SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 924 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO V VUOSKERTA HELSNGSSÄ 925

2 :J:ELSNX 925 VALTONEUVOSTON KmJAPANO

3 Täten saatetaan julksuuteen tämän julkasun vdes vuoskerta. Se on laadttu saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn, lukuun ottamatta stä, että ykstyspankkeja koskeva luku on kotmaslla kelllä julkastaven panosten tekststä jätetty pos. On nmttän näyttänyt tarpeettomalta tässä julkasussa enää kästellä ykstyspankkeja, sttenkun vrallsen pankktlaston vuosjulkasu, joka varemmn ol kovn ajasta jäljessä, nyttemmn saatetaan nn nopeast julksuuteen, että vuotta 924 koskeva tlasto lmesty jo seuraavan toukokuun puolvälssä. Englannn kelsessä panoksessa tätä vuoskrjaa on kutenkn ykstyspankkeja koskeva luku edelleen sälytetty. Suomen rahaoloja on tälläkn kertaa kästelty verraten laajast, koska nämä kysymykset ovat erkosen huomon esneenä nykyään, jollon Suomen srtymnen kultakantaan on valmstelun alasena. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Kuten ennenkn julkastaan vuoskrja suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla toukokuun 9 p:nä 925. KAARLO J. KALLALA.

4

5 SSÄLL YSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO. TEXTE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn 'Vuonna 924. Revue generale de La stuaton economque en Suomen Pankk 'Vuonna 924. La Banque de FnLande en Setelnanto. Emsson de bllets Setelnantoa vastaavat varat. Couverture de l'embson... : Kotmanen lanaus. Operatons de prbts ntereurs Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a vue Pankn tla ja omat varat. Elan et jonds Tulot ja menot, vottovaran käyttö. Recettes, depenses, Mnejce net Ernäset tomnnan haara~. Operatons dverses TAULUOSASTO. TABLEAUX. Setelnanto. Emsson de bllets. taulu. Setelnanto v EmBson de bllets en , Lkkeessä oleva setelstö kurkn kuukauden lopussa vv Crculaton des blletb a la jn de chaque mos,en Setelnanto-okeus vv Drot d'embsonen '. Lkkeessä oleva setelstö vv Crculaton des blletb en 9~ Lkkeessä oleva setelstö, kuukauskeskmäärn vv Crculaton des bllets, montant moyen en Käyttämätön setelnanto-okeus vv Drot d'embson non utlse en 9~ Käyttämättömän setelnanto-okeuden suhde koko setelnantookeuteen vv Proporton dudrotd'emssonnonutlse, par rapport au drot d'embson totat en 9~924...

6 V 8 taulu. Setelstön kokoonpano vv Detal de la crculatondes blletb en > Setelnvamstus vv Fabrcaton de bllets en > Setelnpoltto vv Destructon de buets en taulu. 2 > 3 > 4 > 5 > Setellnantoa vastaavat varat. COU'lJerture de [' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v Gouverture de l'embson en 924 Kultakassa vv EncaBse or en Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv EncaBse or, proporton par rapport la crculaton en Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Encasse or, proporton par rapport aux engagements vue Setelkatteen kokoonpano vuosen 923 ja 924 lopussa. Detal de la couverture df, l'emsson la jn des annees 923 et Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements t 'ljue. 6 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v EngagementB vue en Kotmanen lanananto. Operatons de prets ntereurs. 7 taulu. Lanananto v PretB nteruurs en > Lananantoykstysllejapankelle vv Prets ntereur8 en Pankn tla ja omat varat. Elan et fonds. 9 taulu. Tla vuosen 922 ja 924 lopussa. Blan la n des exercces 922' et ) Tla vv Blan en > Omat varat vv Fonds en Tulot ja menot~ votto'ljarojen käyttö. Recettes depenses et henefce net. 22 taulu. Votto- ja tappotl vv Gompte proltb et pertes en > Vottovarojen käyttö vv Benejce net en Ernäset tomnnan haarat. Operaton d'ljerses. 24 taulu. Clearng-lkepääkonttorssavv Operatons de Glearng du Sege Gentral en taulu. Clearng-lke haarakonttoressa v OperatonB de' Olearng des Seges Succursaks en > Avomet talletukset vv Effets et ttresdeposes en depots ouvertb en

7 V 27 taulu. 28» 29» Veksellkursst. Cours de change. Myyntkursst v Oours de change en Myyntkursst kuukausttan vv Oours de change pour chaque rhos en Myyntkursst vuosttan Oours de change en Korkomäärät. Taux d' escompte. 30 taulu. Dskonttokoron vahtelut vv Varaton des taux d'escorrvpte en » Dskonttokorkokeskmäärn vv Tauxd'escomptemoyen en Ykstyspankt. Les banques prvees. 32 taulu. Kotmanen lamanotto vv Depots en » Kotmanen lanananto vv Operatons des avances en 34» Saatavat ulkomalta vv Avor d l'etrangeren » Velat ulkomalle vv Dettes d l'etranger en Luettelo vuosna annetusta, Suomen Pankka ja Suomen rahalatosta koskevsta laesta ja asetukssta. Los et dbcrets emanes en concemant la Banque de Fnlande et le systeme ~tare Eduskunnan Pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn Johtokunta vuoden 924 lopussa. Les delbgues de La Ohambre des DeputBs et la Drecton de La Banque de Fnlande d la jn de l'annee

8

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELUSN OLOHN VUONNA 924. Vuotta 924 vo Suomen talouselämässä ptää tuloksltaan verraten tyydyttävänä. Sato ol tavallsta melken runsaamp, tuotanto laajen melkosest varsnkn puunjalostuksen alalla, kauppatase ol ventvottonen, valuutan arvo vakaantu täydellsest ja valton raha-asat pysyvät edelleen hyvällä kannalla. Pääoman puute ja korkea korkokanta tosn edelleen rasttvat taloudellsta tomntaa, mutta tässäkn suhteessa luultavast vaken aka ol jo v. 924 svuutettu. Varjopuolelta on manttava myös lukusat vararkot, jota esnty varsnkn kauppalkkeden keskuudessa. Seuraavassa kästellään nätä sekkoja vähän tarkemmn. Valton talou.spoltlkka. Valton talouspoltkassa e tapahtunut mtään huomattavampa muutoksa. Ernäsn sekkohn tässä yhteydessä kutenkn vtattakoon. Asuntovuokrauksen säännöstely, jota jo varemmn ol lev~nnetty, lakkas täydellsest kesäkuun p:stä 924. Mtään vakeuksa ta härötä asunto-olossa e tästä syntynyt, joskn vuokrat jonkn verran kohosvat. Vuokrasäännästelyn loppumsen kautta lakkas vmenen sodan ajalta perytynyt talouselämän pokkeuksellnen säännöstely. Vältöntä verotusta vähennettn jonkn verran leventämällä tuloja omasuusveroa ja lakkauttamalla joukko penempä veroja. Tulo- ja omasuusverolaka muutettn m. m. seuraavssa kohdssa: veronalassta tulosta on täst'edes sallttua vähentää puolet edellsenä vuonna maksetusta verosta; stä alnta tuloa, josta veroa on suortettava, korotettn; vero" astekkoa muutettn sten, että vero tulosta n. 00,000 markkaan saakka vähen j. n. e. Verraten vähäsen tuottonsa vuoks lakkautettn joukko

10 ... vanhoja henklö-, maa- ja elnkenoveroja. Yhteensä vähentävät yllämantut muutokset välttömä veroja n. 00 mlj. mk. Vuonna 925 sovellutettava tullmäärä muutettn ernässsä kohdssa. Useat kutomateollsuuden raaka-aneet tehtn tullvapaks, samalla kun valmden kutomatuotteden tulleja alennettn. Tullvapaks tehtn myöskn sanomalehtpaper, sellaset maanvljelyskoneet, jota e kotmaassa valmsteta, sekä suuremmat lavat. Stä vaston korotettn m. m. eräden rautateosten,.sähkökoneden ja tultkkujen tullmäärä. Erätä mutakn vähemmän tärketä muutoksa tehtn tuonttullehn. Myöskn venttullehn tehtn erätä muutoksa. Sahatun puutavaran venttull postettn ja jalostamattoman kovun tull alennettn. Stä vaston ennen ventvapaalle haapapuulle pantn vähänen venttull. Venttullen koko tuotto on vähäpätönen, vuoden 925 budjetn mukaan 2 mlj. mk. Rautateden tarffeja, jotka papermarkossa lasken olvat, henklö tarfft anoastaan 6-kertaa ja tavaratarfft 7-kertaa korkeammat kun ennen sotaa, korotettn vuoden 925 alusta. Ensnmanttuja korotettn keskmäärn n. 25 % ja jälkmmäsä n. 6 %. Kauppasopmuksa solmttn v. 924 Belgan ja Luxemburgn, Latvan ja talan kanssa. Ellnkelnot. Maanvljelykselle ol vuos 924 edullnen. Vuoden 923 kovn huonon sadon jälkeen ol vuodentulo taas v. 924 yleensä kesknkertanen ta stä paremp.. Tärkempän vljelyskasven sato on vme vuosna ollut seuraava (tonna): Rus. Ohra. Xaura. Peruna. Petohenll ,004 33,26 505, ,00,685, ,488 40, , ,82 2,089, ~ 239,203 84,760 38, ,32 2,24, ,06 29, , ,32 2,400,086 Myöskn karjatalouden alalla tuotanto lsäänty, mkä lmenee m. m. von, juuston, lhan ja raakan vuotan vennn melkosessa kasvamsessa. Vljatavaran hnnat nousvat vuoden kuluessa n. 50 %:lla, mkä johtu pääasallsest hntan noususta maalman markknolla. Karjataloustuotteden hnnat olvat vuoden lopussa keskmäärn vähän korkeammat kun vuoden alussa.

11 SAHATUN PUUTAVARAN HNNAT VUOSNA ; SMK STANDJ\RTLT A M (2 : ,. 2 : , 0 ",. 2 : , 0 2 M K 6000' ; A 5000-/-...::;:::::::7~~~... ~::''':,,,, ~,: r, "'-..~ , ~~-_ '\...- r: ~ ' t--...::.-:,.,... ~ ---'... - '... ~~ ,'... ~."": _-~ r"-::.~...:... ~:~.:..._:::::::=:. ~."..-' :: n...".:.a.&w.l.w' :.&.-.&.u.'..'::'. UU'_ - e.r:...,.~~;.\, v... _ ~~:., f o 0 ~ mu234567a'toU U X 9 } 'lt'.x7" llntyset. 2 X 4." -- 8 K 9 } /.X7" Kuusset X4" Sahateollsuudelle ol vuos epäedullnen. Syksyllä. 923 tapahtuneen alentumsen jälkeen hnnat vuoden vahteessa vähän nousvat, ja vuoden 924 ensmmäsen neljänneksen akana myynt ol varsn tyydyttävä. Mutta sen jälkeen asema puutavaramarkknolla jatkuvast huonon. Veräläsen, balttlasen ja keskeurooppalasen tavaran klpalu, luoton supstus Tanskassa, epänormaalt valuuttaolot Saksassa, työselkkaukset rakennusalalla Englannssa j. n. e. vakeuttvat puutavaran myyntä ja panovat hntoja. Tovoen aseman myöhemmn paranevan myyjät keväällä. ja kesällä. olvat varsn pdättyvä ja myyntmäärä kasvo van htaast. Mutta loppukesällä.myyjän rntama alko horjua ja syyskuukausna myytn hyvn suur osa vuoden tuotannosta melkosest alentunesn hntohr, jotka lukusssa tapauksssa evät antaneet mtään vottoa. Oltuaan almmllaan marraskuun puolvälssä hnnat ulkomaan rahassa vuoden lopussa jonkn verran nousvat. Enemmän kun tämä vakutt aseman paranemseen kutenkn punnan arvon melkonen nousu. Vuoden vahteessa markossa lasketut hnnat jälleen tekvät mahdollseks kannattavanmyynnn. Sahatavaran vent v. 924 ol,08,000 st., mkä on suurn tähänastnen Suomen ventmäärä, samon kun se lenee suur määrä, mkä mstään Euroopan ma.asta v. 924 ulkomalle vetn.

12 4 PAPERMASSAN JA PAHVN HNNAT VUOSNA ; SMK,OQO KC:LTA M ( , , , 0 " M ( 3~0~ ~~ ~ '. V " '"... -',...,.- ~~~'="~"'~"~"~"~"'~"_"'~":"2"~~~ ---~~~~====~~~::~2~ ~" 500t-,:o--oL..."""':", l '--,,---,--- -~ _- 000 t t = :..: o & " , 7 8, S 6, Sulfttsellulosa. Mekaannen puumass8. Pahv. Paperteollsuudessa, joka vme vuodet on kärsnyt hntan jatkuvasta laskusta, asema vähän paran. Hntan lasku lakkas ja muutamssa kohden tapahtu nousuak,n. Hnnat evät tosn nytkään olleet hetkään ana tyydyttävä, vars~aan nlle, jotka työskentelvät vanhempmallslla konella, mutta markknan ylenen vakntumnen anto kutenkn toveta kehtyksestä parempaan pän. Papern vent kasvo edellseen vuoteen verrattuna, mutta e saavuttanut. v:n 922 määrä. Papertuotannon lsäys varsnkn Kanadassa ja Saksassa lsäs klpalua markknolla. Vent Venäjälle lsäänty v. 924 melkosest. Sellulosateollsuudessa, jolla Suomen talouselämässä on suur merktys, kysyntä v. 924 melkosest vlkastu, mutta hnnat evät sanottavast parantuneet. Sellulosan vent saavutt v. 924 suurmman tähänastsen määränsä, 275,000 tonna. Tuotannon laajenemsen ohella on suomalasen sellulosan laatu myöskn parantunut. Puumassan ja pahvn kysyntä paran, mutt~ hnnat pysyvät verraten epätyydyttävnä. Faneerteollsuudessa, jolla on jo melkonen merktys Suomen puunjalostuksessa, ol kysyntä varsn vlkas ja hnnat knteät. Kotmasa markknota varten työskentelevssä teollsuuden haarossa tuntu monlla alolla kysynnän vähenemstä, mkä johtu pääasallsest

13 5 PAPERN HNNAT VUOSNA ; SMK KG:LTA MK2 2 ~ 4 5, ~ ~ 4 5, MK "'--, S~~~==~ ~ ~5 4~ ~~~~~ ~ ",'... - "... ~.w.. ~ =.~.. ~.. ~.. =.~.. ~.. =... w.. w... ~... _ _- -~----_ ~~~~~"~~~--~~ r ,3 2~ ~\ ~ - - ~ ~ = ' r - ~ ~~ ~ "~~~~.~.. w.""~2 ~ ~r ~ , o 0 ~2345'78'~U~23405'789Wl~ ~~U Vomapaper. Sanomalehtpanopaper. Luonnonruskea klärepaper. stä, että maaseudun ostokyky edellsen vuoden huonon sadon vuoks ol alentunut. Joukko puuvlla-, nahka- ja jalknetehtata supst tuotantoaan. Työolot olvat yleensä rauhajjset ja hyvät. Työttömyyttä e yleensä ollut, lukuun ottamatta vuoden vmesä kuukausa, jollon myöhästynyt lumentulo huonons työnsaanta. Työlakkoja ol vähän ja nekn olvat pakallsa ja yleensä lyhytakasa. Palkat lenevät pysyneet. yleensä muuttumattomna, lukuun ottamatta ammatttatosen työväen palkkoja, jotka nousvat erässä tapauksssa. Ulkomaankauppa. Vuosna on Suomen tuonnn ja vennn arvo (mlj. markon) sekä. vuoden 93 hntan perusteella laskettu»volyym» ollut seuraava: Tuonnn (-) Vo/Klm, % Vuos. Tuont. Vent. ta vennn (+) (9 = (0). enemmyys. Tuont. Vent. ~2... 3, , , , , , ,75.5 4,

14 Kuten nästä luvusta käy lm; ol Suomen kauppatase v. 924 ventvottonen 255. m.j. mk:lla. 'Kun Suomen mak8'utaseen muut tekjät (merenkulkutulot, srtolasten rahalähetykset, maksettavat korot, salakuljetus j. n. e.) tehtyjen tutkmusten mukaan näyttävät aheuttavan n. 00 m.j. mk enemmän menoja ulkomalle kun tuloja seltä, on todennäköstä, että Suomen koko maksutase v. 924 ol»aktvned). Yläestetyt luvut osottavat myöskn, että Suomen ulkomaankauppa tavaramäärän puolesta on saavuttanut vuoden 93 tason. Kauppataseen paranemnen johtu pääasallsest vennn ja erkosestf puunjalostustuotteden vennn kasvamsesta, kuten käy lm allaolevsta luvusta, jotka osottavat vennn (lman takasnventä) arvon jakautumsen er elnkenonhaaran osalle mlj.mk. % mlj.mk. % Puuteollsuw , , Paperteollsuus..., , Maatalous Muut elnkenot '2.5 Yhteensä. 4, , Sahattua puutavaraa, sellulosaa, _ puumassaa, faneera j. n. e. vetn v. 924 enemmän kun koskaan ennen. Suurn ol lsäys seuqlosan- osalta, jonka vent.y. 924 ol n. 3.6 kertaa suuremp kun v. 93. Sellulosan vennn arvo ol mlj. mk el.6 % koko vennn arvosta. Myöskn maataloustuotteden vent paran, ja monet tämän tuotantoalan tavarat, kuten lha, juusto ja raa'at vuodat, svuuttvat vuoden 93 ventmäärät. Tärkentä maatalouden venttuotetta, nm. vota, stä vaston vetn van 2fs v:n 93 määrästä. Tuont ol, kuten edellä olevsta luvusta käy' lm,'volyymltään melken sama ron edellsenä vuonna. Sen suuremp raha-arvo markossa johtu osaks hntan noususta maalmanmarkknolla, osaks keskmäärn korkeamnsta ulkomasten valuuttan kurssesta Suomessa v Mten tuont tarkotuksensa' ja käytäntönsä puolesta jakaantu, osottavat seuraavat luvut.

15 7 Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mu/caa,n. K u u ~u s tllva.rat. T 0 tan to tavarat. Elntarpeet ja Valmt teoll- Raaka-aneet ja. Kuljetuaneuvot, koneet y. m. tllotautovluneet. nautntoaneet. suuatuotteet. l'uolvalmsteet.. mllj.mk % mll..mk % Arvo ja suhde koko tuontn. mll..mk % mjj.mk % \,577.2\ , , \,474.3\ 32.0, \, , , Anoo v. 93 hntojen mukaan ja pfjljmabtvleks, JOB 9-93= , Kuten ylläolevat luvut osottavat, kasvo elntarpeden ja nautntoaneden tuont v. 924 sekä määrän että. raha-arvon puolesta. Enten on tähän vakuttanut syksyn 923 huono sato. Kutenkn manttuun r;yhmään kuuluvan tavaran tuont on edelleen penemp kun vmesnä vuosna ennen sotaa. Raaka-aneden tuont lsäänty hukan, mutta valmden tuotteden vähen. Koneden ja kuljet'qsneuvojen tuont on kolmena vme vuotena jatkuvast lsääntynyt ja ol v mlj. mk el 2.4 % tuonnn arvosta. Laskelma, jolla on tutkttu, mssä määrn tuontn yleensä ssältyy pääoman sjotuksks katsottava tavarota (koneta, kuljetusneuvoja, metalleja, tlä, sementtä, huonekaluja, ta..de-esnetä j. n.e., arvotu kestävyys vähntään 0 v.) päätty vuodelta mlj. mk:aan, mkä on 20.9 % tuonnn arvosta. Tämä tuont pääomaa luovn tarkotuksn on otettava huomoon maan ulkomasen velan lsäystä arvosteltaessa. Kolmena vme vuotena ovat Suomen tuonttavaran hnnat maalmanmarkknolla olleet suhteellsest alemmat kun venttavaran hnnat. Suurmmllaan ol erotus v. 923, jollon tuonthntandeks ol 95, mutta venthntandeks,45. Vuonna 924 ol er:otus paljon penemp, sllä vastaavat keskmäärät olvat 958 ja,090. Er kuukausna ol tuonnn, ja vennn arvo (mlj. markon) seuraava:

16 8 Kuukaus. Tuont. Vent. Tuonnu (-) ta "Vennn (+ enemmyy8. Tammkuu Helmkuu MaaJskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu..." Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä. 4,75.5 4, Edelläoleva lukuja arvosteltaessa on otettava huomoon, että Suomen. maksutaseen sesonkvahtelut evät ole nn suuret kun kauppataseen våhteut. Tämä johtuu m. m. stä, että melkonen osa puutavaraa myydään etumaksuja vastaan, tavallsest marras-maalskuula.. RGluutlarllklnat. Ennen sotaa esnty Suomen rahamarkknolla varsn säännöllsä muutoksa. Jos graafllsest esttää. tältä ajalta luvut, jotka koskevat pankken otto- ja antolanausta, valuuttavarastoa, redskonttauksa j. n. e., osottavat vvat vuodesta vuoteen erttän yhdenkaltasa sesonkvahteluja, jotka ovat johtuneet vennn ja tuonnn, puu-. tavarateollsuuden, maataloustöden j. n. e. erlasesta ntensteetstä ja rahantarpeesta er vuodenakona. Tässä. suhteessa evät olot ole velä palautuneet ennalleen. Usemmat rahamarkknolla esntyvät lmöt ovat velä eräden epätavallsten tekjän vakutusten alasa. Tällassta manttakoon erkosest ulkomaalasten markkatalletukset ja valton talletukset ykstyspankessa, jotka kummatkn ovat vme vuosna suurest 'vakuttaneet rahamarkknan tlan muodostumseen. Vuonna 924 tul näden lsäks uuden Teollsuus-Hypoteekk.pankn 2 mlj. dollarn suurunen lana, josta saadut varat ensn sjotettn ykstyspankkehn, mutta stten jälleen otettn nstä pos, kun Teollsuus-Hypoteekkpankk alko myöntää lanoja. Kun kakk nämä sekat tekevät vakeaks yksnomaan vrallsen tlaston nojalla tutka ja valasta rahamarkknan kehtystä, on Suomen Pankssa koottu erkostetoja, jotka tekevät mahdollseks jossan määrn

17 selvtellä, mssä mäjtrn er tekjät ovat vakuttaneet yhteen tärkemmstä lukusarjosta, pankken markkamääräsn talletuksn.. Täten on saatu alempana julkastu yhdstelmä. Ykatyapankken lananotto rrwrkos8a ). 9 Kotmanen a n a n 0 tt o. e t Ylesön talletukset. 03 Pl-c:::l '- >< t:r..... t:r c"... ~ Kuukauden loppu. ;@;: t: \" 0 ><:.. "0'"' (;:8.. a-s' cs..... ",03 p'å' otj 0' ~ (;:< (;:=-s: ll. ~ = ~." :S cs &[ ;.g... :g 8 ~.. CS ~ = "' =.. F =t.f.. ~~ 0'.0- " s;_. ~ ~. ~ "' ".. F ~~.~... ~ CD = ~. '' 920 Joulukuu... 2, , , , Joulukuu , , , , Joulukuu... 3, ;7 4,022.' 3.5-4, , Joulukuu... 3, ;6 4, , ,538.9 Tammkuu... 3, , , ' 5,699. Helmkuu... 3,57,,00;8 4, , ,79.0 Maalskuu ,585.8, , , ,724.8 Huhtkuu... 3,63.0, , , ,79.5 Toukokuu ,69.', , , ,669.0 ; Kesäkuu... 3,76.2, ,752.' , ,783.0 Henäkuu... 3,69.5,037.' 4, , ,59.7 Elokuu... 3, , , ,002.8 S~u... 3, , , ,97.6 Lokakuu... 3,68.0,66.2 4, , ,045.9 Marraskuu...,58.2,96.' 4, , ' 5,880.6 Joulukuu.... 3,66.9, , ,86.4 Kuten edellstä vuotta koskevassa katsauksessa olemme kertoneet, olvat huono sato, häröt puutavaran myynnssä,. ulkomasten markkatalletusten posvrtaamnen y. m. sekat syksyllä 923 tehneet rahamarkk- ) Valton talletuksn ssältyvät tässä sekä Valtokonttorn että asutusrahaston talletukset, mutta e ernästen penempen Vatokonttorn hodossa olevan rahastojen pankkehn talletettuja varoja. Ulkomasa markkatalletuksa (kont lor) koskevat luvut perustuvat pankken antamn erkostetohn. Näden lukujen ja pankktlastossa esntyven velkan ulkomaslle krjeenvahtajlle välnen erotus on pankken velkoja ulkomaan rahassa (kont nostr). Suomen Pankk

18 0 nan aseman vakeaks. Tästä ja valuuttapolttssta systä Suomen Pankk marraskuun 30 p:nä korott dskonttokorkonsa 8 %:sta 0 %:n. Tällä tomenpteellä saavutettn tovottu vakutus: luotonkysyntä vähen, valuutta-asema paran ja jo 6 p:nä maalskuuta 924 saatto Suomen Pankk..~entaa dskonttonsa 9 %:n. Mutta mtään pysyvämmän luontosta aseman paranemsta rahamarkknolla e vonut sanoa tapahtuneen. Keväällä tul jälleen luoton kysyntä, varsnkn kaupan taholta, hyvn vlkkaaks, samalla kun, ulkomaalasten markkatalletusten vähenemnen tek pankelle vakeaks tätä kysyntää tyydyttää. Redskonttaukset kasvovat nopeast mlj. markasta helmkuun lopussa 626. mlj. mk:aan henäkuun 8 p:nä.. Kesän alussa valltseva asema rahamarkknolla ols luultavast, johtanut uuteen dskonton korotukseen, elle ols ollut tedossa pan saatava ulkomanen lana. Kevään kuluessa ol suurmpan ykstyspankken alotteesta perustettu Suomen Teollsuus-Hypoteekkpankk Osakeyhtö nmnen uus hypoteekkpankk, joka henäkuun alussa ott Amerkan Yhdysvallosta 2 mlj. dollarn nmellsmääräsen oblgatsonlanan. Lanasta saadut ulkomaset valuutat ost Suomen Pankk, saaden sten taas valuuttoja, jotka varsnkn senvuoks, että ulkomaalaset markkatalletusten omstajat olvat ostaneet paljon valuuttoja Suomessa, ;olvat kevään /kuluessa nopeas,t vä.hentyneet ja henäkuussa jo olvat loppumasllaan. Lanan vasta-arvo markossa sjotettn ensm pankk~hn, jolle nämä varat olvat varsn tarpeellset, sllä pats ulkomaalasa markkan omstaja ott myöskn valto vuoden loppupuolella, ulos taletuksaan ykstyspankesta. Eduskunnan myönnettyä meumsa lsäyksä tulo- ja menoarvoon, valto ensn käytt kakk pano- ja ottotlllä Suomen Pankssa olevat varansa, ja stten sen ol pakko turvautua tallet:uksnsa ykstyspankessa. Valton talletuks~t, nhn luettuna asutusrahaston pankkehn välakasest sjotetut varat, vähenvät henä"":'joulukuulla yhteensä 2.6 mlj. mk. Teollsuus-Hypoteekkpankn lanan ehdot olvat verraten raskaat, mutta lanalla ol suur merktys Suomen rahamarkknolle; elle stä ols otettu, ols ulkomaalasten ja valton talletusten ulosotto tehnyt aseman, vakeaks. Lokakuussa Teollsuus-Hypoteekkpankk alko myöntää lanoja ja 'stä varten ottulost~etuksaan p~esta. M~tta kun lanoja, saaneet

19 teollsuuslatokset käyttvät saam~a varat naksaakseen velkojaan ykstyspankelle, jävät lanasta saadut varat sten lopultakn ykstyspankkehn. 'Lokakuun alussa ottvat usemmat Suomen kaupungt ja par kauppalaa yhtesen ulkomasen lanan nmellsmäärältään 7 mlj. dollara. Tämänkn lanan kautta saadut varat tulvat aluks suurelta osalta pankkehn, joko talletuksna ta lyhytakasten velkan maksuna. Yhteensä saatn maahan ~omasta pääomaa manttujen lanan kautta n mlj. mk. Mutta tosaalta suortettn muta ulkomasa velkoja. Pankken velka vähen n. 360 mlj., valto käytt ulkomasten v:elkansa lyhentämseen n. 90 mlj...mk, jotapats ventlkkeden lyhytakaset velat ja ~tumaksut vähenvät. Nän ollen lopputulos tästä pääoman kertokulusta ol, että maan hälyvät ulkomas~t velat suurelta osalta muuttuvat vakautetuks oblgatsonlanoks, mutta uutta ulkomasta pääomaa tul rahamarkknolle verraten vähän. Ylesön talletukset pankessa kasvovat v n. 500 mlj. markalla, mkä määrä on melkosest suuremp, kun edellsnä vuosna on esntynyt. Mutta tämä e aheuttanut helpotusta rahamarkknolla, sllä osaks nämä.. ylesön talletukset tarvttn korvaamaan muden talletusten vähenemstä, josta edellä on kerrottu, osaks }>ankt käyttvät ne redskonttausvelkansa vähentämseen. Vuoden alussa.ol Suomen Panklla redskontattuja vekseletä 444. mlj. markan arvosta, mutta vuoden lopussa ol tämä. luku vähentynyt 58. mlj. mk.:aan. Luottoa käyttävä ylesö e senvuoks nähnyt mtään helpotusta rahamarkknolla. Ykstyspankken korkomäärät evät vuoden kuluessa sanottavast muuttuneet. Ptempakassta talletukssta' maksovat. suuremma,t pankt tavlltllsest 6 Y2-7 %, penemmät pankt 7-8 Y2 % ja talletukssta juoksevalla tlllä vastaavast 5 Y2 % ja 5 Y2-6 Y2 %. DskonttQkorko ol suurpankessa 0-2 %, mutta penemmssä se saatto nousta 3 %:n ja joskus sen ylkn. Edellsen lsäks estettäköön velä erätä rahamarkknan tlaa kuvaava numerotetoja. Pääoman sjotus osakkehn v. 924 ja edellsnä vuosna käy lm allaolevasta Tlastollsen Päätomston laatmasta tlastosta.

20 2 Unsen osakeyhtöden Kakken osakeyhtöden osakey/lll.oma osakeyll.äoma lnku mj. mk. luku lsäys mjj. mk. lsäys mlj.mk. 99 "'." , , , ~, ,77. +, ,48 +" 357 4, , , , , , , Kuten ylj.ä,olevat luvut osottavat, lsäänty osakeyhtöden luku ja nden yhteenlaskettu osakepääoma v. 924 vähän enemmän kun lähnnä edellsnä vuosna. Oblgatsonlanoja e kotmaslla markknolla laskettu lkkeeseen. Vahto Helsngn arvopaperpörssssä ol 9. mlj. mk el penemp ku. edellsenä vuonna, jollon vastaava luku ol 38.2 mlj. mk~ Nämä luvut ovat penä verrattuna vastaavn lukuhn mussa massa. Noteeraukset olvat keskmäärn alemmat kun edellsenä vuonna. Vekselprotesten luku kasvo 5,598:sta v ,48:aan v. 924 ja ntä vastaava rahamäärä 4.2 mlj. markasta 56.9 mlj. mk:aan. Vararkkojenluku kasvo 405:stä v :een v Vammosta tul edellsenä vuonna 236 ja jälkmmäsenä 32 kauppalkkeden osalle. Vekselprotesten ja konkurssen luvun lsääntymnen johtu luultavast osttan stä, että huonon sadon vuoks v. 923 maalasväestön ostokyky ol penentynyt ja tavaran menekk kotmaslla markknolla sen johdosta vähen. Valton raha-alat. Vuosna ovat valton tulot ja menot sekä valtorahaston pääomasäästö tlnpäätöksen mukaan olleet seuraavat. (mlj. mk): Tulot: Vaknasa. tuloja... 2,669. 3, ,58.2 Ylmääräsä tuloja Tuloja. ulkop. budjetn Yhteensä 2,788. 3,36.6 3,27.0 Lanoja Yhteensä 2,926. 3,93.5 3,27.0

21 3 Menot: Vaknasa. menoja.... 2, , ,530.3 Ylmääräsä menoja , Srtoja rahastohn Menoja ulkop. budjetn Yhteensä 2,55.2 3, ,4-9.4 Yljäämä Yhteensä 2,926..3,93.5 3,27.0 Pääomasäästö vuoden. lopussa ,099.3,66.9 Kuten ylläolevat luvut osottavat, päätty vuos mlj. mk:n suuruseen yljäämään. Tosaalta ol tulojen puolella 776. mlj. mk lanoja, nmttän syksyllä 923 otetut valtolanat ja par penempää varemmn otettua lanaa, jotka nyt merkttn budjettn tuloks. Nän ollen näyttäs ss sltä, että valton menot v. 923 olsvat olleet mlj. mk todellsa tuloja suuremmat. Tämä ol kutenkn tse asassa näennästä, sllä hyvn suur osa v:n 923 pokkeuksellsen suursta ylmäärässtä menosta ol samalla saatavan lsäystä ta velkan vähennystä. Erkseen manttakoon sellaset menoerät kun Ab.W. Gutzet & C:on osakkeden merkntä 2.0 mlj. mk, lana samalle yhtölle mlj. mk, varaus valton velan ylmäärästä kuoletusta varten 50 mlj. mk j. n. e. Näden ja monen suoranasta omasuuden lsäystä merktsevän ylmäärästen menojen vuoks valton tlnpäätös, jos se ols tehty samanlasten perusteden mukaan kun ykstysssä lkeyrtyksssä, ols lman lanojakn osottanut melkosta yljäämää. Tulosta valton taloudesta v. 923 vodaankn ptää varsn edullsena. Varsnkn ansatsee huomota vaknasten tulojen suur lsäys edellseen vuoteen verraten, mlj. mk. Vaknaset. tulot olvat mlj. mk vaknasa menqja suuremmat. Lanan ottalnnen e okeastaan ollut.kaan tarpeen valton omaa taloutta varten, vaan' sks, että maahan tarvttn ulkomasta valuuttaa ptkäakasten lanan muodossa sen ulkomasen pääoman sjaan, joka ulkomasten markkatalletusten vähetessä men maasta pos. Kun valton tulot ja lanat olvat menoja suuremmat, kasvon.s. pääomasäästö, joka osaks on tavaravarastoja, osaks rahaa, 46. mlj. markalla el vuoden 923 lopussa,099.3 mlj. mk:aan. Kuten edellä on kerrottu, ol.melkonen osa tästä määrästä talletettuna ykstyspankkehn..

22 4 Vuonna. 924: e._vajtolla._ollut sellasa pokkeuksellsen suura menoja kun edellsenä vuonna, joten vuoden 924 luvut paremmn valasevat Suomen valtotalouden asemaa. Kuten ylläestetystä luvusta käy lm, ol valtolla yhteenqä menoja 3,49.4 mlj. ja tuloja 3,27.0 mlj. mk, joten yljäämä ol 67.6 mlj. mk. Tulohn e ssältynyt mtään lanoja, ekä myöskään edellsten vuosen yljäämää, vaan yksnomaan todellsa, vuoden kuluessa kertynetä tuloja. Myöskn vo panna merklle, että valton vaknaset tulot pettvät e van vaknaset, vaan myöskn kakk ylmääräset menot. Yljäämän kautta valton pääomasäästö edelleen kasvo ja ol v:n 924 lopussa,66.9 mlj. mk. Kuten ylläolevasta käy lm, valltsee valton taloudessa täys tasapano, ja valton oman talouden kannalta vo vmesä valton tlnpäätöksä -ptää erttän tyydyttävnä. Er asa. on tetyst kysymys stä, onko valton laajentunut varankäyttö okeassa suhteessa maan kansallstuloon. Tähän kysymykseen, josta er melä on lausuttu, e tässä yhteydessä ole syytä puuttua. Valton velka, joka ol yksnomaan vakautettua velkaa, ol vuoden 924 lopussa valton krjanpdon mukaan 2,279.4 mlj. mk, josta kotmasta velkaa mlj. ja ulkomasta velkaa.,396.6 mlj. mk. Vuoden alussa olvat vastaavat luvut mlj. mk ja,477.8 mlj. mk, joten vähennys velan krjanpdollsessa määrässä ol 35.8 mlj. mk. Nämä luvut antavat kutenkn anoastaan kotmasen velan osalta täysn okean kuvan todellsesta asantlasta, sllä ulkomaset lanat on Suomessa, kuten mussakn massa on tapana, otettu krjohn oman maan rahassa sen kurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esun. ennen sotaa otetut lanat melken parkurssn. Täten yllämanttu ulkomasta velkaa osottava -luku ssältää erarvosa markkoja. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on Valtokonttorssa kuukausttan tehty laskelma, joka osottaa, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltsevan kurssen mukaan. Tämän laskelman mukaan ol -Suomen valtovelka v:n 924 alussa 3,508 mlj. ja vuoden lopussa 3,368 mlj. mk el 40 mlj. mk penemp. Suomen valtovelka on sekä absoluuttsest että asukasta kohden melkosest penemp kun tosten pohjosmaden.

23 Raha.. Suomen rahaolossa v. 924 tapahtuneen kehtyksen ymmärtämseks on lyhyest palautettava meln markan arvon muutokset edellsenä vuonna. Vuoden 923 alkaessa ol dollarkurss Suomessa 40: 25 markkaa dollarlta (par 5: 8). Seuraavna kuukausna markan ulkomanen arvo nous, nn että maalskuun puolvälssä dollarkurss ol laskenut n. 36:een. Kun monet sekat vttasvat shen, että tämä kurss vastas markan kotmasta arvoa, pt Suomen Pankk, lman rajotusta ostamalla ja myymällä valuuttoja noteeraamnsa kurssehn, dollarkurssn puolen vuoden ajan hyvn vakavana 36-37:n välllä. Mutta syys-marraskuulla ol Suomen Pankn pakko jälleen astettan korottaa ulkomasten valuuttan kursseja, nn että dollarkurss marraskuun lopussa ol 40: 50 el suunnlleen sama kun vuoden alussa. Että varsnanen syy tähän ols ollut se, että yllämantulla kurssella markalle ols annettu lan korkea kulta-arvo, e ole varmaan käynyt lm. Ne välttömät syyt, jotka johtvat kurssen korotukseen, olvat nmttän tlapästä ja osaks avan epänormaala laatua. Ntä e myöskään vonut edeltäpän aavstaa sllon, kun kurssen vaknnuttamnen maalskuussa alotettn. Vakealaatusn syy ol ehkä Suomen ventteollsuutta kohdanneet kovn huonot konjunktuurt. Punnan arvo lask maals-joulukuulla 96.5 %:sta 89.6 %:n kulta-arvostaan, ja lsäks, avan pänvaston kun asan nän ollen ols vonut odottaa, puu- ja paperteollsuuden tuotteden hnnat Englannssa suurest laskvat. Kun Suomen vennstä n % on manttuja tavarota ja kun n. 40 % stä menee Englantn, ols tuo vennstä saatavan markkamäärän kahtaalta aheutuva vähennys vonut tulla lan raskaaks Suomen ventteollsuudelle, elle kursstasoa ols nostettu. Tonen tärkeä syy kurssen korottamseen ol Suomen Pankn vakeudet tyydyttää ulkomasten valuuttan kysyntää. Suomen Pankn valuuttavarasto ol vuoden 923 alussa näennäsest melkonen, mutta kun se ol syntynyt ostamalla ventlkkeltä valuuttoja, jota nämä olvat saaneet etumaksulla ja lyhytakaslla, v:n 923 vennllä maksettavlla lanolla, ol etukäteen lmestä, että valuuttavarasto vavon tuls rttämään seuraavaan syksyyn, jollon valuutan saant taas parans. Suomen Pankn valuuttavarasto ol ss alunptäenkn lan pen, mutta useat sekat velä 5

24 6 SUOMEN PANKN NOTERAAMA DOllARKURSS. PÄVTTÄN VV MK B V V V V V X X X X ss '5S.ll5a tsll9'~'.s.l5alll',.,3" 5 a" 8"'"955" 858.a.:: :L 54 /~ ~ 48 ~7 ~6 ~5 "" 43 U 4 40 ~ JA, "" tl* \-.- f\ r \ { '" V \ \ vv -.. "t..j ~ "'- _.-.A. ""'" la \ / \.. - '"- \ "" ".- _ J L " \ \t. - -.ft } ~ J./ r---- """" e U" * / D lt,.. ts D PZ U 0. ts U 3 n V V V V V X X X X" " : ,.., vakeuttvat asemaa valuuttamarkknolla. Ulkomaanrahan kysyntä kasvo erttän suurest sen johdosta, että ulkomaalaset markkaspekulantt alkovat vetää kurssvottojaan ssään ja sks ostvat markollaan ulkomaan valuuttaa Suomessa~ Myöskn syksyn 923 osttanen kato, joka aheutt tavallsta paljon suuremman. vljantuonnn, sekä penen valuuttavaraston synnyttämä epäluottamus lsäsvät suurest kysyntää. Valuuttan tarjontaa taas vähensvät puunjalostustuotteden hntan lasku ja kotmaassakn syntynyt spekulatson markan arvon laskussa. Nästä systä syntynyt epäsuhde ulkomasten valuuttan tarjonnan ja kysynnän välllä ol nn suur, että valuutat, jota saatn kahdesta syksyllä 923 otetusta valtolanasta, tuskn palauttvat tasapanon. Olko kursssuhde doll. = 36 a 37 markkaa markan ssästä arvoa vastaava, e ss härytymättömssä olossa saatu koetella. Systä, jotka osaks olvat tlapäsä, osaks, kuten punnan arvon ja puunjalostustuotteden punnssa lmastujen hntan vastakkanen: kehtys, olvat epänormaalsa, ol marraskuun lopussa 923 tultu takasn kursssuhteeseen doll. = n. 40 markkaa. Kun jatkuvaa kursspoltkkaa ol suunnteltava, ol ku-

25 tenkn muodostettava kästys stä, olko tämä markan arvo sopva uudeks vakaannuttamstasoks va e. Ne arvosteluperusteet, jotka tässä saattovat tulla kysymykseen, vttasvat er taholle. Kun tukkuhnnat v. 923 olvat keskmäärn 0.95 kertaa korkeammat kun ennen sotaa - eräden tärkeden venttavaran hnta alempkn - mutta työpakat olvat monlla alolla nousseet enemmän, esm. tuntpakat. sahateollsuudessa 3. kertasks, ja kun palkkan alentamsta työvoman suuren kysynnän valltessa ol vakea tomeenpanna, vaadttn erältä taholta, että pohjaks markan ulkomasen arvon laskemselle ols pantava palkkandeks. Täten menetellen ols kursstaso ptänyt korottaa velä enemmän; puhuttnpa nnkn korkesta kurssesta kun 44 mksta dollarlta. Mutta tosaalta täyty pelä.tä, että kurssen korotuksesta johtuva kotmasen hntatason nousu akaansas uuden palkkan nousun, jollon markan arvon alennus e ols sanottavast hyödyttänyt tuottaja. Lsäks ol syytä epällä, että palkkan suhteellsest suuremp nousu ol van jatkoa shen jo ptkäakaseen kehtykseen, jonka kautta»työväen osuus työn tuloksesta» on kasvanut. Nän ollen tuo näennänen epäsuhde tuotteden hntan ja työpalkkan välllä saatto olla tulos olosuhteden omasta kehtyksestä, jota kursspoltkalla e ols vonut muuttaa. Tähän vttas esm. se, että m. m. Ruotsssa. kruunun tultua kultaparteettn palkkandeks jä hyvn paljon korkeammaks kun ylenen hntandeks. Nän ollen markan ulkomasen arvon määräämnen työpalkkan nojalla ols vonut olla harha-askel. Jos taas ylenen hntandeks pantn pohjaks, ols»ostovomaparteetth) pänvaston ollut paljon alemp, n. doll. = 35 R. 36 markkaa. Mutta nähnkään laskelmn e monsta systä kursspoltkkaa katsottu votavan varmuudella perustaa. Enemmän perustukn seuraavan vuoden kursspoltkka shen, mtä tedettn vallnneden er kursstasojen vakutuksesta maan talouselämään, etenkn ventn. Nähn kokemusperäsn sekkohn perustuen Suomen Pankk katso, että kursstason korottamseen e ollut mtään syytä. Pänvaston, jos muut edellytykset evät huonons, mutta punnan arvo, kuten ol syytä otaksua, nouss, näytt olevan mahdollsta alentaakn ulkomasten valuuttan kursstasoa. Mantulta kannalta lähten Suomen Pankk ryhty eräsn tomenptesn markan arvon tukemseks. Suomen Pankk

26 8 ERÄDEN VALUUTAN ULKOMASEN ARVON SUHDE DOLLARN ARVOON VV ". T ,. 0 '& & ' "t.;;;..,---: L NDDN --:: r--=-=::::::::. t--~ --..~oo.. '.._... -,--_ LONDO". lo....."... _ Q~% ' / ""-.../.; \.-. '-" ~ '.'....-/" '. ~""v' 60 "..\ OSLO " " SO "... ' K,HENHAVtl K'8ENHAVN "0 't0 PAA~ "\ 8AUJELLE5 ';...,...,,, \.\ "\..._,.._..'"..,"''"'\ /.... "'...,.. ' f... \ /... '.-... PAR~.... " ; \ \l'" ROHA... ' ~\ : l' '\ BRUXELLU ".. '" ",..... '\..'... ~:~:::. l... ~ '. "J " ~,,. \...,.... :..,._......_..._ \... ~:...;. lo. RQ"A.. '... ''''/ t... \. PRAHA PRAHA, ',.- -._--.-, - 5 o. REVAL ~. H~, " --' r -""'<:' " REYAL '-. A/.r.;~: t4 4 t2 -~ tt to " S 6, 8 9 0,. 'olla 2 : t 20,,, Ylläestetyt suhdeluvut ovat lasketut Suomen Pankn kurssen vkkokeskmäärän mukaan. Sltä ajalta, jona Suomen Pankk e velä noteerannut Lraa, on tähän v~luuttaan nähden käytetty muta lähtetä ja kuukauskeskmäärä.

27 Rajottaakseen kotmasen hntatason nousua, tuonta janvesteerausta, korott Suomen Pankk dskonttonsa 8:sta 0 %:n marraskuun 30 p:nä 923 el samana pävänä, jollon vmenen kurssen korotus tapahtu. Tämä korko ol vomassa maalskuun 6 p:ään 924, jollon se alennettn 9 %:n. Jotta sellaset tlapäset syyt kun valuuttan puute evät aheuttas epäluottamusta ja spekulatsona, ol Suomen Pankn valuuttavarastoa vahvstettava. Tässä tarkotuksessa Pankk tammkuussa 924 järjest mlj. markan suurusen kredtvn erään pankkyhtymän kanssa, johon kuulu ruotsalasa, englantlasa ja amerkkalasa pankkeja. Kun valuuttan puute suurelta osalta johtu ulkomasten markkatalletusten omstajan taholta tulevasta kysynnästä, ol maan etujen mukasta saada ptkäakasa ulkomasa lanoja noden häyvtn velkan sjaan. Vuoden 924 kuluessa saatnkn Yhdysvallosta kaks ulkomasta lanaa, josta tosen, 2 mlj. dollara, ott äsken perustettu Suomen Teollsuus-Hypoteekkpankk Oy. ja tosen, 7 mlj. dollara, useat Suomen kaupungt yhtesest. Joskn korkoa keväällä alennettn, noudattvat Suomen Pankk ja ykstyspankt edelleen pdattyväsyyttä luottopoltkassa.an. Näden tetosesta poltkasta johtuneden tukemstomenpteden lsäks, ja ehkä osttan nden vakutuksesta, tul kakken tärkempänä tekjänä se, että Suomen maksutase v. 924 muodostu edullseks. Kauppatase tuott yljäämää 255..mlj. mk. Kun Suomen maksutaseeseen vakuttavat muut tekjät, merenkulkutulot, srtolasten rahalähetykset, korot, salakuljetus j. n. e. tehtyjen laskelman mukaan näyttävät tuottavan n. 00 mlj. enemmän maksuja ulkomalle kun tuloja seltä, ol maksutase kokonasuudessaan ss Suomelle edullnen. Edellämantut sekat lovat hyvän perustan markan arvon vakavana ptämselle. Dollarn kurssn muutokset Suomessa olvat v. 924 avan vähäpätöset, ja mkäl ntä tapahtu, kävvät ne markan arvon nousun suuntaan. Vuoden er akona ol dollarkurss seuraava: Tammk. 2-Huhtk : 44-39: 78-39: 88 Huhtk. 23-Lokak :85 Lokak : 80 Lokak.0-Marrask : 75 Marrask. 5-J ouluk : 70 Ylläolevsta kurssesta käy lm, että ehdollsest suunnteltua dollarkurssn alentamsta e toteutettu. Vuoden jälkpuolskolla esnty kyllä kaks 9

28 20 sekkaa, jotka erkosest antovat ahetta harkta kursstason alentams~a. Tonen nästä ol punnan arvon yhä khtyvä nousu, joka, jos muut olosuhteet olsvat pysyneet ennallaan, edellämantusta systä ols tehnyt mahdollseks alentaa ulkomasten valuuttan noteerausta. Tonen syy ol dollarn ssäsen arvon alenemnen, joka lmen vuoden puolvälssä alka. neessa Yhdysvaltan hntatason nousussa. Mutta kumpkaan sekka e saanut ratkasevaa merktystä Suomessa. Tärken syy tähän ol se, että vakka ylenen hntataso maalmanmarkknolla nous, Suomen pääasallsmpen venttavaran, puunjalostustuotteden hnta pänvaston alen.snä määrn, että yhteen akaan syksyllä 924 melkonen osa ven-. nstä myytn lman mtään vottoa. Tällasssa olossa ols kurssen alentamnen Suomessa ollut vakeaa. Vuoden lopussa kyllä sekä puutavaran hnnat paranvat että punnan nousu tul hyvn huomattavaks, nn että p:uutavaraa taas votn myydä. Mutta tällön ol korkeamp vakava kursstaso ollut jo nn kauan vomassa, että katsottn myöhäseks shen enää muutoksa tehdä. Lsäks ol maassa, joka mporteeraa. ulkomast:t pääomaa, syytä valta rahalle meluummn vähän lan alhanen kun lan korkea kulta-arvo, jotta e mssään tapauksessa ols ahetta epälyksn, että kursseja ulkomasten lanan avulla kenotekosest pdettäsn aempna, kun rahan ostovoma kotmaassa edellyttäs. Tämän kaltassta systä Suomen Pankk katso, että edellytyksä dollarkurssn alentamselle e ollut olemassa. Sellasna kun olosuhteet v:n 924 lopulla esntyvät, saatto otaksua, että markan tuleva lopullnen kultakurss e tuls olemaan kaukana kursssuhteesta doll. = 40 mk. Vuonna 923 markan kotmanen o8tokyky jonkn verran nous, tukkuhntandeks nm. lask,34:stä tammkuussa,080:een henä- ja elokuussa, mutta nous stten,096:een joulukuulla. Vuoden keskmäärä.ol,095. Elnkustannusndeks osott samanlasta käyrää. Vuonna 924 nämä ylesndekst osottvat seuraava lukuja. 923 Tnkknhntandeks. Mnntos. Elnknstannnsndeks. Muutos. Joulukuu..., Tammkuu...,07-25,55-5 Helmkuu..., ,43-2 Maalskuu......, ,4-2 Huhtkuu... ','...,095 +,2-20

29 ... 2 Toukokuu... ", Tukkuhnta- Elnknstanndeks. Muutos. nusndeks. Muutos.,090 5,2 Kesäkuu...,088-2, Henäkuu...,085-3, Elokuu..., + 26, Syyskuu...,7 + 6,99 + Lokakuu...,4-3, Marraskuu...,20 + 6, Joulukuu...,39 + 9,27-5 Koko vuos keskmäärn...,wo,70 Kuten ylläolevat luvut osottavat, alen markan ostokyky vuoden 924 loppupuolella jossan määrn. Mutta tämä e ollut markan ostokyvyn erllstä huononemsta, vaan lmaus kullassa lmastun hntatason ylesestä noususta, jonka täyty lmetä myös Suomessa, koska markka seuras dollara. Elnkustannusndeksn nousu kesäkuussa johtu vmesen sodan ajalta perytyneensäännöstelytomenpteen, vuokrasäännöstelyn lopullsesta lakkauttamsesta. Marraskuussa 924 eduskunnan pankkvaltuusmehet asettvat komtean kästtelemään kysymystä palaamsesta kultakannalle. Komtea anto huhtkuun lopussa 925 metntönsä, jossa ehdotettn paluuta kultakannalle suunnlleen sen, kultavaluuttan kurssessa lmenevän arvon perusteella, joka markalla jo vuoden ajan ol ollut.

30 u. SUOMEN PANKK VUONNA SETEUNANTO. Suomen Pankn setelnantoa osottavat jäljempänä olevassa tauluosastossa taulut.--0. Nästä. taulu koskee yksnomaan vuotta 924, muut stä vaston ssältävät katsauksa myöskn edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukausblanssehn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukausblanssen nojalla. Vmeks manttuun nähden huomautettakoon, että setelnanto kuukausen lopussa yleensä on suuremp kun muullon. Setelnanto-oketu. Suomen Pankn setelnantoa koskevan määräysten mukaan, sellasna kun ne ovat lassa 30 p:ltä joulukuuta 92, Pankn setelnanto-okeus on = kultakassan ja ulkomasten konttokuranttsaatavan summa +,500 mlj. mk, kutenkn ehdolla, että se osa setelstöä ja avsta stoumuksa, joka e ole kullalla ta ulkomaslla konttokuranttsaatavlla katettu, on katettu n. s. lsäkatteeseen luettavlla varolla. ) Ylläolevan määräysten mukasest Suomen Pankn blanssen yhteydessä.. julkastavssa, setelnanto-okeutta koskevssa laskelmssa (vert. 9. taulua) setelnanto-okeudesta on vähennetty se osa setelnanto-okeudesta, joka e etulcäteen ole lsäkatteeseen kuuluvlla varolla katettu, el ss,500 mlj. mk:n ja lsäkatteen välnen erotus. Shen nähden kutenkn, että lsäkate esm. vekseletä dskontattaessa samalla kasvaa, on manttu vähennyskn tse asassa setelnanto-okeuteen luettava. Tämän mukasest on tämän vuoskrjan. taulussa setelnanto-okeus laskettu koko setelnanto-okeuden mukaan. ) Ykstyskohtasemp selostus Suomen Pankn setelnanto-okeutta koskevsta määräyksstä on vuoden 922 vuoskrjan tekstssä.

31 Setelnanto-okeus täten laskettlma ol keskmäärn 2,58.2 mlj. mk el melken sama kun edellsenä vuonna, jollon vastaava luku ol 2,60.0 mlj. mk. Llkkeess4 olevat setellt. Vuonna 924 ol seteletä lkkeessä keskmäärn 6.9 mlj. mk vähemmän kun edellsenä vuonna, kuten käy lm allaolevsta luvusta emlj. mk). Korken , , , ,399.6 Lkkeessä. oleva setelmäärä. Aln.,303.2,300.2,298.,98.6 KeskmlULrn.,385.8,374.0,409.8,292.9 Mstä on johtunut, että v. 924 keskmäärn ol lkkeessä seteletä yl 00 mlj. mk vähemmän kun edellsenä vuonna, e ole avan helppo selttää. Julksuudessakn estetty luulo, että syynä manttuun sekkaan ols se, että Suomen Parkk ols supstanut luotonantoaan, e pdä pakkaansa, kuten käy lm allaolevsta, Pankn lananantoa koskevsta keskmäärstä (mlj. mk). Suomen Pankn anananto. Ylesölle. PankeUle. Yhteensä Ylläolevat luvut osottavat, että Suomen Pankn lanananto v. 924 ol laajempaa kun edellsenä vuonna. Estääkseen setelmäärän vähenemstä ols Suomen Pankn.ptänyt velä paljon enemmän lsätä luotonantoaan. Tähän e valltsevssa olossa katsottu olevan rttäväst syytä. Stäpats on todennäköstä, että maksuvälneden tarve ol penentynyt syksyn: 923 huonon sadon vuoks osaks sten, että maalasväestön kätesvarat vähenvät, osaks sten, että kotmaan markknolle myyvä teollsuus ja kauppa "jonkn verran lamentuvat. Kuten oheellnen dagramm osottaa, vahtelee maksuvälneden tarve Suomessa melkosest e~ vuodenakona. Huomattavn on setelmäärän nousu vuoden alussa. Tammkuun kolmannelta vkolta setelmäärä vomakkaast kasvaa maalskuun puolväln ta loppupuolelle. Tämä johtu- 23

32 24 SUOMEN PANKN L~ OLEVA SETELSTO VV "L L.M ML. MK. n m nr v V 'V 'WDl X X X :xn: t ,ot>... "-.. a, r-., L " ,....' ~... 'OlO... B"?... ~.. 98, tJ(J,.._.,...,. too._.... :roo...,, ~ t'" t..., ""- 0 ~ t"" 0 """ 0 ~ y ~ 0 :"B 4n2t 924 h ~. ' "-. ""-. 0,;- 924 _._._- _ ~...~ "."-" ["+0." , loo,---- -,-, _J -,- ---' -- ~-., '00, m V V V 'VB V ]X X Xl -:xn. 0

33 nee stä, että puutavarateollsuuden metsätötä varten kuljetetaan suura setelmäärä kaukasn metsäseutuhn, josta setelt palaavat van vähtellen. Tonen penemp nousu on syys-okakuulla, mnkä aheuttanee sadon korjuun akana vlkastuva rahalke maataloudessa. Kolmannen vähäsen nousun vuoden lopussa selttj,vät vuosttassta sopmukssta y. m. johtuvat suortukset. Näden huppukohtan välllä on laaksokohdat tammkuussa, elokuussa ja marraskuussa, kunkn näden kuukauden kolmannella vkolla. Pats nätä suurempa vahteluta huomaa setelmäärän, hyvn ymmärrettävstä systä, olevan suuremman kuukausen lopussa. Yllä kuvatut perodset vahtelut ovat olleet varsn selvä ja säännöllsä vuoden 920 marraskuusta saakka, jollon nflatoorsen setelen lsäyksen vo katsoa loppuneen. SetelstlJn kokoonpano. Kuten 8. taruusta käy lm, on setelstön ssänen kokoonpano neljänä vme vuotena ollut melken sama, mkä osottaa olosuhteden tässäkn suhteessa jo vakntuneen. Mkäl tässä kohden vo jotan muutosta havata, on se käynyt shen suuntaan, että suurmpan setelen osuus on vähän penentynyt. Kappalemäärätä ol er setellajeja - jos e oteta huomoon vanhempa emssoneja, john vuodesta 923 on luettu kakk ennen v. 909 lkkeeseen lasketut setelmallt - lkkeessä vuosen lopussa seuraavat määrät: Varsnaset setelt: kpl. kpl. kpl. kpl. kpl.,000 mk 374,64 46, , ,68 362, ~ 468,08 459, , , , ~ 4,485,320 4,642,405 5,230,546 5,03,08 4,828,349 50» 2,306,369 2,03,546 2,38,603 2,225,407 2,009,96 20 ~ 3,37,574 3,0,69 2,27,547 63,46 227,806 0» 5,043,848 4,224,442 4,76,73 6,252,930 6,567,824 5» 5,364,023' 4,92,498 5,043,078 5,58,900 5,45,000 Yhteensä 2,43,829 9,707,606 9,77,645 20,098,9 9,788,954 Välakaset pkkusetelt: mk... 6,003,46 0,764,70 4,506,340 3,52,396 3,295,8 50 p.... 6,923,737 4,969,932 2,288,982,805,096,702,744 25»,239,370 9,457,220 5,933,060 5,078,268 4,874,220 Yhteensä 34,66,523 25,9,862 2,728,382 0,395,760 9,872,775 Suomen Pankk

34 26 Kuten edellsstä luvusta käy lm, on setelmäärän vähentyessä suurempen setelen lkkeessä oleva lukumäärä penentynyt, mutta 0 ja 5 markan setelen kasvanut. Huolmatta stä, että 20 markan seteletä e enää parn vuoteen ole panksta annettu, on ntä velä melkonen määrä lkkeessä. Välakasten pkkusetelen lkkeestä hävämnen on edelleen jatkunut vastaavan nkkelrahan lkkeelle laskemsen johdosta, joka alko 27 p:nä henäkuuta 92. Kun pkkusetelen lkkeessä oleva määrä velä ol krjanpdon mukaan nn suur, kun yllä on manttu, on todennäköstä, että melkonen osa nstä on kulunut loppuun ta muuten joutunut hukkaan. Nkk~lrahoja on vuosen lopussa ollut lkkeessä seuraavat määrät (mk): mk. 50 p. 25 p. Yhteensä mk ,660,346: -,995,4: -,368,796: 50 2,024,283: ,335,273: - 4,870,632: 50 2,047,680: 75 23,253,586: ,687,094: ~ 4,80,66: 50 3,745,783: ,234,538: ,95,5: - 5,2,036: -- 4,26,588: 25 27,423,775: 25 Setelen flalmstus ja poltto. Suomen Pankn uusen setelen (vuoden 922 malla) lkkeelle laskemnen alko v. 923, lukuun ottamatta 500 markan setelä, joka valmstu lkkeeseen pantavaks maalskuussa 924. Vme vuoden kuluessa setelpanossa valmstuneden setelen kappaleluku on 8,05,000 ja nden raha-arvo 744,820,000 mk. Lkkeestä postettujen ja hävtettyjen setelen luku ol 8,663,65 ja raha-arvo,5,576,759 mk. Hävttämnen suortettn polttamalla pankn keskuslämmtysuunessa. KlyttlmltJn setelnanto-olkeus. Setelnanto-okeuden ja kakken vaadttaessa maksettavan stoumusten, jota l. taulussa on nmtetty käytetyks setelnanto-okeudeks, erotus osottaa Suomen Pankn käyttämättömän setelnanto-okeuden. Mantussa taulussa on käyttämätön setelnanto-okeus osotettu sekä suppeammassa että laajemmassa merk-... tyksessä (ks. tästä edellä sv. 22). Vmeks mantulla tavalla laskettuna ol käyttämätön setelnantook~us v. 924 keskmäärn 369. mlj. mk el melkosest suuremp kun edellsenä vuonna; jollon vastaava luku ol mlj. mk. Penn rp.äärä, 43.6 mlj. mk (henäk. 8 p:nä), ol myös suuremp kun penn määrä edellsenä vuonna, 27.2 mlj. mk. Suhde koko setelnanto-okeuteen ol kesk-