KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk Kotelänjalostuslatos, Maatalouden Tutkmuskeskus, Tkkurla
Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala, 975
Plenaarestelmä Pohjosmaden Maataloustutkjan Yhdstyksen 5. kongressssa Reykjavkssa.7.975
Johdanto Tulevasuuden tuntemsella on luonnollsest suurta ylesnhmllstä melenkntoa, mutta ertysen tärkeätä se on valttaessa ptkäakasa sjotuksa talouselämässä ja yhteskuntaa kehtettäessä. Maatalouden alalla tarvtaan luotettava ennusteta mm. rakennusten, maankäytön, tutkmuksen, koulutuksen ja neuvonnan suunntteluun sekä kotelän- ja kasvnjalostuksen jalostuåtavotteden valntaan. Monssa massa on tehty yhä kehttyneempä tulevasuuden ennusteta akasempen tuotanto- ja kulutustrenden sekä erlasten taloudellsten tekjöden perusteella. Ennustessa huomoon otetut taloudellset rppuvuussuhteet ovat tavallsest koskeneet runsauden yhteskunta. Vmesten 2-3 vuoden akana on kutenkn. runsauden jatkumnen myös medän maanosassamme alkanut näyttää epävarmalta. Äskettäset proten- ja energakrst sekä FAO:n nälkäkonferenss syksyllä 974 herättvät syvmmnkn unuvat yhteskuntaprt näkemään mahdollsuuden, että nukkuus vo astua runsauden 'sjaan. Muuttuneet hntasuhteet opettvat melle suhteellsuuden tajua, ja Rooman klubn raportt kasvun rajosta autto ymmärtämään tlannetta. Alettn ylesest keskustella luonnonvarojen rajallsuudesta ja varovasesta hyväkskäytöstä. Maataloudelle sellasenaan on tämä heräämnen Merknnyt tervetullutta rohkasua; koska maatalous pohjaltaan edustaa uusutuven luonnonvarojen hyväkskäyttöä. Toselta puolen on tlanteenmuutos aheuttanut joukon uusa ongelma myös maataloudelle ja merknnyt haastetta maataloustutkmukselle. On sten täys syy tarkastella nätä kysymyksä PMY:n kongressssa vuonna 975, ertysest Pohjosmaden osalta.
Problematkka on lan laaja tullakseen kunnolla kästellyks yhdessä estelmässä. Kotelänmehenä katsonkn palvelevan ylesöä parhaten, jos kesktyn pääasassa koteläntuotannon merktykseen ja todennäköseen kehtykseen lähmpnä 0-20 vuotena Pohjosmaden maataloudessa. Tämä rajottumnen votaneen hyväksyä sllä perusteella, että eläntuotannon osuus maataloustuotannon arvosta Pohjosmassa on yl 80 % ja että vastaava osa kasvnvljelyn tuottesta käytetään rehuks (HOLMSTRÖM, 97). Päähuomo tullaan knnttämään bologsn tekjöhn, koska kysymys on luonnonvarosta ja näden järkevästä hyväkskäytöstä. Jotakn kehtystrendejä FAO:n tlastojen perusteella tullaan kutenkn lsäks esttämään. Maatalouden tehtävät Lähtökohdks tulevasuuden maataloustuotannon tarkasteluun on otettava maatalouden yleset tehtävät yhteskunnassa. Tärkemmät nästä lenevät seuraavat: Tuottaa rttäväst ruokaa väestölle lyhyellä ja ptkällä tähtäyksellä. Maan oman väen lsäks on votava auttaa nälkäsä hmsä mussa massa. On huomattava, että ravnnontuotanto maataloudessa perustuu valoyhteytykseen ja käyttää sten hyväks aurngon energaa, kun taas ravntoaneden synteettnen valmstus kemallsssa laboratorossa vaats muta energanlähtetä. Työllstää huomattava osa väestöstä ja toma tämän tulonlähteenä. On tärkeätä maatalouden muden tehtäven täyttämselle, että nämä työpakat ovat klpalukykysä palkkatasoon ja työn mellyttävyyteen nähden. Tuottaa vaatteden, lääkkeden, voteluaneden, farmasatuotteden jne. valmstuksessa tarvttava tavarota. Vastakohtana kenokudulle ja -nahalle edustavat luonnonmateraalt uusutuva luonnonvaroja. MyötävakUttamnen terveellsten vapaa-ajan harrasteden akaansaamseen vodaan laskea tähän ryhmään. Ottaa osaa yhteskunnan kasvuun ja kehtykseen yhdessä muden elnkenojen kanssa. Edstää asutuksen sälymstä suurlla aluella. Edstää luonnon tasapanon (ekologsten järjestelmen) sälymstä.
3. Vahtoehtosest votasn lähteä lkkeelle ylesstä maatalouspolttssta tavottesta, jotka Pohjosmassa lttyvät lähesest nähn tehtävn. Esm. tuotantotavote johtuu kohdsta ja 3 sekä tarkottaa ens sjassa omavarasuutta kakken tärkeden tuotteden suhteen. Nykyajan tarpeden tyydyttämsen on melummn tapahduttava sten, ette se vaaranna nopeaa srtymstä elntärkeään tuotantoon tulevasuudessa. Tosella sjalla on käytettävä hyväks kakk edullset ventmahdollsuudet omavarasuuden sälyttämseks myös huonona satovuosna. Kolmanneks on mahdollsuuksen mukaan kannettava yhtesvastuuta kehtysmaden hmsstä. Huol valmudesta saa usen työntää syrjään välttömät taloudellset näkökohdat. Tulotavote kuuluu yhteen kohdan 2 kansa, ja samaa vodaan sanoa tehokkuustavotteesta, joka tukee tulotavotetta. Aluepolttnen tavote koskee lähnnä kohta 2, 4 ja 5 ja on varsn tärkeä huomoon otettava suunnteltaessa tulevasuuden maataloutta Pohjosmassa. Ympärstönhototavotteella on enten tekemstä kohdan 6 kanssa, mutta sllä on kosketuskohta myös tehtävn 3,4 ja 5. Tuotanhonlsäyksen ols tapahduttava sten, ette saastumnen lsäänny; tse asassa on sekä tarvetta että mahdollsuuksa shen, että maatalous vähentäs muden elnkenojen aheuttamaa saastumsta sekä käyttäs 'hyväks jätetuotteta raaka-aneena tuotannossa. Maalman ravntotlanne Tonen tärkeä lähtökohta on maalman väestön kehtys. Kuvo. osottaa, että maalman väkmäärä tulee todennäkösest lsääntymään lähmpen 0 vuoden akana enemmän kun Euroopassa on hmsä, ja että Pohjosmaden yhtenen väestö ja san kasvu ovat varsn vähämerktykssä maalmanlaajusssa yhteyksssä. Nden väestö on van n. 0.5% maalman väestöstä ja sen lsääntymnen tuleven 0 vuoden akana van 0.4% vastaavasta maalman luvusta. Jo nästä vertalusta vodaan vetää kaks peraatteellsta johtopäätöstä: () Pohjosmaat evät saa luottaä mahdollsuuteen tyydyttää ruoantarvettaan tuonnn avulla, vaan nden täytyy
4. Kuvo. Väkluvun kasvu Pohjosmassa (P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M) vuosna 96-85. Sulussa olevat luvut lmottavat osuuden maalman väkluvusta. (FAO:n tlaston mukaan) 046,4 74. - +858,9 mll. - 4000-3987,4 Mlf. +702,8 mj. 3000- p 3284,6 m/j. e 2000- ftwo- +3,9 +3,9 nlf, /--)S-0,9,74(0). ' 44,2!Tl. (/3,b79 nny. 07,9%) 4 -P.2,on~). 7.3 6-n4 (049. 960 65 70 75 80 85 90
5. pyrkä nn korkea-asteseen omavarasuuteen, ette ruoan tuonta tarvta huononakaan satovuosna. Tuontn luottamnen ols vastuutonta sekä muden maden hmsä että omaa väestöä kohtaan. (2) Tulee olemaan yhä enemmän ahetta ruokatavaroden yltuotantoon, jotta votasn auttaa muden maden hmsä, varsnkn hätätlantessa. Jos myynt jonkun kerran aheuttaa vakeuksa, on rakennettava varmuusvarastoja. Kolmas mahdollnen johtopäätös vos olla, että ols lsättävä väestönkasvua Pohjosmassa, sälyttääksemme vomamme hmsresurssen suhteen sekä aktvsuutemme ptkällä tähtäyksellä. Väestönkasvu e kutenkaan ole anoa ravnnon kysyntään vakuttava tekjä. Onhan tunnettua, että suuret väestöryhmät kehtysmassa ovat alravttuja. Nden köyhyyden,johdosta e nden kakka tarpeta voda ottaa huomoon tulevasuuden ruoankysyntää arvotaessa, mutta on syytä olettaa tettyä lsäystä nden ostokyvyssä. Elntason nousun tähänaststen kehtyssuunten perusteella ovat FAO:n asantuntjat laskeneet, että tämä tekjä kohottaa ruoankysynnän lsääntymsnopeuden maalmanlukua 2.0 %:sta 2.4 %:n el 20 %da. Tämä merktsee 5 vuoden akana vuodesta 970 vuoteen 985 0 %-ykskön lsäystä el 34 %:sta 44 %:n. Asantuntjat ovat myös arvoneet vastaavan lsäyksen erkseen jokaselle tärkeälle elntarvkeryhmälle, ja tulokset estetään havannollsest Kuvossa 2. Stä nähdään, että suhteellnen lsäys on yleensä suuremp markknataloudellsssa kehtysmassa kun maalmassa kokonasuudessaan. Usempen tavaroden tarpeen absoluuttnen lsäys on suuremp vuotta koht kun on samojen tavaroden kokonastuotanto Pohjosmassa tällä hetkellä. Kuvosta 2 käy edelleen lm, että lhan, munen ja kalan kysyntä nousee keskmäärästä nopeammn. Spkarjanlhan osalta vodaan lsätä, että lsäys 5 vuoden akana arvodaan 83.5 %:ks maalmassa ja 43.6 %:ks markknataloudellsssa kehtysmassa. Vastaavat luvut munlle ovat 50.8 ja 2.4 %. Nämä luvut vttaavat ertyseen elänvalkuasen kysyntään sekä mustuttavat metä ravntokysymyksen laadullsesta puolesta. FAO:n akasemmssa ravntotlanteen aryonnessa knntettn suurta huomota valkuaskysymykseen, ja tul laajalle levnneeks vättämäks, että 2/3 maalman väestöstä kärs protenn puutetta. Laskelmat ol perustettu ajatukseen,
6. Kuvo 2. Maalman ravnnontarpeen lsäys vuodesta 970 vuoteen 985 U.N.W.F.C.:n (974) mukaan. koko maalma markknaaloodellsel- keh lysmaal % mlj lonna Vlja (mukaan. rehuv.) 2 58 Tärkkelysjuur kasvt 2 Soker, 3entrfug. 2 Soker, e sen}rky. 2 5 Palkohedelmät, pöhknät, dljysemen 2 Vharmekse 2 ledelmäl 2 ha Munat kåla na0 Rasva + öljyt 243 63 46 3 7 25 5 27 20 lo 50 9-2 57 6 2 20 2 / 2 r 2 leskmårn ja yh9eenså 0 20 40 60 80 00 20 - o 3 27 /2 43 75 6 9 _ 427 56 että hmnen tarvtsee gramman protena elopanokloa koht pävässä. Nykyään katsotaan fysologsten tutkmusten perusteella, että 0.6 g/pv ptäs rttää, ja tämäkn suostus ssältää varmuusvaran, ts. se on mtotettu suurmpen ykslöllsten tarpeden ekä kesktason mukaan. Tässä valossa katsovat FAO:n asantuntjat, että protenn puutetta tuskn esntyy, jos hmnen saa rttäväst ruokaa energantarpeen tyydyttämseks (U.N.W.F.C. 974). He korostavat kutenkn, että vakka ravnnon valkuasptosuus olskn rttävä, vodaan kärsä protenn puutetta, jos e saada rttäväst ruokaa. Osa 'ravnnon protensta tulee sllon käytetyks energanlähteenä ekä protenn ertystehtävn. Nden hmsten luvun, joden ruoansaant on rttämätöntä, arvodaan v. 970 olleen 460 mlj., mutta tähän lukuun evät ssälly Aasan suunntelmatalousmaat.
7. Non neljännes hmsstä kuuluu nuorn lapsn, vanhuksn ja odottavn ta mettävn nasn, jotka tarvtsevat ylmääräsä protenannoksa. Nden luvun kehtysmassa v. 985 arvodaan olevan n. 930 mlj., ja jos ylmääränen päväannos on 300 g matoa, nousee vuotunen lsätarve 53 mlj. tonnn. On lmestä, että. tetty määrä elänprotena on hyödyks myös mulle hmsryhmlle, koska se parantaa vljaprotenn bologsta arvoa. Koteläntuottessa vodaan protenn katsoa olevan tärken anesosa, koska energaa vodaan saada melkosest halvemmalla musta lähtestä. FAO:n selvtysten mukaan e ravntotlanne maalmassa kokonasuudessaan ole vme vuoskymmennä ollut hekkenemässä, vaan ruoantuotannon kasvunopeus vv. 962-72 ol 2.7.%/v., kun väestönkasvun nopeus ol.9 %/v. Jäljelle jä sten 0.8 %:n lsäys vuotta ja henkeä koht. Tlanteen lohdullsuutta hekentää se tosasa, että lukujen suuruusjärjestys monssa kehtysmassa on pänvastanen. Nden nettotuonttarpeen vljan osalta arvodaan v. 985 olevan /3 Euroopan nykysestä vljatuotoksesta. Naudanlhan osalta katsotaan aljäämän v. 985 olevan 000 mlj. kg koko maalmassa ja lampaanlhan osalta 2 700 mlj. kg, josta yl 92 % kehtysmassa. FAO:n asantuntjat toteavat, että tuotantoa koskevat ennusteet ovat melkosest epävarmempa kun kysyntää koskevat. Ottaen huomoon, että seuraava mljardraja väestömäärässä saavutetaan nopeammn kun edellnen ja että uusen maa-alojen ottamnen vljelykseen tulee yhä vakeammaks ja kallmmaks, vovat tähänastsn trendehn perustuvat ennusteet olla pkemmnkn lan optmstsa kun varovasa. Mtä ptemmälle eteenpän tahdotaan katsoa, stä epävarmemmaks tulee, että tuotannonlsäys maalmassa rttää pettämään lsääntyneen ruoantarpeen. Nämä näköalat merktsevät lmesest, ette ruöantuotannon edellytyksä Pohjosmassa saa vähentää. Pohjosmaden maataloustuotannon trendejä maalman näkökulmasta Ennen kun srrytään pohtmaan tulevasuuden maataloustuotantoamme bologselta ja luonnonvarojen hyväkskäytön kannalta vo
8. olla hyödyllstä luoda slmäys tähänastsn kehtyssuuntn tlastojen perusteella, jotta saatasn knteä pohja tarkastelulle. Nykyakasten tlastollsten menetelmen mukaset kunnon ennusteet olsvat olleet tovottava, mutta sellasa ol käytettävssä van Tanskasta (ANDERSEN ym., 974) ja Ruotssta (ANON,973), evätkä nämäkään olleet vertalukelposa. Huolmatta henklökohtasesta epäluottamuksestan suoravvasn akatrendehn katson parhaaks käyttää ntä, saadaksen jonknlasen kuvan koko Pohjolan kehtyksestä. Numerolähteenä käytettn FAO:n "tuotanto-vuoskrjaa" vuodelta 972, jossa osa tedosta löyty täydellsnä akasarjona vuodesta 96 vuoteen 972 ja jotkut tedot 5 vuoden keskarvona vuoslta 96-965 ja vuotusna.lukuna vuoslta 970-72 (ta 969-7). Ensmmäsen ryhmän osalta laskettn suoravvasa regressota, jotka koskvat mm. vljatuotoksa ja -satoja. Regressosuorat näyttvät sopvan yllättävän hyvn vuotusn lukuhn, ja nn katsottn perustelluks jatkaa ntä vuoteen 985 ennustetta varten. Tosen ryhmän osalta laskettn vmesten kolmen vuoden keskarvot, ja suora vedettn akasemmasta keskarvosta tähän. Tulokset estetään kuvossa 3-7. Pohjosmaden kokonasvljatuotos (Kuvo 3) näyttää olevan mtätön osa maalman tuotoksesta, ja kun se näytetään tämän kanssa samassa mttakaavassa, e sen vuotusta, lähes 0.5 mlj. tonnn lsäystä pystytä näkemään. Sen osuus maalmantuotoksesta on kutenkn koko ajan sama.2 % ja on sten yl kaks kertaa nn suur kun Pohjosmaden osuus maalman väestöstä seuraavalla vuoskymmenellä. Tämä merktsee, että sato henkeä koht on non kaksnkertanen maalmanlukuun verrattuna. Tämä suhde käy selvemmn lm Kuvosta 4, jossa kakk sadot on lmastu henkeä koht. Nähdään myös, että ero Pohjosmaden ja maalman välllä henkeä koht käytettävssä olevan vljan määrässä nousee koko ajan. Kun lepävljan kulutus henkeä ja vuotta koht on Pohjosmassa non 70 kg, tulee v. 985 jäämään yl 850 kg/henk ventn ta elänten rehuks, el n. 90 % kunkn pohjosmaalasen sato-osuudesta. Tanskassa tämä luku on jo nyt yl 95 %. Medän kansollemme lenee käyttö rehuks paras vahtoehto vähntään 0 vuotta eteenpän, koska se merktsee venttuotteden korkeampaa jalostusastetta ja enemmän työllsyyttä väestöllemme. Ne maat, joden on tuotava
9. vljaa, saavat stä halvemmalla multa taholta, koska maalmanlukukn henkeä koht on 4-5 kertaa Pohjosmaden kulutus. Kuvo 3. Vljatuotosten kehtys Pohjosmassa (P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M). 800 600- #30,4 mlj. 400-200- Noo- 800-965 975 98s lokonastuotos: 026 406 750 E /39 235 299 P,7 7,4 2,9 yt - 600- +64 /74 960 70 (6,7 7.) 75-80 +4,5 mlj.- (7,%) (, 2 %),. 65
0. Kuvo 4. Henkeä koht lasketun vljasadon kehtys Pohjosmassa (P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M). T = Tanska, S = Suom 6-682 ksr/hehk., 2-0- 6-4- 399 kg t l.s4ys 3.8 kg/ L'. kv. P /6.9 kg/v. 20.9 kg/v.5 27-3 kg/v. 960 6 6 ' 70 75 80 85 Kuvo 5 osottaa sadat hehtaara koht. Myös tässä suhteessa on lsäysnopeus suuremp Pohjosmassa kun maalmassa, vakkakaan e prosentuaalsest. Tanskan satotaso on koko ajan runsaast 2000 kg yl maalman keskarvon, kun taas Suomen sadat näyttävät nousevan nopeammn, kuten myös Euroopan. On todennäköstä, että suoravvaset trendt tässä antavat vähän lan rohketa ennusteta, varsnkn jos lannotteet kallstuvat pysyväst ja kasvnsuojeluaneden käyttöä rajotetaan. Koko maalman osalta
. on suhteellnen lsäys vuodesta 970 vuoteen 985 suunnlleen sama 34 % kun väestönkn kasvu. Se e sten rtä elntason nousuun. Kuvo 5. Vljan hehtaarsatojen kehtys Pohjosmassa (P), Eurooppaan (E) ja maalmaan (M) verrattuna. T = Tanska, S = Suom 4.0 - L D 4429 kg/ha E464 kq/ha P448 kg/ha 3.5 - r--.3600 kq/ha 3.0-2.6-2368 kha Lsäys: M 4, kg/v. E' 90,6 kg/v P 69,9 kg/v T 34,4 kg/v 85,8 kg/v - V kdus: P- M 960 3 klha 90 499 kg ha 985 80 kg/m 960 65 70 75 80 86
2. Lhan osalta nähdään tlanne Kuvosta 6. Sen mukaan on lhatuotos henkeä koht Pohjosmassa lähes kolme kertaa nn suur kun maalmassa, ja trendn mukaan ols tlanne v. 985 suunnlleen sama. Absoluuttnen ero lsääntys kutenkn 57 klosta 65 kloon vuosen 97 ja 985 välllä. Maalmanluvun suhteellnen lsääntymsnopeus on tuskn 60 % vastaavasta väestönlsäyksestä. Jos elntaso maalmassa nousee trenden mukasest, löytyy maalmanmarkknolla runsaast tlaa pohjosmaselle lhalle. Suhteellnen lsäystaht maalmassa näyttää olevan suurn spkarjanlhan osalta, ja sama koskee velä suuremmassa määrn Eurooppaa. Pohjosmanen kehtyssuunta on kovn lova lähnnä sen vuoks, että Tanska on ollut vme vuosna pakotettu supstamaan tuotantoaan myyntvakeuksen vuoks. Sanlhan suhteen on kehtys sen sjaan nopeampaa Pohjosmassa kun maalmassa: se tulee nousemaan n. yhdellä klolla / henk / vuos, kun maalmanluku on van 0, kg. On kntosaa todeta, että lsäysvauht on ollut nopenta juur nden lhalajen osalta, joden tuottamseen tarvtaan enten vljaa. On jännttävää nähdä lähmpen vuosen tuotantoluvut sen näkemseks, muuttuvatko trendt vme vuosen protenkrsn seurauksena. Kuvoden 4 ja 5 nouseven vljantuotantotrenden perusteella e oleellnen muutos näytä todennäköseltä. Naudanlhan osalta osottaa Pohjola selväst alenevaa suuntaa, joka on rstrdassa maalman ja Euroopan trenden kanssa. Syy tähän asantlaan selvää Kuvosta 7, joka osottaa mm. madontuotannon kehtyssuunnan. Ne vomatomet, jota pohjosmaden maatalouspoltlkassa on tehty matoyljäämen vähentämseks, osttan seuratuksena vomakkaasta vonvastasesta propagandaaallosta, ovat huomattavast kaventaneet naudanlhan tuotantopohjaa ja sten nostaneet vaskoden ja lhan hntoja. Tätä asaa kästellään lähemmn vähän myöhemmn, mutta tässä yhteydessä vodaan todeta, että maalman lypsylehmäluku on lsääntynyt 5 %:a vuossta 96-65 vuosn 970-72, kun Pohjosmaden lehmäluku on vähentynyt 27.5 %:a. Euroopan luku on pysynyt muuttumattomana. Jossakn mussa maalman osssa on myös suhteellsest parempa edellytyksä madontuotannosta rppumattomaan phvntuotantoon. Ottaen huomoon, että maalman tuotanto henkeä koht nousee trendn mukaan van % / v. ja että
3. Kuvo 6. Er lhalajen tuotos henkeä koht Pohjosmassa (P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M). 00 80- Lhoa yhteenså! Hauta 60- -30 - -20 20 M 5-4 -,...' --... -.., 3-0. a.' s " ö 2.." - 4 0-9.(2> 8-0. er, - 7 6 5 4 2 -m - r> Säpkadd M Lammasfwall KKXXX -20-0 70 80 85 960 80 960 70 85
4. Kuvo 7. Perunan, madon ja munen tuotokset (vas.) sekä lannotteden kulutus (ok.) henkeä koht Pohjosmassa(P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M). P erun4 Fosfor -30 2 2-20 P -0 0-30 -20-2 - Munat 7-YPP, / / / / / -0, -0 960 70 80 85 960 r 70 8:9 es
5. Pohjosmaden oma tuotanto e ole seurannut väestönkasvua, ptäs olla mahdollsuuksa tuotannon lsäykseen lähmpnä vuoskymmennä. Palaten takasn Kuvoon 7 vodaan panna merklle, että maalman matotuotos henkeä koht on laskenut lähes 0.4 %/v. Kokonastuotos on lsääntynyt van 5 %:a kahdeksan vuoden akana, mkä merktss van 9 %:n lsäystä vuodesta 970 vuoteen 985, kun arvotu kysynnän lsäys Kuvossa 2 ol 37 %. On monta syytä shen, ette Pohjosmaden ptäs jättäytyä sen prn ulkopuolelle, joka vastaa maalman väestön madonvalkuastarpeen tyydyttämsestä, joka on halvnta elänvalkuasta ja jonka tuottamnen ertysen hyvn soveltuu luonnonolohmme. Munantuotannon aleneva suunta Pohjosmassa on seurauksena Tanskan vakeutuneesta venttlanteesta 960-luvulla. Markknont on ollut vakeata myös Suomen osalta, ja non kolmannes vuotusesta tuotoksesta on vety vme vuosna melkosn vakeuksn. Maalmankysynnän arvodun lsäyksen valossa, joka vuodesta 970 vuoteen 985 ols 5 % (Kuvo 2), ptäs tlanteen kutenkn vähtellen muuttua, varsnkn kun odotettu tuotannonlsäys samana akana on van 26 %. Ottaen huomoon munantuotannon laajentamsen joustavuuden, jodenkn ulkomaden halvan vljan sekä munen sälytys- ja kuljetusvakeude't, e kutenkaan voda olla varmoja stä, että Pohjosmaat vovat päästä osallsks mahdollsest lsääntyvstä tuotantomahdollsuukssta. Muun Euroopan vomakkaast nouseva trend vttaa shen, että Pohjosmalla tulee olemaan kova klpaljota. Kuvon 7 okealla puolella on jotakn kehtyssuunta myös lannottelle. Kysymys 'on tässä kulutuksesta henkeä koht. Pohjosmaat ovat maalman ja Euroopan yläpuolella typen, kaln, sekä fosforn käytössä ja lsäystahdt Pohjosmassa ovat nopeampa kun maalmassa keskmäärn. Ertysen jyrkkä nousu medän massamme esntyy typen suhteen. On kutelkn todennäköstä, että energakrs tulee hlltsemään nousua, mkä stten hejastuu myös satoennustessa (Kuvot 3-5).
6. Ylesenä johtopäätöksenä kuvosta 3-7 vodaan sanoa, että er ruokatavaroden tuotanto Pohjosmassa lsääntyy nopeammn kun maalman mussa osssa ja että tuotostaso hmstä koht jo nyt on melkosest korkeamp kun maalmassa keskmäärn ja harvon pokkeuksn myös Euroopan tason yläpuolella. Tämä merktsee, ette resursskysymys Pohjosmassa ole ajankohtanen lähmpnä 0-20 vuotena, jos tähdätään van Pohjosmaden oman ruoantarpeen tyydyttämseen. Mellä on kutenkn suura mahdollsuuksa auttaa myös muden maden hmsä, ja resursskysymyksen ajankohtasuus rppuu stä, onnstutaanko kansanvälsest rahotuskysymysten järjestämsessä ruokatavaravennn yhteydessä. Tästä rppuu myös vennn rakenne, ts. olsko vetävä koteläntuotteta va vljaa. Kotelänten bolognen tehokkuus Mantun kysymyksen merktys perustuu suuressa määrn shen, että kotelämet muodostavat ylmääräsen renkaan ravntoketjussa, nn että ana menetetään jotakn alkuperässtä luonnonvarosta, kun nden annetaan mennä kotelänten kautta. Kotelänten tehokkuutta resurssen hyväks käyttäjnä vodaan tarkastella energan ta valkuasen hyväkskäytön ta myös pnta-alan hyväkskäytön kannalta. Kotelänten pääasallnen arvo ravtsemuksessamme on snä, että ne antavat korkea-arvosa proteneja, jota tarvtsevat kaken käset hmset. Sen vuoks on protenn hyväkskäytöllä suurn melenknto. Kuvossa 8 havann;dllstetaan jodenkn tutkjoden tuloksa, jotka koskevat er kotelänlajen tehoa valkuastuotannossa. Esm, seuraavat johtopäätökset vodaan tehdä kuvosta: On vakeata löytää yl 40 % hyväkskäyttöastetta mstään koteläntuotannon muodosta. Paras valkuashyötysuhde saavutetaan nautakarjan madontuotannossa, jossa vodaan päästä 35 %:n 6000 matoklon tuotostasolla, jos otetaan huomoon karjan uudstamskustannuksetkn. lman nätä on vastaava luku melken 40 %. Hyväkskäyttö rppuu tuotostasosta. Madontuotannossa se nousee n. %-yksköllä jokasta 500 klon tuotoksen lsäystä koht. Sanlhan tuotannossa merktsee megakalorn vähennys
7. Kuvo 8. Valkuashyötysuhteet koteläntuotannossa er tutkjoden mukaan. Elänten uudstus mukaanluettuna. (Luvut Norrman'n tulosten lopussa lmottavat väkevän valkuasrehun %-osuuden).7boanomuoto Mato. 40oo kg/v. 5.000 kg/v 6000 kg/v. "kk *lha Naudanhha, moll Majaper. juotloras. jt7=-: tseuuclst. PePerson Olsson /966.4Ws 964 ---.3 ~rkka/. re Sron 957 llvdukn 974 Norrman 975 Sanlha, 72u a/nnjr9 ] :3 45 ''''t; Broler, :al: fef.,3 65 vonnaper 6 nw/.43 Muna, lanaper. (60%mun) J 35-40 vornaf#.(9o% mun) 'kalu Lampaanhha loh. 0 20 0 20 0 20 Holmes, 970 ----- 0-5 # 25 8 25 rehuntarpeessa kasvukloa koht runsaast %-ykskön parannusta hyväkskäytössä, ja brolertuotannossa yl 2 %-ykskön parannusta. Munjakanolla lsääntyy tulos n. 3.5 %-yksköllä, kun munnta-% nousee 60:sta 80:aan. Myös naudanlhan tuotannossa lsääntyy hyväkskäyttö vomaperäsyyden mukana, mutta teurastusän noustessa se hekkenee. Munan- ja brolertuotannon ollessa vomaperästä vodaan lähestyä 30 %:n hyväkskäyttöä. Protenn hyväkskäyttö naudanlhan tuotannossa on merkttäväst hekomp kun madontuotannossa. Naudanlhan tuotanto tapahtuu paremmalla valkuashyötysuhteella madontuotannon ohessa kun tseuudstuvassa lhantuotannossa. tseuudstuvan naudanlhan tuotannon valkuashyötysuhde on non /4 madontuotannon valkuashyötysuhteesta.
8. On syytä todeta, että koteläntuotteden protent sulavat mahossamme täydellsemmn kun kasvprotent, ja nllä on korkeamp bolognen arvo. Näden kahden tekjän johdosta tulee 80-00 % koteläntuotteden protensta käytetyks hyväks hmsellä, kun taas vastaava arvo vljan ja perunan protenella on 45-47 %. Protenn laatu paranee sten huomattavast, kun se kulkee kotelänten läp. Tonen asa on-mattavuus. Kästyksen energan hyväkskäytöstä koteläntuotannossa antaa Kuvo 9. Sen antama kuva e kovn paljon pokkea Kuvon 8 valkuashyötysuhteesta antamasta kuvasta. Kuvon 9 pylväden katkovvotetut osat koskevat muuntokelposta kalora koht laskettuja hyötysuhteta, kun taas pylväden perusosat tarkottavat prosentteja bruttoenergasta. Sanlhan tuotannon suhteellnen tehokkuus on suuremp energan kun valkuasen suhteen, kun taas spkarjan tuotannossa asa On pänvaston. Kuvo 9. Energahyötysuhteet koteläntuotannossa er tutkjan mukaan. Elänten uudstus mukaanluettuna. (Huom. Käytettyjen kaloroden hnta vo olla erlanen er elänlajella) 7Jonnlomuoo Petersson 965 aarre 960 Red 970 Holmes 970 Hvdslen 94.t nlo 4000 kg/vuos 5000 kg/vuos ' 6000 'kg/vuos /Tato, lha Vaurlanlha, moll laajaper. juoloven vomaper. &nuorn?. Sanlha, laajaper ((2 Ma/ kg) vomaper (9 rtko/k9) =----] Broder, laajaper. (0 ma/kg) Vornaper. (6 Plko/kg) =3. /lung laajapg0,4 mun ".:. v nap0 x mon), --- lan Lnmpaanlhe - f loh 0 20 0.20 0 20 0 20 0 20 33 ::-..';
9. Energahyötysuhteen merktys on luonnollsest vähäsemp kun valkuashyötysuhteen, koska energaa vodaan tavallsest saada halvemmalla musta lähtestä, ja koska koteläntuottesta saadulla energalla e ole erkosarvoa, elle oteta huomoon von lyhytketjusa rasvahappoja ja rasvalukosa vtamneja. Nltä osn kun kotelänrasva on peräsn rehusta, jota hmnen e muuten vo käyttää hyväks, on kutenkn koteläntuotteden energaosakn huomon arvonen resurssen käytön kannalta. Tämä. vo olla ertysen tärkeätä omavarasuuden kannalta nssä tapauksssa, jossa maahan tuodaan ravntorasvoja. Kolmas tarkastelutapa on lmasta tulos pnta-alaa koht, kuten on tehty Kuvossa 0. Vodaan nähdä, että madontuotanto sekä spkarjantuotanto ovat verraten klpalukykysä valkuastuotannossa, mutta vähän huonompa energan tuotannossa, jossa vehnä ja peruna antavat paljon suurempa tuotoksa. Naudanlhan tuotanto jää melkosest jälkeen madontuotannosta sekä valkuas- että energatuloksssa hehtaara koht, mutta ensnmantun hyötysuh- Kuvo 0. Valkuas- ja energasadot hehtaara koht er tuotantomuodossa. 75ole Snmalanen Soja klasss6orehu Mss Ohra Vehat Peruna Mato Valkuasta kg / ha Energa Nal /h CATRON 967 0LME3, 970 76-, 974 HOLMES, 970.EN 974 /. 3: ::, * L _ = 2- Broder ] Munat = 3 3 sanlhtt 3 ] a Haudanlha 3 4 s '.. s. Lampaanlha,... 2 4 6 0 2 4 6 0 /0 20 0 0 00 20 kg 00 09 M009 moo aad loop mm * PRESTMEGGE (/M). e laduna stsatuoknla, e uudsk vomaper. nurmtot. lunlunlad. 2. tnyds ladun lunturladun uudst. rnuk.
20. detta peltohehtaara koht vodaan parantaa käyttämällä hyväks tuntur- ym. latuma, jota e voda käyttää muulla tavalla. Sama koskee lampaanlhan tuotantoa. Pohjosmaat ravnnon lähteenä Kuvo, joka osttan on laadttu kästyksen saamseks Pohjosmaden ylkapasteetsta ruoan tuottajna, antaa myös kuvan koteläntuotannon suhteellsesta merktyksestä. Nähdään, että Pohjola nykysn tuottaa kaks kertaa nn paljon elänvalkuasta kun sen oma väestö tarvtsee uusmpen normen mukaan, kun taas sen energantuotanto koteläntuotteden muodossa on runsas puolkas pohjosmaalasen energantarpeesta. Vodaan myös nähdä, että lha ja mato ovat suurn prten yhtä tärketä sekä energan että protenn lähtenä Pohjosmassa, kun taas munen merktys on vähäsemp. Madon osuus näyttää kutenkn vähenevän vmesten vuosen trenden mukaan. Tätä e voda ptää järkevänä pohjosmasssa olosuhtessa. Vljan suur yltuotanto lttyy koteläntuotantoon, koska suur osa vljasta käytetään kotelänten rehuks. Koko maalman osalta on energayltuotanto vljan muodossa suhteellsen vaatmatonta, nn ette paljoakaan jää yl rehuks. Kuvo vahvstaa kästystä, ette resursskysymys ole ertysen ajankohtanen Pohjosmassa ekä todennäkösest kymmenenkään vuoden kuluttua, elle maalman ostokyky oleellsest lsäänny. Tlanne vahtelee luonnollsest er pohjosmaden välllä, mutta tällasessa pohjosmasessa kongressssa lenee lupa tovoa, että Pohjosmaat vovat löytää tetä tlanteden tasottamseen. Vodaanko rehuvalkomaa muuttaa Verrattaessa er kotelänlajeja resurssen hyväkskäytön kannalta on tärkeätä ottaa proten- ja energahyötysuhteden ohella huomoon myös se, mllasta rehua ne tarvtsevat ta kykenevät muuntamaan syöntkelposks tuotteks. Ravntoa ' tuottaven kotelänten tehtävähän on peraatteessa jalostaa
2. 0 0 0) 0 0 0. 0 (3 0 valkuasen suhteen. ( Tarve / henk./vuos: 5 kg va lkuasta.) 4:z> Cel Vlja " Peruna 9 5 - ft- - te, C + -" --... Q3..-.t--J L.Mhml.ra:
22. sellasta anesta, jolla e ole parempaa vahtoehtosta käyttöä. Keskenen kysymys on sten, mten suuren osan rehusta täytyy 0a vljaa ta erkosen väkevää valkuasväkrehua, jota hmnen vos syödä suoraan. Kuvossa 8 ol jotakn NORRMANn (975) laskema lukuja, jotka osottvat väkevän valkuasrehun osuuden er tuotantomuodossa. Luku vahtel 8:sta 65:een. Alemp luku kosk nuoren naudanlhan tuotantoa ja korkeamp brolern tuotantoa. Lsäks tarvtaan brolern tuotannossa samon kun myös munan- ja sanlhantuotannossa tavallsta vljaa, nn että väkrehun osuus rehusta nousee käytännöllsest katsoen 00 %:n. Kysymystä vodaan lähemmn tarkastella Kuvon 2 avulla, joka kuvaa tlannetta Suomessa v. 974 ja perustuu valton valkuasrehutomkunnan laskelmn. Tämä tomkunta jako kotelämet kolmeen ryhmään: (a) nautakarja, lampaat ja hevoset, (b) ska, spkarja ja nuoret vaskat, sekä (c) turkselämet ja kalat. Rehutkn puolestaan ol jaettu kolmeen ryhmään, nmttän kotmasn perusrehuhn, teollsuusjättesn ja tuontväkrehuhn. Nähdään ensnnäkn, että pääosa suomalasten kotelänten energaja protentarpeesta tyydytetään kotosen perusrehun avulla, varsnkn 'vljan ja nurmkasven. Ensmmäsen elänryhmän energaruoknnasta muodost tämä rehuryhmä lähes 94% ja protenruoknnasta lähes 92 %. Teollsuusjätteet merktsevät van n. 3 %. Tuontväkrehujen osuus energasta ol runsas 3 % ja protensta vähän yl 5 %. Tosen elänryhmän osalta tyydytt ensmmänen rehuryhmä 56 %, tonen 2 % ja kolmas lähes 23 % energatarpeesta ja vastaavast 35, 27 ja 38 % protentarpeesta. Ensmmänen rehuryhmä ol ' lähes yksnomaan vljaa, joka yhdessä tuontväkrehun kanssa merkts non 78 % energaruoknnasta ja 72 % protenruoknnasta. Kolmannelle elänryhmälle merkts tuontrehu suhteellsest enemmän kun tavallslle elänryhmlle. Melken vdesosa tuontrehun protensta men tälle elänryhmälle.
2 3. M,s ko, spkarja, alle 3 kk wskat nautakarja, Qmpaat, hevoset e -... -z4 n2r (Cr rty C.«-4-.., ::, -,... z,... e.,.c -r... -...%",,,.-r -e...,.$) (.0 -.* kfå ;&, --;,; $...- ft?:,..,, 0"..0 CO 4-, --.% ^..- ',") 0.- - -,"-?..----?,4)..* * OBE, r- r - 'WO'':: - r -.,, e,,....,,.,s 04,,,,,?,,,,, 0\D C,'-'4"':).,,-)c 0` (< >c,.2, n't,--'0 cv cv,-. cs k,-,--,:n...,,,,, 5?., u 0' C..) `--,0 r `4,. ("4' C=. -Yo.,,..nt'sn'cr....z-,.,en'.-kr,'..n -...4.. ' `.\ ' e., cr, <-... c t 0E CEE! rr7!j..',.»,;;,,s:',~x.'...;),c) N -..- nr). C.,-2,- ks,.. t.. n.. -...,.3".0 '' '' TT "-- - - ce0 -*. <0 N /4. ',. c.-) N-j Cs4 "Z) C''' _,'=>,, l:.,-`<..) -::::,-..-,,s,... k.,...c;b:co n-jt.,,,:,,,:c.,-,.:... ".4- - C:=',_ c.< N 7:-.::' - N N-3 9 N '- ko N c-,,.4.. DEE '-.--, ----.a, ---,... -4.,.. 4,... «:7 c,d.,..,... S c ',:7 --g z,... 4... -...--..-. CZy :..,... ' -... Q) g :,..,,-... -.:-, ---. C2,,, -... ( p, 0E r r - rm gnq rrrrn PEN en.4..... or ro. - :. e..--,,3-4.. -7 -;.cn -.:,...:,,-.; -:..-..% mm (-5. cm ' - 2,--- )- 5: -Z 0 c er Q.) -..- -. ' -,;, -,, -..c.?-.- ''...,. :...-:, -......5... -:-:,,., >, zs o, -. >.2 ;--::..--,...9 w, 8 cet.,, ---.c.... :,... -......,,...,.3.--"; _,......?... 8'.) '''' +.?:. 'Cr.4.Y. : -..Y, 0 :.,. ----.,.., L 0.."...... o c'd V-...,'.''' \.--..:. ' CC)
24. Kaks tärkentä tovomusta, jotka vodaan esttää Kuvon 2 tlanteen suhteen, ovat () rehuntuonnn tarpeen vähentämnen ja (2) kotosen vljan rehuks käytön vähentämnen. Molemmat tovomukset votasn suurn prten täyttää lsäämällä märehtjöden tuotantoa yksmahasn elämn perustuvan tuotannon kustannuksella. Vakka tämä ptkällä tähtäyksellä voskn olla perusteltua, e asa kutenkaan ole nn yksnkertanen. Märehtjöden tuotannon tehostamnenhan merktsee lsääntyvää väkrehun käyttöä, ja nn onkn väkrehu-% säännöllsest noussut esm. lypsylehmen ruoknnassa kakssa Pohjosmassa ja on nyt ylesest n. 50 %. Vljan vljelyä on ollut helpomp konestaa kun nurmrehun, sen kästtely on vähätösempää, ja vljasatoja on votu lsätä nopeammn kun nurmsatoja. Markknontvakeuksen vuoks e ole votu lsätä madontuotantoa, joka ols bologsest tehokkan ja terven tapa tuottaa elänvalkuasta, ja nn e ole ollut muta vahtoehtoja lsääntyneden vljasatojen hyväkskäyttöön kun lhantuotanto. Lhantuotannossa taas Ovat yksmahaset sat ja lnnut tehokkaampa kun nautakarja ernomasen skävyytensä vuoks. Olen kerran laskenut (MAJALA, 968), että broleremo tuottaa vuodessa 50 kertaa oman panonsa teurasvalmta jälkeläsä ja että emakko lsääntyy 2-kertaseks, kun taas lehmä tuskn yhdenkertasest. HVDSTEN (975) puolestaan on laskenut, että lhatuotos hehtaara koht on 830 kg brolerlla, 620 kg salla, 420 kg lampaalla ja 380 kg naudalla. Naudanlhan tuotannon klpalukykyä vljellyn maan hyväkskäyttäjänä votasn LENn (974) mukaan lsätä antamalla nuorten. nautojen käydä tunturlatumlla ta mulla luonnonlatumlla, jota e voda vljellä, mutta sllonkaan se e yltä sanlhanta munantuotannon pnta-alatehokkuutta, ja brolertuotantokaan e jää paljoa sen jälkeen. Nuoren naudanlhan tuotantoa rajottaa ratkasevalla tavalla madontuotannon svutuottena käytettävssä oleven vaskoden luku, ja tämä lukuhan on vomakkaast vähentynyt Pohjosmassa vme akona, ja pkkuvaskoden hnnat ovat monnkertastuneet. tseuudstuvassa naudanlhan tuotannossa jää bolognen tehokkuus melkosest huonommaks kun svutuotevaskkohn perustuvassa nuoren naudanlhan tuotannossa, ja nn se e vo saada suurta käytännön merktystä pohjosmasssa olo-
25. suhtessa ja on myös ptkällä tähtäyksellä kyseenalasta resurssen hyväkskäytön kannalta. On kutenkn syytä selvttää, mten paljon er Pohjosmassa löytyy sellasa maa-aloja, jota e voda käyttää hyväks muulla tavalla kun laajaperäseen lhantuotantoon phvrodulla ta lampalla. Nn kauan kun Pohjosmassa on huomattavaa vljan yltuotantoa ja maalmassa lsääntyvää lhan kysyntää e voda tehdä mtään hyötyä yhteskunnllemme koettamalla vapautua vljaa syövstä kotelänlajesta. On hyvn vakeata sanoa, mten kauan nykynen kehtys jatkuu, mutta tarvtaan varsn vomakkata maalmanpoltkan ja -talouden muutoksa, jotta oleellnen tlanteenmuutos tapahtus ennen vuotta 2000. On tuskn järkevää tarkotuksellsest vähentää yksmahasn elämn perustuvaa koteläntuotantoa sen vuoks, että ne syövät samanlasta ravntoa kun hmnen. Pänvaston on arvokasta ptää ruoantuotantoresursst nn täydessä moblsaatovalmudessa kun mahdollsta sen kysynnän avulla, joka nälle tuottelle on maalmassa olemassa. Tuotannon lopettamnenhan vodaan tarvttaessa tehdä nopeast ja helpost, mutta sen jälleen elvyttämnen vo vaata ptkän ajan. Vmeks sanottu koskee velä suuremmassa määrn madontuotantoa, mnkä vuoks ols järkevää pyrkä sälyttämään anakn nykynen tuotannon laajuus Pohjosmassa. Sen sälyttämstä vodaan varmstaa osttan tyydyttämällä runsauden yhteskunnan naudanlhan kysyntä lypsykykysten rotujen avulla. Tonen tärkeä tomenpde ols edstää matotuotteden markknonta jo nyt srtymällä kansanvälsest valkuashnnotteluun rasvahnnottelun ohella ta sjasta. Onhan merkllstä puhua protenn arvosta ja protenn puutteesta, jos e stä makseta. Mtä enemmän madon hntaa srretään rasvasta valkuaseen, stä paremmaks tulee matorasvan klpalukyky muta rasvoja vastaan, ja nn helpottuu rasvantuonnn karttamnen. Madonvalkuasen osalta ptäs olla tlaa hnnrannousulle, koska se nykysn on ehdottomast halvnta elänvalkuasta. Yhteskunnan asenne matorasvaa kohtaan vos tulla myöntesemmäks, jos tuls enemmän tunnetuks, että proten- ja rasvaptosuudet ovat 60-prosenttsest samojen perntstekjöden säätelemä ja että vastaavat tuotokset
26. ovat 80-prosenttsessa pernnöllsessä vuorosuhteessa keskenään. Teto stä, että rttävä lehmäluku helpottaa halpojen vaskoden ja sten halvan naudanlhan saanta, vos auttaa lsäks. Nämä pernnöllset ja taloudellset yhteydet ovat huomon arvosa hntapoltkkaa suunnteltaessa. Madon melekkyyden jälleenhyväksymsen pävttäsessä ravnnossamme e tarvtse merktä mtään oleellsta vähentymstä yksmahasten elänten käytettävssä olevan vljan määrässä, koska on nn suura mahdollsuuksa lsätä jätetuotteden käyttöä, kuten esm. oljen, jonka ravntoarvoa nykysn vodaan kohottaa ympärstöystävällsen lpeäkästtelyn avulla ja josta van 7-8 % käytetään nykysn Suomessa hyväks, sekä lsätä satotasoa nurmvljelyssä. Kokeden mukaan ptäs voda saada 6-7 tuhannen rehuykskön ja 500 raakavalkuasklon hehtaarsatoja nurmlta, kun keskmääränen henäsato suomalasessa käytännössä on 970-luvun alussa ollut tuskn /4 nästä luvusta. Märehtjöden valkuaskysymys on sten Suomessa peraatteessa ratkastu ns. vhreän lnjan avulla, ja rehuvalon väkevömseen tarvttavan vljan e tarvtse olla kovn valkuasptosta. Kun väkrehu tässä tapauksessa on tuotantorehua, on sen hyväkskäyttöaste sekä valkuaseen että energaan nähden 50-70 %. Nämä ovat nn korketa lukuja, ette ole ahetta vättää, ette vljaa ptäs käyttää lehmen rehuna. Eräs lsänäkökohta, joka vomakkaast puolustaa vljan käyttöä sekä märehtjölle että yksmahaslle elämlle Pohjosmassa, on se, että suuret osat vljasadosta jonakn vuosna ovat huonolaatusa. Hyvnäkn satovuosna on tapana tuoda lepävljaa kotmasen vljan levontaomnasuuksen parantamseks. Tarvtaan sten ensn tomenptetä teollsuuden ja kuluttajen puolelta ennen kun kannattaa lopettaa tuotanto vljaasyövllä kotelämllä. Se, että vljasato sllon tällön epäonnstuu laadullsest, aheuttaa sen, että täytyy käyttää onnstunetakn satoja rehuna, jotta -sälytettäsn elämet huonojen vuosen varalta ja jotta käytettäsn hyväks tlan rakennus- ja hmsresursseja.
27. Se, ette Suomessa enää ole puutetta protenrehuvarosta märehtjöden ruoknnassa, johtuu osttan myös mahdollsuudesta käyttää ureaa typplähteenä. Valkuaskysymyksen ratkasu puolestaan on tehnyt mahdollseks käyttää uusa energalähtetä, jolla on alhanen valkuasptosuus. Tarvttaessa votasn lsätä perunan ta rehujuurkkaan vljelyä, jotka molemmat antavat suura rehuykskkösatoja. Yksmahaslla elämllä on velä valkuasongelma jäljellä, ja vodaan sanoa, että mkäl ylpäänsä halutaan puhua resursskysymyksestä Pohjosmassa - ta anakn Suomessa - koskee se lähnnä yksmahasten elänten valkuastarpeta, e märehtjöden ekä hmsten. On kutenkn mona sytä tovoon myös tässä, koska on nn mona vahtoehtosa tetä kuljettavana. On jo votu alentaa elänten valkuasnormeja, löytää vljalajkketa, jolla on korkea valkuas- ta lysnptosuus, on kokeltu ja alettu valmstaa ns. ykssoluproteneja, löydetty rstkukkasa öljykasvlajkketa, jolla on alhanen erukahappoptosuus, jne. Ertysen kntosa ja ajankohtanen medän pohjosmasssa olosuhtessamme on Tuohomehu, joka vodaan mekaansest purstaa nuoresta ruohosta suhteellsen yksnkertasn varusten sten, että jäljellejäävä massa velä soveltuu märehtjöden rehuks. On tovottavaa, että tämän mehun kästtely- ja sälytysteknkat votasn ratkasta muutamen vuosen kuluessa, koska tämä teks mahdollseks yksmahasllekn elämlle osallstua vhreän lnjan hyväkskäyttöön. Tlat, jolla ykspuolnen vljanvljely on kytkettynä san- ta spkarjantuotantoon, vosvat sten lyödä kaks kärpästä yhdellä skulla, nmttän saada ratkastuks elänten valkuaskysymyksen ja vljelykerron vaatmen nurmen hyväkskäytön. Elänaneksen valnta ja käyttö Elänaneksen valnta vo olla tärkeätä resurssen hyväkskäytölle myös mussa suhtessa kun valtsemalla märehtjöden ja yksmahasten elänten kesken ta madontuotannon ja naudanlhan tuotannon välllä. Ruohoa syövnä elämnä vodaan ajatella
28. nautakarjan lsäks myös lampata, vuoha ja kaneja. Lampaat ovat kntosa sks, että on suura rotueroja vuonuekoossa, jolla vuorostaan on suur vakutus bologseen tehokkuuteen. Lampaanlhan tuotannon tehokkuutta koskevssa laskelmssa on tavallsest lähdetty lkkeelle varsn alhassta kartsaluvusta. Esm. BLAXTER (968) on kutenkn laskenut, että rehuntarve rasvatonta lhakloa koht alenee suurn prten puoleen, kun kartsoden luku nousee yhdestä kolmeen. Lsäks on lammas hyvn monpuolnen elän, joka vo tuottaa pats lhaa myös vllaa, turkksa ja matoa. Toselta puolen se vo käyttää hyväks luonnonlatuma. Vuoha on pohjosmassa käytetty madontuotantoon, mutta nden klen hyväkskäyttö lhantuotannossa vos lsätä nden klpalukykyä. Erkosuuksna, jotka joskus vovat tulla vakavan keskustelun kohteks, vodaan manta hanhet, hrvet ja metsot karkearehun käyttäjnä. Joku on laskenut, että hanhet vovat tuottaa yl 3 kertaa nn paljon protena ja energaa samalta latumelta kun lhamullt. Hrvllä on huomattavast paremp hedelmällsyys kun naudalla, ja ne vovat lmesest käyttää hyväkseen vaatmattomampaa rehua kun lehmä. Metsollakn on hyvä kasvukyky lman vljaa. Phvlehmen ja lampaden samanakanen laduntamnen on jossakn massa osottautunut tehokkaammaks latumen hyväkskäytöks kun kummankn lajn erllnen laduntamnen, koska lampaat ovat ptäneet lehmen latumen kunnossa. Ols kntosaa tetää, päteekö tämä myös pohjosmassa. Yleensä on syytä tutka, mtä mahdollsuuksa laajaperänen kotelänhoto antaa tähän ast vljelemättömen maa-alueden ja metsen aluskasvllsuuden hyväkskäytössä, vakka e sellasta tuotantoa vakavast tarvttaskaan lähmmässä tulevasuudessa. E tuls myöskään unohtaa rotujen ja lajen ssäsen jalostuksen mahdollsuuksa rehunkäyttökyvyn parantamsessa. Kokeet er massa ovat osottaneet, että lehmän madontuotantokyky ja rehuhyötysuhde ovat 80-90 -prosenttsest samojen geenen' säätelemä, ja suunnlleen samanlasa tuloksa on saatu lhaa tuottavlla naudolla, solla ja brolerella. Tuotantokyvyn jalostuksessa saavutettujen edstysaskelen ptäs sten olla
29. hejastunut rehunkäyttökyvyssä. Pernnöllnen edstymnen lehmen madontuotantokyvyssä Suomessa vmesten 60 vuoden akana vodaan varovast arvoda 45 %:ks, ja kun rasvaptosuuskn on noussut, on valkuasen tuotantokyky noussut non 50 %:a. Tämä merktsee, että valkuastuotokset lehmää koht ovat pernnöllsest parantuneet yl 40 klolla, mkä Suomen nykysessä lehmäkannassa merktsee yl 30 mlj, kloa arvokasta elänvalkuasta vuotta koht. Suomen lehmäkannan vähentymnen vmesten 0 vuoden akana on merknnyt n. 5 mlj. valkuasklon menetystä vuodessa. Pernnöllnen edstymsnopeus on vme akona yhä parantunut ja tarjoaa sten huomattavan tekjän resurssen hyväkskäyttöä kehtettäessä. SYRSTADn (974) mukaan vo 6000 matoklon pernnöllsen tuotantokyvyn omaava Kuvo 3. Matotuotos lehmää koht Pohjosmassa (P), Euroopassa (E) ja maalmassa (M). T= Tanska, S= Suom, N= Norja, R= Ruots 6 kakk lehmä,- ed pohjosmaden arkkalulehmät 4 3570 4.5.2070 N 4.4 4.3 4 2 4. 4.0 960 0 80 85 960 70 BO 3.9 85
30. lehmä tuottaa 5000 matokloa 450 kg penemmällä väkrehumäärällä kun lehmä; jonka täytyy käyttää koko kapasteettnsa 5000 klon tuotokseen, ja karkearehun kulutus vo olla sama. Lehmen tuotostason nykynen kehtystaht Pohjosmassa nähdään Kuvosta 3. Non puolet stä vodaan katsoa pernnöllseks. Esmerkknä skapuolelta vodaan manta, että skamme tarvtsevat nyt n. 60 kg vähemmän rehua normaaln teuraspanon saavuttamseen kun 5 vuotta stten. Mljoonalla teurassalla tämä merktsee 60 mlj. vljaklon vuotusta säästöä. Brolerlla tarvtaan nyt van puolet stä rehumäärästä lhakloa koht kun 940-luvulla. '8 Tarkasteltaessa kotelänten tehtävä tulevasuuden maataloustuotannossa on syytä todeta, että kotelämä käytetään monn muhn tarkotuksn ruoan'tuotannon ohella. Ne tuottavat vllaa, nahkaa, karvoja, turkksa, lanolna, gelatna, luuta, sarvesanetta, suola, suona, hormoneja, rokotteta, lantaa jne., ja ntä vodaan käyttää urhelu- ja seuratoverena, jotka antavat vhtysyyttä ja psyykkstä terveyttä. Kasv'nvljelyn mahdollsuuksa Palata ksemme kasvnvljelyn tulevasuuden näkymn näytetään Kuvossa 4 hehtaarsatojen kehtys Pohjosmassa tärkemmllä vljalajella. Nähdään, että lsäystaht vahtelee lajen ja maden välllä. Tanska on jo varhan päässyt korkealle satotasolle, kun taas mulla malla on enemmän tehostamsmahdollsuuksa jäljellä. Trenden mukaan ols tettyjä mahdollsuuksa tehokkaampaan resurssen hyväkskäyttöön vahtamalla vljalajeja, mutta on luonnollsest mona muta tekjötä, jotka määräävät kehtyksen.
3. Kuvo 4. Er vljalajen hehtaarsatojen kehtys Pohjosmassa. T= Tanska, S= Suom, N= Norja, R= Ruots, P= Pohjosmaat 6-4 3 Vehn å..4, Alk, s o' A t..! t, / lr,...,...k.,, o u Rus-, - 5 _ 4 3 2 Ohra T 58 kg/v S 9 kglv N 96 kg /v R 86 kg/v P 95 kg/v P» ura t 67 kg/v S 70 kglv N - R 96 kglv P y 66 kg/ 2. 0. 5 4 r P r- gr-* R'--3-.: P. V,.a. _ 4. n,.,, P 2 k< T 5 kgh r 2 kg/v S d 9 k g/v. S 9 kg/u N 64 N kg/, 9 kglv - R 45 kg/y R 70 kg/y p 3 5 kg/v. P 68 kglv 0,.. 960 80 960 7 8 (..,,.. 3
32. Energan ja lannotteden saant Tärkeä edellytys tähänaststen trenden jatkumselle on, että on käytettävssä lanno.tteta ja energaa. Kuvo 5 osottaa ravnnontuotannon kehtyksen tapahtuneen sten, että tarvtaan yhä enemmän ulkopuolsa kaloreta yhden ruokakalorn saamseks. Energatlanne Pohjosmassa e tostaseks ole tovoton, varsnkn jos vodaan löytää hyvä kaupparatkasuja Norjan öljyn hyväkskäyttämseks. Lannotteden osalta lenee'pohjosmanen omavarasuus vakenta kaln suhteen. Kuvo :5. Kaloroden kulutus er ruoka-aneden tuotannossa USA:ssa STENHART ja STENHARTn (974) mukaan..20 kaukokakstus phvntuoknto tarhassa kanvalkuastvse phvntuotunto latumella Voma per. munantuo madonuoank alumelk lakaper. munanud. vomape assnuo. SojanhJo., perunan Juot. 900 0 2.0 30 40 50
33. Huomota bologsn tekjöhn hntapoltkassa Haluan knnttää huomota myös maataloustuotantomme suunnttelun vakeuteen yksstään taloudellsten tekjöden, varsnkn maalmanmarkknahntojen perusteella. Esmerkknä näden epävakasuudesta nähdään Kuvossa 6 jodenkn maataloustuotteden venthnnat vme akona. Taloudellset tekjät ovat ertysest estäneet järkevän kehtyksen valkuasrntamalla. En ole vonut välttää stä kästystä, että tarvtaan sekä ssä- että ulkopolttsa, bologsn pohdskeluhn perustuva päätöksä järkevän tavotteen saamseks esm. nautakarjan tuotannolle, joka vuorostaan vakuttaa oleellsest ja monpuolsest elntarvkehuoltoon suurssa osssa maalmaa. On meletöntä kavata sellasten tavaroden lsääntyvää tuotantoa, josta e mtään makseta. Kuvo 6. Jodenkn maataloustuotteden venthnnat vuosna 97-74. 6-97 92 973 94
34. hmsresurssen hyväkskäytön näköaloja Eräs kntosa puol resursäkysymyksessä on nhmllnen tekjä. Ylenen- pyrkmys on yrttää tulla tomeen lman ruumllsa ponnstuksa tuotantoelämässä, mutta vapaa-akana poljetaan jopa polkupyörää, joka e lku mhnkään. On erlasa vapaaajan ongelma, jotka aheuttavat epävhtysyyttä ja härötä yhteskunnassa, ja yhä enemmän energaa kuluu tarpeettomn tavarohn. Näden saamseks vaadtaan yhä suurempa palkkoja, jotka tekevät mahdottomaks kehttää mtään tomntaa tulevasuutta varten. Asaa vakeuttaa velä se tekjä, että yrttäjän maksettavat sosaalkulut rppuvat lähes kokonaan työntekjöden luvusta. On vakeata nähdä, mten vodaan käyttää hyväks nhmllsä resursseja tulevasuudessa, ja kutenkn nämä kuuluvat uusutuvn luonnonvarohn'. On tovottava, että nuoremp sukupolv ymmärtää asan paremmn kun medän hullu akakautemme. Johtopäätökset Yhteenvetona vodaan todeta, ette resursskysymys todennäkösest ole vakavan ajankohtanen Pohjosmassa lähmpnä vuoskymmennä, koska tuotamme enemmän kun tarvtsemme ja koska maalmassa tarvtaan tuotteta. Mellä on jo nyt moblsotuja resursseja maalman muden osen auttamseks, ja jäljellä on huomattava käyttämättömä resursseja. On mona mahdollsuuksa pohjosmasen maataloustuotannon edelleen tehostardseen, ja tuotanto tulee todennäkösest olemaan kotelänvaltasta myös snä tulevasuudessa, jonka näkemseen on edellytykset. Suurmman aheen pessmsmn antaa hmnen tse, mutta myös tässä suhteessa on syytä luottaa nuorsomme tervempään osaan.
35. KRJALLSUUSLUETTELO ANDERSEN, F., HANSEN, H.P., PLGAARD, P. & STRYG, P.E. 974: Dansk landbrug 985? Okon. nst. Vet. o. LandbohOjsk., KObenhavn, 384 s. ANON. 973. Långsktga prognoseberåknngar för de vktgaste jordbruksprodukterna. Lantbr.högsk. nst. ekon. o. stat., Slutrapport 973--07. BARRE, H.J. 960. Agrc. Engneer. 4:69-62, 654 BLAXTER, K.L. 968. Proc. nd World Conf. Anm. Prod.:3-40. CATRON, D.V. 967. Soybean Dgest 27:7-74 DeGRAFF, H. 968. Unv.. Coll. Agr., Spec. Publ. 2:5-3. ELLS, N.R. 964. Lvestock Nutrtoh 964:29-37. (Graham Cherry Org. Ltd., London) FAO, 972. Producton Yearbook. Vol 26:496 s. HOLMES, W. 970. Proc. Nutr. Soc. 29:237. HOMSTRÖM, S. 97. Nord. Jordbr. Forskn. 53:355-357: HVDSTEN, H. 974. Norg. Landbr.hOgsk., nst. fjorfe og pelsdyr. Stensltrykk nr. 57: 8 s. Komteametntö 974. Valkuasrehutomkunnan metntö. Komteametntö 974: 37. 20 s. + 48 lt. LEN, B. 974. Buskap og Avdrått 26: 250-25 MAJALA, K. 968. NJF:s köttsymposum Stockholm den 6-7 sept. 968: 34-43. NORRMAN, E..975. Nord. Jordbr. Forskn. 57: 563-568. PETTERSSON,A. 965. Aktuellt fr. Lantbr.högsk. 64: 9 s. PETTERSSON, A. & OLSSON, B. 966. Sama 92: 5 s. PRESTHEGGE, K. 973. Buskap og Avdrått 24: 60-6 RED, J.T. 970. Proc. Cornell Nutr. Conf., Buffalo, N.Y.:50 STENHART, J.S. & STENHART, C.E. 974. Scence 84: 307-36 SYRSTAD, 0. 974. Buskap og Avdrått 26: 56-58 U.N.W.F.C. 974. Unted Natons World Food Conf., E/Conf. 65/3.
KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE -SARJASSA LMESTYNYT: UUSTALO, H.,975. Valntandeksen rakentamnen kanojen jalostusarvostelua varten. Lsensaatttyö, 9 s. RUOHOMÄK, Hlkka, 975. Nuoren lhanaudan teurasomnasuuksen. arvomsesta. Lsensaatttyö 97 s. MAJALA, K., 975. Kotelänjalostus ja sen tutkmus. Estelmä maataloustutkmuksen pävllä. 26 s. HELLMAN, J.,975. Madon lysotsyym-aktvsuudesta ja utaretulehduksesta Vkn karjassa. Pro gradu -työ 77 s. MAJALA,K., 975. Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa. Plenaarestelmä Pohjosmaden Maataloustutkjan Yhdstyksen kongressssa, 36 s.
SBN 95-45-0709-6 Helsngn ylopston monstuspalvelu, offset 975