Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Transkriptio

1 Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja ja lainasivat niitä eteenpäin. Kaava meni seuraavasti: Pubin pitäjä tuo harkon säilöön Pankkiin. Juoppo (ankka) käy harkon lainaan ja tuhlaa harkon pubissa. Pubin pitäjä tuo harkon säilöön. Juoppo käy harkon lainaan ja tuhlaa harkon pubissa. Pubin pitäjä tuo harkon säilöön. Juoppo käy harkon lainaan ja tuhlaa harkon pubissa. jne. Mikäli juoppo lainasi harkon päivittäin, hän velkaantui 365 harkkoa vuoteen. Pubin pitäjä säästi saman verran. Pubin talletukset. Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Juopon velat. Kulta siis lisääntyi varsin nopeasti mikäli sitä käsitteli Pankkiiri, Juoppo ja Pubin pitäjä. Tuosta mekanismista voidaan käyttää nimitystä luoton laajennus. Kuten havaitaan, raha lisääntyy, oli se kultaa, paperia tai bittejä.

2 Rahan luominen tyhjästä Kuinka luodaan rahaa? Oletettaan että raha on kultaharkko. Pankilla on velho joka voi taikoa rajattoman määrän kultaharkkoja. Lähtötilanne Köyhä, Velho, Pankki Pankin talletustilit Kallen tili Tase Pankki: Talletuksia = 0 harkkoa Myönnttyjä lainoja = 0 harkkoa Köyhä Talletuksia = 0 harkkoa Velkaa = 0 harkkoa Velat - saatavat = 0 Säästöporsas, tyhjä Köyhä tahtoo kultaharkon ja pyytää pankista. Pankki suostuu. Pankki luo harkon Pankin päävelho taikoo kultaharkon alun. Avustava velho kasvattaa harkkoa Viimeistelevä Velho aineellistaa harkon Syntyy kaksi harkkoa. Hyvä keltainen kultaharkko jota kutsumme Rahaksi sekä paha musta harkko jota kutsumme Velaksi. Harkot ovat yhtäsuuria ja jos ne laitetaan samaan tallelokeroon, ne katoavat. Kullan määrä ei kasvanut, syntyi vain positiivinen ja negatiivinen harkko. Sama asia on mahdollista tehdä myös bittirahalla, tosin siinä ei käytetä velhoja vaan kirjanpitäjiä. Kerron asian keskuspankkirahan yhteydessä. Lopputilanne Köyhä, Velho, Pankki Pankin velkakirjat Köyhän velka Pankin talletustilit Tase Pankki: Talletuksia (Pankin velka)= 1 harkkoa Myönnettyjä lainoja (Pankin saatava) = 1 harkkoa Köyhä Talletuksia (saatavia pankista) = 1 harkkoa Velkaa pankille = 1 harkkoa Velat - saatavat = 0

3 Köyhä haluaa siirtää harkkonsa naapuripankkiin Pankin talletustilit OP Pankin talletustilit Köyhä näpyttelee tilinsiirron ja harkko häviää hänen OP tililtään. Se ei kuitenkaan ilmesty heti n tilile. Miksi? Pankin talletustilit OP Pankin talletustilit Kiteen ei hyväksy OP rahaa koska luulee (tietää) että OP käyttää noiduttua rahaa. Kuinka asia hoidetaan? Kiteen Op lainaa euroopankeskuspankilta () kultaharkon edestä keskuspankkirahaa. Jänis tuo rahat. OP Osuuspankki lähettää Keskuspankkirahan an. Saatuaan keskuspankkirahat, n kirjanpitäjät merkkaavat lle talletuksen. Pankin talletustilit OP Pankin talletustilit

4 Kumpi on oikea malli, luoton laajennus vai rahan luominen tyhjästä? Sillä ei ole mitään väliä. Jos käytetään luoton laajennusta, ensin syntyy talletus, sen jälkeen velka ja talletus äärettömän monta kertaa. Mikäli taas raha luodaan tyhjätä, sekä velka että talletus syntyvät yhtä aikaa. Tietokoneiden aikana pankki voi siirtää yhtä ainutta talletusta niin nopeasti että luottomäärä on ääretön. Mikä siis rajoittaa pankin luoton antoa? Sille on joitakin teknisiä rajoituksia mutta ei mitään sellaista jota fiksu pankkiiri ei pystyisi nopeasti kiertämään. Ainut todellinen rajoitus on maksukyiseten asiakkaiden halu ottaa lainaa. Ellei asiakas ole maksukyinen, pankki ei periaatteessa saa antaa lainaa. Tätä on kierretty, USA pankit antoivat maksukyvyttömille asunnon ostajille lainaa ja myivät lainan toisille pankeille huomattiin ettei kukaan kykene maksamaan lainojaan. Roskalainoja ostaneet pankit ovat konkurssissa. Siitä johtuu nykyinnen lama. Kuinka se keskuspankki raha syntyy? velkakirjat n velka talletustilit n tili velkakirjat n velka talletustilit n tili kirjanpitäjä lisää n tilille tietyn määrän rahaa ja velkaa. Keskupankki raha siis syntyi tyhjästä ydellä hiiren hailautuksella. Ilman velhoa, työtä taikka muutakaan ihmeellistä. Poks vaan.

5 Kuinka valtiot rahoittavat toimintaansa? Suomi Korko Kuten näemme, Korkorahat lähtevät Kiteeltä ja päättyvät Nallen (n omistaja) taskuun. Laina taas valuu Helsinkiin. Velka Kanada Keskuspankki Kanadan keskuspankki lainaa rahaa suoraan valtiolle joten valtiolla on rajattomat mahdollisuudet hoitaa velvoitteensa eli palkata sairaanhoitajiua. Kreikka Kreikka ei saa lainaa :ltä eikä pahemmin pankeiltakaan joten se käyttää välittäjiä jotka ottavat pankkilainan ja lainaavat Kreikalle. Välittäjä kantaa riskin kun Kreikka ei kykene maksamaan.

6 Miksi velkantuminen ei auta euro valtioita? Raha menee pankeille, kuluttajat elävät kerjäämällä. Pankit taas tarvitsevat tukea koska koko väestö on työttömänä eikä pysty maksamaan velkojaan. Mikä auttaisi? Raha pitää ohjata kuluttajille, ei pankeille. Jokainen sairaanhoitajalle annettu euro kiertää takaisin valtiolle verotulona mutta korjaa terveyttä ja työllisyyttä siinä välissä. Vero

7 Kuinka rahankäyttö vaikuttaa velkoihin? Nykymalli Valtion velka Palvelut BKT Työttömyys Kanadan malli Valtion velka Palvelut BKT Työttömyys Entä reaalitalouteen?

8 Joukkooppia eli muinaisen peruskoulun relaatio matematiikkaa Punainen joukko= asiakkaiden tallatukset pankkiin eli pankin velat. Siniset joukot = asiakkaiden talletustilit eli saatavat pankista. Kuvan viisisatanen kuuluu joukkoon pankin velat ja joukkoon asiakkaan saatava. Oletetaan että tuo viisisatanen on tullut seteleinä pankkiin eli se on lainattu naapuripankista. Asiakkaalla ei ole velkaa tähän pankkiin. Tuollainen raha on pankille tuhoisa. se joutuu maksamaan korkoa mutta ei saa tuloja ellei saa lainattua rahaa johonkin. Pankki heittää asiakkaan pihalle ja hankkii uusia. Musta joukko, pankin saatavat. Keltainen joukko, asiakkaan velka. Kuten havaitaan, asiakkaat B ja C joiden tili oli aikaisemmin tyhjä ovat ottaneet velkaa 500 ja pankki on tehnyt vastaavan talletuksen heidän tililleen. Asiakkailla on siis velkaa 500 ja säästöjä 500. Rahamäärä on edelleen nolla. B Velat - saatavat = = 0 C Velat - saatavat = = 0 Pankki Velat - saatavat = = 0

9 Ei tarvitse olle kummoinenkaan nero oivaltaakseen että pankin kannattaa luoda enemmän asiakkaiden velkaa kuin omaa velkaa. Ongelma vaan on ettei se pysty siihen. Jos se antaa asiakkaalle velkaa mutta ei ota talletuksia, asiakkaan on pakko viedä rahansa jonnekkin muualle säilöön. Se vie rahat toiseen pankkiin. Pankki joutuu antamaan asiakkaalle velkarahat käteisellä. Pankin kannalta ihanteellinen tilanne. Magnetha katkoviiva neliö = asiakkaiden taskussa olevat setelit Mistä pankki saa setelit? Koska pankki ei pysty itse painamaan euroja, sen täytyy lainata rahat keskuspankista. Jolloin tilanne on. Vihreä = euroopankeskuspankin saatavat. Keltainen = asikkaiden velat Musta = Pankin saatavat Punainen = pankin velat muille pankeille tai asiakkaille Magnetha katkoviiva neliö = asiakkaiden taskussa olevat setelit