Aukn vaalleht 2015 Petter Tahvananen 1 39 Jon Orava 1 34 Rtva Väyrynen 1 40 Kasa Korhonen 1 31 Mtä meltä olet keskuspankk rahotuksesta? Se on anoa mahdollsuus. Krouvs pressan vaalen akaan. Valton velka? n o a h a M tä r? y y t n y s a M s tä rah? s y y m ö t t Työ
Mks snun täytyy opskella taloutta ja poltkkaa? Avotomnta kuvattuna vahettan Mtes tuo avojen rakenne stten vakuttaa? Oletetaan että snulla on monopol ta määräävä markkna asema kaukolämmön ta sähkön srrossa. Veronmaksajana omstat ss latoksen. Kunka poltkko shen suhtautuu? Vaalraha tumake aktvotuu Uudelleen valnta tumake aktvotuu Poltkon vaalrahotus tumake aktvotuu. Hän tajuaa jotakn Snun omasuutes vahtuu vaalrahaan. seks ja hauskanpto vomstuu Poltkko keskttyy häntä knnostavn asohn (Kuuluvast) Tämä on valton etu. (mumsee) Valto olen mnä.
Marxanen taloustede Karl Marx 1 81 8-1 883 Uuslberalsm Keyneslänen taloustede John Maynard Keynes 1 883-1 946 F a kta a Mlton Fredman 1 91 2-2006 Kuten huomaatte, uuslberalsm on van uudelleen kekstty 1 700 luvun kaptalsm josta jouduttn luopumaan 1 930 luvun laman seurauksena. Davd Rcardo 1 772-1 823 Adam Smth 1 723-1 790 Mtä tarkottaa keskuspankkrahotus ja pankkrahotus? Puolueden talouspolttset lnjaukset Pankkrahotus Klassnen taloustede el uuslberalsm Keskuspankkrahotus tarkottaa, valto lanaa suoraan omalta keskuspankltaan ja maksaa slle korot. Valto vo ss velkaantua rajattomast tarpeen nn vaatessa. Keskuspankkrahotus Perussuomalaset Kokoomus EURO Keskustapuolue Krstllnen Pankkrahotus johtaa västämättä valton konkurssn ptkällä akavälllä. Keskuspankkrahotus taas mahdollstaa elvyttämsen. Suom käytt keskuspankkrahotusta vuoteen 1 985 ast. Sen jälkeen stä luovuttn euroon valmstautumsen seurauksena. Sosaaldemokraatt Vhreälttot Keyneslänen taloustede Talousdekraatt Marxanen taloustede Pankkrahotus tarkottaa, EKP luo keskuspankkrahaa ja lanaa stä panklle 0.05% korolla. Pankk lanaa valtolle sen saman keskuspankkrahan 1 0% korolla. Vasemmstoltto Itsenäsyyspuolue Kommunstnen puolue Talousdemokrata on oma lnjauksensa jolla on merkttävää kannatusta ulkomalla. Se keskttyy vastustamaan pankken rahanluonta ja ykstyslle hmslle tyhjästä tuleva korkotuloja. Aheesta knnostunelle suosttelen suomen talousdemokraatten nettsvuja. (Itse en nden kanssa jaksa tapella.) MARKKA
Mten talouskoulukunnat näkevät kasvun? B l ok F a kta a talous kasvaa nn että ylkuumenemnen uhkaa, valto penentää kulutustaan ja korottaa veroja jollon ykstysen sektorn kasvu hdastuu ennen kun talous pääsee kuumenemaan kuplaks. Keynesläsen malln mukanen talouskasluosukasvu jos elvytetään Lama aheuttaa yrtysten konkursseja, nn sanottua luovaa tuhoa, hekommat yrtyksen tekevät konkurssn. Tästä seuraa vahvojen yrtysten markknaosuuden kasvu ja pääomen keskttymnen. Koska suurlla yrtyksllä on pats tehokkan tuotantokonesto, myös suurtuotannon edut, keskttymnen khtyy. Rkkaat rkastuvat. Kun ollaan rttävän ptkällä keskttymsessä, yks rkas omstaa kaken, köyhät evät omsta mtään. Marxn mukaan tähän tlanteeseen e kutenkaan keretä päästä koska Smth ennen stä srrytään kommunsmn ja pääomat Klassnen ja uusklassnen polttnen kansa- otetaan yhteskunnan haltuun. (Pääomalla tarkotetaan tässä tuotantopääomaa, e esm taloa, taloustede lähtee Adam Smthn näkymättöautoa, vamoa. Vakka kaptalst näkeekn vamästä kädestä, tomvsta markknosta jolla vottoa e vo muodostua, kaklla on kykyjään mossaan pelkän tuotantovälneen, Marx e nähvastaava palkka ja talous kasvaa tasasest tek- nyt asaa samon. Pääomaa on van rahan nsen kehtyksen ja työvoman määrän mukana. ansatsemseen käytetty omasuus, olkoon se stten rahaa, tehtata, patentteja...) Suom. Toteutunut kasvu ja 3.2% kasvu. Matalamp toteutunut. Yhteenveto Keyneslänen mall takaa suhteellsen vakaan talouskasvun koska lamat evät stä välllä pudota. Se myös takaa suhteellsest tasasemman tulonjaon. Klassnen teorahan tom jos ollaan täystyöllsyydessä takka lähellä stä. Marxlanen taas tom jos suhdannevahtelut salltaan ja työttömät hrtetään. Keyneslänen vamentaa suhdannevahteluta josta tetyst seuraa työväestön aseman suhteellsen ja absoluuttsen aseman paranemnen. Koska rkkaden suhteellnen osuus potsta alenee, vakka absoluuttnen tulo nousee, he evät hyväksy malla vaan pyrkvät ajamaan talouden tlanteeseen jossa kommunsmn srtymnen on anut vahtoehto. Ptkällä akavälllä klassnen kaptalsm Marx Keynes tuott non 2% talouskasvun emämaassa, tosn Marxlasen malln mukaan työntekjältä Keynesläsyys tuo tähän uuden ulottuvuuvaat srtomaden rstämstä, orjuutta ja rohmutaan osa palkasta työnantajalle ja talous den. Se hyväksyy talouden suhdannevahtelut se kasvaa kunnes päädytään täystyöllsyyteen jol- mutta koska työttömen hrttämsestä ol luo- välllä suoranasa kansanmurha srtomassa. Keyneslänen teora mahdollstaa non 2,5% lon työvomapulasta johtuen palkat nousevat vuttu ja jonknlanen alkeellnen sosaalturva tasolle joka vastaa työntekjän tuottamaa lsä- mahdollst työttömänä elämsen, työttömyys - 10% talouskasvun lman orjuutta ja joukkomurha. Mnmssään 2,5% jos arvoa. Jokanen ss saa ansonsa mukaan. ptktty ja muuttu lopulta pysyväks olotlaks teknologa kehttyy htaast ja valltsee Täystyöllsyyden olossa vottoa e muodostu, yhä kasvavalle osalle väestöä. täystyöllsyys. Maksmssaan 10% jos ollaan kaptalstn e kannata nvestoda uusn tehtakeynesn mukaa tähän auttaa kysynnän suurtyöttömyyden olossa jollon työvomaa on sn ta tuotantoon yleensä, seuraa lama ja työtsäätely. Kun kaptalstnen talous syöksyy saatavlla myös reservstä (työttömstä ta tömyyden kasvu. Työttömyys panaa lamaan, valto puuttuu peln ja alkaa kuluttaa. maahanmuuttajsta) ekä van tosten yrtysten palkkatasoa alaspän ja tullaan tasoon jollon palkkalstolta. USA pääs Rooseweltn vottoa taas muodostuu ja nvestonnt käynns- Ylesn mall on valton nvestonnt esm testöön, kouluhn jne. Myös sosaaletuudet ja kaudella parhammllaan non 10% kasvuun, tyvät. (Marxn akaa työttömyysturvan taso ol nn matala ette työttömänä elänyt, pääty joko suorat tulonsrrot esm työttömlle vovat lsätä Japan, Korea ja Suom jossakn vaheessa yl elntasopakolaseks srtomahn takka hrteen kysyntää nn ette työttömyys kasva. Valton 8% kasvuun. Kna on ptkään ptänyt lähes nvestonnt kohottavat ostovomaa ja se 10% kasvua aktvsella kysynnän säätelyllä ja taskuvarkaana. Tötä ol pakko ottaa hnnalla kääntää ykstysen sektorn nousuun. Kun tehokkaalla valuuttakurss poltkalla. mllä hyvänsä.)
Naru työttömyys Nykysn puhutaan myös NAIRU työttömyydestä joka on se työttömyyden taso jonka olossa nflaato (=palkkojen nousu) e khdy. Uusklassnen taloustede selttää sllä esm Espanjan ja Krekan yl 20% työttömyyden. Äkknänen näks asan nn että kyse on Marxn kuvaamasta työttömyydestä jonka e anneta laskea slle tasolle jolla rsto lakkaa. Koska NAIRU vakuttaa nousevan kakssa teollsuusmassa nn että 5% työttömyys joka Keynesläsnä akona merkts katastrofa, onkn nyt tasoa johon kukaan e edes pyr, relua 20% pdetään hyväksyttävänä, vakuttaa sltä että Keyneslästen teora alat kasvavasta työttömyydestä on totta. Myös arkkokemus puolustaa stä. Onhan selvää, jos frman tlauskrja on täynnä ja uusa työntekjötä palkataan, entset pyytävät lsää palkkaa. Mkäl haluamme varmstaa vottojen kasvun suhteessa kansantalouden kokoon, shen on van yks keno. Kohottaa työttömyyttä. Näyttää hukan sltä että talouspoltkka on luokkapoltkkaa. Jos noudatamme Keyneslästä teoraa, kakku kasvaa, sekä köyhen että rkkaden tulot kasvavat mutta rkkaden suhteellnen osuus tulosta laskee. Esm. kakun koko on 100, rkkaat saavat 40, köyhät 60. Jos työttömyyttä korotetaan 20% tasoon, kakun koko alenee tasoon 80 mutta rkkaat saavat stä edelleen 40. Jos he Velka on bttejä, kurjuus todellsta. Velkaantumsen pysäyttämnen lsää kurjuutta. Kump Verotuksen keventämnen ökyrkkalta. ALV alennuksesta e puhu kukaan, VAS alle 1 0 000 e vuostulot vapauttas verosta. Tahtoo sanoa, julksen hekentämnen. Lähde Elnkenelämän tutkmuslatos akasemmn savat van 40%, nyt he saavatkn 50%. Rkkaalle on sama saako hän mljoonan va tuhat mljoonaa, tärkeämpää on, saako hän 20 kertaa sen mnkä köyhä va 1000 kertaa sen mnkä köyhä. Köyhyyden kästteestä vodaan kstellä, tässä lasken köyhks hmset joden tulot muodostuvat pääosn työtulosta ta sosaaletuukssta. Juhan Huopanen 5t oo F a ce b k Monnapasella alueella rahapoltkka ptäs tehdä nn, että enemmstöllä ols rahapoltkka kohdallaan, ja mahdollset ylkuumenems/aljäähtymsmaat hodettasn stten kansallsella tasolla. Koska ylkuumenemsta on helpomp hotaa vakka budjettruuva krstämällä, kaken järjen mukaan rahapoltkan ptäs olla basotunut Euroopassa meluummn lan löysäks kun lan tukaks. Sen syyn takahan keskuspankella on postvnen nflaatotavotekn. Jättää pelvaraa torjua deflaatopekkoja el shokkeja. Kakken järkevntä tetenkn ols, että jokasella maalla ols oma keskuspankknsa. Mutta doottsedllä ol dea, ja deasta tul unelma, joka toteutettn. Törmäs realteettehn ja muuttu panajaseks, ja nyt kukaan e kehtaa sanoa, että burn t wth fre, ekä tonen vahtoehto el tulonsrtolttovaltokaan tunnu kauhean realstselta. Esmakua on saatu vakkapa EU-komsson kyvyttömyydestä ja/ta haluttomuudesta puuttua Saksan makrovakausrajoja rkkovaan vahtotaseen yljäämään. Ta tehdä huolellnen, rehellnen analyys vakkapa Krekan velkakestävyydestä 201 0. Tässä stä nyt stten mennään taantumuksellsssa tunnelmssa ja merkessä, maalmantalouden tulppana, ja kutsutaan stä kovast edstyksellseks ja hyödyllseks. Tämä on fantsuttelun kova ydn. Latan levän tovon sen päälle, että Keskusta akonaan vastust huolellsten selvtysten perusteella euroon lttymstä. Ehkä ss ehkä Keskusta ja PS pystysvät äärmmäsessä hädässä el senän noustessa pystyyn tekemään sen, mkä tedettn krjahyllyllä varustetussa kottalouksssakn jo vuoskymmenä stten. Juhan on PS ehdokas vaalessa. Talouden ammattlanen.
Suomen pankn rahateora B l ok Vme yönä satun suomenpankn nettsvulle, sellä on sekä keskuspankn hstora että opetussvut peruskoululaslle ja lukolaslle rahan synnystä. Svut ovat melestän suhteellsen selkeät. Tosn kuva on käytetty vähemmän ja velhoja e ole kuten mnun pankktomntaa esttelevssä svussa mutta takana on keskuspankn auktorteett joten kopon tekstt sellasenaan tänne. Varotan lukjaa. Raha e ole kultaharkko (kuten eräät 1700 lukulaset vrallsen lnjan talousteteljät uskovat) ekä pankklanan myöntämnen tarkota tavaran luomsta työläsen rstolla (kuten marxn akaan tapahtu). El kaava Kultaharkko = Raha = Tavara, e ana pdä pakkaansa. Keskuspankkraha koostuu setelstöstä ja pankken talletukssta pankken pankssa, ss keskuspankssa. Keskuspankktalletusten kanssa tavallnen kottalous e joudu tekemsn, mutta pankelle ne ovat tärketä. Keskuspankkrahan luonne velkana on hankalammn mellettävssä kun pankktalletusten. Kun keskuspankk on velkaa seteletä hallussaan ptävälle ylesölle, on melko vakea sanoa, mhn ylesöllä on saamaokeus. Setelllä velkakrjana e ole edes eräpävää. Keskuspankt evät ole pelkästään passvsa velallsa, vaan ne harjottavat rahapoltkkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat lkepankkeja, ta käymällä kauppaa arvopapermarkraha on velkaa knolla, keskuspankt vovat vakuttaa pankkjärjesjokanen euro, punta, kruunu, rupla, dollar ta jen telmässä muodostuvan rahan määrään. on tetyst jonkun varallsuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Setelä lompakossaan kantava Setelt kuluttaja tuskn kokee olevansa velkoja, mutta setel Suomen Pankk laskee lkkeeseen Suomessa taron kutenkn keskuspankn velkaa setelnhaltjalle. vttavat setelt Euroopan keskuspankn luvalla. EuroPankktalletus puolestaan on pankn velkaa asakseteletä on setsemän ersuurusta, arvoltaan 5, 10, kaalle. 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Ne ovat lallsa makrahaa syntyy lanatessa suvälnetä kakkalla euroalueella, ja nssä kuvataan arkktehtonsa tyylsuunta Euroopan hstoran er arahaa syntyy etenkn sllon, kun joku ottaa lakakauslta. nan. Suurn osa rahasta on pankken velkoja ylesölle. Kun pankk myöntää lanaa, sekä sen velat että saamset kasvavat. Lanaa myöntävä pankk ottaa asak- Mtä on nflaato ja hypernflaato? kaalta allekrjotuksen velkakrjaan ja merktsee varohnsa tämän saamsen. Mutta lana on nostettu Jos ylenen hntataso jossakn maassa nousee huovasta, kun stä vastaava talletus on krjattu asakkaan mattavast, tämän maan rahan ostovoma penenee. tllle, joten myös pankn velat kasvavat. Tätä kutsutaan nflaatoks. Inflaatosta seuraa, että kuluttajat vovat ostaa tetyllä rahamäärällä aempaa vähemmän tuotteta ja palveluja. Myös säästöt menäden velkojen lsääntymnen on rahan määrän nettävät arvoaan. lsääntymstä. Asakas havatsee pankktlnsä saldon Jos hntataso nousee hyvn nopeast lyhyellä akakasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kun hetkeä välllä, on kyse hypernflaatosta. Vrossa, Puolassa ja akasemmn. Kun asakas maksaa lanansa pos, hänen on järjestettävä jostan tllleen tarvttava summa. Venäjällä ol hypernflaato 1990-luvulla. Takasnmaksuhetkellä sekä velat että saamset pyyhtään pos pankn krjanpdosta. Käytännössä asakmtä on deflaato? kaan talletustlltä krjataan pos hukan enemmän pankn velkoja kun alkuperäsen lanasumman edesjos ylenen hntataso laskee jatkuvast, on kyse tä, sllä pankk per myöntämstään lanosta korkoa deflaatosta. Ens slmäyksellä deflaato el aempaa ja usen jotan palkkotakn. halvemmat tavarat ja palvelut saattaa tuntua hyvältä Lanan myöntämsvaheessa ss muodostu lsää asalta, mutta sen seuraukset vovat olla erttän kelrahaa. Lanan tullessa kuoletetuks rahaa lakkas ole- tesä. Kun hmset odottavat hntojen laskevan lämasta, ja perttyjen korkojen vuoks veläpä hukan hakona edelleen, he lykkäävät ostopäätöksään. Jos enemmän kun mtä lanaa myönnettäessä muodostu. kakk tekevät nän, kokonaskysyntä vähenee, sllä Mks rahan määrä taloudessa e vähtellen supstu talouteen syntyy aleneven hntojen ja hdastuvan tanollaan? Yks keskesn syy on, että rahaa muodostuu louskasvun kerre. Yrtykset evät enää vo myydä antolanauksen lsäks myös pankksektorn maksaes- tuottetaan ja palvelujaan ja joutuvat lomauttamaan sa kulujaan ja jakaessa vottojaan. Pankkvrkaljat ja työntekjötään. Tällön hmsllä on vähemmän rahaa pankken osakkaat saavat tlelleen säännöllsest lsää kulutettavanaan, mnkä seurauksena deflaatokerre saldoa, mutta pankk e saa henklöstökulujensa ja vauhdttuu entsestään. Hstorallsa esmerkkejä ovat votonjakonsa vastneeks mtään saamaokeuksa. Yhdysvaltan 1930-luvun suur lama ja Japann 1990luvun deflaato. Keskuspankkraha syntyy, kun pankk lanaa keskuspanksta Vakka suurn osa rahasta muodostuu tavallsssa talletuspankessa, nykysen kaltanen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankn olemassaoloa. Pankkjärjestelmä e vo maksaa velkojaan tallettajlle juur muuten kun kätesellä, jota nykyään van keskuspankt laskevat lkkeeseen. Mten rahapoltkkaa tehdään? Kun rahapoltkasta on sovttu, se on pantava täytäntöön. Mutta mten se tehdään? Tavallsest keskuspankk toteuttaa rahapoltkan strategaansa tarjoamalla pankelle rahaa turvallsa arvopapereta vastaan ja asettamalla rahalle hnnan el lyhyen akaväln korot. Nätä korkoja kutsutaan usen rahapoltkan ohjauskoroks. F a kta a Jos keskuspankk nostaa ohjauskorkoja, talouskehtys rauhottuu ja nflaato hdastuu. Jos keskuspankk laskee ohjauskorkoja, talouskehtys vomstuu ja nflaato nopeutuu. Keskuspankn yln johto kokoontuu säännöllsest päättämään rahapoltkan korosta. Nämä päätökset perustuvat kattavn analyysehn maan senhetksestä ja odotetusta tulevasta talouskehtyksestä. Suurena haasteena on kutenkn se, että rahapoltkka e ana ala vakuttaa het, päätöksenteon kannalta ratkasevan tärkeät taloustedot ovat käytettävssä vasta tetyn ajan kuluttua ja että taloudessa vo lmetä ennalta arvaamattoma sokkeja, jotka muuttavat tulevaa talouskehtystä (nflaatota ja kasvua). Euroopan keskuspankk (EKP) ja kakken nden 18 maan kansallset keskuspankt, jotka tällä hetkellä kuuluvat euroalueeseen, päättävät yhdessä koko eurojärjestelmän rahapoltkasta. Varsnanen päätöksentekoeln on EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunta ja kakken euroalueen kansallsten keskuspankken pääjohtajat, joten myös Suomen Pankn pääjohtaja kuuluu EKP:n neuvostoon. EKP:n neuvosto päättää koko euroalueen rahapoltkasta. Se kokoontuu kaks kertaa kuukaudessa. Yleensä kokoukset ovat EKP:n pääkonttorssa Frankfurtssa Saksassa, mutta kaks kertaa vuodessa kokous pdetään jossakn euroalueen kansallsessa keskuspankssa. Päätökset tehdään noudattamalla peraatetta yks jäsen, yks ään. http://www.euro.f/f/lukot-jaammattopstot/mta-raha-on/raha-on-velkaa/ Mtä tuosta opmme? - Raha on velkaa. - Velkoja e voda koskaan maksaa koska velan maksu hävttää rahan. - Jos ss haluamme vähentää velkaantumsta, anut keno on syöttää velat nflaatolle.
Pankkjärjestelmä Target maksut Suomen pankk on näköjään julkassut svullaan kunka Target maksujärjestelmä tom. Luulsn että US lukjossa on jotakn harhaan johdettuja jotka uskovat Suomen pankn dokumenttehn enemmän kun mnun vättämn joten estän tämän asan uudestaan vrallsessa muodossa. Kyseessä on teknnen dokumentt joten Suomen panklla e ole ahetta valehdella. l o k F a kta a B Tuo on ss teknnen dokumentt joten sllä e ole polttsta merktystä. Mks mnä stten sen edes julkasn? Katsopas kuvaa tarkkaan. Pankken välnen maksulkenne hodetaan Keskuspankkrahalla. El kun EKP keventää rahapoltkkaa elkkä lanaa pankelle lsää keskuspankkrahaa, se lanaa tuota rahaa jolla pankt maksavat toslleen. Se e lanaa pankkrahaa jota snä otat lanaks ja talletat. Se on pankn omaa rahaa. Pankk stä synnyttää tse ekä keskuspankkrahan määrällä ole mtään tekemstä sen rahan kanssa. EKP luo rahaa saadakseen akaan luotonannon laajenemsen ja talouden elpymsen mutta se luo sellasta rahaa jota asakkaat evät vo lanata takka käyttää. Hassua. Sama kun kylväs peltoon kauraa jos haluaa pellon tuottavan rsä. Melkonen yllätys ette rssato tuosta kauran kylvämsestä kovnkaan paljoa parane. Suomen pankn 12 svunen pdf tuolla: http://www.suomenpankk.f/f/julkasut/selvtykset_ja_raportt/bof_onlne/documents/bof_onlne_13_2014.pdf Suomen pankn svu jossa asasta kerrotaan: http://www.suomenpankk.f/f/julkasut/selvtykset_ja_raportt/bof_onlne/pages/bof_onl_13_2014.aspx Mtä me vomme tuosta oppa? Valton kuluttama raha on keskuspankkrahaa joka muodostuu keskuspankssa. Verotus ja valton lananotto ovat van keno kerätä stä. - Halutessaan valto vos rahottaa kakk menonsa setelpanolla. - Shen e ryhdytä koska pankt saavat kohtuullsen tuoton lanottamalla valtota. - EKP lanaa pankelle 0.05% korolla keskuspankkrahaa. - Pankt lanaavat rahan valtolle 0.1 % - 20% korolla. - EKP ostaa sen jälkeen ne velkakrjat pankelta. - Korkotuotto jää panklle. - Tuossa on syy mks Vas, IPU ja SKP vastustavat pankken kautta lanaamsta. Suomen tunnetun jälkkeyneslänen talousblok: https://rahajatalous.wordpress.com/201 0/11 /20/valton-rahotusvaje-on-polttnen-valnta/
Lama, Smth, Say, Marx ja Keynes Mstä lama johtuu ja onko lamaa olemassa? Kolme teoraa, kolme totuutta. Marx, työttömyyttä esntyy ja lamat seuraavat tosaan. Keynes, työttömyyttä esntyy ja lamat seuraavat tosaan elle valto puutu peln. Fredman, työttömyys on mahdotonta, markknat tasapanottavat tsensä. Adam Smth e nähnyt lamaa markknataloudessa joten hänen ol vakea kästtää työttömyyttä. Sspä hän e sellasesta puhunut. Rcardokaan e mustaaksen lamosta puhut, havats kylläkn että maankorko muodostaa vottoa hyvän maan omstajalle koska vljan hnnan määrää hekommn tuottava maatla. Say havats, lama on mahdoton koska jokasen tuotteen valmstamsesta maksetaan jollekn palkkaa ta vottoa ja sten tuotteen valmstamnen synnyttää ostovomaa jolla tuote vodaan ostaa. Marx ol ensmmänen joka alko puhua lamasta ja työttömyydestä. Hänen perustelunsa ol kokemuspohjanen mutta teoreettnen perustelukn vakuttaa aka uskottavalta. Täystyöllsyyden olossa palkat nousevat ja alkavat vastata tuotantokustannuksa, vottoa e ss muodostu ja kaptalstt evät nvesto evätkä työllstä elle vottoa ole luvassa. Seuraa ss lama ja työttömyyden kasvu. Marxn näkemystä tuk hänen akanaan esntyvät suhdannevahtelut joden seurauksena työttömyys kasvo hetkttän. Seuraavaks Keynes lähesty lamojen olemusta makrotalouden kautta. Hän havats hmsten säästävän osan tulostaan joten Sayn lak e pdä pakkaansa. Osa tuotannosta jää ostamatta ja stä seuraa aleneven hntojen ja kulutuksen kerre joka aheuttaa laman ja suurtyöttömyyden. Keynesn näkemystä tuk 1930 luvun lama. Hän havats valton olevan varsn tehokas lama kerteen katkasja. Jos valto kuluttaa enemmän kun verottaa, talouteen vrtaa uutta ostovomaa joka elmno säästöjen vakutuksen. Kakk tuotanto vodaan ostaa. Tästä seuraa täystyöllsyys. Teoraa kokeltn 1945-1970 ja se pt pakkansa. Elntaso kohos, akakautta kutsutaan kultaseks kaptalsmks. Talouskasvu ol nopeampaa kun koskaan akasemmn ta sen jälkeen. Myöskään lamoja e esntynyt. Massojen meleen aka ol koska tulonjako tasottu, myöskn työläset hyötyvät talouskasvusta. Rkkaat evät kutenkaan tykänneet ajasta. Kuulu valtusta, paskasakka e erota enää vaattesta. Lääkär näyttää avan samalta kun paremp hmnen, jopa nsnöörellä on varaa kauluspataan. Pelastajaks tul Mlton Fredman. Hän keks uudelleen Smthn teoran, klpalu takaa tasasen tulonjaon, kakk säätely on turhaa. Taloudesta e tarvtse ymmärtää mtään koska se huoleht tsensä. Opp levs kattamaan koko maalman. Kuten arvat saattaa, seurauksena ol talouskasvun romahdus, tulojen keskttymnen muutamalle harvalle, työväestön tulo osuuden romahdus sekä massatyöttömyys. Tosaalta työttömyyden syytä on mahdotonta pakallstaa. Sehän vo johtua Marxn kuvttelemasta rston alenemsesta, Keynesn esttämästä ostovoman hupenemsesta takka Sayn teoran mukasesta työlästen keskuuteen levävästä työhaluttomuudesta. (Nykynen talousteora olettaa esm. lakkautetun tehtaan nsnöören jäävän työttömäks sks että hedän keskuuteensa levää äkllnen työhaluttomuuden aalto ja kakk srtyvät ylkattavalle sosaalturvalle.) Työttömyys on ss totta, syy on epäselvä. Er F a kta a - Taloustera määrttää mten lamaa vastaan tomtaan. - Kun valtset puolueen, valtset myös kenot. B l ok teorat tarjoavat erlasa malleja työttömyyden postamseks. Sayn malln mukanen ratkasu. Sayn lak tvst Tarjonta luo oman kysyntänsä. Työttömyys on vapaehtonen olotla, tötä on ja kakk tuotettu menee kaupaks. Oletetaan kuvtteellnen tlanne, maassa on jonkn härön vuoks vapaata työvomaa. Kunka ongelma on korjattavssa? Työvoma pstetään töhn. Esm. kavamaan kuoppa maahan, neulomaan sukka, kvttämään kkunota jne. Koska tarjota luo oman kysyntänsä, hmset ostavat kuoppa, sukka ja rkkonasa kkunota. Täystyöllsyys on palannut, bkt nousee. Marxlanen ratkasu. Ellevät tuotteet mene kaupaks, syynä on lan korkea hnta. Palkkoja täytyy alentaa ta kaptalstt syrjäyttää. Palkat alenevat kun työttömyys kasvaa rttävän suureks. Työttömyyttä vodaan lsätä pats rtsanomslla, myöskn pakottamalla eläkeläset, lapset ja vammaset töhn. Elkkä työvoman tarjonnan lsäämnen on Marxlasen teoran mukanen ratkasu. (Suomessa tätä ajaa Juhanna Vartanen) Keyneslänen ratkasu. Keynesläset näkevät asan tosn. Helpon tapa postaa lama on valton kulutus. Kun valto srtää talouteen ostovomaa, hmset alkavat kuluttaa ja kaptalstt palkkaavat lsää työläsä tuottamaan tavarota ja palveluja kuluttajlle. (Suomessa jälkkeyneslänen koulukunta on tätä lnjaa ajanut.) Lähteet: Kansojen varallsuus (engl. An Inqury nto the Nature and Causes of the Wealth of Natons) on skotlantlasen ekonomst Adam Smthn pääteos, joka julkastn 9. maalskuuta 1776. Krjalla on ollut suur vakutus talousteoraan ja stä pdetään klasssen polttsen talousteteen perusteoksena. Jean-Baptste Say (5. tammkuuta 1767 Lyon - 15. marraskuuta 1832 Pars) wk Rcardo, Davd: Kansantalouden ja verotuksen peraatteet. (On the Prncples of Poltcal Economy and Taxaton, 1817.) E. C. K. Gonnern julkasemasta sekä espuheella, johdannolla ja seltyksllä varustamasta latoksesta suomentanut B. Tuunanen. Svstys ja tede 104. Porvoo: WSOY, 1937. Marx, Karl: Pääoma. Kansantalousteteen arvostelua. Osa 1: Pääoman tuotantoprosess. (Das Kaptal. Krtk der poltschen Ökonome: Erster Band: Der Produktonsprozeß des Kaptals, 1867.) Keynes The General Theory ofemployment, Interest and Money (suom. Työllsyys, korko ja raha) julkastn vuonna 1936. Fredman, Mlton & Fredman, Rose: Vapaus valta. (Free to choose, 1980.) Ahokas, Juss Holappa, Laur: Rahatalous haltuun (2014)
Mstä työttömyys johtuu? Talousteteessä on useta teorota josta mnä tunnen kolme. 1. Esmarxlanen el klassnen taloustede näkee työttömyyden syyks hmsten työhaluttomuuden. Kakk työttömät ovat ss työttömä sks koska he tse haluavat olla työttömä. Esm kun Noka rtsanoo tuhat nsnöörä, syynä on nsnöören keskuuteen levnnyt työhaluttomuus. 2. Marxlanen tulktsee saman asan hukan tosn. Se olettaa täystyöllsyyden johtavan palkkojen nousuun josta seuraa rston suhdeluvun alenemnen. Työlänen e enää tuota rttäväst vottoa jollon kaptalstn e kannata ptää häntä rstettävänä. Seuraa rtsanomsaalto ja lama. Työttömyyden lsääntymnen johtaa palkkojen alenemseen ja rstämnen muuttuu kannattavaks jollon alkaa topumnen lamasta. 3. Keynesläset olettavat ostovoman puutteen aheuttavan työttömyyden. Kun rttävän suur osa tulosta säästetään, ostovoma e enää rtä tuotannon ostamseen. Seuraa nvestonten alenemnen ja työttömyyden kasvu. Kunka nohn täytys reagoda? 1. Esmarxlasen teoran mukaan tehokanta on alentaa työttömyyskorvausten ja sosaalturvan tasoa. Elle se rtä, käyttöön täytyy ottaa lberalsmn kultaajan tehokenot, työttömen hrttämnen, nälkään tappamnen ja ruoskmnen. Työttömstä päästään, ne joko työllstyvät ta kuolevat. 2. Marxlasen teoran mukanen tomntapa ols hrttää kaptalstt ja ryhtyä tekemään tötä lman vottoa. Jokanen saa sen palkan jonka ansatsee, kukaan e rstä ketään. (Tästä on myöskn mall, jokaselle tarpeensa mukaan, kultakn kykyjensä mukaan.) 3. Keynesläsen teoran mukaan valton täytyy kasvattaa kysyntää ja sten luoda työpakkoja. Kun ostovoma rttää, kakk työllstyvät. Ketään e tarvtse hrttää, ampua ta ruoska. F a kta a palkkansa jos ostaja maksaa mtä myyjä pyytää. Kyllä kuka hyvänsä robotlla lnnunpöntön kuukauteen tekee. Jos stä saa mljoonan, tomnta kannattaa. - Teknsen seltyksen suhteen en ole avan varma. Kuulun nhn hmsn jotka jonkn verran tuntevat tetoteknkkaa, cnc teknologaa, robotteja ja tedän nden pystyvän suorutumaan töstä paremmn kun hmnen. Akaa myöten teknnen seltys kyllä pätee. Jopa Stephen Havkns on varotellut tekoälyjen vaarosta nden ohtettua hmsen älyllsest. Jeremy Rfkns (Krja Työn loppu) lenee tunnetun teknsen työttömyyden profeetta. - Jos teknnen seltys on okea, sllon medän täytyy luoda tomva kansalaspalkka joka tekee hmsstä kuluttaja, konesta työläsä. Tämä vastaa myöskn Keynesläsen teoran tarpesn, ostovoma rttää täystyöllsyyteen, se että täystyöllsyys tulee robotten ekä hmsten osaks on tonen juttu. Vahvemp rotu syrjäyttää hekomman anakn työmarkknolta. Jos käytössä on funktonaalnen hmsarvo, myöskn eläven krjosta. Elvytyksen logkka Kun valto kuluttaa satasen, stä tulee verona takasn 50 euroa. Tonen 50 euroa menee työlästen kulutukseen. Valton raha on kun kuuma peruna joka kertää järjestelmän läp. Kun työlänen on palkkansa tuhlannut pubssa, valto saa verotuloja 25 euroa. Jos velä pubn ptäjä tuhlaa omat tulonsa rakennuttamalla korankopn, on valton verotulot tuosta satasen tuhlauksesta 50 + 25 + 12,5 = 87,5 euroa. Bruttokansantulo kasvo 100 + 50 + 25 = 175 euroa. Mkäl valto kuluttaa esm sllan rakentamseen sata euroa, se saa sadan euron arvosen sllan, Teknnen seltys tuhlaamansa rahat takasn verotulona ja kansalaset Lamalle vo olla myöskn teknnen seltys. Tunnen savat työtä non kahdensadan euron edestä. mona hmsä jotka uskovat koneden tekevän lopulta Yhdysvallat menettel non 30 luvun laman kaken työn paremmn, nopeammn ja halvemmalla suhteen ja nousvat maalman suurmmaks kun hmnen. Tällön hmstyövoma syrjäytyy ja taloudeks. Vuosna 1940 1945 USA velkaantu koneet hotavat työn. non 10% kansantulostaan vuosttan. Suomessa se Konella vo olla myöskn tonen funkto. Vo olle tarkottas 20 mljardn vuotusa nvestonteja vden että kone mahdollstaa entstä hekommalle hmselle vuoden ajan. Nän relua nvestont ohjelmaa e edes työteon. Esm henklö joka e lapolla kava vasemmstolttolaset ole esttäneet. Hekk Patomäen meträkään ojaa, saattaa robottkavurlla kavaa esttämä nvestontohjelma on van relu vs klometrn pävässä. Koneet vovat korjata hmsen mljarda vuoteen. työllsyyttä. Henry Ford kyken työllstämään lukuhhnalla soketa, rampoja koska erkostunesn työvahesn pysty myöskn muuten työkyvytön henklö. Muut puolueet ehdottavat valton tulojen ja menojen tasapanottamsta säästöllä. Krekan mall osottaa ette se tom. Ana kun valto säästää satasen, Mkä seltys on okea? - Henklökohtasest en pdä esmarxlasta teoraa se kerrannasneen aheuttaa työttömyyden kasvun okeana, stä vastaan sot matematkka. On erttän joka pudottaa valton tuloja säästöjen verran ja epätodennäköstä että tuhat nsnöörä kokee samana romahduttaa vähäsenkn kasvun muuttaen sen pävänä repvää työhaluttomuutta. Myöskn romahduksen kerteeks. työttömen hrttämnen tuntuu mnusta epämellyttävältä. - Marxlanen seltys saattaa olla totta, onhan selvää ette kukaan pdä työvomaa elle se kannata. Varmuuden vuoks kaptalsten ampumnen on kutenkn lkasta puuhaa ja shen e kannata ryhtyä ennen kun on varma ammusten rttävyydestä. - Kallstusn kutenkn Keynesläsen teoran puoleen koska kakk työvoma tuottaa oman Kurjstamsen logkka B l ok
Ulkomasa nvestonteja e tarvta Suomessa hakallaan ulkomasen pääoman nvestonten ja rahotuksen perään. Se on hatallsta ja harktsematonta. E kukaan sjota elle tuotto ole hyvä. Hyvätuottoset nvestonnt taas kannattaa rahottaa kotmasella rahalla koska sllon tuottokn jää kotmaahan. Samasta syystä myöskn EKP kevennysohjelma on tehoton. Se lsää keskuspankk rahaa mutta e kysyntää ja sten se e lsää nvestonteja. Käväsn elen parssa tlasuudessa. Vasfoorumnn järjestämässä Keskuspankktl jokaselle (josta blokkaan myöhemmn, se vaat han ajan kanssa krjottamsta) ja vapaus valta tosn. Jälkmmäsessä tlasuudessa professor Haatanen kerto lekkausten ja elvytyksen vakutuksesta (sekn vaat oman bloknsa). Jälkmmäsessä tlasuudessa manttn myös ulkomaset nvestonnt eräänä kenona pelastaa suomen talous. Tuo on helppo ahe, stä e tarvtse ajatella. Mhn me tarvtaan ulkomasa nvestonteja? Nden tarve pohjautuu olettamukseen. Rahaa on rajallsest ja se täytyy houkutella suomeen. Väte e pohjaa todellsuuteen, stä on raha ja talous usen blokannut ja jopa suomen pankk asan kertoo. Itse blokkasn Suomen pankn rahateora Kunka asa ss menee? Mnulla on bsnesdea joka tuottaa 10 mlj euron nvestonnlla non 0,1% - 2% maalman bruttokansantuotteesta vuosttan. (olen sen jopa täällä blokssan esttänyt. Jopa kaks erlasta deaa mutta ne ovat hukkuneet hullujen lammas ja pankktarnoden joukkoon.) Mstä rahotus? No tuossa tulee kuvaan ulkomaset rahottajat. Pyydetään joku jenkk rahottamaan homma. Tehdään työ, jenkk maksaa melle palkkana sen 10 mlj, jahka homma alkaa pyörä, hän vuosttan rahastaa kohtuullsen tuoton, non 70 000 mlj. - 1 400 000 mlj (30-700% suomen bruttokansantuote karkeast arvoden) taalaa vuosttan. Kakk vottavat. Suomalaset saavat työtä, jenkt vottoa. Entäs jos mnä perustan polkupyöräkorjaamon? Tarvtsen rahaa non 300 euroa työkaluhn, autotall on omasta takaa. Sllon menen kteen Nordeaan ja pyydän rahat lanaks. (tellä e ole kun kaljarahaa, e rskrahaa, joudun lanaamaan alotuspääoman.) Mstä Nordea takoo rahat? Tässä tulee kuvoon endogeensen rahan teora. Nordea luo rahat velkakrjaan vastaan. Mnä krjotan alle papern jossa stoudun maksamaan 300 euroa korkoneen takasn ja Nordean hovtakkur lots tlllen 300 euroa. Tetyst se takoo mnulle myöskn tosen tln, velkatln jonka saldon on sama 300 euroa. Homman vtshän on. Nordea vo lanata mnulle sen 300 euroa mutta halutessaan se vo lanata myöskn mljard euroa. E sllä kumpaakaan rahaa ole ennen kun olen lanapapert allekrjottanut mutta kun nm on paperssa, on sama mkä summa on. Mks se e ss tao kaklle suomalaslle yrttäjlle mljarda, mks tarvtaan ulkomasa sjottaja? No B l ok koska suomalaslla e ole tuottava bsnesdeota, e anakaan varmoja ja tuottava. Pankk e anna lanaa elle ole suhteellsen varma stä että saa rahansa takasn. Ekä muuten anna ulkomanen sjottajakaan. E ne sen hölmömpä ole kun Nordean johtajat. Entäs kun ulkomanen sjottaja antaa mnulle sen osakepääoman yrtykseen. Mstä hän sen rahan saa? No hän menee omaan pankknsa, allekrjottaa lanapapert ja pankk takoo hänelle ne rahat. Näyttää hukan sltä että ulkomasn sjottajn luottamnen on sekä tyhmää että tarpeetonta. Jos bsnesdea on hyvä, rahat saa kotmasesta panksta ja votto jää omaan taskuun. Elle dea kanna, e stä kukaan käy rahottamaan. Ongelmana nmttän on, e kansanvälseks sjottajaks päädy jos on tyhmä. Ekä anakaan pysy. Eräs suomen ongelma on rsksjottajen puute. On deota joden tuotto on tuhansa prosentteja mutta onnstumsen todennäkösyys alle 1%. E kaksta tule Googlea ta Facebooka, ne josta tulee, palktsevat sjottajat kohtuullsest. Helpoten tuo asa votasn hotaa valtollsella nvestontpanklla. EKP alanen latos joka jakaa kaklle halukkalle muutaman mljoonan pelrahaa. EKP vo kärsä rajattomast tappota koska se vo tuottaa rajattomast euroja. Medän päättäjämme evät kutenkaan ole kovnkaan älykkätä joten lenee turha tovoa tuollasta järjestelmää. F a kta a Mtä tuosta opmme? - No e se ulkomanen sjotus ana ole paha. - Jos esm Google palveln halln tekee, tehköön. - Ntä vaan e pdä hamuta koska saman asan vo tehdä kotmasella rahalla.
Pahka vaalleht E nn vakavaa asaa mutta asaa kutenk. Kteen metro Sotn äsken eduskuntavaalehdokas Petter Tahvanaselle. Puhumme ptkään etron vällle vaaltlasuudesta jonka hänelle järjestän ja Ktee saa m Lopuks otn puheeks - A BC on kustannan. Tolosenms äk metrohankeen. Mes knnostu, olhan hän lt u va - rahotu lahosätu akonaan ehdottanut joensuun valtuustossa ätöllä. takaamal metroa Joensuusta Enoon (jossa tse asuu). Kteen Seltn rahotuksen, yhtönrakenteen jne. Petter metrohanke saa nyt k sano että kuustuntsen valtuustokokouksen Blo eduskuntavaalen jälkeen juttun kuulost järkevältä, hän tukee. tmolta uutta potkua. Kuten Nyt e muuta kun Petter eduskuntaan ja j okanen varmaan tetää, Kteen suurn metroasa on järjestyksessä. Kteestä tulee ongelma on julknen lkenne. Ta sen puute. Kaupunk rypee myöskn talousvakeuksssa lkenteen plaakso Euroopassa, onhan mellä ensmmänen tomva robottjoukkolkenne joten yrtykset tarvtsevat nfraa, uutta teknologaa sekä työllstävä hankketa. Nähn järjestelmä. ongelmn skee Kteen robott metro. Hölmölän teollsuus Teknnen toteutus on helppo. Ostetaan knasta lentävä luotjuna takka sen lsenss, Hölmölässä ol suurehko teollsuus, Kone saa tomttaa panonapt jolla juna maalman huppuluokkaa. Stä mon hmettel. tlataan. (Nän hesan resulla sellasa nappeja, Kunka Hölmälän kaltanen maa vo kehttää ntä kun panaa, tulee kor joka kuljettaa teollsuutta? Alkuun Hölmölään kehtty hmsä. Sanovat hssks ja valmstaja on penmuotosta teollsuutta maahanmuuttajen kuulema Kone, Herlnen omstama yhtö. ansosta ja ensmmänen maalmansota kasvatt Herlnt ovat hyvä kaptalsteja sekä mnun että stä. Kehtys ol hyvällä malllla mutta kukaan Esko Seppäsen melestä. Syyt eroavat mutta e ollut kertonut hölmölän johdolle, työvomaa lopputulos on sama. Knalaset taas täytyy ruokka, muuten se kuolee nälkään. kommunsteja joten nden juna sop melle Koska teto puuttu, hölmölän hyvn.) johto e ruokknut. Suurssa k lo B kaupungessa puhkes Metro tom tlaaja peraatteella. Panat nälänhätä, synty ssäsä levottomuuksa. nappa, juna tulee, nouset kyytn, panat napp pääteaseman kohdalla. Täysn automaattnen, Nhn reagotn nopeast, työläset ammuttn ta tapettn nälkään. Teollsuus taantu. ekolognen (vesvomalla tuotettu sähkö) ja kulumaton (käyttää magneettlevtaatota, e Hölmölän onneks sattu kutenkn tonen pyörä). onnenpotku joka autto teollsuuden Mona tetyst knnostaa rahotus. Homma luomsessa. Hölmölän väk keks käydä polttamassa naapurnsa tontta ja sa tetenkn hotuu lman valton velkaa, eu rahaa takka mutakaan kävä ongelma. Metron rakentaa ja maksaa rötöksensä. Naapurn johdossa ol Jose setä joka neuvo hölmölän väkeä. Teette huoltaa säätömuotonen yhtö joka hankk tehtata ja valmstatte nssä seuraava tuotteta rahotuksen ykstysltä markknolta. Joko melle korvaukseks. Anto lstan ja neuvo. pankklanaa ta joukkovelkakrjalanaa. Työläsä e kannata tappaa nälkään vaan ntä Korkokustannusten mnmomseks valto antaa muodollsen takauksen jolle, samon kun täytyy ruokka, muuten tuotanto alenee. Krekan velkatakaukselle hanktaan vakuudet. Hölmölän väk tek työtä käskettyä ja nnpä Vodaan ss sanoa, valto tenaa tällä. E van maahan luotn muutamassa vuoskymmenessä kertynetä verotuloja, yrtysten klpalukyvyn maalman huppuluokan teollsuus. (Hölmölän väk, vakka e taloudesta ta poltkasta mtään kohentumsta ja hyvää magoa vaan jopa ymmärrä, on erttän ahkeraa ja pystyy rahallsta rahaa. nsnöörtyöhön hyvn. Tyhmyys Kunkas stten polttnen puol? Löytyykö suorttavaan saa tekemään asota jota muut ptävät poltkosta rttäväst uskallusta, mahdottomana.) nnovatvsyyttä ja maaseudun tarpeden Hölmölässä ol suura valton papertehtata, ymmärrystä? telakota, kavoksa, konepajoja, Löytyy. Metro johtaa Tolosenmäestä Kteen sahoja, kännykkätehtata jne. Kunnes hölmölän johto Krouvn. Tolosenmäessä asuu Krouvn kanta keks vapauttaa rahamarkknat. (Blokt asakas el mnä. Krouvn omstaa Hölmölän pankk ja Hölmölän asuntokupla) kokoomusvakuttaja Sutk. Kokoomus ss Nerokkaden tomen seurauksena valuutta tukee deaa, onhan se suoraa tuloa yrttäjälle. saatn 30% ylarvostetuks, reaalkorko 20% Kepu tukee varmast koska metropäällkön vrka on varattu kepulaselle poltkolle. SDP tetämlle. (nerokkaden sks että mssään maalman kolkassa e tuollaseen ole kyetty, lenee helpon lenkk, mnkä Antt Rnnettä tenravaaja ol hölmölän väk.) vme vkolla ravntola Toverssa hesassa kuuteln, puolueen johto kapaa uusa Teollsuus romaht. Naapurn Jose setä ol mahdollsuuksa nvestoda elvyttäväst. kuollut ekä ollut enää neuvomassa hölmölän Ongelmaks muodostuu Vasemmsto. Se e johtoa joten se hankk konsultteja muualta, valtettavast hölmö melellään valtsee tseään ana ole mnun deotan hyväksynyt kuten maan tlasta votaneen havata. Nyt hyväksyy. hölmömmän opastajan elle pakko vaad muuta. Kun teollsuus ol Petter Tahvananen saatu nurn, valuutta devalvotu ja hölmölä alko maksaa ulkomaanvelkaansa. Rahaa e ollut, e myöskään tomvaa teollsuutta. Annettn ss nurn mennetä yrtyksä. Turskt ostvat valtonyhtötä suurella rahalla. Telakasta saatn 400 mljoonaa, muu omasuus men yhtä hyvästä hnnasta. Tetyst telakan klpalukyky ol kunnossa, olhan työvoma hölmölästä (vähään tyytyvänen ja ahkera). Turskt tekvät telakalla vottoa 12 000 mlj kunnes kyllästyvät lmaseen rahaan ja myvät sen Poreaan. Ulkomasessa omstuksessa hölmölän teollsuus elpy ja talous mato htaast eteenpän. Kunnes kott säästöpossu krs. Hölmölä ol luopunut omasta rahasta joten globaal krs kohtas sen täydellsen yllättäen. Mtään e ollut tehtävssä, tuho korjas uuden sadon teollsuudessa. Onneks hölmölässä ol velä vanhoja valtonyhtötä jolla ol monopolasema. Sähköverkkoja, fosfaattkavoksa, kaukolämpöverkkoja jne. Hölmölä tek tln myymällä ne. Ostaja tetyst velä paremman, onhan monopol hyvä keno rkastua. Ylesenä nyrkksääntönä vodaan ptää, kun hölmölä myy latoksen, ostaja saa omansa pos kahdessa vuodessa, sen jälkeen tuottoa tulee 100% ostohnnasta vuoteen. Nyt hölmölä on tyhjä pats älystä, myöskn rahasta ja omasuudesta. Johto suunnttelee naapurnsa kmppuun hyökkäämstä. Perustelu on järkevä. Vmeks hyökkäystä seuras teollnen nousu, älykäs poltkka ja hyvnvont. Uustaan sama ja seuraukset on samat. Hölmölässä on paljon nyrkksääntö sanontoja jota käytetään hallnnon ohjaamseen: - On sama kuka saa panaa rahaa ja kuka stä joutuu lanaamaan. - Antaa ulkomaden hotaa medän rahapoltkka, ne asan ymmärtää. - Monopoln myymen on hyvä kauppa koska nstä saa hyvän hnnan. - Kannattava lketomnta kannattaa lahjottaa sellaslle jotka stä jotakn ymmärtää. - Mellä menee fantsust kun e ajatella. - Kaadetaampas pruuttaan markknavomat, me pystytään shen mhn edes knan kesart e kyennyt. - Kokellaan jotan fantsua, turha nätä asota on etukäteen mettä. - Parhaat päätökset syntyvät aamu kolmelta, kreessä, lman valmstelua. - Valtaan tyhmn kaver johtajaks, e se muuhun hommaan pysty. - Hölmölän johtosäätö on: Olet flmtäht, jakele nmkrjotuksa ana kun saat etees valmn papern.
E nn vakavaa asaa mutta asaa kutenk. Hölmölän asuntokupla Pahka vaalleht Devalvaato korott nden takasn maksettavaa summaa nn että suurn osa yrtyksstä tek konkurssn pääomakulujen kasvaessa romahtavlla markknolla. Juopponen kanto asasta polttsen vastuun ja sano jämeräst. En eroa. Hölmölään onnstuttn luomaan asuntokupla joka tek suuresta osasta hmsä asunnottoma ta ylvelkasa Hölmölän pankk Munasen Hölmölän talous ol vakaa. ho alpankk rahott asuntojen ostamsen sen hölmölänntu o ok K mukaan mkä ol tarve ja tuotantokapasteett. ko rahamarkk oden Kakk savat asunnon, joku tosn joutu attomasta vaem ts ll ha säästämään kolme vuotta pauttamsesta. Blok saadakseen lanaa. Inflaato sö lanan joten asunnosta joutu maksamaan lopulta alle puolet stä mtä sen ostohnta ol. Tlanteeseen saatn muutos kun ulkomalta alko vrrata halpaa rahaa. Kukaan e halunnut säästää, jokanen ott velkaa. Asuntotuotanto e kutenkaan kerennyt reagoda uuteen kysyntään joten hnnat alkovat nousta. Hntojen nousu rohkas myöskn sjottaja hankkmaan asuntoja joten kysyntä kasvo entsestään. Päädyttn hntakuplaan. Koska hölmölä onnstu pysäyttämään palkkojen nousun, palkkanflaato e syönytkään lanoja. Ongelmaks muodostu keskuspankn Tullarpula. (edellsessä bloksan kerron tästä) Hölmölän asukkaat maksovat panklle velkojaan hölmölän Murkalla, pankk vahto Murkat keskuspankssa ulkomaan Tullareks jolla velkaa maksettn ulkomalla. Keskuspankssa e kutenkaan ollut Tullareta. Hölmölän vsammat lövät päänsä yhteen ja keksvät kenon. Korotetaan korko 15% tasoon, varmaan mon nnostuu vahtamaan Tullareta Murkkaan suuren tuoton tovossa. Nän tehtn ja ulkomaanvaluuttaa tulkn sen verran että par vuotta votn rmpulla. Ongelmaks muodostu hölmölän teollsuus. Hölmölässä ol moderna teollsuutta jonka latekanta ol uutta. Se alko kärsä sekä ylkorkean valuuttakurssn että korkean korkotason muodostamasta ongelmasta. Ratkasuks keksttn palkkojen alennus. Työläset raatovat elntasomnmssä mutta se e auttanut teollsuutta, van muutama prosentt kulusta ol työvomakustannuksa, suurn osa ol pääomakuluja jota korkea korkotaso kasvatt kohtuuttomast. Hölmölän teollsuus romaht, työttömyys pomppas yl 20%. Tästä seuras asuntomarkknoden romahdus. Snä vaheessa kaatuvat pankt. Ne olvat lanottaneet asuntoja 80% osuudella, asukkalle ol jäänyt 20%. Kun hnnat puolttuvat, pankella ol 50 Murkan arvonen asunto panttna 80 Murkan velasta. Hölmölä krst vyötään ja vmeset rovot kerättn pankken pelastamseen. Jollon keskuspanklta loppu Tullart. Murkka devalvotu. Remuhan e tuohon loppunut, pankt olvat rahamnster Juopposen markknomana myyneet Tullarlanoja penlle yrtykslle. Eräs kaver facessa pyys mnua krjottamaan hölmölästarnan. Saamansa ptää. Hölmölä el naurn vljelyllä. Ulkomaankauppaa se käv myymällä puuta ja tuomalla öljyä kylän monen öljylamppujen Blok täytteeks. Hölmölässä ol erttän yksnkertanen rahajärjestelmä. Keskuspankk pano rahaa ja lanas pankelle. Pankt taas lanasvat setelt asakkalle samalla korolla mllä sen tse savat. Hölmölässä kakk raha ol paperrahaa ja se hyväksy myös ulkomalta van paperrahaa. Korko ol tasan 100% vuoteen. Rahan kerto ol ss: Keskuspankn setelpano Pankk Asakas Korko kers: Asakas - Pankk - Keskuspankn polttouun jossa käytetty raha hävtettn. - Hölmölän valto rkastu korkotulolla nn kauan kun asukkaat elvät velaks. Hölmölässä keksttn globalsotua, rahamarkknat vapautettn. Ulkomaset pankt saattovat lanata kotmaslle pankelle. Rahan kerto non asbraktst kuvattuna men: Ulkomanen setelpano - Ulkomanen pankk - Hölmölän pankk - Asakas. Korko kers: Asakas - Hölmölän pankk - Ulkomanen pankk - Ulkomanen keskuspankn polttouun jossa käytetty raha hävtettn. Todellnen rahan kerto ol hukan monmutkasemp koska Hölmölässä käytettn Murkkaa, ulkomalla taas Tullara. Todellnen rahan kerto: Ulkomanen setelpano - Ulkomanen pankk - Hölmölän keskuspankn rahavarasto / Hölmölän keskuspankn setelpano Hölmölän pankk - Asakas. Koron kerto: Asakas - Hölmölän pankk - Hölmölän keskuspankn polttouun / Hölmölän keskuspankn rahavarasto - Ulkomanen pankk Ulkomanen keskuspankn polttouun jossa käytetty raha hävtettn. - Homma tom hyvn, Hölmölä ol mukana globaalella rahamarkknolla ja sa lanaa. Ensmmänen vuoskn men hyvn. Hölmölän pankk makso korkonsa ulkomaselle panklle. - Tonen vuos ol hukka vakeamp. Hölmölän keskuspanklla e ollut Tullareta, ensmmänen koronmaksu ol kuvattanut varannot. Ekä ollut mtään mllä ntä ostaa, jostakn syystä Hölmölän Murkkaan e luotettu ulkomalla vakka se ol sdottu Pekuun, erttän vakaaseen valuuttaan ja takeena ol Hölmölän koko polttsen johdon arvovalta. Itse rahamnster Juopponen vanno Hölmölän ptävän kurssn kohdallaan ja maksavan velkansa ana ja kusest. Sen ptunen se. Keks tse jatko mutta vnkknä kerron, mkään Vsas Lass e tullut Hölmölää pelastamaan. Kerrottava verso: Hölmölässä vljeltn naursta, rahaa käytettn asuntojen ja naurden ostoon. Rahan tomtt hölmölän pankk jossa stä panettn. Panamnen ol raskasta työtä. Pakalle sattu vsas Pankster joka ehdott. Mks te raadatte tuon rahan panamsen kanssa, mnä von tehdä telle rahaa. Hölmölän väk nnostu, vmenkn lmasta rahaa lman työtä. Sovttn että Pankster hotaa hölmölän rahan tuotannon. Homma tom hyvn, Pankster tomtt hölmölään rahaa enemmän kun hölmölän laskat rahan panajat koskaan olvat vtsneet tuottaa. Tästä seuras asuntojen hntojen jyrkkä nousu mutta uutta rahaa sa Panksterlta joten asuntokauppa käv. Kunnes Pankster vaat velkojen korkoja ja takasnmaksua. Hölmölän väk yllätty, kukaan e ollut tullut ajatelleeks että velat, saat stten korot ptää maksaa. Luultn että Pankster ol kuten oman setelpanon työläset, tekee työtä talkolla ja jakaa rahaa muden loks. Hölmölä tuhos 1. Pankt vapauttamalla rahamarkknat 2. Teollsuutensa väärällä valuuttakursslla. 3. Asuntomarkknat tunaromalla deflaaton päälle.
Täydellnen maalma Ihmsllä on erlasa maalmankuva ja polttsa haluja, kakk evät tykkää samanlasesta systeemstä. Se nyt lenee selvää että tulevasuudessa tarvtaan asuntoja, kulkuyhteyksen täytyy olla kohtuullset, asunnon hnnan sedettävä ja energan kulutus ptää mnmoda. Robott muuttavat työelämää ja uudet taloudellset mallt tuovat muutoksa ansantalogkkaan. Kaupunkrakenteen täytyy ss olla nuo sekat huomoon ottava. Helpoten se käy kun rakenne on kehämänen. Penä keskuksa jossa jokasessa vo olla omanlasensa polttnen järjestelmä. Jokanen talo vos tuottaa tse ruokansa, lähö suunnteltu nn että maksm kävelymatka rautateasemalle 1.5 km, keskustassa lkehuonestot ja palvelut. Junalla vo kertää koko kaupungn tunnssa. Tämän hetksellä polttsella jakaumalla se mens nn että ols kommareden, kokkareden, perussuomalasten, rkp, kd ja vhreden lähöt radan varressa. Lähöt noudattasvat oman deologansa mukasta talouspoltkkaa. Onneksemme on kvanttmekankka ja rnnakkaset maalmat. Kuten jokanen tetää, kakk todellsuudet toteutuvat kvanttmekaansessa monmaalma teorassa. Ana kun tapahtuu jotakn, kumpkn vahtoehto toteutuu, syntyy kaks rnnakkasta maalmaa. Tosessa kehtys jatkuu ratkasun A mukaan, tosessa ratkasun B. Mnulla ol onn tavata erään rnnakkasen maalman asukas ja hän kerto että tuo vson täydellsestä maalmasta on hellä toteutunut. Hänen kuvauksensa rnnakkasen maalman Suomesta. Kommarlähö Kommarlähössä on kansalaspalkka 3000 e kk, työskentely vapaaehtosta ja verotus progressvnen. Palkkaerojen maksm on yhden suhde neljään. Laskukaava on yksnkertanen. Lasketaan koko kunnan tulot ja jaetaan saajen lukumäärällä. Verotus ja kansalaspalkka mtotetaan nn että suurtulosn tenaa enntään neljä kertaa sen mnkä pentulosn. Työnteosta vastaa lähnnä robott. Ne työt jotka ovat lan lkasa ta raskata nn ette robott ntä tee, annetaan maahanmuuttajlle. Maahanmuuttaja tulee lähnnä lähesstä kokoomuskunnsta joden väestössä esntyy pyrkyä kommunsmn kurjuuteen. Kommarkunnat pyrkvät mahdollsmman suureen tavaran tuontn, venttuotteta valmstetaan van tlanteen pakosta ja suurta vastenmelsyyttä tunten. Kokoomuslähö Kokoomuksen lähössä kakk ovat kuntouttavassa työssä 9 e päväpalkalla ja 16 tunnn työpävällä. Työmatka on kaklle sama. Jokanen velvotetaan ajamaan ennen ja jälkeen kuntouttavan työn 90 km omalla autolla rnkä. GPS panta kaulassa tarkkalee ajovelvotteen toteutumsta. (Pannan vuoks kommarlähössä esntyy kävää nmttelyä, kokoomus kora. Tämä johtuu kutenkn kateudesta, yleensä kokoomuslasten pannat ovat a p o t U B l ok korumasen kaunta.) Päätuote ventn menevät tarvkkeet. Yrttäjyyttä kannustetaan vottojen verottomuudella ja regressvsellä verotuksella. Yl mljoonan euron vuostulot ovat verovapata, penemmstä menee tasan 100% veroa. Verotus on pääosn kulutuksen verotusta nn että alv 5000%, kntestövero 100% asunnon hnnasta vuoteen. Veron joutuu maksamaan asukas avan kuten medänkn veromallsamme jossa se lsätään vuokraan. Ulkomaalaslle vuokratut sjotusasunnot on vapautettu kntestöverosta. Kokoomuslanen asuukn pääosn teltassa, veressä oleva sjotusasuntoja taas vuokrataan ulkomaalaslle turstelle. Koulutus on tehostettu nn että jokanen maksaa oman koulutuksensa. Koska kellään e ole varaa opskella, opettajat ovat työllstyneet ykstyselle sektorlla ta kuntouttavaan työtomntaan. Nasopettajat työskentelevät bordellessa, mehet ovat kuntouttavassa työssä tehden rsusavottaa. Tämän ansosta kokoomuslasen alueen metsät ovat pustomasen sstejä eroten täten medän todellsuutemme pustosta ja metsstä. Kyllä rnnakkastodellsuuden metsstäkn saattaa tarkkaslmänen löytää kuva kuusenhavuja, äkkvlkasulla e roskaa löydy. Terveydenhuolto on äärmmäsen tehokasta koska mtään lääkärnlupa e vaadta, markknat hotavat asan nn että hekot lääkärt karsutuvat töstä. Tällä hetkellä hekkoja on tasan 100% lääkärestä. Myös he työskentelevät kuntouttavassa rsusavotassa takka sekspalveluden myyjnä. Tosaalta vapaa lääkärntomnta on luonut klpalevat markknat, shamaant, woodoopapt ja henkparantajat ptävät huolta väestön terveydestä. Perussuomalanen lähö Perussuomalanen lähötalous on samanlanen kun kokoomuslähössä, erot tulevat suhtautumsessa maahanmuuttajn. Jokasella on okeus potka musta ja muta maahanmuuttaja. Jolle lähössä ole mutakuonoja, vkottan arvotaan yks persu maahanmuuttajaks. Hänet tervataan mustaks. Hän on vkon potkttavana ja peksettävänä. Vkon lopuks hänet poltetaan rstllä. Polttajat ovat pukeutuneet valkoseen kaapuun jonka rntamuksssa on tunnus KKK. Perussuomalasessa lähössä knnostusta herättää lähnnä hmsten kävely. Se on vaappuvaa. Syykn on helppo arvata. Kuten medänkn maalmassamme, myös rnnakkasessa on puheenjohtaja määrännyt. Persu e persettä myy. Myymselle jää van yks vahtoehto. Antaa lmaseks. Valtettavan mon lkeämelnen hmnen käyttää tätä hyväkseen ja peräaukon hertymät aheuttavat vakeuksa kävelyyn. Kepulanen lähö Kepu lähö muuten samanlanen kun KOK mutta Splän kuva kadunvarslla. Vhreä lähö Vhr muuten KOK mutta sähkö tulee pstorasosta ekä ydnvomalosta. (Näkyvllä e ole yhtään ydnvomalaa.) Krstllsdemokraattnen lähö KD on taloudeltaan samanlanen kun kokoomuskunnat. Ero tulee uskonnollsesta suhtautumsesta. Homot poltetaan rovolla. Homojen loputtua rovolla päätyvät vääräuskoset. Jos muslmt ja juutalaset on loppuneet, kesktytään kerettlästen metsästykseen. Pääasallnen uskonksta koskee suuseksn sallmsta. Non puolet krstllsstä kunnsta näkee suuseksn luonnottomaks koska hedän mukaansa raamattu e shen kehota. Tonen puol taas ptää suuseksä jokasen krsttyn velvollsuutena. Perustelu e pohjaa krjameen vaan tulkntaan. Sodomasta pelastu yks synntön perhe, Loott. Pelastumsen jälkeen Lootn tyttäret juottvat sänsä skahumalaan ja navat hänen kanssaan. Ensmmäsenä yönä vanhemp tytär, seuraavana nuoremp. Uskonoppneet vättävät. Sammuneen mehen nussmnen e onnstu lman kunnon suhenottoa. Sks suuseks on luonnollsta ja raamatun hyväksymää. Van kerettlänen vo stä vastustaa. Pahat kelet vättävät suuseks myöntesen kannan takana olevan tursmlla eläven krstttyjen kaptalsten halu houkutella tursteja krstllsn kuntn. Menetelmä näyttääkn tomvan, tursm tuo kunnlle suuret tulot. Monest lekksä turst sanoo kosklla. Pen kahv. Oho, anteeks, vakutat kerettläseltä. Uskossaan klvotteleva ja rovota verastava myyjä yleensä vastaa. En knä, nn totta kun Jumala on, mnä en ole kerettlänen. Kävskö herralle / rouvalla pen suuseks sesso. Joskus myyjät ehdottavat jopa ennen kerettläsepälyä, onhan nn että nnoton saatetaan lemata pelkästään epäluulon perusteella. Ja usen lemataan. Krstllsen kunnan tunnstaa lmassa lejuvasta savupekonn hajusta joka tulee rovolla palavsta kerettlässtä. Suuseksn keltesest suhtautuvssa kunnssa knnjääneet takka epällyt päätyvät lekken ruuaks joten sama rakas henkäys tulv nssäkn nenään. Nssä e tosn tursteja käy jostakn syystä. Ruotsalaset kunnat RKP kunnssa talous tom kuten kokoomuslasssa kunnssa mutta kakk raha kertää veroparatsn kautta.
EU:n valosa tulevasuus 31.10.2011 11:04 Tuleepa kerran olemaan EU jossa keskuspankk lanottaa suoraan valtota. Tästä seuraa tetenkn jakopoltkan ylestymnen, jokanen valto vo jakaa kansalaslleen kakkea hyvää. Koulutus, terveydenhuolto, sosaalturva, kakk ovat kunnossa. Ehkä jopa mannaa sataa tavaasta. Tetyst sllon on rahaa vhreään teknologaan, EU vo sanoutua rt öljy rppuvuudesta ja edes energakrs e uhkaa metä. Samalla tetyst pstetään kurn veroparatst ja rkollnen talous. Nonhan ne kommunstset sadut alkavat. Paratsssa on käärme Hyvästä joudutaan maksamaan. Hnta on kovemp kun mon arvaa. Ensmmänen seuraus on euron arvon alenemnen. Kun suunnattoma määrä rahaa työnnetään markknolle, euron ulkonen arvo suhteessa dollarn alenee. Tästä seuraa tetenkn EU klpalukyvyn nousu. Koska EU alueella tuotetaan uutta, energaphä vhreää teknologaa joka on hnnaltaan ja laadultaan ylvertasta, työvoman tarve kasvaa ja kakk työttömät houkutellaan töhn. Nn, tuossa kommunsten paratsssa jossa on ylkattava sosaalturva, työttömä houkutellaan töhn, e pakoteta palkattomaan orjatyöhön kuten kokoomuksen luomassa persulandassa. (persu= ultrakaptalstnen, landa = maa, suom. huom) Työttömyys Kenenkään e tarvtse pelätä työpakkansa puolesta koska ylkattava sosaalturva takaa paremman elntason kun työ. Ansotaso on suuremp ja vapaa akaa enemmän. Työttömyyskorvausten suuruus on kaks kertaa palkka, tämä lak pohjautuu markknatalouden kysynnän kasvun lakn. Mkäl jokanen työtön työllstää kaks työlästä, työttömyyden kasvu automaattsest elmno työttömyyden. Työttömän elämä on ss lostavaa mutta stä e pääse nauttmaan. Tetyst täystyöllsyys pakottaa lyhentämään työakaa, e ka kukaan halua akaansa tuhlata tössä. Mnkä seurauksena teollsuuden tuottavuus kehttyy nopeast, jonkunhan se kulutettava tavara on tehtävä. Shen joudutaan käyttämään robotteja. Koska uudet robott ovat älykkätä, ne evät suostu työskentelemään narsstsen yrtysjohdon, ahneden kaptalsten ta tarpeettoman tuotannon parssa, työelämä muuttuu pakaks rentoutua ja saada uusa vrkketä. Tössä on hauskaa. B l ok Kasvu ja kenottelu a p o t U Alkaa ss rajattoman kasvun aka jota e härtse energakrs, työvomapula, työttömyys ta kokoomuksen vaalvotto. Progressvnen verotus estää kenottelun ja uusa fnanss nstrumentteja suunnttelevat kenotteljat hakeutuvat okesn töhn paskakuskeks. Mks luoda paskaa jos paskan kuljetuksella tenaa tasan yhtä paljon? Ihmskunnalle kottaa uus aamu. EU tuplaa kehtysapunsa ja sen tärken muoto on kansalaspalkka opskeljolle. Somal joka vo valta, kuoleeko nälkään uuslberalstsen talouden pyörtessä, pakenee Suomeen ta lähtee Mogadshun ylopstoon opskelemaan relulla palkalla, valtsee tetyst vmesen vahtoehdon. Tästä seuraa uskomaton svstystason kasvu, USA kansalasetkn oppvat lukemaan. Svstyksestä taas seuraa usko teteeseen. Rassm, sotahulluus ja hhhulont jäävät muutamen harvojen lukutadottomen osaks. Katanen ja Urplanen Uuslberalstset teorat, samon kun Natsen rotuopt, julstetaan suuren erheen ajaks, Katasen ja Urplasen kaltaset lnssluteet vahtavat alaa ja alkavat esntyä Bg Brotherssa. Koska uus, älykäs hmskunta e katso televsota, he saavat peuhata nn kun tahtovat ja stä e ole mtään vahnkoa kenellekään. Työnjako Nykysn työnjako pohjautuu shen kuka halvmmalla tekee. Tästä tetyst seuraa että työn saa se joka sen huonoten osaa, hänen on pakko myydä tsensä halvmmalla. Uudessa taas kaklla on sama palkka joten työhön palkataan pätevn. Tämä akaansaa uskomattoman harppauksen laadun alalla. Tuotteta e tarvtse manostaa, ne ovat nn hyvä että hmset ostavat ntä lman valheta. Koska kukaan e halua tehdä yhtään enempää kun on pakko, tästä seuraa turhen tuotteden myynnn loppumnen. Kaptalstt Työmarkknolla noudatetaan myös hmsten tapumusten mukasta jakoa. Ertysen ahne hmnen joka nykysn on suuntautunut kaptalstks vaaten multa ana lsää, pääsee toteuttamaan tseään kavokseen jossa hän vo kahma hltä enemmän kun muut. Nän hänen ahneutensa hyödyntää hmskuntaa koska Työ syntä? hlestä vodaan vestää suura Stalnn patsata Okestopoltkot alkavat saarnata työn olevan jolla korstetaan kaupungt. Se on energaa säästävämpää kun pronss patsaden syntä. Tosn, olojen korjaantumnen antaa valamnen. hmslle vapaa akaa ja se käytetään opskeluun, kukaan e ole enää nn tyhmä että äänestäs nota masokstsen tyhmyyden profeettoja. Psyykkset ongelmat On mona hmsä jotka kärsvät stä ette ole köyhä jota vos vanota, vaata kerjäämskeltoja jne. Näden hmsten käyttöön luodaan suura lerkeskuksa jossa he vovat esntyä vuorotellen köyhnä ja rkkana. Kun on vuorostaan rkas, vo potka muta jotka ovat köyhä. Tämä on demokraattsempaa kun nykysn jollon vo esntyä rkkaana snne ast kunnes kohtaa jonkn vastonkäymsen jonka seurauksena on loppukänsä köyhä. Leressä sekä köyhyys että rkkaus on määräakasta ja vuorojärjestelmään perustuvaa, e nn että rkkaana vo olla hukan akaa ja stten onnettaren kolhastua sustuu kuseen köyhyyteen. Esteettsyys systä lert lenee vsanta sjottaa syrjään, vakkapa Speraan? Blokvnkkejä (keskuspankkrahotuksesta): http://rahajatalous.wordpress.com/ Krjallsuusvnkkejä : Platon, Valto Thomas Moore, Utopa John Stenbeck, Hyven hmsten juhla ja Torsta on tovoa täynnä