vak. työntekijä Konsernihallinto kaikkia koskevat kustannukset Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Lomatoiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia yhteensä Työterveyshuollon kaikkia koskeviin kustannuksiin kuuluu mm. hyvinvointiryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työsuojelujaoksen kokoukset, koulutustilaisuuksien esitykset sekä työterveyshuollon suunnitelmien ja korvaushakemusten valmistelu. Korvausluokka I (lakisääteinen, ennaltaehkäisevä) kustannuksia oli 47,5 % ja korvausluokka II (sairaanhoito ja muu terveydenhuolto) kustannuksia oli 52,5 % Vuoden 2015 henkilöstökysely Sastamalan kaupungin neljäs henkilöstökysely toteutettiin keväällä Tulokset esiteltiin kesäkuussa ja työpaikkojen käsittelyt vahvuuksista ja kehittämiskohteista ajoittuivat syksyyn Henkilöstökyselyllä kartoitettiin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön käsityksiä työnantajastaan, työympäristöstään, omasta työstään, työkyvystään, lähiesimiestyöstä, riskien arvioinnista sekä edellisen henkilöstökyselyn tulosten hyödyntämisestä. Henkilöstökyselyyn vastasi 671 vakituista työntekijää, 47,4 % (v ,3 %) ja 136 määräaikaista työntekijää, 25,1 % (v ,2 %), kokonaisvastausprosentiksi tuli 41,2 % (v ,6 %). Kyselyyn vastanneiden määrä oli hyvä, jolloin vastausten määrä antaa luotettavuutta johtopäätöksille. Vastausten kokonaiskeskiarvoksi tuli 3,13 asteikolla 1-4. Ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain vastausten kokonaiskeskiarvot vaihtelivat 2,92 3,20 välillä. Vastauksissa ilahduttavaa oli, että tyytyväisyys nykyiseen työhön (3,15-3,46), työyhteisön ilmapiiri ja ihmissuhteet (3,3-3,6) ja lähiesimiestyö (2,78-3,51) koetaan vastaajien keskuudessa hyvänä. Henkilöstökyselyn tulokset koko kaupungin tasolla sekä ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain: 20

22 21