SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93

2 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO

3 Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu saman suunntelman mukaan kun tämän julkasun edellset vuoskerrat. Shen ssältyy sten taulusto, jossa annetaan sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 930 ynnä katsauksa edellsten vuosen tärkempn sekkohn. Taulustoon on sen lsäks otettu erätä tärkempä ykstyspankken tomntaa valaseva lukuja. Tauluston ohella on tässä julkasussa tekstosasto, jossa osaks lyhyest tehdään selkoa Suomen talouselämän kehtyksestä vme vuonna, osaks selvtellään Suomen Pankn vmevuotsta tomntaa ja tuloksa. - On syytä manta, että Suomen Pankn vottovarojen käyttöä valaseva taulu, n:o 22, ulkonasest pokkeaa vuoskrjan edellsten vuoskertojen vastaavasta taulusta, jonka järjestely e ollut oken havannollnen. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Nnkun ennenkn vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla lfuhtkuun 8 p:nä 93. A. E. TUDEER.

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO. TE X TE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn fjuonna 930. Re'lJUe gene'l'ale de la stuaton economque en Suomen Pankk fjuonna 930. La Banque de.fnlande en Setelnanto. EmBson de bllets Setelnantoa vastaavat varat. Oouverture de l'bmsson Kotmanen lanaus. Operatons de pr~ts nrerwurs Oblgatsonvarasto. Stock d'obugafjons Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a '/lue Pankn tla ja omat varat. Blan et londa Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. Recettes, depenses, b6nelce net Clearng-lke. Operatons de Olearng TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Emsson de bllet-s. t.aulu. Setelnanto v EmBson de bulets en ~ Lkkeessä olevat setelt kunkn kuukauden lopussa vv Orculaton des bllets a la n de chaque mos en ) Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'em8son en ) Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv Orculaton des bulets en ) Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv OrculafJon des bllets, montant moyen pour chaque mos en ~ Yleskatsaus setelnantoreservn vv Reserve d'embson de bllets en

6 V 7 taulu. Setelnantoreservn suhde setelnanto okeuteen vv Rapport entre la reserve d' emsswn de bllets et le drot d' emsson tota}, en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la crculaton des bllets e la fn MS annees SetelnvalmstUl' vv Fabrcaton de buets pendant les annees Setelnpoltto vv Annulaton et destructon de bllets pendant les annees taulu. 2 ~ 3.> 4.> 5.> Setelnantoa fjastaafjat fjarat. Couverture de l' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v Oouverture de l'emsson en 930 Yleskatsaus kultakassaan vv Enca8se or en Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport entre l'encasse or et la crculaton MS bllets en Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l'encasse or et les engagements e vue en ".. 9 Setelnantoa vastaavan varan kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la couverture de l' emsson de bllets a la n des annees Vaadttaessa maksettafjat stoumukset. Engagements e vue. 6 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagements e vue en Kotmanen lanananto ja oblgatson'ljarasto. Opemtons de prets ntereurs et stock d'oblgatons. 7 taulu. Kotmanen lanananto ja oblgatsonvarasto v Prets ntereurs et stock d'oblgatons en ~ Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Prets ntereurs e la n de chaque mos en Konttoren lkefjahto. Mouvement general aux seges de la Ba'M}ue. 9 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttorlen lkevahto vv_ Mouvement general au sege centml et dans les succursales en taulu Pankn tla ja omat fjarat. Blan et 0OOs. Tla vv:n lopussa. Blan e la n des exercces Votto- ja tappotl vv Comple prolts et pertes en Vottovarojen käyttö vv Repa tton des benelces de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn varohn vv:n lopussa. Fonda la n des exercces

7 Clearng-lke. Operatons de Glearng. V 24 taulu. Pääkonttorn clearng-lke vv Operatons de Olearng du sege central en Haarakonttoren clearng-lke vv Operatons de Clearng des succursales en taulu taulu taulu Vekselkursst. Gours du change. Avsta myyntkursst v Oours du change a vue en Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv Oours moyens du change a vue pour chaque mos en Yleskatsaus avsta vekselkurssehn vv Resume des cours du change a vue en Korkomäärät. Taux d' escompte. Aln dskonttokorko vv Varaton du taux njereur de l'escompte durant la perode Aln dskonttokorko keskmäärn vv Moyenne du taux njereur de l'escompte durant la perode Ykstyspankt. Les banques prvees. Kotmanen. lananotto kunkn kuukauden lopussa vv Depdts a la j-n de chaque mos en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Prets ntereurs a la jn de chaque mos en Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa vv Oredts a l'etranger a la n de chaque mos en Velat ulkomae kunkn kuukauden lopussa vv Dettes a l'etranger a la jn de chaque mos en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden 930 lopussa. Les DeUgues de la Ohatmhre des Deputes et la DrecUon de la Banque de F-nlande alan de l'annee

8

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 930. Syksyllä 929 alkanut ylesmaalmallnen pula kehtty vuoden 930 akana vakeaks lamakaudeks, joka ratkasevast pano lemansa myös Suomen suhdannekehtykseen. Samaten kun kansanvälsllä markknolla vakutt myös Suomen taloudellsn olohn ennen kakkea ylenen ja vomakas hntanlasku. Tähän lttyvät lamakaudelle omnaset lmöt: menekn tyrehtymnen ja tuotannon supstumnen, työttömyys, vähentynyt ostokyky, ykstysten maksuvakeudet ja V'ararkot, ulkomaankaupan supstumnen y. m. s. Toselta puolen taas V'äheneV'ä yrtteläsyys joht luottotarpeen penenemseen ja rahamarkknan helpponemseen. - SeuraaV'assa kosketelaan lyhyest Suomen talouselämän tärkempä puola. Valton talouspoltkka. Valton ylesen talouspoltkan suunnassa e ole tapahtunut mtään muutosta, mutta lamakauden V'akutukset, jotka raskana kohtasvat toselta puolen talouselämää ja varsnkn erätä sen haaroja, toselta puolen valtotaloutta, aheuttvat erätä talouspolttsa tomenpte~tä. Vakeuksn joutunelta talouselämän taholta estettn joukko erlasa ehdotuksa aseman helpottamseks ja vaadttn valton välntuloa erlasssa muodossa. Nätä ehdotuksa on kutenkn van peneltä osalta votu toteuttaa. Maatalouden ja teollsuuden luotto-olojen helpottamseks valto stoutu takuuseen parsta ulkomasesta oblgatson. lanasta. :Maanvljeljän luotonsaannn helpottamsta tarkott myös kertomusvuoden alussa julkastu lak. metsäkfumtyksestä. Sen mukaan vodaan kasvavaan metsään saada knntys, jos metsänomstaja samalla stoutuu määrättyyn metsänkäytön rajottamseen ta seuraamaan vssä metsänhotosuunntelmaa. Hntanromahduksen seurausten leventämseks ja kotmasten tuotteden auttamseks klpalussa usen dumpngluontosen tuonnn kanssa

10 2 korotettn tuonttulleja välakasest jo marraskuun puolvälssä ja sttemmn vuoden vahteesta vuodeks 93. Nämä kotmasen tuotannon suojelemseks tarkotetut tullnkorotukset koskvat osaks erätä tärketä maataloustuotteta, osaks taas muutama teollsuustuotteta. Sen lsäks korotettn valtotaloudellssta systä sellasten suurten kulutustavaroden kun sokern, kahvn ja bensnn tuonttulla. Valton tulojeu lsäämseks korotettn edelleen tupakkavalmsteveroa ja otettn käytäntöön olutvero. Uussta lasta, jotka koskevat talouselämää, on velä manttava lak epärehellsestä klpalusta sekä lak valton vljavarastosta. Jälkmmäsen tarkotus on osaks vljanhanknnan järjestämnen valtonlatosten ja armejan tarpeks, osaks kotmasen vljan menekn edstämnen. Lopuks manttakoon, että kuluneen vuoden akana vahvstettn kauppa- ja merenkulkusopmus Portugaln kanssa sekä lsäys Suomen ja Vron välseen kauppasopmukseen ynnä uudstettn kauppasopmus Saksan kanssa. Elnkenot. Akanen ja lämmn kevät ja kauns kesä edstvät vuodentuloa, nn että huolmatta melkosesta kuvuudesta ja pakallssta hallosta saatn runsaanpuolenen sato, joka myös laadultaan ol hyvä. Tärkempen vljelyskasven sato, verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn, ol ennakkotetojen mukaan seuraava (tonnessa lmotettuna): Vehnä. Ruklta , , ,00 302, , , , , , , , ,000 Ohra. Kauroa. 40, ,600 56,00 592,700 43,00 633,000 25, ,800 36, ,200 35,500 62,900 Perunota. 723,00 85, , , , ,400 PeltohenL. 2,445,700 2,353,900 2,682,700 2,680,800 2,447,700 2,68,400 Myös karjatalouden tuotanto ol määrältään tyydyttävä. Vonvent nous 7,2 tonnn ollen sten suuremp kun mnään akasempana Vuonna. Juustonvent pysy entsellään, mutta tuoreen lhan ja munen vent lsäänty huomattavast. Huomota ansatsee myös yrtys saada akaan herkkuslavan ventä Englantn. lvutta vakka maatalouden tulos nässä suhtessa ol tyydyttävä, e taloudellnen tulos vastannut toveta. Maataloustuotteden jyrkän hntanlaskun johdosta sadon arvo rahassa lasken panu tuntuvast alle edells-

11 3 MK SAHATUN PUUTAVARAN HNNAP) VUOSNA , SMK STANDARTLTA rxmwynww.~xn~xmwynwm~xnmtrrmwvne~~r~m '" tOOO 3ooor o;;;;;;=;;;;;;;:::;;;::;;;::;;;==~=====::::::::::--~3000 ZOOO ,...:== 2000 ~ ~ ~.~.~ uua.-.:. ~uu , ,up... ;nr... nnte't.~:::.~~ MK o llmwvnylllll~x]lxl" llmwvyellxxxmlllmvzl.vl'yl~x~xl X9] -----~lf,x7"' Mäntyset.... 2X4~' 3X9::l. --, f.x 7 KllllslSet x4" ten vuosen tason, ja samon karjantuottesta e saatu läheskään ntä tuloja kun edellsnä vuosna. Kun maataloustyöväen palkat ja maanvljeljän ostettaven tarvkkeden hmnat evät laskeneet yhtä nopeast ja kun sahateollsuuden supstamnen vähens maanvljeljän metsänmyynnestä ja metsätöstä saama tuloja, maatalousväestön ahdnkotla entsestään vakeutu. Puutavaramarkknan huononemnen vakutt jo syksyllä 929 tapahtuvaan myyntn vuonna 930 suortettavaa lavausta varten. Suureks osaks Venäjän myyntpoltkan johdosta ostohalu varsnkn Suurbrtannassa ol huono; vakka avaushnnat olvat edellsen vuoden avaushntoja alemmat, myytn van non 240,000 standartta vastaten 350,000 edellsemä vuonna. Epävarmuutta jatku koko kuluneen vuoden ajan. Keväällä alko ylesen lamakauden vakutus yhä selvemmn tuntua myös puutavaran kysynnässä johtaen hntojen jatkuvaan panumseen. Kaken ka,kkaan vetn vuoden 930 kuluessa Suomesta suunnlleen se määrä, mkä. ol oarvotukn, el 907,000 standartta vastaten,206,800 standartta vuonna 929. Vakauttaakseen markknat Suomen ja Ruotsn sahanomstajat sopvat uussta tarjonnan rajotukssta, joten vodaan laskea vennn edelleen vuonna 93 supstuvan non 20 %. Kutenkn on ostohalu edelleen hyvn lamea, mkä näkyy m. m. stä, että syksyllä 930 evätmyynnt ) Käyrät osotta.vat asanomasna kuukausna. noteeratun puutavaran hntoja..

12 4 PAPERVANUKKEEN JA PAHVN HNNAT VUOSNA , SMK,000 KG:LTA MK rrmwy'2ll[xxxe lrll:y'2lllllxxxre nmlyv'll'lllllllxxxremk 25oo oo 200 t::=:~~---;;---;:,;---;;;:---;;---;--; ;_;~--= ;_;:--;;;---=_-~-~-4... ;: ~... ~;::::-_.._._. :,..::: ~ :.::.:..:=:.:.~.. ;.-~ 500 " "._._ _._ '-'-'- -'-' ' _ ,._+_ +" '"... ~ _.,._+ 500 o lmwv'll'2lldxx.le lryy'2lllllx XXE [m WY'2llllXXXm 0 SufttselluoBa. Sulfaattsellulosa _e Kuva puuvanuke Märkä puuvanuke. Pahv. vuonna 93 tapahtuvaa lavausta varten kunnolla päässeet vauhtn, vaan myynt rajottu sangen penn ern. Pyöreän puun vent, joka, saavutettuaan vuonna 927huppumäärän, 4,367,600 m 3, jatkuvast on vähentynyt, supstu edelleen 3,58,800 m 3 :stä vuonna 929 ana 2,709,900 m 3 :n kuluneena vuonna. Vähenemnen kohdstu pääasallsest paperpuhn, joden kysyntä lamakauden johdosta ol penentynyt. Kavospylvätä vetn sen sjaan suunnlleen sama määrä kun lähnnä edellsenä vuonna. Faneermarkknan kehtys vme vuonna ol paljon epäedullsemp kun vuonna 929. Lamakauden vakutuksesta kysyntä penen, mnkä. ohella Venäjän kasvava tuotanto ja myyntpoltkka myös täjlä alalla alkovat vakuttaa hatallsest markknohn. Hntanlasku ol kutenkn verraten pentä, ja usemmat Suomen faneertehtaat saattovat käyttää melken koko tuotantokykynsä. Rakennettnpa eräs uus faneertehdas, jonka vuostuotanto on non 0,000 m 3, mutta se e velä vuoden varrella ehtnyt alkaa tomntaansa. ]'aneern vent vähen 82,09 tonnn el samalle tasolle kun vuonna 928 sen noustua välllä 98,60 tonnn vuonna 929. Sellulosamarkknat olvat kertomusvuoden alkaessa synkät ja huononv'at edelleen vuoden varrella. Eräden uusen tehtaden valmstumnen ja vanhossa suortetut laajennukset lsäsvät tuotantoa huomattavast.

13 [) MK PAPERN HlNNAT VUOSNA , SMK KG:LTA m Y V "lz "l'l X. X "X Xr m llf Y"lZ 'l'lz[ lx X"XX ' :or llf Y "lz [Yml: X X."X MK 5~ r ~ r ~ ~4 3~ ~ ~~--~~~==~ ' o lmllfyu[wllxxxl.xll llllly'l'['llllxxxrxr nllllfyy'lymlxx:nxl Vomapaper. - Sanomalehtpanopaper. Luonnonruskea ldärepaper. Kun lsämäärä ol vakeata sjottaa, kasvovat varastot vuoden loppuun mennessä. Syksyllä saatn akaa l kansanvälnen sopmus sellulosan tuotantomaden kesken tuotannon supstamsesta. Mten tämä vastasuudessa vakuttaa, stä on velä lan akasta arvostella, mssään tapauksessa e manttu sopmus vonut mtään slle tosasalle, että hntojen lasku ol hyvn suur. Nnpä alen valkastun sulftn hnta 5-6 punnasta vuoden alkaessa puntaan sen lopussa ja vahvan sulfaatn velä. enemmän el punnasta puntaan engl. tonnlta. Kun myyntsopmukset tehdään ptkän akaa ennen tlausten suorttamsta. evät sellulosatehtaat velä kuluvana vuonna joutuneet kestämään koko hntanlaskun taakkaa, vakka nden usessa tapauksssa olkn pakko jälkeenpän myöntää alennuksa sovttuhn hntohn. Kauppatlaston mukaan sellulosan vent vähen 484,00 tonnsta vuonna , 70(} tonnn vuonna 930. Myynt vuonna 93 tapahtuvaa tomttamsta varten ol yleensä vähästä, anoastaan vahvaan sellulosaan nähden asema ol paremp. Myös homateollsuuden tomntaan vakutt lamakaus, vakkakn Suomen, Ruotsn ja Norjan tehtaden välnen sopmus ol omansa ptämään markknota V'akavna. Kutenkn ol hntanlasku varsnkn vuoden jälkpuolskolla huomattava, ja tehtaden ol pakko sopa entstä suu-

14 6 remmasta tuotannon rajottamsesta. Ven~määrä nous melken samalle tasolle kun lähnnä edellsenä vuonna el 57,4.42 tonnn vastaten 60,870 tonna vuonna 929. Samanlasena lmenee lamakauden vakutus pahvntuotantoon. Kauppatlaston mukaan sen vent alen 52,200 tonnsta vuonna ,900 tonnn vuonna 930, samalla kun hnta vuoden loppupuolella huonon. Vuoden lopulla valmstu alalla uus tuotantolatos, nsultttehdas, jonka tuotanto lasketaan 30,000 tonnks vuodessa. Papermarkknolla klpalu khty äärmmlleen, kun uusa tehtata jatkuvast rakennettn m. m. Kanadassa ja Ranskassa ja kun kulutus samohn akohn alko vähetä. Tämä johtu osaks lamakaudesta, osaks valtollssta levottomuukssta usessa paperntuontmassa. Yrtykset vakauttaa markknat epäonnstuvat, ja kuta ptemmälle vuos kulu, stä synkemmäks ylenen tla muuttu, hnnat alenvat tuntuvast ja useta paperkoneta pantn sesomaan. Papernvent Suomesta ol kutenkn määrältään tyydyttävä, se kun nous 259,637 tonnn vastaten 243,855 tonna vuonna 929 ja saavutt sten uuden hupun. Kotmarkknateollsuuden vakeata tastelua ulkomasta klpalua vastaan, joka usen sa dumpngn luonteen, jatku vuonna 930. Useden teollsuudenhaarojen asemaa koetettn auttaa suojelustulleja korottamalla, osaks vuoden 930 alusta luken, osaks uuslla korotukslla kertomusvuoden lopulla. Raaka-aneden halvetessa nämä teollsuudet sten savat parempa tomeentulomahdollsuuksa. Mutta toselta puolen laajojen kansankerrosten vähentynyt ostokyky ol omansa aheuttamaan menekkvakeuksa. Tuotannon supstumsta on tapahtunut usella alolla, varsnkn nssä teollsuuksssa, jotka valmstavat rakennusteollsuuden erlasa tarvkketa. Sllä rakennustomnta, jonka harvnanen vlkkaus ol tunnusmerkllstä nousukonjunktuurn vuoslle, ol kertomusvuonna hyvn vähästä. Julksa rakennustötä suortettn kyllä, mutta ykstynen yrtteläsyys ol lamassa tällä alalla. Työmarkknat olvat nässä olossa huonot. Työttömyys ol suuremp kun moneen vuoteen. Työnvältystomstojen luettelossa ol tammkuulla 2,750 työtöntä el lähes kolme kertaa enemmän kun vuotta akasemmn. Kevään ja kesän kuluessa työttömen luku tavallsuuden mukaan penen, mutta syksyllä kaustyöttömyyden taas kasvaessa työttömen luku jälleen nous toselle kymmentuhannelle. Kun nämä luvut

15 evät lmase työttömen kokonaslukua, pantn vuoden vahteessa tomeen erkonen työttömyystedustelu. Sen mukaan ol työttömen kokonasluku koko maassa 37,970, mhn on lsättävä ne 20,490 henkeä, jotka samaan akaan olvat valton ja kunten varatössä. Työpakkoja on monella taholla alennettu elnkustannusten halventuessa, ja tämä on tapahtunut lman mnkäänlasa työrauhan rkkomsa. Ulkomaankauppa.,Suomen kauppavahdon vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat: 926 e 0 5,667.7 Tuonnn (-) VolYYn,oo Tuont. Vent. ta vennn (+) (93 = 00). enemmyys. MUj. mk. MU. mk. :\Uj. mk. Tuont. Vent. 5, :> , , j ,02.9 6, , :l , , , , ~ 34.5 Kauppavahdon kokonasarvo ol kertomusvuonna 0, mlj. markkaa el 20.7 % penemp kun vuonna 929 ja 25.3 % penemp kun ennätysvuonna 928. Tämä huomattava arvonvähennys johtu lnelkoselta osaltaan hntanlaskusta, mutta osaks myös tavaramäären penenemsestä. Tuonnn arvo vähen kertomusvuonna 25.0 % vuoden 929 arvoon verrattuna johtuen stä, että tuonthnnat putosvat 7.9 % ja tuonnn volyym supstu 8.8 %. Vennn arvon vähenemnen ol penemp kun tuonnn, nm. 6.0 %, mutta volyym supstu enemmän el 0.2 %, kun taas venttavaran hntanlasku ol verraten vaatmaton el 6.3 %. Tämä erlanen hntanlasku ol maallemme hetkellsest edullnen, se kun samalla venttavaramäärällä vo ostaa enemmän tavarota ulkomalta kun lähnnä edellsenä vuonna. Mutta todennäkösest tästä kehtyksestä on se seuraus, että venttavaran hnnat lähakona tulevat alenemaan senkn jälkeen, kun tuonttavaran hnnat jo ovat saavuttaneet pohjan. Kauppatase ol kertomusvuonna ptkästä akaa jälleen aktvnen. Vennn arvo yltt näet tuonnn arvon 56.4 mlj. markalla, kun vuodesta 926 alkaen kauppatase muuten ol päättynyt tuontenemmyyteen, joka vuosna 928 ja 929 ol hyvn suur. Vennn kokoonpano näkyy seuraavasta yhdstelmästä, jossa venttavarat on ryhmtetty ntä tuottaven elnkenonhaarojen kesken ja jossa. e takasnventä öle otettu huomoon.

16 8 Vent 929 Vlj. mk. Dl,. Puuteollsuus... 3, Pa.perteollsuus..., Maatalous Muut elnkenot , Vent l\fj. mk. '0 2, , , Vähennys (-) ta lsäys (+) HJj. mk. ~~ , Ventarvon vähenemnen johtu ens sjassa puutavaroden vennn supstumsesta ja hntojen laskusta. Maataloustuotteden jyrkkä hntanlasku V'akutt samaan suuntaan, kun taas paperteollsuustuotteden vent kutakunkn sälytt asemansa ja»muden elnkenojen» tuotteden ventarv"o jopa lsääntykn. Tämä kehtys e tetenkään muuttanut stä tosasaa, että puutavaran vent edelleen on ensmmäsellä sjalla ulkomaankaupassamme. Tosella sjalla seuraa paperteollsuustuotteden vent, kun taas maataloustuotteden vent on verraten V'aatmaton ja muden tavaran vent sangen vähänen. Tuonnn jakaantumsta tavaroden tarkotuksen mukaan valasee seuraava asetelma. Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mukaan Arvo a suhde koko tuontn., , , , , ,63.: ,04.,, 25.5, , , :, , , ,, , , ' , , : 5.7 Arvo v:n 93 hntojen mukaan a palouandeks, os 9-93=00._ : : 43., : l' : ;4 08 :: : 99 : Tuontarvon vähenemnen ol sangen suur kakssa neljässä tavararyhmässä. Elntarvkkeden ja nautntoaneden tuonnnarv"o alen 30.7 % ja ols lmesest supstunut veläkn enemmän, ellevät odotetut tulln-

17 korotukset ols johtaneet tuonnn kasvamseen. Myös valmden teollsuustuotteden sekä kuljetusneuvojen, koneden y. m. tuotantovälneden tuonnn arvo penen %. Stä vaston raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont supstu arvoltaan van 3.5 %. Mtä taas tulee tuonnn paljouteen, ol vähenemnen erkosen huomattava tuotantovälnesn ja suur myös valmsn teollsuustuottesn nähden. Myös elntarvkkeden ja nautntoaneden tuont supstu paljoudeltaan, nn että tuontmäärä ol penemp kun vuosna Stä vaston raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont volyymltään kasvo jonkn verran. Huomota herättää se tosasa, että kulutustavaran arvo ol 46.7 % tuonnn kokonasarvosta, kun se edellsenä vuonna ol 50.4 %. Tämä kehtys, joka e ole sopusonnussa lamakauslle tunnusomasen suunnan kanssa, johtuu toselta puolen stä, että nautntoaneden ja elntarvkkeden hnnat yleensä laskvat enemmän kun muden tavaran, toselta puolen taas stä, että suojelustullt vähensvät valmden teollsuustuotteden tuonta ulkomalta. Jos taas tarkastaa, kunka suur ol sellasten tavaran tuont, jotka on tarkotettu käytettävks vuoskausen kuluessa, saadaan tulokseks, että vuoden 930 tuontn ssälty tällasa tavarota (koneta, kuljetusneuvoja, metalleja, sementtä, tlä, huonekaluja, tade-esnetä y. m. S., joden kestävyys on arvotu vähntään 0 vuodeks),35q mlj. markan arvosta, mkä vastaa non 25 % tuonnn kokonasarvosta. Tämänlaatusten tavaran tuonnn arvo ol sten huomattavast penemp kun lähnnä edellsnä vuosna, jona vastaava arvo ol,898 ja 2,286 mlj. markkaa. Myös suhteessa tuonnn kokonasarvoon kehtys ol samansuuntanen vakka hekomp. Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol kuluneen vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Tuont Vent Tuonnn (+) ta vennn (-) enemmyys Tammkuussa Helmkuussa Maalskuussa Huhtkuussa Toukokuussa ;; : Kesäkuussa ;; 67. ö Henäkuussa ~ [ Elokuussa Syyskuussa Lokakuussa Marraskuussa J oulukuussa Yhteensä 5, ,

18 7, Rahamarkknat. Vakka rahamarkknat olvat parantuneet jonkn V'erran jo vuoden 929 kuluessa, ol nden tla vuoden 930 alkaessa kutenkn hyvn kreä. Talven ja kevään kuluessa tla kutenkn suurest helppon. Syynä tähän olvat osaks ulkomalta saadut lanat, joden johdosta lkepankkehn välakasest keräänty huomattava määrä lyhytakasa rahoja ja john nojaten osa lkepankken antama luottoja järjestettn ptkäakasks. Samaan suuntaan V'akutt penentynyt yrtteläsyys samaten kun myös suhteellsen edullnen kauppatase. Nässä olossa lkepankt V'oV'at vapautua suursta redskonttauksstaan. Syksyllä, kun lyhytakaset sjotukset jälleen vedettn pos lkepankesta ja kun tuont odotettujen tullnkorotusten taka kasvo huomattavan suureks, rahamarkknat jälleen krstyvät. Nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta, tlanne V'Uoden päättyessä kutenkn ol V'errattomast kevyemp kun sen alkaessa. Rahannarkknat vuosna , rnlj. mk. Ykstyspankken Suomen Pankn lananotto. >< : Vuoden ta kuukauden j-"'-..,-----,--er-. --,';-~-'----- ~l -e-.-~---..,-r--[- päättyessä. ~ ~ '.::lcdcd="~. -~ ~ l'6 ~CD; ~ -~ :;:. ~.? ~~ [8 S ::s ~ Et g. ~ S "0;. l' ~::: g:fl < ~.?;;. =:::. ~~. l' f~ "'l F_~_ ~_~ _E~ ~ ~ g~ ~~?_ ~_~ ~~~'~_ _~ ~ ~ Tammkuu.... Helmkuu.... Maalskuu.... Huhtkuu.... Toukokuu.... Kesäkuu.... Henäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... 3,696.0, ,40.9 6,770.4, ,68.4, , ,506.7, ,648.5, ,0.3 7, ,286.7, ,98.6 8,7.8, ,843.2, , , ' ,995.2,486. 7,48.} 9,566. 2, ,985.4., ,54.0 9,540. 2, ,05.0,549.4; 7, , , ,00.9, , ,595.0, ,34.4, , ,525., ,33.2 2, , ,535.8, , , , ,354.4, ,283.5, , , ,238.0, ,3.2 9, ,23., ,977. 9,07.9, ,54.5, , ,9., ,089.7,589. 9,242.8, , 6,42.3,555.5, 7, ,200.0, : :

19 Varsfnaset ylesön talletukset (talletus- ja säästötlt) lsääntyvät vuonna 930 van non 47 mlj. markkaa el melken saman verran kun vuonna 929, kun lsäys vuosna keskmäärn ol non 558 mlj. markkaa. Kun lyhytakanen lananotto lsäänty avan vähän, kasvo lkepankken kokonaslananotto kuluneena vuonna non 27 mlj. markkaa. Vastaava lsäys ol edellsenä vuonna, jollon rahamarkknan kreys ol suurmmllaan, non puolta penemp el 0 mlj. markkaa, mutta stä vaston melken 400 mljoonaa vuonna 928 ja 880 mljoonaa vuonna 927, jollon nousukonjunktuur ol parhammllaan. Nstä systä, john edellä vtattn, lkepankken lanananto supstu non 366 mlj. markkaa. Tällanen kehtyssuunta pokkeaa avan edellsten vuosen kehtyksestä; vuonna 927 lanananto lsäänty,027 mlj., vuonna 928,407 ja velä vuonna mlj. markkaa. Kun myös Suomen Pankn suorananen lanananto vuoden 930 kuluessa penen 46 mlj. markkaa, ol ss luottovolyymn supstumnen varsn huomattava. Tämä lama- kaudelle omnanen kehtys eroaa jyrkäst nousukauden akana vallnneesta, jolle luottovolyymn nopea lsääntymnen ol omnasta. Rahamarkknan kevenemstä kuvaa havannollsest lkepankken lananannon ja oton välsen jänntyksen vähenemnen samaten kun Suomen Pankn aseman paranemnen, jota edellä oleva asetelma esttää. Lamakauden vakutuksesta pääomanmuodostus yleensä ol hekkoa. Stä osottaa myös talletuksa vastaanottaven latosten lananoton pen lsääntymnen. Tallettajan saamsten lsäykset olvat näet, osaks ennakkoarvoden mukaan, vme vuonna ja stä edellsnä vuosna seuraavat (mlj. markon): Säästöpankessa Postsäästöpankssa Osuuskauppojen säästökassossa Osuuskassossa ja nden keskuslanarahastossa Yhteensä Kun kauppatase kuluneelta vuodelta tuott non 50 mlj. markan yljäämän, vodaan laskea, että myös maksutase ol aktvnen, varovasen arvon mukaan kentes non 200 mlj. markan verran, kun pääomalkettä e oteta huomoon. Tämä tulos ol varsn edullnen verrattuna lähnnä edellsten vuosen suurn, 480 ja,600 mlj. markkohn nousevn vajauksn. Mutta juur noden vajausten taka kavattn kpeäst ulkomasten

20 2 maksusuhteden vakauttamsta. Kun ulkomaset pääomamarkknat vme vuoden alussa helpponvat, tarjoutukn shen tlasuus. Kolme oblgatonlanaa sjotettn ulkomalle: Osuuskassojen Keskuslanarahasto Oy ott 300 mlj. Ranskan frangn määräsen, 5 %:n nmellskorolla juoksevan lanan, Helsngn kaupunk ott 8 mlj. dollarn määräsen lanan, jonka nmellnen korko ol 6 '2 ~,~ ja vhdon Suomen Teollsuus-Hypoteekkpankk Oy ott 2 mlj. punnan lanan, jonka nmellnen korko ol 6%. Yhteensä näden 0 blgatsonen arvo nous,70 mlj. markkaan, m utta tästä summasta osa, tasaluvun 400 mlj. ma~kkaa, välttömäst käytettn lyhytakasten velkan maksamseen. Myös jäljellä olevasta osasta lanasummaa huomattava osa välllsest käyte~tn talouselämän ulkomalta saadun lyhytakasen velan järjestelyyn. Ulkomasen maksusuhteen paranemnen tulee näkyvn myös pankken tlasta. Lkepankken nettovelka ulkomalle ol vuoden 930 päättyessä 34 mlj. markkaa penemp kun vuotta akasemmn ja Suomen Pankk ol lsännyt ulkomasa saatavaan, nn että kakken pankken ulkomanen nettosaatava vuoden varrella kasvo 366 mlj. markkaa. Edelleen penenvät lkepankken ulkomaset takaukset non 300 mlj. markkaa. Nän ollen vodaan todeta, että kulunut vuos merkts maamme ulkomasten maksusuhteden huomattavaa paranemsta. Rahamarkknan helpottuessa kovn korkealle noussut korkokanta alko aleta. Suomen Pankk alens kahdest korkojaan, nn että ne er akona olvat seuraavat: Vuoden alusslt Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolmea kuukautta ptemp aka... 7 % Musta vekselestä rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta ~~-8 % Hypoteekklanosta ja kassakredtvestä, vakuudesta rppuen :-8 % Huhtkuun :8 p:n jälkeen 7-7 ~,~ ~,~ 7-7 ~ % Elokuun 26 p:n jälkeen 6 0/,0, 6 ~_7 % 6 :-7% Myös muden lkelatosten soveltamat korot alenvat vuoden kuluessa yleensä %- %, tosssa tapauksssa enemmänkn. Vuoden päättyessä suurpankt lananannossaan yleensä ottvat korkoa 8 %- %, muut lkepankt 9 %- % %, kun taas kuuden kuukauden talletukssta maksettn 6 % ja juoksevalta tlltä 4 %. Säästöpankt suorttvat säästöönpanostaylesmmn 7-8 % ja ottvat lanostaan 87'4-9 % %.

21 Huono aka vakutt lamauttavast myös uusen osakeyhtöden muodostamseen ja osakepääomen lsäämseen. Tätä valasee seuraava asetelma. UUSa osakeyhtötä. Osakeyhtötä kakkaan. Osakepäomll, Osakepääomn, Lh~ä) :o\, Lu.-u. mlj.mk. Luku. Lsä~ s. mlj.mk. mlj.mk , , , ,7.; , , ,462.6 T , ,486. +, , , , , ,539. u ,40 ""' 328 8,797. ;,.., Uusa osakeyhtötä perustettn tosn edelleen verraten runsaast, mutta nden yhteenlaskettu osakepääoma ol huomattavast penemp kun edellsnä vuosna. Velä jyrkemmn tulee tässä muodossa tapahtuvan pääomanmuodostuksen hekkenemnen näkyvn kakken osakeyhtöden pääomen edellsn vuosn verraten kovn vähäsessä lsääntymsessä. Stä vaston vodaan panna merklle, että kotmaslla markknolla laskettn lkkeelle verraten paljon uusa oblgatsonlanoja. Uusen oblgatsonen yhteenlaskettu arvo nous non 75 mlj. markkaan. Rahamarkknan helpponemh;esta huolmatta edelleen valltseva rahannukkuus ja yrtteläsyyden puute tulee myös näkyvn Helsngn arvopaperpörssn tomnnasta. Vahto olkertomusvuonna 80.4 mlj. markkaa, el ss hukan suuremp kun edellsenä vuoma, jollon vastaava luku ol 68.3 mlj. markkaa, mutta edelleen hyvn pen verrattuna vuosen 927 ja 928 vastaavn lukuhn, ja 50.8 mlj. markkaan. Ja noteerausten keskkursst panuvat velä kertomusvuoden lopulla uusn pohjahntohn. Untaksen laskeman ndeksn mukaan noteeraukset, joden keskkurss vuonna 928 ol 70, alenvat 24:stä joulukuussa 929 ana 4:ään joulukuussa 930. Slmäys vararkkojen ja vekselprotesten lukuhn osottaa, että talouselämällä edelleen on kestettävänään hyvn suura vakeuksa. Vararkkojen luku nous kakkaan,945:ään vastaten,40 vuonna 929 ja 884 vuonna 928. Protestattujen vekselen luku taas ol 9,824 oltuaan 7,07 vuonna 929 ja 7,354 vuonna 928, samalla kun määrä saavutt uuden hupun, 27.0 mlj. markkaa, vastaten 02.7 ja 42.6 mlj. edellsnä vuosna. Kutenkn on pantava merklle, että vekselprotestt näy-ttävät saavuttaneen huppunsa vuoden alkupuolella, mtä sekkaa kentes vo ptää ensmmäsenä paranemsen merkknä. 3

22 4 Yhteenvetona vodaan sanoa, että rahamarkknat tosn kllluneena vuonna huomattavast helpponvat, mutta että talouselämän er haarojen vakeudet vme vuonna olvat velä suuremmat kun edellsenä. Ennenkun suhdannekehtys maalmanmarkknolla käänt:yy edullsemmaks, e vone odottaa olosuhteden paranemsta myöskään Suomessa. Valton raha-asat. Lamakaus on tuntuvast vakuttanut myös valtotalouteen. Hntanlasku, menekn supstumnen, vä.hentynyt yrtteläsyys ja yleensä talouselämän vlkkauden vähenemnen ovat olleet omansa vähentämään usempen tärkeden tulolähteden tuottoa. Ens sjassa tämä koskee valton metsä, rautatetä ja muta lkelatoksa, mutta lmenee huomattavan vomakkaana myös m. m. tulo- ja omasuusveron, lemaveron ja valmsteverojen tuotossa. Tasapanon saavuttamseks, lähnnä vuotta 93 slmällä ptäen, eduskunta marraskuulla korott useden tärkeden sekä fnanss- että suojelustullen määrä sekä vuodeks 93 että sen lsäks myös loppuvuodeks 930. Kun tuontlkkeet krehtvät tuomaan maahan mahdollsmman suuren osan talvvarastoaan ennen tullnkorotusten vomaan tuloa, ol seurauksena, että tuonttulln tuotto vuonna 930 kasvo runsaast 200 mlj. markkaa arvota suuremmaks. Vakka tämä ol omansa tasottamaan valton tlnpäätöstä, se kutenkn jä hekommaks kun edellsnä vuosna. Tlnpäätöksen mukaan valton tulot ja menot vuonna 930, verrattuna saman vuoden tulo- ja menoarvon sekä vuosen 928 ja 929 tlnpäätösten lukuhn, olva,t seuraavat (mlj. markon): Tulot Tulo- ja menoarvo Tlnpäätös Vaknasa tuloja... 4, , ,37.7 4,275.5 Ylmääräsä tuloja ;, Tuloja budjetn ulkopuolella l.2 Yhteensä 4, ,342. 4, ,398.2 Lanaa Edellst. vuosen pääomasäästöä käytetty Kakkaan 5, ,508. 4, ,738.7 Menot Vaknasa menoja... 3, , , ,834.0 Ylmääräsä menoja..., Menoja budjetn ulkopuolella Yhteensä 5, ,508. 4, ,738.7 Yljäämä Kakkaan 5, ,508. 4,595. ;,

23 Valton vaknasten tulojen määrä ol kertomusvuonna tlnpäätöksen mukaan 27 mlj. markkaa penemp kun vuonna 929 ja 96 mlj. markkaa penemp kun tuloarvon mukaan sekä 200 mlj. markkaa penemp kun vuonna 928, jollon vaknaset tulot olvat suurmmllaan. Ylmäärästen tulojen lsäys johtu Suomen Pankn vottovarosta, jota ptkästä akaa jälleen ol käytettävssä valton menojen pettämseen. Menopuolella jatku tavanmukanen nouseva suunta. Sten lsääntyvät vaknaset menot vuodesta mlj. markkaa ja ylmääräset menot 38 mlj. markkaa. Tasapanon saavuttamseks ol jälleen pakko turvautua edellsten vuosen pääomasäästöön, jqnka määrä sten penen 653 mlj. markasta kertomusvnoden alkaessa 33 mlj. markkaan sen päättyessä. Kun valton juokseven asoden hotoon tarvtaan non mlj. markan suurunen pääomasäästö, ol tämän penenemnen nykyseen määräänsä omansa aheuttamaan melkosa kassavakeuksa. Arvosteltaessa valtotalouden tulosta vuodelta 930 on pdettävä melessä, että menohn ssältyy non 430 mlj. markkaa, jotka on käytetty valton tuloa tuottaven yrtysten laajentamseen ta lanoks erlasn tarkotuksn. Valtovelka muuttu vuoden 930 akana verraten vähän. Krjattu vakautettu velka ol vuoden alkaessa 2,924.3 mlj. markkaa ja vuoden päättyessä 2,878.5 mlj. markkaa. Lyhytakasta velkaa valtolla kertomusvuoden alussa ol 99.3 mlj. markkaa; vuoden akana stä lsättn valton kassan vahvstamseks ana lokakuuhun saakka, jollon se nous 43-7 mlj. markkaan, mutta stten suuret tulltulot jälleen tekvät sen penentämsen mahdollseks, joten se vuoden päättyessä ol 78.6 mlj. markkaa. Koko krjattu velka lsäänty sten 3,023.6 mlj. markasta vuoden alussa 3,057. mlj. markkaan sen päättyessä. Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat avan tarkkoja. llkomaset lanat on Suomessa, nnkun muuallakn on tapana, krjattu oman maan rahassa sen kurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on valtokonttorssa kuukaustta:r. tehty laskelma, joka osottaa, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltsevan kurssen mukaan. Tämän laskelman. mukaan Suomen val~ovelka vuoden 930 alussa ol 3,547.4 mlj. markkaa ja sen lopussa 3,566.3 mlj. markkaa el 8.9 mlj. markkaa suuremp. lö

24 6 Rahan arvo ja hntataso. Ylesmaalmallsen lamakauden tärkempä lmötä ol hntanromahdus, joka samalla merkts rahan ostovoman huomattavaa lsääntymstä. Tämä muutos e kutenkaan vakuttanut kultavaluuttojen kesknäsn suhtesn. Nn myös Suomen markan arvo suhteessa muhn rahaykskköhn pysy muuttumattomana, vahdellen van tavallsuuden mukaan hu~asen pararvon kummallekn puolelle. Kun kauppatase ol edullnen ja melkonen osa Suomen kansantalouden lyhytakasa ulkomasa velkoja vuoden varrella saatn vakautetuks, e Suomen markan ulkomasen arvon ylläptämnen vaatnut erkosa tomenptetä. M:arkan.kotmasen ostokyvyn nousu kuvastuu hntatason laskussa. Hntandeksen kehtystä kuukaudesta seuraavaan valasee seuraava asetelma, jossa elnkustannusndeksn luvut on laskettu uudestaan, nn että vuoden 926 hntataso on kummankn lukusarjan pohjana. 929 'fukkuhnta- Muu- ElnkustaullUS- luundeks tos ndeks t.08 Joulukuu Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesä.kuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kumpkn hntandeks kuvastaa selväst kansanvälstä hntanlaskua, joskn varsnkn elnkustannusndeksssä samalla tulevat näkyvn tavanmukaset kausvahtelut_ Hntanlasku joulukuusta 929 joulukuuhun 930 ol sten tukkuhntandeksn mukaan 9 pstettä el 9.5 %, elnkustannusndeksn mukaan taas 0 pstettä el 9.8 %. Enmmn laskvat maataloustuotteden hnnat, joden ndeks putos 92:sta joulukuussa :ään joulukuussa 930 el 20.7 %. Kotmasessa tukkukaupassa käyven tuonttavaran hntandeks lask vastaavast 92:stä 83:een el 9.8 %, kun stä vaston kotmarkknateollsuustuotteden osalta hnta-

25 ndeks osott laskua 98:sta 94:ään el van 4. %. Kotmarkknateollsuustuotteden hntojen penemp lasku johtuu stä, että valtovalta tetosest on pyrknyt auttamaan kotmarkknateollsuutta lsäämällä tullsuojaa uselle tärkelle tuottelle. Kohospa tukkuhlntandeks juur tästä syystä välakasest marraskuulla. Täytyy edellyttää, että nämä erlaset hnnat ennemmn ta myöhemmn jälleen tasottuvat, ja suhdanteden samon kun koko kansantalouden kehtykseen vakuttaa suurest, tapahtuuko tasottumnen ylöspän va alaspän. Kuluneen vuoden keskhnnat verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn näkyvät seuraavasta asetelmasta: 7 Tukknhntandeks Elnkustannusndeks Nämä lukusarjat osottavat selväst, kunka vomakas vmevuotnen hntanlasku ol ja kunka pen vuosen 927 ja 928 hntatason nousu shen verrattuna ol.

26 . SUOMEN PANKK VUONNA 930. J. SETELNANTO. Suomen Pankn setenantoa osottavat jäljempänä olevan tauluston.-0. taulut. Nästä. taulu koskee yksnomaan vuotta 930, kun taas muut ssältävät katsauksa myöskn edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukausblanssehn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukausblanssen nojalla. Vmeks manttuun nähden on huomattava, että setelnanto kuukausen lopussa yleensä on suuremp kun muullon. Setelnanto-okeus. Joulukuun 2 pävänä 925 annetun lan mukaan on Suomen Pankn setenanto-okeus = kultakassa ja Pankn rdattomat ulkomaset konttokuranttsaatavat +,200 mlj. markkaa kutenkn sllä rajotuksella, että se osa setelstöä ja vaadttaessa maksettava stoumuksa, joka e ole katettu kullalla ta konttokuranttsaatavlla, on katettu n. s. lsäkatteeseen kuuluvlla varolla. Nähn taas luetaan ulkomaset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatsont, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput ynnä ulkomaset setelt sekä vsst ehdot täyttävät kotmaset vekselt. Näden määräysten mukasest erotetaan Pankn tlalmotuksssa kahdenlanen setenantoreserv: käytettävssä oleva ja tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva. Katsoen kutenkn shen, että lsäkate esm. vekseletä dskontattaessa samalla välttömäst lsääntyy, on jälkmmäsenkn luontonen setelnantoreserv tosasallsest käytettävssä. Suomen Pankn setelnanto-okeus lsäänty jälleen vuonna 930 nousten keskmäärn 2,377.3 mlj. markkaan oltuaan lähnnä edellsenä vuonna van 2,7.0 mlj. markkaa. Vastaava keskluku ol Vlonna.928 melken sama kun kuluneena vuonna el 2,367.9 mlj. markkaa, mutta vuonna 927 melkosta suuremp el 2,647. mlj. markkaa. Setelnanto-okeuden vmevuotnen kasvamnen ol luonnollnen seuraus stä, että Pankn saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta jälleen lsääntyvät.

27 SUOMEN PANKN LKKEESSÄ OLEVA SETELSTÖ W. 926 JA ~~L.. n m N V V v:n W X. X X X. ~~L ,--r r , r ~~J7~~~ r r---~~~---+--~ 00:::::::=±::=±=:=::==::::=±::=:::;;;::;==l:==:::::=±:::=±=:::::±===00 n m N V V W m ~ X ~ n Lkkeessä olevat setelt. Setelstön supstumnen, joka vuonna 928 tapahtuneen suhdannekäänteen jälkeen on ollut tunnusmerkllnen rahamarkknollemme, jatku myös vme vuonna. Vuoden alkaessa ol seteletä lkkeessä,360.6 mlj. markan arvosta, mutta sen päättyessä setelstö ol van,279.4 mlj. markkaa, s. o. 8.2 mlj. penemp. Vuoden akana setelstö, seuraten tavallsa vkko- ja kuukaushelahteluja, nous sekä suuremmaks että panu alemmaks kun äsken mantut määrät. Tätä kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat Lkkeessä oleva setelmäärä. Korken. l\j. mk. Aln. Mlj. mk. Kesldmäärn. Hj. mk.,385.8,239.6,307.3,522.,269.6,43.6,660.9,446.7,548.0,596.0,300.9,439.3,447.2,22.5,330.7 Setelstö ol sten keskmäärn 08.6 mlj. markkaa penemp kun vuonna 929 ja 27.3 mlj. penemp kun vuonna 928, jollon setelstö nousukauden johdosta ol suurmmllaan. Setelstön vahteluta valasee havannollsest yllä oleva prros.

28 20 Setelstön kokoonpano. Lkkeessä olevan setelstön penenemnen on ollut omansa vakuttamaan myös setelstön jakaantumseen erarvosten setelen kesken. Nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta, penen kakken setelen kappalemäärä vme vuoden kuluessa lukuun ottamatta 20-markan setelen. Mutta nnkun edellsenäkn vuonna supstu,000-markan setelen käytäntö tuntuvast enemmän kun muden setelen. Vuosen lopussa ol lkkeessä seuraavat määrät er setelarvoja, kun vuotta 922 vanhempaa malla olevat setelt jätetään syrjään. 927 kp. 928 kp. 29 kp. 930 kp.,000 mk , , , ,07 500» , , ,38 467,99 00»... 5,3,4 5,30,097 4,800,538 4,582,5 50»... 2,6,054 2,088,696,930,808,849,99 20»... 2,33,663 2,648,587 2,546,038 2,563,276 0»... 4,776,3 4,428,90 3,892,608 3,60,344 5»... 5,340,007 5,526, ,823 4,953,780 Yhteensä 20,878,00 20,987,449 9,95,426 8,372,532 Kova raha. Vuoden 925 rahalan mukaan on lyöty 200 ja 00 markan kultarahoja. Vuosen varrella ntä on penssä ern otettu Suomen Panksta, nn että er vuosen lopussa kakkaan ol annettu seuraavat määrät (markossa ): 200 mk. 00 mk. Yhteensä ,600: - 23,600: ,200: - 25,00: - 452,300: ,800: - 99,200: - 637,000: ,200: - 273,400: - 779,600: ,800: - 32,700: - 890,500: - Ylesessä lkkeessä e kultarahoja käytetä, vaan lenee suurn osa Panksta annetusta kultarahosta, joden luku on van 6,06 kpl., joutunut kokoljan haltuun. Penempä seteletä vastaamaan on vuoden 928 jälkeen lyöty 0 ja 5 markan arvosa alumnumpronssrahoja. Tostaseks on kutenkn van verraten penet määrät ntä joutunut lkkeeseen. Vuosen 929 ja 930 lopussa ol seuraavat määrät (markossa) annettu Suomen Panksta: mk. 3,33,500: - 3,84,850: - 5 mk.,43,085: -,965,405: - YhteeDl3ä. 4,744,585: - 5,780,255: - Varsnasena vahtorahala käytetään nkkel- ja kuparrahoja. Edellsten lkkeellä oleva määrä (markossa) esttää seuraava asetelma:

29 mk. 9,335,66: - 20,828,895: - 23,093,954: - 25,524,984: - 25,995,8: - 26,57,093: - 50 p. 5,607,38: - 6,9,649: -- 6,879,43: - 7,568,62: - 7,738,946: 50 7,846,990: p. 4,732,736: - 5,26,748: 75 5,828,330: - 6,47,385: 50 6,749,768: 50 6,926,87: 75 Yhteensä. 29,675,535: - 32,237,292: 75 35,80,697: - 39,564,988: 50 40,484,526: - 4,344.90: 25 Erlasa pkkurahoja ol tlaston mukaan lkkeellä seuraavat määrät (markon): 0 pennä. ;; pennä penn. Yhteensä ,859,786: 60 3,090,927: ,884: 6 6,684,598: ,007,6: - 3,63,84: 70 73,053: 68 6,90,354: ,09,02: 60 3,222,07: ,73: 04 7,060,84: ,7,639: 30 3,256,528: ,53: 63 7,56,68: 78 Huomattava on, että nässä laskelmssa e ole votu ottaa huomoon hukkaan joutuneden ja ykstysten sulattaman rahojen määrä, jotka varsnkn pkkurahohn nähden ovat melkoset. Setelen valmstus ja poltto. Vme vuoden kuluessa setelpanossa valmstettujen setelen määrä ol sekä kappaleluvultaan että arvoltaan penemp kun lähnnä edellsnä vuosna. Valmstuneden setelen kappaleluku ol kakkaan 3,686,000 ja nden arvo 572,690,000 markkaa. Myös lkkeestä postettujen ja hävtettyjen setelen luku ol penemp kun lähnnä edellsenä vuonna, nm. 6,362,24. Nden yhteenlaskettu arvo 763,3,680 markkaa, ol suuremp kun moneen vuoteen. Käyttämätön setelnanto-okeus. Setelnanto-okeuden ja kakken vaadttaessa maksettavan stoumusten el n. s. käytetyn setelnantookeuden välnen erotus lmasee Suomen l?ankn käyttämättömän setelnanto-okeuden, jota myös sanotaan setelnantoreservks ta lyhest setelreservks. Tauluston. taulussa on estetty setelnantoreserv sekä suppeammassa että laajemmassa merktyksessä. Jälkmmäsellä tavalla laskettu setelnantoreserv ol vuoden alusslj. verraten pen mutta kasvo varsnkn huht- ja toukokuun akana nopeast ja pysy stten melkosen runsaana koko vuoden, lasken tosn vuoden loppukuukausna suuren tuonnn aheuttaman valuuttatarpeen taka jonkn verran. Aln määrä, mlj. markkaa, saavutettn jo tammkuun alussa, huppumäärä, mlj. markkaa taas syyskuun 23 pävänä.

30 22 Vuoden kuluessa setelnantoreserv kakkaan lsäänty mlj. markasta mlj. markkaan, joten lsäys ol mlj. markkaa el non 48 % lähtömäärästä. Keskmäärn setelnantoreserv ol mlj. markkaa, s. o. lähes kaks kertaa suuremp kun edellsenä vuonna, jollon vastaava keskluku ol van mlj. markkaa. Velä manttakoon, että keskmääränen setelnantoreserv lähnnä edellsenä akana ol mlj. markkaa VUonna 928 ja mlj. VUonna ~927. Käyttämätön setelnantoreserv ol suhteessa koko setelnanto-okeuteen vuonna 930 keskmäärn 3.46 % oltuaan. vuonna %, vuonna % ja vuonna %. Rahapulan aheuttamen vakeuksen jälkeen Suomen Pankk sten setelnantoreservn puolesta jälleen on saavuttanut täysn normaaln aseman. 2. SETELNANTOA VASTAAVAT VARAT. Suomen Pankn setelnantoa vastaava varoja esttävät.-5. taulu. Kakk nämä taulut perustuvat sekä vkko- että kuukausblanssehn, lukuun ottamatta 5. taulua, joka osottaa setelnantoa vastaava varoja vuosen 929 ja 930 lopussa, sellasna kun ne esntyvät vuostlnpäätöksssä. A. Varsnanen kate. Varsnasen katteen muodostavat Suomen Pankn kultakassa ja rdattomat saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta. Näden yhteenlaskettu määrä ol vuonna 930 keskmäärn,77.3 mlj. markkaa. VarsnaRen kaatteen määrä ol sten mlj. ~arkkaa suuremp kun vuonna 929 ja kutakunkn samalla tasolla kun vuonna 928. Varsnasen katteen v-ahtelut vuoden varrella olvat melkoset. Vuoden alkaessa se ol van mlj. markkaa, mutta saavutettuaan almman määränsä, mlj. markkaa, jo tammkuun puolvälssä varsnanen kate talven ja kesän kuluessa nopeast lsäänty saavuttaen korkemman määränsä,,329.2 mlj. markkaa, kesäkuun 7 pävänä. Syksyllä katemäärä jälleen vähen, mutta ol kutenkn vuoden päättyessä,4. mlj. markkaa, s. o mlj. markkaa suuremp kun vuoden alussa. Myös suhteessa vaadttaessa maksettaven stoumusten kokonasmäärään varsnanen kate ol runsaamp kun parna edellsenä vuonna. Keskmääränen kateprosentt ol näet kertomusvuonna % oltuaan vuonna 929 van % ja vuonna %. Katesuhteenparanem-

31 nen näkyy myös stä, että se kertomusvuoden alussa velä ol verraten alhanen. Aln määrä saavutettn jo tammkuun 8 p:nä jollon katesuhde ol 59.0 %. Keväällä ja kesällä suhde paran, nn että katesuhdeelokuun alussa nous %:n, mutta syksyllä suhde jälleen huonon jonkn V'erran. Vuoden päättyessä se kutenkn ol %, s. o. paljon paremp kun vuotta aka semmn, jollon vastaava luku ol van %. Kultakaasa. Kultakassassa e vuoden 930 akana tapahtunut sanottav'a muutoksa, V'aan se pysy säännöllsest vähän Pankn ohjesäännössä säädettyä mnmmäärää, 300 mlj. markkaa, suurempana. Vuoden varrella ostettn Suomen Panksta teknllsä tarkotuksa V'arten kultaa 8.8 mlj. markan arv'osta, ja Pankk korvas sen vuorostaan osta- malla kultaa ulkomalta 8. mlj. markan arvosta. Kultakassa ol keskmäärn % lkkeessä olevasta setelstöstä ja 9.08 % Pankn kaksta vaadttaessa maksettav'sta stoumukssta. Kumpkn suhdeluku ol setelstön supstumsen johdosta suuremp kun vastaava keskluku parna edellsenä vuonna. Saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta. Määrältään kultakassaa tärkeämmän ja samalla V'ahteleV'amman V'arsnasen katteen osan muo- dostavat Suomen Pankn rdattomat saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta. Nden 'määrä ol kertomusvuoden alussa mlj. markkaa, ja saavutt almman määränsä mll. markkaa, het tammkuun puolvälssä. Sen jälkeen valuuttavarasto nopeast kasvo ana kesäkuun 7 päv'ään saakka, jollon vuoden huppumäärä,,026.7 mlj. markkaa saavutettn. Kesällä V'aluuttavarasto pysy 900 mlj. markan yläpuolella, mutta syksyn suur tuont aheutt puheena olev'en saatav'en penenemstä, nn että nden määrävuoden päättyessä ol 82.9 mlj. markkaa, s.o. edelleen 43.4 mlj. suuremp kun vuotta akasemmn. Keskmäärn valuuttavarasto kertomusvuoden akana ol mlj. markkaa oltuaan vuonna 929 V'an 64.8 sekä vuosna 928 ja 927 vastaavast ja,009.6 mlj. markkaa._ B. Lsäkate. Edellä, sv. 8, on lueteltu_ne varat, jotka Suomen Pankn ohjesäännön mukaan saadaan lukea lsäkatteeseen. Nästä e Panklla lankaan ole ollut hallussaan ulkomasssa pörssessä noteerattuja ulkomasa oblgatsoneja., Muden lsäkatteeseen kuuluv'en varojen vahteluta V'alasee. taululte. 23