SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949

2 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs vuoskerta, joka on laadttu pääasallsest saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 948. Sen lsäks taulusto ssältää ernäsä katsauksa Suomen Pankn kehtykseen edellsten vuosen akana samaten kun erätä lkepankken tomntaa valaseva lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkasussa on tekstosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkempn Suomen talouselämän kehtystä vuonna 948 valasevn sekkohn sekä selvtellään Suomen Pankn vmevuotsen tomnnan er puola ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Talousteteellsessä tutkmuslatoksessa, ja stä vastaa lähnnä allekrjottanut tutkmuslatoksen johtaja. Vuoskrja julkastaan pats suomen- ja ruotsnkelsenä myös englannnkelsenä panoksena; tauluston otskot ja muu tekst on panettu myös ranskaks. Helsngssä, Suomen Pankn Talousteteellsessä tutkmuslatoksessa toukokuun 20 p:nä 949. A. E. TUDEER

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. T ABLE DES MATERES. TEKST OSASTO. TEXTE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn vuonna 948. Revue generale de la stuaton economque en Suomen Pankk vuonna 948. La Banque de Fnlande en Setelnanto. EmB8on des buetb Setelnantoa vastaavat varat. Oouverture de8 blletb Kotmanen luotonanto. Pr~tB nrereur Oblgaatovaranto. Oblgaton8 en portefeuue Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagement8 -u vue Pankn tla ja omat varat. Elan et fond Tulot ja menot ynnä vottovarojen käyttö. Recette8, depen8e8, benelcenet Ernäset pankktomet. Operoton8 dver8e TAULUOSASTO. TABLEA UX. Setelnanto. Emsson des bllets. taulu. Setelnanto v EmB8on de8 buetb en ~ Lkkeessä oleva setelstö kunkn kuukauden lopussa vv Orculaton de8 blletb d la n de chaque mob en Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'emb8onen ~ Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv Orculaton 5.) de8 buetb en Lkkeessä olevan setelstön kuukauskeskmäärät vv Orculaton de8 blletb montant moyen pour chaque mo8 en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la crculaton de8 buetb d la n de8 annees

6 V 7 taulu. Setelnvalmstus vv Fabrcaton de8 bllet8 pendant le8 annees , Setelnpoltto vv Annulaton et destructon M8 bllets pendant le8 annee Yleskatsaus setelnantoreservn vv Reserve d'emb8on des blletb en Setenantoreservn suhde setelnantoookeuteen vv Rapport entre la re8erve d'emb8on de8 bllets et le drot d'emb8on total en Setenantoreservn suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport entre la reserve d'emb8on des bllets et la crculaton des blletb en ) Setelnantoreservn suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre la re8erve d'emb8on des bllet8 et le8 engagementb et vue en o.. Setelnantoa vastaavat varat. Oou'lJerture des bllets. ' 3 taulu. Setelnantoa vastaavat varat v Couverture des bllet8 en Yleska.tsauskultaka.ssaan vv EncaB8e oren Kultaka.ssan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport en-tre l'enca.b8e or et la crculaton des bllet8 en Kultaka.ssan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv '948. Rapport entre l'encab8e or et le8 engagementb et vue en Yleskatsaus ulkomasn krjeenvahtajn vv COmpte8 courantb debteur8 l'etranger en Yleskatsaus katteeseen vv Couverture de8 blletb en Katteen suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport 20 e;ntre la couverture des blletb et la crculaton de8 bllet8 en Katteen suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre la couverture de8 blletb et le8 engagements et vue en o Lkkeessä oleva alumnumpronssraha vv Crculaton de la monnae de bronze d'alumnum en Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a 'ljue. 22 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v EngagementB et 'lue en Yleskatsaus vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv EngagementB et 'lue en Yleskatsaus pano- ja ottotlehn vv OOmpte8 courant8 en Kotmanen lanananto ja eräät muut varat. Prets ntereur8 et certans autres actf8. 23 taulu. Kotmanen lanananto ja eräät muut varat v Pret8 ntereur8 et certan8 autres act/8 en

7 V 24 taulu. Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Total de/j pr&a ntereur8 a la jn de chaque mo8 en Yleskatsaus koko lananantoon vv Total de8 pretb ntereur8 en Yleskatsaus suoraan dskontattuhn vekselehn vv EfjetB drectement e8compte8 en Kotmanen clearng-lke. Clearng ntereur. 29 taulu. Kotmanen clearng-lke vv Operaton8 de Olearng ntereur en Konttoren llzevahto...zllouvement general aux seges de la Banque. 30 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttoren lkevahto vv Mouvement general au 8ege central et dan8 le8 BUccurBale8 en taulu Pankn tla ja omat varat. Blan et fonds. Tla vv:n lopussa. Elan ala jn de8 exercwe Votto- ja tappot vv Compte de projt8 et perte8 en " Vottovarojen käyttö vv Repartton de8 benejce8 de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn varohn vv:n 876"':""948 lopussa. FondB a la jn de8 exercce taulu Valuuttakursst.. Cours du change. Valuuttakursst v Cours du change en Avsta myyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv Cour8 moyens du change a vue pour chaque mos en Yleskatsaus avsta myyntkurssehn vv RdBUmB de8 cour8 du change a vue en Korkomäärät. Taux d'excompte. 38 taulu. Aln dskonttokorko vv Varaton du taux nfereur de l'e8compte en ) Aln dskonttokorko keskmäärn vv Moyenne du taux nnreur de l'e/jcompte en Lkepankt. Banq~tes commercazes. 40 taulu. Kotmanen lananotto kunkn kuukauden lopussa vv DdpotB a la jn de chaque mos en » Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv PretB ntereur8 a la jn de chaque mqs en

8 V 42 taulu. Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa vv Credts e l'etranger e la n de chaque mob en Velat ulkomalle kunkn 'kuukauden lopussa vv Dettes e l'etranger e la n de chaque mob en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden,948 lopussa. Les DeMgues de la Chamhre des Deputes et la Dre..:ton de la Banque de Fnlande d la fn de l'annee

9 J. KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 948. Soten jälkestä elpymstä jatku kuluneena vuonna, osttan vomakkaammnkn kun edellsenä akana, vakka soten luomat vakeudet jatkuvast rasttvat talouselämää pakottaen kansantalouden ertysn ponnstuksn nden vottamseks. Erällä alolla saavutettn sodanedellnen taso, jossakn suhtessa se jopa yltettnkn, ja mullakn alolla lähestyttn tuota tasoa. Taloudellsssa olosuhtessa edsty vakautumnen. Hntatason nousu, jota kerlomusvuoden alkupuolella ol jatkunut, vakka htaampana kun edellsnä vuosna, pysähty kesällä, ja syksyllä ol erällä alolla havattavssa hntanlaskua. Sato yltt huomattavast edellsten vuosen saavutukset, ja vakka karjakanta edelleen ol tuntuvast penemp kun ennen sota, saatn markknolle enemmän tuotteta kun mnään vuonna sodan puhkeamsen jälkeen. Teollsuustuotanto kokonasuutena yltt jonkn verran sodanedellsen hupputason. Ventteollsuuden tärkemmät haarat evät kutenkaan velä päässeet nän ptkälle, ja vuoden jälkpuolella tapahtunut markknoden hekkenemnen ulkomalla ol omansa aheuttamaan nlle vakeuksa. lnkomaankauppa vlkastu tuntuvast varsnkn tuonnn lsääntyessä. Nästä systä vme vuosna vallnnut vakea tavaranpuute on helpottunut, mnkä taka säännöstelyä on votu ryhtyä purkamaan. Maksutase ol suurest passvnen, ekä tuonta ols votu päästää nän suureks, elle tasapanoa ols saatu akaan ulkomasen luoton avulla. Pääomen tarve jälleenrakennustyöhön ja elpyvän taloustomnnan tarpesn ol jatkuvast suur, ja rahamarkknat sen johdosta kreät. Tasapanoon pääomen kysynnän ja tarjonnan välllä pyrttn korkokantaa korottamalla. Tästä syystä ja kun hntatason nousun pysähty.

10 2 mnen ja muu taloudellnen vakaantumnen' olvat omansa lsäämään Q.ottamusta rahan arvoon, kerty luottolatoksn varsnkn vuoden jälkpuolskolla runsaast pääoma, ja rahamarkknan kreys alko vähetä. Valtont~lous saavutt melkosen tasapanon, mutta valton menotalou-. den laajuus ja sen aheuttama raskas verotus on rastuksena sekä tuotannolle että kansalaslle. Valton talouspoltkka. Valton talouspoltkka kohdstu, samaten kun edellsnäkn vuosna, ens sjassa sodan: jättämen perntöjen hotamseen. Sten sotakorvausten suorttamnen, jälleenrakentamnen kakss& muodossaan, srtoväestön asuttamnen, maanhanknta sekä tuotannon kohottamnen, talouselämän tasapanon palauttamnen, rahan arvon vakauttamnen ja kansan elnkannan parantamnen olvat talouspoltkan tärkemmät tavotteet. Usemmssa suhtessa päästnkn melkonen askel eteenpän. Säännöstely järjestelmä pdettn vuoden alkupuolella vomassa entsellään, kunnes olojen vakautumnen ja tavaroden saannn parantumnen syksyllä tek mahdollseks ryhtyä stä supstamaan. Laajempaan säännöstelyn purkamseen e kutenkaan velä päästy ennen vuoden päättymstä, mutta.erätä tuotteta votn kutenkn vapauttaa ja erätä säännöksä kumota. Hntasäännöstely pysytettn usemmlta osltaan edelleen vomassa. Ulkomaankaupan edstämseks tehtn er maden kanssa lähes parkymmentä kauppasopmusta, jossa sovttn tuotavsta ja vetävstä tavarosta, nden määrstä ja hnnosta sekä usen myös maksutavosta. Sotakorvaukset. Välrauhanteossa ja rauhansopmuksessa sovttujen sotakorvausten suorttamseks ol alkuvuosna pakko tehdä 'suura nvestomsaerlasn teollsuuslatoksn, jotta nämä pystysvät tomttamaan sovtut tuotteet. Tämä suura pääoma vaatnut tehtävä ol kertomusvuonna suurmmalta osaltaan valms, mkä ol omansa vähentämään näden velvotusten täyttämsen Suomen kansantaloudelle aheuttamaa rastusta. Velä suuremman helpotuksen tuott Neuvostolton tekemä lmotus, että henäkuun pävänä 948 velä suorttamatta oleva sotakorvausvelka alennettn puoleen. Kun koko alkuperäsestä sota-

11 korvauksesta, joka määrältään ol 300 mlj. dollara, shen mennessä ol suortettu runsaast puolet el 53 mlj. dollara ja jäljellä suorttamatta ol 47 mljoonaa, postettn ss suortusvelvollsuudesta 73.5 mlj. dollara el 24.5 % alkuperäsestä summasta. Helpotukset kohdstuvat pääasallsest. kaapel-, paper- ja puutavaratuottesn, nnkun käy lm alla olevasta asetf;'lmasta (mlj. dollara). Tomtukset Tomtettava Vapautetut 9/9944- / tavarat 30/ /9 952 Koneet ja latteet Kaapeltuotteet.' Vanhat lavat Uudet lavat Papertuotteet Puutavaratuotteet Vapaat tomtukset Yhteensä Kauppatlaston mukaan tomtettn vuoden 948' akana sotakorvauksa,546 mlj. markan arvosta vastaten vrallsen dollarkurssn mukaan 84.9 mlj. dollara. 3 Elnkenot. Kertomusvuos merkts maatalouden alalla lahduttavaa nousua stä laaksonpohjasta, johon se ol vajonnut soten aheuttamen rappoden johdosta. Nätä ol kyllä edellsnäkn vuosna koetettu parannella, mutta vasta vme vuonna, kun saatn runsaast väklannotteta ja sääsuhteet kasvuakana olvat edullset, satotulokset suurmmassa osassa maata alkovat lähetä sodanedellstä tasoa. Verrattuna vuoteen 947 lepävljan sato lsäänty 28,700 tonna el runsaast 23 %ja kauran sato 93,200 tonna el 45 %, kun taas perunosta ja juurkasvesta saatn lähes kaksnkertanen sato -lsäys ol edellsten kohdalla 84,300 tonna el 76 % ja jälkmmästen osalta 34~, 700 tonna el 7 %. Kun peltohenästäkn saatn 4 % suuremp sato kun vuonna 947, ol karjanrehua käytettävssä runsaammn kun anoanakaan vuonna soten jälkeen. Manttakoon velä, että perunosta ja sokerjuurkkasta saatn ennätyksellnen sato. Ennakkoarvoden mukaan sato kaken kakkaan vastas non 3,267 mlj. vljaykskköä, joten lsäys edellsestä vuodesta

12 4 ol non 40 %. Kakesta huolmatta sato ol non 5 % penemp kun keskmäärn vuosna , mkä vajaus suunnlleen vastaa aluemenetyksä. Tärkempen vljelyskasven satomäärä t tonnessa vuonna 938 ja vme vuosna näkyvät seuraavasta asetelmasta, jossa vme vuotta koskevat luvut ovat ennakkotetoja. Vebnält Rusta Omaa Kauraa Perunota Juurkasveja Peto- henää , , , ,700,97, ,200 4,058, ,800 67,000 49, , , ,400 2,832, ,400 56,400 5, , , ,200 2,332, ,200 44,000 50, ,800 89,00 450,800 2,093, ,000 95,500 59,900 43,200,3, ,700,720, ,200 99,500 24, ,400,955, ,400 2,425,000 Karjakanta vähen melkosest talvella edellsen vuoden hekon rehusadon taka. Lehmäluku ol sten maalskuussa 948 lähes kolmannesta penemp kun ennen sota ja runsaast 70,000 penemp kun vuotta akasemmn. Vme vuoden runsas rehusato yhdessä lhan vapauttamsen kanssa ol kutenkn omansa pysähdyttämään tämän laskevan suunnan. Karjakannan kehtyksestä kuluneena talvena e velä ole tetoja saatavssa, mutta rehutlanteen paranemsen seurauksena on madon saant markknolle runsaast lsääntynyt. Tlanteen muuttumnen on stä vaston nopeast tullut näkyvn ska- ja kanakannan lsääntymsenä. Sanlhan huppuhnnat johtvat skakannan nn vomakkaaseen lsääntymseen, että lhan hnta jälleen on romahtanut osaltaan vakeuttaen syntynyttä maatalouskrsä. Kanakanta ol jo maalskuussa 948 suunnlleen samalla tasolla kun ennen sota. Me'AJä'yöt evät hakkuukautena vastanneet suunntteluja. Vakka tavote ol van 45 mlj. m 3, s. o. melkosta penemp kun edellsnä hakkuukausna, e stä läheskään saavutettu, vaan hakkuutulos supstu 34.5 mlj. m 3 :n. Pyöreätä puutavaraa saatn hakatuks 5.2 mlj. pno-m 3 el melken saman verran kun edellsenä hakkuukautena. Stä vaston hakattn järeätä puutavaraa van 8.8 mlj. luovutus-m 3 vastaten 5.4 m 3 sekä polttopuuta van 0.5 pno-ms vastaten 6.2 mlj. m 3 edellsenä vuonna. Nässä suhtessa synty sten melkonen vajaus. Kun maahan saatn runsaast kvhltä, muuttu polttoanetlanne ku-

13 tenkn nn suurest, ette syntynyt puutetta polttopusta vaan,pänvaston lmen vakeuksa sjottaa kakka hakattuja määrä. Seuraavaks hakkuukaudeks e asetettu määrättyä tavotetta. Vakka metsätyöt osaks lykkääntyvät, kun e saatu akaan sopmusta metsen hnnosta, sujuvat metsät yöt syksyllä 948 kutenkn tyydyttäväst. Kertomusvuoden loppuun saatn hakatuks non 4 mlj. m 3 el % mljoonaa enemmän kun syksyllä 947. Ajot kärsvät leudosta ja vähälumsesta syksystä kakkalla muualla pats Pohjos-Suomessa. Teoll8uustuotanto laajen jatkuvast kertomusvuonna. Sen volyym,. joka arvoden mukaan jo vuonna 947 ol saavuttanut vuoden 938 tason, nous kuluneena vuonna suuremmaks kun mnään akasempana vuonna ylttäen non neljänneksellä sodanedellsen hupun. Kutenkaan e voda odottaa nousun jatkuvan samaa vauhta. Vme vuosen nopea elpymnen johtu näet suurelta osalta stä, että otettn käytäntöön vanhastaan valms tuotantokapasteett, mhn e enää ole jatkuva mahdollsuuksa. Lsäks Suomelle nn edullsten venthntojen nousu on pysähtynyt, osaks jopa muuttunut laskuks, mkä on omansa hekentämään ventteollsuuden tomntaa ja tuloksa, varsnkn kun kustannustaso täällä on korkeamp kun yleensä klpalevssa massa. Kotmarkkrw,teoll8uuden tuotantovolyym, jonka laskemnen tosn on epävarmalla pohjalla, lsäänty edellsestä vuodesta non 20 % ja yltt sten vuoden 938 tason lähes 50 %. Tämä huomattava nousu johtu ens sjassa metall- ja koneteollsuudesta, jonka tuotanto ens sjassa sotakorvaustuotteden valmstamsen johdosta on laajentunut enemmän kun kaksnkertaseks sodanedellseen akaan verrattuna; Vme vuoden nousu tällä alalla ol kutenkn penemp kun usemmssa mussa kotmarkknateollsuuden haarossa, koska tarvttavat laajennukset jo on suortettu ja sotakorvausten suorttamseen nähden myönnetyt helpotukset pänvaston pakottavat ernäsä tämän alan tuotantolatoksa tuotantonsa akaa vaatvaan muuttamseen muta markknota slmällä ptäen. Sähkön ja kaasun tuotanto e velä, osaks veden vähyyden taka, ollut saavuttanut sodanedellstä tasoaan, mutta muut teollsuudenhaarat olvat sen anakn jossan määrn ylttäneet. Myös ventteoll8uuden tuotanto lsäänty kertomusvuonna, keskmäärn non 5 %, mutta se e velä saavuttanut vuoden 938 tasoa, vaan jä vtsen prosentta sen alapuolelle. Elpymnen er teollsuushaarossa vahtelee melkosest. 5

14 6 8ahatavarateollBuU8 lsäs tuotantoaan jonkn verran, ennakkoarvon mukaan 770,000 standerttn vastaten 735,000 standertta edellsenä vuonna. Sotakorvausvent vaat vähemmän puutavaraa kun akasemmn el 23,900 standertta vastaten 37,300 standertta vuonna 947. Vapaaseen ventn käytettn 470,000 standertta, kun edellsenä VUonna shen rtt van 46,000 standertta. Kotmaseen kulutukseen jä tämän mukaän melken sama määrä kun edellsenä vuonna el jonk.n verran yl 280,000 standertta. Kun keskmäärn saatn hukan paremp hnta kun edellsenä vuonna ja ventmäärä ol lsääntynyt, kohos sahatavaran vennstä saatu tulo 0,374 mlj. markkaan oltuaan edellsenä vuonna 8,548 mljoonaa. Kertomusvuoden loppupuolella markknat alkovat hekentyä, joten tämän teollsuudenhaaran korkeasuhdanne tattu ja kannattavuus huonon, kun tuotantokustamuksa e votu vastaavast alentaa. Vanerteollsuwlen tuotanto lsäänty jonkn verran kohoten non 22,000 ms:n 93,000 ms:stä vuonna 947. Sotakorvausventn käytettn non,600 m S vastaten non 9,600 m S edellsenä vuonna, ja kaupallnen vent nous 75,400 ms:n oltuaan vuonna 947 vähän penemp el 54,900 m a Hnnossa lmen vähän laskeva suunta, kun stä vaston tuotantokustannukset edelleen olvat nousemassa, nn että ne erässä tehtassa ylttvät markknolla saatavat hnnat. Vapaa' vent tuott maallemme vaneern kohdalla 4,468 mlj. markkaa vastaten 3,959 mljoonaa edellsenä vuonna. Puutalojen ja parakken vent sotakorvaussuortuksa varten supstu. jyrkäst, nmttän 6,00 tonnsta vuonna 947 van 2,500 tonnn kertomusvuonnä. Sen sjaan kaupallnen vent jonkn verran lsäänty nousten 48,900 tonnsta 59,200 tonnn. Vuoden lopussa vent markknat hekkenvät ja vent alko tyrehtyä. Vuoden keskmääränen hntataso ol kutenkn hukan korkeamp kun vuonna 947. Nän oll~n näden tuotteden vent tuott 3,566 mlj. markkaa, kun vastaava summa edellseltä vuodelta ol 2,768 mljoonaa. Puuhokkeen valmstusta hattas veden vähyys ja sen aheuttama voman puute sekä pakko vomapäällkön määräysten mukaan sups;aa tuotantoa. Hntasuhteet olvat alkuvuodesta edullset, :mutta huononvat vuoden loppupuolella nn, että tuotantokustannukset ovat kovn korkeat. Kakesta huolmatta tuotanto lsäänty. Kun sotakorvausten suortta-

15 mseen tarvttn 3,300 tonna vastaten 22,900 tonna edellsenä vuonna, votn kaupallnen vent kohottaa 97,00 tonnn, kun se vuonna 947 ol ollut 65,00 tonna. Puuhokkeen kaupallsen vennn arvo ol,,77 mlj. markkaa vastaten 60 mljoonaa vuonn'a 947. Selluloosateoll8uuden tuotanto laajen sekn kertomusvuonna, : kun sodan akana kulunutta konestoa saatn osttan uudstetuks. Kokonastuotanto, joka vuonna 947 ol noussut 954,400 tonnn, svuutt ensmmästä kertaa soten jälkeen mljoonan rajan kohoten,080,00 tonnn, josta 69,00 ton:j;ua suhtt- ja 46,000 tonna suhaattselluloosaa. Sotakorvausventn tarvttn entstä penemp määrä selluloosaa, kakkaan 35,600 tonna vastaten 74,200 tonna vuonna 947. Ulkomalle vetn' vapaassa kaupassa suhttselluloosaa 37,400 tonna ja sulfaattselluloosaa 33,000 tonna vastaten 289,700 ja 278,500 tonna edellsenä vuonna. Vuoden alkupuolella suhdanteet olvat edullset, mutta sttemmn Amerkan Yhdysvallossa markknat huononvat aheuttaen mm. sen, että huomattavan suura, skäläslle markknolle varattuja selluloosamäärä tul pakko sjottaa muuanne alennettuhn hntohn. Selluloosan vennstä saatn kakkaan 4,738 mlj. markkaa, kun manttu vent edellsenä vuonna ol tuottanut O,0l mljoonaa. Selluloosanvennn tärkeys kauppataseessa näkyy stä, että se yksn edust runsasta neljännestä koko vennstä. Paperteollsuuden tuotantoa rajott alkuvuodesta voman puute, mutta sähkövoman jakelun parannuttua keväällä tuotanto lsäänty nousten kakk~an 560,000 tonnn. Kun vastaava tuotanto vuonna 947 ol 58,000 tonna, ol lsäys, joka kästt yksnomaan sanomalehtpapera, non 8 %. Sotakorvauksn tarvttn van vähänen määrä papera, nmttän 8,50Q tonna vastaten 4,200 tonna edellsenä vuonna. Sta vaston kaupallnen vent lsäänty 383,300 tonnsta vuonna ,500 tonnn. Tästä ol sanomalehtpapera 288,800 tonna, panopapera 57,400 tonna, käärepapera 62,300 tonna ja muuta papera 8,000 tonna. Kysyntä ol alkuvuodesta usemmlla markknolla vlkasta, mutta vuoden loppupuolella osto halu lamen. Venthntojen nousu pysähty, lmenpä nssä osaks aleneva suunta. Kutenkn saatn vennstä keskmäärn hukan korkeamp hnta kun edellsenä vuonna, mutta tosaalta kustannukset olvat kohonneet tuntuvast enemmän. Kakkaan kerty papern vennstä tuloja 0,04 mlj. markkaa vastaten 8,320 mljoonaa edellsenä vuonna. 7

16 8 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA MK,...~n~D~lY:.,.-v--.-=::lc,.:l:::.,:::lD:.,.;X"_r"X..,.:::...=l'_r'_]..::ll..,.:D~]V'-.-V~"l'""vn~VD:.,.X"'--.--"X'-.'X::o,:::.xn'-r'-],.,U:.,..:::Wc,.:l::...,...;V'--,.'"l..,.:"l::::.,:.:Wl::,.;X:=.,.=X:,:l::.,=,XR MK ~ ~========~ 20000,---,, lr--" ,-- ~~-"~",,... ~--~ 0000 Loo " 0000 :::~~---/v ' Ll"--::-n "'"=m=--::::jv"'"=v=-'"=vj:-'::w='::::'l::'-] :::-,x -=x"""lq:;:-;;:;xn:-'-:-. '-:n:-'"="m '-:ly;'-::-v '::"l:-';l~vd;7.x":;;j[;-'cxl;;;-';;;xn;-'-;-. -'-;n:-'-::w:-'::lll;;-'-::v:;-'::"l:-';:;:;-'::vm;::;;;-ox""";x'""'n;;;-';n'xn '948 Sufttlselluoosa _ Sulfaattselluoosa. Märk puuvanuke, kuva pano. N "..,. t. Kuva puuvanuke. Myös kartqnk- ja pahvteollsuus saatto hukan lsätä tuotantoaan, nn että se nous 35,000 tonnsta edellsenä vuonna 40,000 tonnn, mkä vastaa non 94 % tämän teollsuuden tuotanto kyvystä. Sotakorvauksen suorttamseen käytettn 5,000 tonna vastaten 9,300 tonna edellsenä vuonna, kun taas kaupallnen vent lsäänty 03,00 tonnsta 08,00 tonnn. Kysyntä ol vuoden alussa erttän vlkasta, mutta vuoden loppupuolella se eräsn laatuhn nähden lamen. Hntataso pysy kutenkn knteänä. Pahvn ja kartongn vennstä saatu tulo nous 2,642 mlj. markkaan vastaten 2,305 mljoonaa vuonna 947. Rakennustomnta kesktty varsnasest maaseudulle, kun se sen sjaan kaupungessa ol vähästä. Tä.mä johtu osaks rakennusaneden saannsta, kun näet puute ol suurn monkerrokssn kvtalohn tarvttavsta anesta, ennen kakkea putksta yms. Osaks se taas ol seurausta määrätetosesta pyrkmyksestä auttaa maaseudun srtoväestöä asuntojen ja talousrakennusten pystyttämseen. Rahotusvakeudet osaltaan vakeuttvat ens sjassa suurtalojen akaansaamsta. Rakennuslupa myönnettn erlasa rakennusyrtyksä varten kakkaan 24.3 mlj. m 3 :lle. Tetoja on saatavssa van 4.9 mlj. m 3 :n val-

17 9 MK PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA [ m Y ' VR "ml X X Xl Xl n Y 'l 'l"m. X X n m Y n 'lm. x: Xl X ~~ ,--::;... ~------_ , ~ , _-_._... toooo MK ; ,,' j--.,7"' o.j f L/" t / ~0000 L r ;-'-;;-n-'--;m*y'"'v;-'-;;';--'-;vl;;;;:';;m*u"'x;--'-;n;--';:m;;;--'--;-',";;-n-'";m;--'-;lll;'-v;:;-';;n;--';vn;;;;-;;;m;;-'";;;rx;--'-;x;;-';ll;--';ll;:o;'-;;-'-;;-'-:m:;-';;;ll;--'-;'l;;-';;';;-'vn;;;;--';m;;;;-'-;;lx;-'-;;-x-';;x;-'m;;;;-' Krjotuspaper _ - - Vomapaper. Sanomalehtpaper. mstumsesta, mutta arvodaan valmstuneden rakennusten kuutossällyksen kakkaan nousseen lähes 20 mlj. m 3:n. Edellsstä anoastaan 2.0 mlj. m 3 sjats kaupungessa ja kau~palossa ja pääosa, 2.9m B, maaseudulla. Kvrakennuksa ol van 2.6 mlj. m 3, puurakennuksa 2.3 mljoonaa. Asunrakennuksa ol 5.7 mlj. m 3, maatalousrakennuksa 7.0 mljoonaa ja muta rakennuksa 2.2 mljoonaa m 3. - Pohjos Suomessa valmstu 2,008 rakennusta, kun 2,05 velä kertomusvuoden päättyessä ol rakentella; tämä jälleenrakentamnen alkaa pääosltaan olb valmna. -Maanhankntalan mukasa rakennuksa, Pohjos Suom pos luettuna, valmstu 22,34;0 ja rakentella ol vuoden päättyessä 4,694 rakennusta. - Kaupunken rakennustomnnan tuloksena valmstu kertomusvuoden akana non 3,400 huonestoa ja lähes 8,900 asunhuonetta, ss velä vähemmän kun edellsenä vuonna, jonka vastaavat luvut olvat 4,500 huonestoa ja,00 huonetta. Vakea asunnonpuute e tästä lankaan vähentynyt, kun uusa oman asunnon tarvtsjota ol runsaast. Työmarkknat. Soten jälkesenä akana vallnnutta yltyöllsyyttä jatku velä suurmman osan vuotta 948, mutta sen lopussa työmarkk- 2

18 0 nat alkovat huonontua. Syynä tähän ol lähnnä ventmarkknoden edellä manttu hekkenemnen sekä rakennustomnnan tavallsta jyrkemp supstumnen. Joulukuun päättyessä ol sten työttömä kakkaan 3,800 henkeä, enmmäkseen mehä. Nästä ol melkonen osa, non 5,600 henkeä, sjotettu "työttömyystöhn, jota nopeast lsättn. Työttömstä suurn osa ol sekatyöläsä, mnkä ohella penvljeljät ja rakennustyöläset olvat suurmpna ryhmnä. Työmarkknoden muuttumsta kuvaa myös se sekka, että kun kesällä sataa tarjottua työpakkaa kohden tul työhakemuksa mes- ja nasosastolla, vastaavat luvut joulukuussa olvat 274 ja 46. Palkkarntamalla ol tuntuvast rauhallsempaa kun edellsnä vuosna. Sen jälkeen kun palkat syksyllä 947 ol sdottu hntandeksn, korotettn nj,tä, jälkmmäsen noustessa, kahdest, kummallakn kerralla 5 Y2 % pats vrkamehlle 5 %. Kun hntojen nousu stten pysähty, e vuoden jälkpuolskolla tullut uusa palkankorotuksa. Tämä osaltaan aheutt sen, että palkkarntamalla taas lmen rauhattomuutta. Ulkomaankauppa. Kauppavahdon vlkastumsta jatku kertomusvuonna varsnkn tuonnn lsääntyessä vomakkaast. Kun tuonnn j 9, vennn yhteenlaskettu tavaramäärä velä vuonna 946 ol alle puolet»normaalvuodem 935 vastaavasta tavaramäärästä ja ulkomaankaupan volyym vuonna 947 ol 78 % mantun vuoden volyymsta, se kertomusvuonna ol noussut 93 %:n lähennellen sten sodanedellstä taso"a. Kun hnnat samanakasest vuos vuodelta ovat kohonneet, on ulkomasen kauppavahdon markkamääränen arvo vomakkaast noussut. Vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma: Koko Tuonnn Tuont Kaupall- kauppa- enemmyys nen vent vahto (-) Mlj.mk Mlj.mk Mlj. mk Mlj. mk :... 8,607 8,398 7, ,98 6,332 5,250-2, ,82 5,228 2,049 -, ,274 23,050 47,324 -, ,97 45,228 92,99 -, ~ 66,439 56,506 22,945-9,933

19 Kauppavahdon raha-arvo ol sten kertomusvuonna non 33 % suuremp kun edellsenä vuonna. Tästä noususta johtu kutenkn runsas kolmasosa hntoj en kohoamsesta, kun kaupan volyym ol lsääntynyt non 9 %. Tuont lsäänty raha-arvoltaan 9,468 mlj. markkaa el runsaast 4 % vuodesta 947. Tähän nousuun, vakutt sekä hntojen kohoamnen että ennen kakkea tavaramäärän kasvu; tuonthnnat kohos.vat näet non 9 % volyymn lsääntyessä non 30 %. Tuont ol sten volyymltaan runsaast vdenneksen suuremp kun vuonna 935 mutta edelleen tuntuvast penemp kun sodanedellsen ajan huppuvuosna 937 ja 938. Kaupallnen vent, johon vrallsessa kauppatlastossa luetaan myös ns. saksalastavaran vent, lsää~ty arvoltaan l,278 mlj. markkaa el lähes 25 %.. Tämä nousu, joka ol melkosta penemp kun tuonnn vastaava lsäys, johtu pääasallsest hntojen kohoamsesta, mkä ol 8 %, kun ventvolyymn nousu ol avan vähänen. Kaupallseen ventn ssältyvä saksalastavaran vent Neuvostolttoon ol arvoltaan,253 mlj. markkaa el melkosta penemp kun edellsenä vuonna. lnkopuolella kaupallsen vennn on sotakorvaustavaran vent, jonka arvo ol l,546 mlj. markkaa vastaten 0,405 mljoonaa vuonna 947. Kokonasvent ol sten arvoltaan 68,052 mlj. markkaa vastaten 55,633 mljoonaa vuonna 947~ Vent e ole topunut sota-ajan aheuttamsta vaurosta yhtä hyvn kun tuont, kaupallsen vennn volyym ol näet van 65 % vuoden 935 volyymsta. Ja vakka sotakorvaustavaran vent otetaan huomoon, jä kokonasvennn määrä non vdenneksen penemmäks. kun juur mantun vuoden volyym. Jos kokonasvent otetaan huomoon, päätty kauppatase,63 mlj. markan ventenemmyyteen. Jos sotakorvaustavaran vent vastkkeettomana jätetään syrjään, saadaan stä vaston tulokseks, että kauppatase ol passvnen tuontenemmyyden noustessa 9,933 mlj. markkaan. Verrattuna edellsn vuosn kauppataseen passvsuus ol tuntuvast lsääntynyt, nnkun näkyy äsken estetystä lukusarjosta. Edellsessä on jo estetty erätä tärkempen tavaroden ventä koskeva lukuja. Ntä täydentävät,seuraavan asetelman lukusarjat, jotka valasevat kaupallsen vennn rakenteessa vme akona tapahtuneta muutoksa. Nnkun stä näkyy, on paperteollsuustuotteden vent saavuttanut yhä tärkeämmän aseman; kertomusvuonna se tuott runsaast 5 %

20 2 Elämstä saatuja Puutavaraa Paper ruoka ja puu teollsuus tavarota teoksa tuotteta Multa tavarota Yhteensä MUj. mk Mj.mk Ml. mk Mlj. mk Mj.mk ,360 3, , ,087 2,350,895 6, ,908 2, , ,744,99,966 23,q ,467 2,723 3,983 45, ,797 28,939 3,74 56,506 vennn arvosta. Tosella sjalla on puutavaran ja puuteosten vent, jonka osalle tul 42 % vennn arvosta. Edellsen ryhmän vent lsäänty edellsestä vuodesta 33 %, jälkmmäsen jonkn verran vähemmän el 22 %. Näden kahden ryhmän rnnalla muu vent ol suhteellsen vähästä. Elämstä saatuja ruokatavarota, joden vennllä ennen sota ol huomattava merktys, vetn avan mtätön määrä, ja»muden tavaroden» vent supstu edellsestä vuodesta, ekä sen osalle tullut täyttä 7 % vennn arvosta. - Jos sotakorvaustavaran vent otettasn huomoon, muuttusvat yllä estetyt suhteet jonkn verran, kun varsnkn»muden tavaran» vent lsääntys melkosest. Tuont taas jakaantu tavaroden käyttötarkotuksen mukaan seuraavaan neljään pääryhmään. Tuotantot&varota Koneta, Raaka kuljetus Kulutustavarota Ravnto-ja Muuta aneta neuvoja nautnto kulutus Yhteensä ym. aneta ta"v"araa Mj.mk Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk ,57,923,200,93 8, ,003,60 2,629,676 8, , , , ,754 4,887 6,3 2,322 24, ,79 0,05 9,635 4,52 46, ,242 2,73 3,99 8,285 66,439 Suurmpana ryhmänä ovat raaka-aneet, joden arvo ol lähes 49 % tuonnn kokonasarvosta ja lsäänty non 42 % edellsestä vuodesta. Tosella sjalla seuras ravnto- ja nautntoaneden tuont, jota elntarve-

21 ja hntapolttssta systä laajennettn vm~ vuonna, nn että se vastas non vdennestä koko tuonnsta lsääntyen non 37 % vuodesta 947. Koneden ja kuljetusneuvojen tuont ol arvoltaan melken samansuuru nen kun edellnen ryhmä, mutta lsäys ol melkosta hekomp. Muut kulutustavarat kästtvät van non 2 % tuonnsta johtuen stä, että shen ssältyvstä tavarosta huomattava osa on senluontosa, että nden tuonta e ole pdetty nn välttämättömänä kun edellsn ryhmn kuuluven tavaroden. Olosuhteden paranemsta osottaa se, että juur tämän ryhmän tuont kertomus vuonna päästettn nousemaan erttän vomakkaast el 84 %. Tuonnn ja kaupallsen vennn ynnä rden erotuksen sekä sotakorvaustavaran vennn kehtys kuukaus kuu kaudelta näkyy seuraavasta asetelmasta, joka antaa havannollsen kästyksen varsnasen ulkomaankaupan vlkastumsesta ptkn vuotta. 3 Vennn (-'-) Kaupall- ta tuonnn Sota- Tuont nen vent (-) enem- korvausrnyys tavarat Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk Tammkuu... 3,963 2,505 -, Helmkuu... 4, Maalskuu... 3,589 2, Huhtkuu... 4, ,29 Toukokuu. _... 6,025 3,696-2,329,355 Kesäkuu... 7,006 5,20 -,805,879 Henäkuu.... 5,938 6, Elokuu... 5,397 5, Syyskuu... 5,508 5, ,07 Lokakuu... 5,526 5, Marraskuu... 5,96 5, ,355 Joulukuu... 8,302 5,403-2, Yhteensä 66,439 56,506-9,933,546 Kotrooankauppa vlkastu tuntuvast kuvastaen sten tavaratlanteen paranemsta. Tukkulkkeden myynt lsäänty edellsestä vuodesta tasaluvun 45 mljarda markkaa nousten 08 mljardn. Kun markkamääränen lsäys sten ol non 72 % ja tukkuhnnan nousu ol 32, vodaan laskea tukkukaupassa myytyjen tavaran määrän lsääntyneen non 30 %.

22 4 Lk~nne. MerenkUlku ol vlkkaampaa kun mnään vuonna soten jälkeen, mutta stä huolmatta se e läheskään saavuttanut sodanedellsen ajan tasoa. Ulkomaankaupassa lähteven lavojen kokonasluku ol 5,280 vastaten 3,989 Vuonna 947 ja nden yhteenlaskettu nettorekstertonnmäärä nous 4. mljoonaan vastaten 3.5 mljoonaa edellsenä vuonna. - Suomen kauppalavastoa, joka soten johdosta ol supstunut puoleen, lsättn vmekn vuonna jonkn verran, mutta htaammassa tahdssa kun edellsenä vuonna. Kauppalavasto lsäänty 9 lavalla ja sen yhteenlaskettu kantavuus 30,000 nettorekstertonnlla. Cucet lavat ol enmmäkseen ostettu ulkomalta. Kertomusvuoden päättyessä kauppalavastoon kakkaan kuulu 653 alusta, vetomäärältään 520,000 nettorekstertonna. Kauppalavasto on sten edelleen runsaast kolmannesta penemp kun ennen sota. Rautatemtoksen pahmpa puutteta postettn, mutta soten aheuttamat vaurot ja uudstusten lamnlyönnt ovat nn suuret, että nden korvaamnen vaat akaa. Lkenne e enää vlkastunut, nnkun edell.snä sodanjälkesnä vuosna ol tapahtunut. Tavaralkenne ol suunnlleen samanlaajunen kun vuonna 947 kuljetetun tavaramäärän ollessa 5.5 nlj. tonna. Matkustajalkenne veläpä supstu, nn että kuljetettujen matkustajen luku ol van 45. mljoonaa oltuaan edellsenä vuonna 55.6 mljoonaa. Valtonrautateden taloudellnen tulos paran huomattavast..a utolkenne vlkastu melkosest, kun bensnn saant helpottu. Bensnn kulutuksen ndeks (938 = 00) nous sten 3:sta vuonna :een vme vuonna. Autokantakn lsäänty jonkn verran uusen autojen tuonnn johdosta, mutta on tostaseks suurelta osaltaan vanhaa ja kulunutta. Kertomusvuoden päättyessä ol käytännössä 50,800 moottorajoneuvoa. Nästä ol 29,800 kuorma-autoa, 2,4:00 lnja-autoa ja 8,600 henklöautoa. Autojen kokonasluku ol melken sama kun vuonna 938, mutta autokannan kokoonpano. on skäl muuttunut, että kuormaautoja nyt on 2,800 enemmän kun sllon, kun taas henklövaunuja on 2,300 vähemmän. Rahamarkknat. Kertomusvuoden alkaessa rahamarkknolle anto leman sama kreys kun edellsnä vuosna: luotonkysyntä ol erttän

23 vlkas, koska pääoma tarvttn jälleenrakennustehtävn, vom.alatosten ym. rakentamseen sekä vlkastuvaa lketomntaa varten, kun toselta puolen nflaaton pelko ja raskas verotus olvat omansa hdastuttamaan pääomen vrtaamsta luottolatoksn. Kun vuoden varrella korkokantaa korotettn ja hntojen nousu pysähty ja ylesö jälleen alko saada luottamusta rahan arvoon, tapahtu rahamarkknolla käänne helppönevaan suuntaan, vakkakaan e voda sanoa kreyden lopullsest västyneen. Rahamarkknoden kehtystä kertomusvuoden akana verrattuna edellsn vuosn valasee seuraava asetelma. 5 Raka'TlUJ,rkknat vuobna 938 ja , mlj. mk. Lkepankken luotonotto : Luotan- Suomen Pankn oton Lke- enem- Luoton- Vuoden ta Muut pankken myys otto Suorakuukauden YleSön YleSön luotto- luoton- luoton- Suomen nanen Seteln- päättyessä talletus- shekkl- latok- Yhteensä anto antoon Panklta luoton- anto- tlt tlt set ') verrat- anto reserv tuna ,549,944,262 0,755 9,22, ;77, ,068 8,733, 4,270 26,07 6,822 9, ,926, ,558,E66 7,83 35,307 22,293 3,04-22,397 5, ,564 3,695 4,7 35,430 29,530 5,900 2,896 26,038 4, ,982 7,754 6,60 44,337 37,660 6,677 3,502 3,400 5, Tammkuu 20,52 7,47 6,855 44,424 39,269 5, ,33 6,205 Helmkuu 20,335 5,685 5,934 4,954 39,739 2, 25 3,384 29,085 6,092 Maalskuu 20,760 8,00 5,898 44,659 40,074 4,585 2,20 3,658 4,927 Huhtkuu 2,75 8,063 5,982 45,220 42,270 2,950 2,590 35,047 5,470 [TOUkOkUU 2,54 7,359 5,095 43,608 43, ,44 32,684 6,042 Kesäkuu.. 2,308 7,827 4,702 43,837\ 42,788,049 3,850 33,647 6,433 Henäkuu 2,765 9,000 6,067 46,832 43,97 2, ,994\ 5,860 Elokuu... 22,675 7,627 6,354 46,656 43,803 2,853,409 37,706 6,55 lsyyskuu.. 22,820 9,740 5,908 48' ,244 5, ,703 5,50 Lokakuu.. 22,860 2,570 6,879 5,309 45,37 5, ,842 5,393 Marraskuu 23,072 9,063 6, ,9 45,936 2,255,333 34,50 6,400, Joulukuu 24,468 9,577 6,080 50,25 46,458 3,667,533 33,326 5,963 ) Pats Suomen Pankk.

24 6 RAHAMARKKNAT VUOSNA 947 JA ndnvd~~~x~~ llllnvdw~~x~n MLL.~~~~~~~~~~==~~~~~~~~~~~~r=~~==~~~~~~MLL. MK MK,, , 50000~ ~ ~,...,~,~,~.~, + '~'------'-'~~~....:, o o ~--~~~~--~~ =~~ ~ ' " 30000~~~ ~ _ " /., _L_ =.:::-:: ==~., ~.,./", ' "-. /._....,.,./ "'./,..-.../. '-,. _ _./. "- '0"-' ~ ~ ~0000 o ll x Xl Xl n m N V D Vll ~ ~ X Xln Lkepankken koko luotonanto. ja oblgaato,rarasto. luotonotto multa kun Suomen Panklta. kassat. Ylesön talletustt lkepankessa. shekktt. Muden luottolatosten ottolanaus ylesöltä. Lkepankken luotonotto Suomen Panklta.

25 Lkepankken koko ottolanaus lsäänty hekommn kun vuonna 947, nmttän van 5,788 mlj. markkaa vastaten 8,907 mljoonaa, mutta huomattava on, että sen tärken osa, varsnaset talletukset ylesöltä, lsäänty ertysen vomakkaast. Nätä talletuksa kerty näet lkepankkehn 4,486 mlj. markkaa, kun nden nousu edellsenä vuonna ol non puolta penemp el 2,48 mljoonaa. Velä on syytä panna merklle, että kertomusvuoden talletuslke ol hekkoa vuoden alkupuolella vlkastuakseen osaks jo keväällä ja varsnkn syksyllä. Sten kasvu elo-joulukuussa ol 2.7 mljarda markkaa, kun se samona kuukausna vuonna 947 ol valle 800 mljoonaa. Talletustl~n lsäys on lmesest osaks tapahtunut shekklkkeen kustannuksella, sllä kun shekktlen kasvu vuonna 947 ol 4,059 mlj. markkaa, se kertomusvuonna ol van,823 mljoonaa. Veläkn suuremp muutos on tapahtunut muden luottolatosten tlellä lkepankessa. Nden lkepankkehn sjottamat kassavarat supstuvat näet vme vuonna 52 mlj. markkaa, kun ne edellsenä vuonna olvat lsääntyneet 2;430 mljoonaa. Lkepankken luotonanto lsäänty tuntuvast vomakkaammn kun luotonotto, kakkaan 8,798 mlj. markkaa, kun vastaava lsäys edellsenä vuonna ol ollut 8,30 mljoonaa. Ylläptääkseen tasapanoa luotonannon ja -oton välllä lkepankt osaks supstvat oblgaatosalkkuaan, mkäl shen ol mahdollsuutta, osaks vähensvät kassojaan, jotka kertomusvuoden alkaessa tlapäsest olvat tavallsta runsaammat, sekä. osaks turvautuvat jatkuvast Suomen Pankn apuun. Sten oblgaatosalkun krjattu arvo vähen,264 mlj. markkaa panuen 4,57 mljoonaan, ja kassavarojen yhtesmäärä vähen 6,280 mlj. markasta 3,933 mljoonaan. Luotonotto Suomen Panksta, joka kertomusvuoden alkaessa ol 3,502 mlj. markkaa, vahtel jyrkäst vuoden varrella saavuttaen hupun, 4,944 mlj. markkaa, kesäkuun 8 pävänä ja almman määrän, 78 mljoonaa, lokakuun lopussa. Kertomusvuoden päättyessä redskonttausten määrä ol,697 mlj. markkaa, ss puolta penemp kun vuotta akasemmn. Lkepankken ulkomasssa suhtessa e vuoden varrella tapahtunut mullstava muutoksa, mutta sekä velat että saatavat supstuvat jonkn verran. Ulkomanen velka vähen 2,948 mlj. markasta 2,087 mljoonaan ja saatavat, tuonnn pasuessa enemmän kun vent, melkosta enemmän el 4,085 mljoonasta 2,94 mlj. markkaan. Sten lkepankken ulkomanen nettosaatava vuoden varrella penen,37 mljoonasta 07 mlj. markkaan

26 8 Muden luottolatosten luotonottoon nähden vo daan todeta, että alkuvuos ol suhteellsen hekkoa ja syyskaus sen sjaan vlkasta. Lopputuloksena ol, että ottolanaus lsäänty enemmän kun edellsenä vuonna. Samalla myös nden luotonanto vlkastu stä pää-ttäen, että nden' sjotukset lkepankkehn vähenvät, nnkun edellä on osotettu. Kakken luottolatosryhmen luotonoton kehtystä valasee seuraava, asetelma, jonka luvut kaksnkertasen laskemsen välttämseks tarkottavat van ylesön talletuksa ja shekktlejä. Ottolanaus L s ä Y s (+) ta vähennys (-) Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk Mlj. mk Mllj. mk Lkepankt... 44, , ,477 +3,35 + 6,323 Säästöpankt... 29, ,46 + 4,43 +, ,32 Postsäästöpankk... 9,593 +,99 +,8 +,78 + 2,247 Osuuskassat... 3, ,69 + 2,982 +,43 + 2,49 Osuuskassojen KeEkus Oy Osuuskauppojen säästökassat... 3, Hypoteekklatokset Yhteensä 00,856 +5,430 +5,409 +8,552 +6,882 Luottolatosten yhteenlaskettu luotonotto ylesöltä lsäänty sten kertomusvuonna 8 % vastaten 22 % vuonna 947. Suhteellsest suurn lsäys el 33 % ol osuuskauppojen säästökassolla sekä ntä lähnnä osuuskassolla (23 %), kun sen sjaan lkepankken kokonaslsäys ol hekomp lähnnä sks, että nden shekktlt lsääntyvät nn hekost; nden varsnasten talletusten kasvu ol näet runsaast 22 %, kun nden shekktlen lsäys ol van 0 %. Oblgaatomarkknat olvat avan lamassa. Erätä- uusa oblgaatolanoja tosn myönnettn, mutta oblgaatota e edes koetettu myydä markknolla, sllä ylenen suunta ol sellanen, ette kukaan välttänyt ~lussta oblgaatosta, vaan kakk pänvaston koettvat vapautua entsstäkn. Emttodut oblgaatot jävät sten lananantajan salkkuun. Tällasa muodollsa oblgaatolanoja myönsvät jotkut luottolatokset, mutta ennen kakkea Kansaneläkelatos yhteensä 2,635 mlj. markan arvosta. Lanansaaja olvat Oulun kaupunk, Rau:ma-Raahe Oy, A. Ahlström Oy, Vetsluoto Oy, matran Voma Oy, Tyrvään Voma Oy, Pohjolan Voma Oy sekä Oy Mankala. Korko ol osaks 5 ~~ -6 %, osaks

27 Suomen Pankn dskonttokoron ta lkepankken talletuskoron mukaan vahteleva. Valto e emttonut uusa kotmasa lanoja, mutta vanhojen lanojen, pääasallsest säästöpankklanan, oblgaatota myytn jonkn verran, yhteensä 2,76 mlj. markan nmellsarvosta, enmmäkseen valton omlle rahastolle. Toselta puolen kuoletettn valton kotmasa lanoja 4,343 mlj. markan ja korvauslanojen oblgaatota,596 mljoonan arvosta. Vuonna 947 alkanutta korkotason nousua jatku kertomusvuonna. Enskskn korotettn edellsenä syksynä tehdyn päätöksen mukasest talletuskorkoja tammkuun pävästä luken % %. Kun rahamarkknan kreyttä jatku ja vlkas nvestont ol omansa vakuttamaan nflatorsest, kysymys uudesta korkomäären korottamsesta jatkuvast ol päväjärjestyksessä. Julksuudessa tehtn ehdotus, että otettasn ndeksehto yleseen käytäntöön kakessa luotonannossa, koska se ols omansa vähentämään lallsta nvestonthalua ja koska sten votasn välttyä monssa suhtessa epäedullsesta korkojen korottamsesta. Suomen Pankk läht kutenkn lallsta nvestonta vähentääkseen ja rahan arvoa tukeakseen vanhastaan koetulle lnjalle: helmkuun 5 pävänä pankkvaltuusmehet pankn johtokunnan ehdotuksen mukasest päättvät seuraavasta pävästä luken nostaa kakka pankn soveltama korko määrä 2 %. Suomen Pankn kertomusvuoden akana soveltamat korkomäärät ovat sten olleet seuraavat: Puhtasta tavaravekselestä, jqlla ma,ksupä.vään e ole ko mea kuukautta ptempää akaa.... Musta vekselestä Hypoteekklanosta.... Kassakredtvestä.... Vuoden alussa 0/ 0 5% 6% 6% 5% 9 HelJllk. 6 p: stä alkaen 0 Korkotason nousu tul, nnkun Suomen Pankk ol tarkottanutkn, het yleseks. Helmkuun 9 pävänä rahalatosten yhtenen korkolautakunta päätt okeuttaa luottolatokset nostamaan talletuskorot 2 % ja luotonantokorot 2 % % sten, että korken sallttu korko ensluokkasa knntyksä vastaan annetusta lanosta ols 9 %. Tämän mukasest talletuskorot huhtkuun alusta olvat er luottolatosryhmssä 6, 6 % ja 6 % %, kun taas shekktlenkorko sovttn 2 %:ks kaklle. Korko- 0

28 20 tason muuttumsta kuvastaa selväst lkepankken keskkorkojen nousu. Lkepankken ottolanauksen keskmääränen korko ol näet vuoden 948 lopussa 4.25 % vastaten 2.32 % vuotta akasemmn, kun taas antolanaus koron keskluvut vastaavast olvat 9.3 ja 6_ 75 %. Arvopaperpörssssä hallts melken säännöllsest laskeva suunta, jonka syynä osaks ol korkotason nousu, osaks talouselämän ylesest hekkenevä suunta vuoden jälkpuolskolla. Osakendeks, joka joulukuussa 947 ol 336 pstettä, alen sten vähtellen 228 psteeseen kertomusvu:oden lopussa el 32. %. Teollsuusosakkeden ndeks lask mel kosta jyrkemmn, 423 psteestä 259 psteeseen el 38.8 %, kun taas pankkosakkeden ndeks lask 9.6 %, 04 psteestä 94 psteeseen. Pörssnvahto ol kokonasuudessaan melko vlkas, arvoltaan,276 mlj. markkaa vastaten,249 mljoonaa edellsenä vuonna, mutta varsnasten osakkeden vahto ol vähäsempää kun vuonna 947, nmttän 575 mlj. markkaa vastaten 705 -mljoonaa. Ertysen suosttuja olvat korvauslanan oblgaatot, nllä kun on ndekstakuu, joka asettaa ne avan toseen asemaan kun kakk muut oblgaatot. Ntä myytn kakkaan 520 mlj. markan arvosta, kun vastaava myyntarvo edellsenä vuonna ol 338 mlj. markkaa. Melkonen osa pörssn vahdosta el 53 mlj. markkaa tul myös Holdng-yhtymän osuustodstusten osalle. Uusen osakeyhtöden pe"lutamnen ol vlkasta, ja tässä muodossa tapahtu runsaamp pääomanmuodostus kun akasempna vuosna. Vanhat osakeyhtöt lsäsvät velä suuremmn määrn osakepääomaansa, mutta tämä ol van osaks uutta pääomanmuodostusta, hyvn lukusat korotukset olvat nmellsä, so. lmasa osakeanteja, jolla van todettn nflaaton jo aheuttamat arvon muutokset. Vme vuoden kehtystä verrattuna lähnnä edellsn vuosn valasee seuraava asetelma. Uusa OSakeyhtötä Osakepääoma Luku Mlj. mk Osakeyhtötä kakkaan Osakepääoma LukU Lsäys Mlj. mk LSäyS , , ,..., ,40 +,365 7,030 +, ,..., ,655 +,245 2,386 +4, , , , ,...,36,679 2,669 +,57 30,566 +5,8 Maks'Utaseesta e velä ole saatavssa lopullsa tetoja, mutta lmestä on, että se muodostu velä enemmän tuonvajauksellseks kun edell-

29 snä vuosna. Tämä johtuu stä, että tuo:q.t ol lsääntynyt paljon vomakkaammn kun vent. Jos sotakorvaustuotteden ja saksalassaataven korvaukseks suortettu vent vastkkeettomana jätetään syrjään, ol näet kauppataseen tuontenemmyys,90 mlj. markkaa vastaten 3,780 mljoonaa vuonna 947. Toselta puolen kauppalavaston rahttulot lsääntyvät runsaast,000 mlj. markkaa vastaten non 4,00 mljoonaa. Maksutaseen musta tulosta ja menosta e velä ole tetoa, mutta kun nssä lmenevät muutokset vuodesta toseen yleensä ovat vähäset, e tapahdu suurta vrhettä, jos edellytetään nden yhtestuloksen pysyneen muuttumattomana vuodesta 947. Kun maksutase juur. mantulta vuodelta päätty,845 mlj. markan menojen enemmyyteen, saadaan sten ennakkotulokseks, että maksutaseen tulonvajaus ol noussut 8,55 mljoonaan. Jos stä vaston otetaan tulona huomoon myös sotakorvaustavaran ynnä saksalassaataven suortukssta johtuneet selvtykset, saadaan tulokseks aktvnen maksutase. Tulojen enemmyys ol kutenkn van runsaast 5,300 mlj. markkaa vastaten,60 mljoonaa vuonna 947. Maksutaseen tulonvajaus petettn ulkomalta saadulla luotolla. Ptkäakasa luottoja saatn Export-mport Banklta puuvllaluoton lsäystä 0 mlj. dollara ynnä sama summa ventteollsuuden konestojen uudstamsta varten, edelleen ns. ykstysluottoa mlj. dollara, kakk Amerkan Yhdysvallosta. Lsäks saatn.argentnasta tuontluottoa. arvoltaan vastaten 8.3 mlj. dollara. Nän saatua luottoa, yhtesmäärätään 39.3 mlj. dollara, e kutenkaan ehdtty kokonasuudessaan käyttää ennen vuoden loppua, vaan nostettu määrä jä 2.5 mlj. dollarn. Sen sjaan käytettn edellsltä vuoslta käyttämättä jäänetä ulkomasa luottoja 36.4 mlj. dollarn arvosta, joten kakkaan nostettn ja käytettn ulkomasta luottoa 48.9 mlj. dollarn arvosta, mkä vrallsen kurssn mukaan vastaa 6,675 mlj. markkaa. Kun tästä vähennetään vuoden varrella ulkomalle suortetut kuoletukset sekä Ranskan frangn kurssmuutoksen aheuttama velanvähennys, saadaan lopputulokseks, että ulkomanen vakautettu velka kaken kakkaan lsäänty non 2,860 mlj. markkaa.. Mtä tulee lyhytakasn velkohn, on manttava Neuvostoltolta saatu 5 mlj. dollarn suurunen kuuden kuukauden kauppaluotto, joka uudstettn toseks kuuden kuukauden kaudeks. Kaken kakkaan lyhytakasten velkojen ja saataven nettosaldo vme vuonna osott 2

30 22 velkasuhteen huononemsta tasaluvun 5,700 mlj. markkaa. Sten maamme nettovelka ulkomalle näden laskujen mukaan kertomusvuoden akana kasvo 8,560 mlj. markkaa. Tällön e ole otettu huomoon stä tosasaa, että sotakorvausten suorttamsen kautta samanakasest vähennettn maan ulkomasa stoumuksa,546 mlj. markalla. Valtontalous. Lopullsa tetoja valtontalouden tulosta ja menosta e velä ole saatavssa, mutta ennakkotedot osottavat nousua kummallakn puolella. Menojen kokonassumma ol 04.6 mljarda markkaa vastaten 87.8 mljarda vuon~a 947, kun taas tuloja krjattn 3.7 mljarda vastaten 94. mljarda edellsenä vuonna. Menosta ol varsnasa 75.2 mljarda ja pääomamenoja 29.4 mljarda :markkaa, kun taas varsnasa tuloja ol 99.4 mljarda ja pääomatuloja 4_ mljarda markkaa. Koska nähn summn ssältyy erlasa krjanpdollsa erä, ekä puhdstusta tässä vaheessa ole mahdollsta suorttaa, e kannata esttää tulojen ekä menojen erttelyä. Tulojen huomattava enemmyys on sekn krjanpdollssta sekosta johtunut ekä velä todsta, että tulot olsvat olleet melkosest menoja suuremmat. Valtovelan kasvamnen vttaa pänvaston shen, että suhde ols ollut pänvastanen. Valtonvelan kehtystä vme vuosna valasee alla oleva asetelma. 3/2946 8/2947 3/2948 Ulkoma.nen velka: Mlj.mk Mlj. mk Mlj. mk vakautettu... 27, ,377 39,402 lyhytakanen... 4,79 4,80 4,203 Kotmanen velka: Yhteensä 3,633 38,557 43',605 vakautettu... 32~642 33,587 3,337 lyhytakanen.... 0,892 2,923 4,445 Suomen Panksta... 7,920 8,500 9,230 Yhteensä 6,454 65,00 65,02 Varsnanen valtonvelka... 93,087 03,567 08,67 Korvausoblgaatot. _... _.. _.. _... _. -...,984 4,533 3,000 Kakkaan 05,07 8,00 2,67 Varsnanen valtonvelka lsäänty sten 5,050 mlj. markkaa el 4.9 %, kun lsäys edellsenä vuonna ol 0,480 mljoonaa el.3 %. Huomattava on, että velanlsäys kokonasuudessaan tul ulkomasen velan osalle, se

31 kun lsäänty 5,048 mlj. markkaa el 3. %. Sen sjaan valton kotmanen velka pysy muuttumattomana määrältään, vakka sen ssänen rakenne muuttu skäl, että vakautettu velka penen lyhytakasen velan lsääntyessä. 23 Markan ulkomanen ja kotmanen arvo. Suomen kotmasessa hntatasossa tapahtu kertomusvuonna huomota ansatseva muutos: hntojen ;kohoamnen, joka on ollut kehtykselle tunnusmerkllnen ana soten alkamsesta alkaen, pysähty ja muuttu htaast laskevaks suunnaks. Tämä ol osaks luonnollnen seuraus stä, että kotmasen tuotannon ja tuonnn vlkastumsen johdosta saatn markknolle yhä kasvava tavaramäärä, nn että tarjonta monlla alolla lähen normaaltasoa, jollakn jopa aheuttaen yltuotantoa. Valtovallan tomenpteet olojen vakauttamseks vakuttvat samaan suuntaan, varsnkn kun nhn ssälty lhan ym. halpojen elntarvkketten hankkmnen ulkomalta. Kansalasten jälleen elpyvä luottamus markan arvon sälymseen ol myös omansa hlltsemään tavaroden kysyntää. Wkomalla samanakasest tapahtunut vastaava hntakehtyksen muuttumnen vakutt osaltaan hntoja alentavast. Nässä olossa hntojen nousu alkuvuodesta velä jatku, mutta hekompana kun edellsenä vuonna, ja syksyllä htaast aleneva suunta anto leman kehtykselle. Tätä valasee seuraava asetelma. ElnkustannusndekS (elok. 988-henäk. TukkuhlntalndekS 939 = 00) (935 = 00) 947 Luku Muutos Luku Muutos Joulukuu , Tammkuu , Helmkuu ,033 ' + 7 Maalskuu L 8, Huhtkuu 0 R , Toukokuu , Kesäkuu..., ,02 +3 Henäkuu Elokuu ,l8-6 Syyskuu Lokakuu l,llo - 6 Marraskuu , Joulukuu ,04-3