VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

Transkriptio

1 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt

2 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN (nd.) ISBN ISSN Edta Prma Oy, Helsnk 2006

3 TIIVISTELMÄ Tämä julkasu on osa Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelman toteutusta. Opetushalltuksen tehtäväks ohjelma asett laatukrteeren laatmsen perusopetuksessa ja tosen asteen koulutuksessa käytettävälle verkko-oppmateraallle. Krteert on määrtelty Opetushalltuksen asettamassa työryhmässä vuoden 2005 akana. Työryhmään nmetyt asantuntjat edustavat ykstysä ja julksa oppmateraalkustantaja, ssällön ja palvelujen tuottaja, verkko-oppmsen tutkjota, vrtuaalkouluhankkessa mukana oleva opettaja ja koordnaattoreta sekä er koulutusasteden opetuksen kehttämsestä vastaava asantuntjota Opetushalltuksesta. Työryhmä on kokoontunut kokonasuudessaan kymmenen kertaa. Työtä on kokousten ohella tehty penemmssä kokoonpanossa, shteern tomesta ja ulkopuolsna tomeksantona. Taustatedoks työryhmä tlas teemasta tutkmuskatsauksen. Työn kuluessa työryhmä on ollut aktvsest yhteydessä kotmasn ja ulkomasn verkko-oppmateraaln laatua kästtelevn ryhmn. Osa krteerstöstä pohjautuu jo julkastuhn krteerehn. Verkko-oppmateraaln laatukrteereden pääkohderyhmäks työryhmä määrttel verkko-oppmateraaln tekjät ja käyttäjät. Tämä ol johtoajatuksena, kun verkko-oppmateraaln laatukrteerstö lopulta jaettn neljään osoon: pedagognen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Pedagogsella laadulla työryhmä tarkottaa verkko-oppmateraaln oppmsta tukeva omnasuuksa ja materaaln soveltuvuutta opskelu- ja opetuskäyttöön. Käytettävyys on verkko-oppmateraaln teknsen toteutuksen ja käyttölttymäsuunnttelun tuottamaa ylestä käytön helppoutta ja sujuvuutta. Esteettömyys tarkottaa, että verkko-oppmateraal on käyttäjän saavutettavssa ja käytettävssä rppumatta hänen fyyssstä ja psyykksstä omnasuuksstaan, vammostaan ta terveydentlastaan. Verkko-oppmateraaln tuotanto on laadukasta, kun sen toteutus on hallttua ja dokumentotua ja kun se perustuu tedollsn, tadollsn ja oppmsta ohjaavn tavottesn. Kukn krteerstön neljästä ososta koostuu pääkrteerestä, jota konkretsodaan alakrteeren ja esmerkken avulla. Verkko-oppmateraalt ovat hyvn monnasa, ekä sks kakkn ole tarkotuksenmukasta soveltaa kakka estettyjä krteeretä. Krteerstö onkn tarkotettu käytettäväks joustavast ja valkoden. Työryhmä esttää, että Opetushalltus kehttää laatukrteerestä helppokäyttösen sähkösen työkalun verkko-oppmateraaln tekjöden, käyttäjen ja muden verkkooppmateraaln laadun arvojen käyttöön. Laatukrteerestä tulee tedottaa laajast Opetushalltuksen omen ja sdosryhmen omen kanaven kautta. Tekjöden ja käyttäjen ohella tärketä kohderyhmä ovat verkko-oppmateraaln kustantajat, opetusalan päättäjät, verkko-opetuksen ja -opskelun tutkjat sekä opettajankouluttajat. Työryhmä esttää, että Opetushalltus yhdessä muden sdosryhmen kanssa järjestäs vuotusen verkko-oppmateraalfoorumn tekjölle, tutkjolle ja käyttäjlle suomalasen verkko-oppmateraaln laadun kehttämseks. 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 6 2 LÄHTÖKOHTIA Tavotteen selkyttämnen Verkko-oppmateraaln luokttelu ja kuvalu Verkko-oppmateraaln laadun arvont 11 3 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Pedagognen laatu Käytettävyys Esteettömyys Tuotannon laatu 24 4 LAATUTIETOISUUDEN EDISTÄMINEN 29 5 JATKUVAAN LAATUYHTEISTYÖHÖN 30 LÄHTEET 31 LIITE 33 5

6 1 JOHDANTO Tämä julkasu lttyy Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelman (Opetusmnsterön julkasuja 2004:12) toteutukseen. Ohjelman mukaan sähkösen oppmateraaln on oltava helpost saatavssa, laadukasta ja pedagogsest perusteltua ja sen tulee palvella er käyttäjäryhmä laajast. Opetushalltuksen tehtäväks ohjelma asettaa perusopetukseen ja tosen asteen koulutukseen tarkotettujen verkko-oppmateraalen laatukrteeren laatmsen. Tähän tehtävään Opetushalltus nmes asantuntjatyöryhmän ja anto slle tomeksannon: Opetushalltus on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mennessä laata suunntelma verkko-oppmateraaln laadun kehttämseks perus- ja tosen asteen opplatosten osalta. Suunntelman tulee ssältää verkko-oppmateraaln laatukrteert perus- ja tosen asteen koulutukseen, suunntelma laatuyhtestyöstä ja krteerstön käytöstä verkko-oppmateraaltuotannossa sekä tedotussuunntelma laatukrteerstöstä verkkooppmateraaln käyttäjlle ja tuottajlle. Työryhmän tulee ottaa työssään huomoon Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelmassa estetyt tavotteet sekä uusen perus- ja tosen asteen opetussuunntelmen perusteden mukanen arvoperusta, opetuksen toteuttamnen, oppmskästys, tavotteet ja ssältö. Työryhmän tulee myös ottaa huomoon peruskoulutuksen, tosen asteen ja akuskoulutuksen vrtuaalopetuksen kehttämssuunntelmat sekä teto- ja vestntäteknkan perustatojen toteutumssuunntelmat, jota parhallaan laadtaan rnnakkastyöryhmssä. Työryhmään kuuluvat opetusneuvos Lea Houtsonen (Opetushalltus), tutkja Lsa Ilomäk (Helsngn ylopsto), yltarkastaja Kmmo Kosknen (Opetushalltus), projektpäällkkö Anna Mar Lenonen (Opetushalltus), kustannuspäällkkö Otto Mattsson (WSOY) Suomen Kustannusyhdstys ry:n edustajana, tutkja Petr Nokelanen (Tampereen ylopsto, eros työkreden vuoks ryhmästä syyskuussa 2005), monmedatuottaja Tom Numm (Ylesradon Opetusohjelmat), tuottaja Hanna Puro (Ncefactory Oy) Satu ry:n ja Dges ry:n edustajana, opettaja Seja Rannkko (Oulasten terveydenhuolto-opplatos), opetusneuvos Kaja Salmo (Opetushalltus), kustannuspäällkkö Teuvo Sankla (Otava) Suomen Kustannusyhdstys ry:n edustajana, opettaja Rtta Srola (Turun Akuskoulutuskeskus), yltarkastaja Tuula Sumkn (Opetushalltus), övernspektör Mkael von Nandelstadh (Utbldnngsstyrelsen) ja projektsuunnttelja Anu Wulff (Itäsuomalanen oppmsverkosto). Työryhmän puheenjohtajana tom opetusneuvos Ella Kes, varapuheenjohtajana tuottaja Yrjö Hyötynem ja shteernä tuottaja Lsa Lnd Opetushalltuksesta. Koko työryhmä kokoontu kymmenen kertaa. Kokousten välllä tausta- ja valmstelutyötä tehtn penemmssä kokoonpanossa, shteern tomesta sekä ulkopuolsna tomeksantona. Krteerstön esteettömyyttä koskevat laatukrteert tlattn teemaan erkostuneelta tetokrjaljalta Jukka K. Korpelalta. Työryhmän kokouksssa veralvat valtonhallnnon Laatua verkkoon -hankkeen vetäjä Marjukka Ala-Harja valtonvaranmnsteröstä, projektpäällkkö Tt Tammnen eopp- 6

7 msen laatumerkk -hankkeesta ja kehttämspäällkkö Rsto Lustla Vrtuaalammattkorkeakoulusta. Näden sdosryhmen lsäks työryhmän shteer pt yhteyttä Vrtuaa lylopston verkko-oppmateraaln laatua pohtvaan Anestot verkossa -ryhmään. Kansanvälstä verkko-oppmateraaln laatuun lttyvää työtä työryhmä kästtel Helsngn ylopston psykologan latoksen verkko-oppmsen ja tedonrakentelun tutkmuskeskuksen tutkjoden tekemän krjallsuuskatsauksen pohjalta. Työryhmän shteer pt yhteyttä Isossa-Brtannassa tehtävään vastaavaan laatutyöhön ja European Schoolnetn ja European Foundaton for Qualty n e-learnng -organsaaton kautta laajemmnkn eurooppalaseen laatutyöhön. Krteerstöstä pyydettn sdosryhmäkommentt ennen lopullsta versota. Työryhmä on saanut työnsä valmks ja luovuttaa raporttnsa Opetushalltukselle jatkotoma varten. Helsngssä, Ella Kes Yrjö Hyötynem Lea Houtsonen Lsa Ilomäk Kmmo Kosknen Anna Mar Lenonen Otto Mattsson Tom Numm Hanna Puro Seja Rannkko Kaja Salmo Teuvo Sankla Rtta Srola Tuula Sumkn Mkael von Nandelstadh Anu Wulff Lsa Lnd 7

8 2 LÄHTÖKOHTIA 2.1 Tavotteen selkyttämnen Opetusmnsterön tetoyhteskuntaohjelman yhtenä tavotteena on verkko-oppmateraaln laadun varmstamnen. Verkko-oppmateraaln laatukrteert -työryhmän työssä on ollut keskestä luoda sdosryhmen kesken jaettua näkemystä stä, mllasta laadukas, melekäs ja pedagogsest perusteltu verkko-oppmateraal on. Verkko-opetuksen kehttämsessä ssältöjen osuus on panottunut entsestään, ja ssällön laatu taas lttyy lähesest verkko-opskelun ohjaukseen ja oppmsen tukemseen. Työryhmä määrttelee perus- ja tosen asteen koulutuksessa käytettävälle verkko-oppmateraallle laatukrteert. Verkko-oppmateraallla tarkotetaan tetoverkkojakelussa olevaa kokonasuutta, joka koostuu opetus- ja opskelukäyttöön tuotetusta ssällöstä sekä shen lttyvstä metatedosta ja ohjesta. Osaan oppmateraaleja lttyy myös välnetä ja oh jausta, mutta kakka elementtejä e kutenkaan välttämättä ole kakssa verkko-oppmateraalessa. Työryhmä korostaa, että kakk laatukrteert evät vo päteä kakkn verkko-oppmateraalehn. Laatukrteert päätettn alusta alkaen rakentaa modulaarsks ja joustavks, nn että nden pohjalta vodaan tapauskohtasest valta tvs ja tomva krteerstö ertyyppsten verkko-oppmateraalen arvomseks. Ennen laatukrteeren soveltamsta käyttäjä arvo, onko krteerllä merktystä arvotavan verkko-oppmateraaln käyttötarkotuksen kannalta. Työryhmä on krjottanut krteerstön enssjasest oppmateraaln tekjölle ja käyttäjlle. Tekjöhn luetaan koko oppmateraaln tuottanut työryhmä. Oppmateraal vo olla myös kokonaan ta osn opettajan tsensä laatma. Käyttäjnä on ajateltu sekä opettaja että opplata ja opskeljota. Näden kohderyhmen ohella laatukrteerestä tuls tedottaa oppmateraaln kustantajlle ja tuottajlle, opetushallnnon päättäjlle, koulutuksen järjestäjlle, verkko-opetuksen ja -opskelun tutkjolle sekä opettajankouluttajlle. Kakk kohderyhmät ovat tärketä palautteenantaja myös krteerstöä laadttaessa ja edelleen kehtettäessä. Krteert verkko-oppmateraaln tekjöden ja käyttäjen tueks Verkko-oppmateraaln tekjät ja tuottajat tarvtsevat kenoja laadunohjaukseen ja -valvontaan osana tuotantoprosessa ja oppmateraalen kehttämstä. Verkko-oppmateraaln kustantajat tarvtsevat työkaluja tuotantopäätöstensä tueks ja verkko-oppmateraaln kehttämseks. 8

9 Verkko-oppmateraaln käyttäjät opskeljat ja opettajat tarvtsevat sekä yhtesmtallsa kuvauksa että arvota verkko-oppmateraalesta löytääkseen ja valtakseen juur hedän tarpesnsa ja tlanteeseensa parhaten soveltuvat anestot. Verkko-oppmateraaln laatuun vakuttavat pohjmmltaan samat tekjät kun muunkn oppmateraaln laatuun, esmerkks ssällön tarkotuksenmukanen rajaus, kohderyhmän tuntemus, ssällöntuottajen asantuntemus, ddaktnen lähestymstapa, oppmskästys sekä vestnnän ja lmasun hallnta. Verkko-oppmateraaln lttyy kutenkn myös uusa lmötä ja tekjötä, jotka määrttävät aneston laatua ja materaaln käytettävyyttä ja soveltuvuutta opetuksen ja opskelun tueks. Verkkomateraalen omnasprteet, kuten pävtettävyys, vuorovakuttesuus ja yhtesöllsyys, onkn otettava huomoon laatukrteeretä kehtettäessä. Materaaln tuotanto verkkoon uutena medana on tuonut etenkn alkuvaheen anestohn usen lastentauteja (verkkomedaan sopmattoma muden medoden prtetä, kömpelyyksä, yllyöntejä ta yhteensopmattomuuksa), kun uuden medan ulottuvuuksa ja mahdollsuuksa on kokeltu ja testattu ja kun opettajat, opplaat ja opskeljat ovat totutelleet uuden medan käyttäjks. Verkkomedan myötä kehttämstyöhön on tullut mukaan myös uusa tuottaja ja tuotantoryhmn uusa jäsenä, jolla e välttämättä ole oppmateraaln tuotannossa tarvttava valmuksa, vakka he medan halltssvatkn ja pänvaston. Tarvtaan yhtestä ymmärrystä stä, mhn verkko-oppmateraallla pyrtään. Verkko mahdollstaa materaaln entstä laajemman käytön. Anestot, jotka ennen ovat olleet yksttäsen opettajan oman opetuksen tukena, vodaan nyt tuottaa verkkoon myös muden käyttöön. Tämä muuntoprosess e ole van tedon ta materaaln srtämstä toseen jakelukanavaan, vaan shen lttyy mona muta huomoon otettava tekjötä: medanomasuus, vuorovakuttesuuden huomoon ottamnen, kontekstn huomoon ottamnen, soveltuvuus oman opetuksen ulkopuolella, tekjänokeudet ja käyttöokeudet. Verkko mahdollstaa etäopetuksen, jollon e pelkästään lähopetuksessa käytettävä oppmateraal srry verkkoon, vaan snne srtyy myös opetus ja opskeluprosessn ohjaus. Monet verkko-oppmateraalesta ovat kokonasuuksa, kursseja, jotka koostuvat oppmateraalesta (verkossa ta sen ulkopuolella) ja verkossa tapahtuvasta vuorovakutuksesta. Ana nätä e vo kategorsest erottaa tosstaan ekä se oppmsen näkökulmasta ole melekästäkään opttava anes tavallaan on sekä materaalssa että hmsten välsessä vuorovakutuksessa ja oppmateraaln todellnen laatu tulee lm vasta käytössä ja kontekstssa. 2.2 Verkko-oppmateraalen luokttelu ja kuvalu Verkko-oppmateraalen luokttelua Verkko-oppmateraalt ovat monmuotosa: osn perntesä oppmateraaleja (krjoja, harjotuskrjoja, vdeolekketä) kopova, osn verkon omnasuukslle rakentuva, uudenmuotosa ja kehttyvä ratkasuja. Työryhmä tutustu usesn erlasn oppmateraalehn ja jako ne tomnnallsten omnasuuksen perusteella. Luokttelu tehtn lähnnä työryhmän oman työn helpottamseks ekä stä ole tarkotettu ylespäteväks mallks. On 9

10 huomattava, että luokssa on päällekkäsyyksä ja sama oppmateraal vo kuulua useampaan er luokkaan. Koko ajan syntyy myös uusa oppmateraaltyyppejä. Verkko-oppmateraalt kehttyvät verkkosovellusten ja verkon mahdollstamen tomnnallsuuksen kehttyessä sekä tuottajen ja käyttäjen nnovodessa uusa lähestymstapoja. Materaaltyypp Määrtelmä Esmerkk Oppmsaho Oppmsahopankk Opettajan anesto Kurss ta kurssen kokonasuus Ohesanesto monkäyttönen, pen, rajatun ssällön ta tomnnan kokonasuus teemapohjanen oppmsahoden kokoelma opettajan työtä ohjaava anesto ssältää ohjauksen lsäks esmerkks oppmsahota tosta oppmateraala, esmerkks krjaa, täydentävä materaal harjotus, smulaato, havannollstus matematkan tehtäväpankk työohje, käskrja, estysrunko, projektohje etkan verkkokurss, johon lttyy ahota, ohjausta sekä yhtesöllstä työskentelyä oppmsalustalla esm. oppkrjan lsätehtävät ta syventävä materaal verkossa Koska anestot ovat nän erlasa muodoltaan, tomnnoltaan ja laajuudeltaan, on selvää, ettevät laatukrteert sovellu kakken nden arvontn samalla tavalla ja samassa laajuudessa. Työryhmän ajatuksena on ollut, että krteerstö tuotetaan modulaarseks ja joustavaks nn, että stä vodaan poma kunkn materaaltyypn kannalta merktyksellset arvontkrteert. Vastaavast käyttötarkotuksen ta verkko-oppmateraaln luonteen kannalta epäolennaset krteert käyttäjä vo halutessaan jättää soveltamatta. Opskelussa ja opetuksessa käytetään paljon autenttsa anestoja. Työryhmä rajas kutenkn tarkastelun ulkopuolelle verkko-anestot, jota e ole enssjasest tuotettu opetuskäyttöön, kuten lehten verkkopalvelut, museoden, arkstojen ja krjastojen ssältö- ja tetopalvelut, tetokannat ja tutkmukset. Tarkastelun ulkopuolelle jävät myös verkko-opskelussa käytettävät vrtuaalset oppmsympärstöt ja muut vestnnällset ja tedonrakentelun työkalut Verkko-oppmateraaln kuvalu metatedon avulla Käyttäjän kannalta verkko-oppmateraaln valnta ja sen laadun arvont alkaa anestoon tutustumsella. Aneston löytymstä ja valntaa helpottaa, jos anestot on kuvaltu yhdenmukasest nn, että nhn vo kohdstaa hakuja ja ntä vo helpost keskenään verrata. Metateto on tetoa tedosta; sen metaforaks sop hyvn krjaston luettelontkortt. Metatedossa kerrotaan esmerkks verkko-oppmateraaln nm, tekjät, ahe, kuvaus, asasanat, julkasja, laajuus, muoto ja käyttöokeudet. Olemme perntesessä tedonhaussa tottuneet arvomaan lähteden soveltuvuutta tarkotukseemme tällasten perustetojen pohjalta. Verkko-oppmateraaln laadun ja käyttökelposuuden arvonnssa metatedolla on samanlanen ensvaheen laatumttarn tehtävä. 10

11 Metatetoja verkkossältöjen löydettävyyden ja vahdon parantamseks ovat kehttäneet mm. krjastot ja oppmsahoden tuottajat. On syntynyt erlasa standardeja, yhdenmukasa kuvalutapoja, josta Dubln Core 1 (DC) ja Learnng Object Metadata (LOM) 2 lenevät käytetymmät. Molemmsta on olemassa suomen- ja ruotsnkelset käännökset. Kustantajat ja Ylesrado käyttävät metatetoja anestonsa kuvalussa nden haun ja löydettävyyden helpottamseks, samon esmerkks Itäsuomalanen oppmsverkosto. Opetushalltuksen yksttäsn oppmateraalehn ollaan lsäämässä metatedot. Opetushalltuksella on myös Lnkkapaja-nmnen palvelu, jossa verkosta löytyvät materaalt on kuvaltu metatedon, mnkä lsäks palvelu ssältää opettajen laatma arvota materaaln soveltuvuudesta omaan opetukseensa. Työryhmän melestä sekä metatedon käyttöä että er tekjöden ja tuottajen käyttämen kuvalutetojen kesknästä yhteensopvuutta tulee edstää suomalasessa verkko-oppmateraaltuotannossa. Metatedon käyttö helpottaa sekä anestojen löytymstä että nden kesknästä vertaltavuutta arvonnn pohjaks. 2.3 Verkko-oppmateraaln laadun arvont Verkko-oppmateraaln laatu määräytyy kontekstssaan Työryhmän työssä punasena lankana on kulkenut ajatus stä, että oppmateraaln laadun arvont rrallaan tuotantoprosesssta ja käyttötlanteesta antaa van kapean kuvan laadusta. Oppmateraaln laatuun vakuttavat vahvast tuotantovaheen ratkasut (laadunhallnnan menetelmät ja jatkuva parantamnen) ja laadun kokemukseen ne tarpeet, jota oppjolla ja opettajlla oppmateraaln suhteen on (tarkotuksenmukasuus). Jotta verkko-oppmateraaln kehttämnen ja uusen ratkasujen nnovont ols mahdollsta, on verkko-oppmateraaln kehttäjen tuotanto- ja laadunhallnnan prosessehn knntettävä huomota. Laajassa, jatkuvassa ammattmasessa tuotannossa on käytössä standardotuja ta tuotanto-organsaatoden tsensä kehttämä laadunvarmstuksen menetelmä. Satunnasemmat verkko-oppmateraaln tuottajat tarvtsevat yhtesest luotuja laadunhallnnan työkaluja ja krteeretä. Verkko-opetus ja -opskelu veläkn suhteellsen uutena koulutustapana tuovat verkko-oppmateraalen arvontn omat muuttujansa. Työryhmä sa tehtäväkseen verkkooppmateraaln laadun krteerstön laatmsen, mutta on työssään usen ottanut tarkasteluun laajemman verkko-opetuksen näkökulman. Verkko-oppmateraaln laatukrteert tuleekn stoa osaks verkko-opetuksen ylestä laadunhallntaa ja -kehttämstä: yksttästen ssältöjen ja verkkotyökalujen teknstä laatua ta ylestä käytettävyyttä vodaan tettyyn rajaan ast arvoda rrallaan kontekststa, mutta verkkoanestojen pedagogsen ja ssällöllsen laadun tulknta rppuu verkko-opettamseen ja -opskeluun osallstuven tarpesta, kokemuksesta ja tomntatavosta

12 Kaken oppmateraaln tavotteena on akaansaada oppmnen. Hyvää oppmstulosta vodaan ptää yhtenä oppmateraaln laadun ndkaattorna. Käytännössä on kutenkn vakeaa ta mahdotonta todstaa yksttäsen oppmateraaln osuutta monsysessä ja ykslöllsessä oppmsprosessssa Kotmasta ja eurooppalasta laatutyötä Verkko-oppmateraaln laatua vo lähestyä er näkökulmsta ja er vahessa oppmateraaln elnkaarta. Laadun määrttelyn, seurannan ja arvonnn er vahesn on kehtetty erlasa työkaluja ja tomntatapoja, jolla laatua ennakodaan, mtataan ja varmstetaan. Ammattmasessa tuotannossa on käytössä laatujärjestelmä ja dokumentotuja tuotantoprosesseja, john laatunäkökulma on ltetty mukaan. Nähn lttyvät tse tuotannon prosessen kuvaus, mutta myös taustamuuttujen, kuten tomntaympärstön ja markknoden, tuntemus, resursont ja tulevasuuden ennakont. Esmerkks Vrtuaalammatt korkeakoulu 3 on kehttänyt oman laatujärjestelmän, laatukäskrjan ja sen pohjalta tuotantoprosesskuvauksen, johon laadunhallnta on ssällytetty. Tuotannon tukena vo olla myös tuotantoa ykstyskohtasemmn opastava laatukrteeretä, kuten Vrtuaalylopston ARVO-verkkotyökalu 4 verkkokurssen tekjölle. Se on työvälne, joka on suunnteltu auttamaan opetuksen verkkototeutuksen kehttämstyössä. ARVO avustaa käytettävyyden, pedagogsen käytettävyyden, graafsen suunnttelun, saavutettavuuden ja teknsen toteutuksen arvonnssa. Itäsuomalasessa oppmsverkostossa 5 on käytössä kurssen laatjota opastavat krteert. Näden avulla vodaan varmentaa ja hallta laatua ja luoda yhtestä kästystä laadusta ja suunnasta, johon verkko-oppmateraala kehttää. Käyttäjän näkökulma verkko-oppmateraaln laatuun syntyy hänen kokemastaan lsäarvosta opskelu- ja opetustlanteessa. Ylesä, teknstä toteutusta ja käyttölttymäsuunnttelua koskeva käytettävyyskrteeretä vodaan soveltaa myös oppmateraalehn. Valtonhallnnon Laatua verkkoon 6 -hankkeessa verkkopalvelujen arvontn kehtettyjen laatukrteeren käytettävyyteen ja tuotantoon lttyvä krteeretä vo soveltuvn osn ja muokaten käyttää myös verkko-oppmateraalen arvonnssa. Nän on tehty mm. Vrtuaalammattkorkeakoulun ja Vrtuaalylopston yhtesest tuottamssa tekstpohjasen opetus- ja ohjausmateraaln arvontkrteeressä. Julksen hallnnon tetohallnnon neuvottelukunta on julkassut suostuksen JHS 129 Julksen hallnnon www-suunnttelun ohjeet, jossa on Laatua verkkoon -krteerstön tapaan myös verkko-oppmateraaln arvontn soveltuva suostuksa. Oppmsen kannalta tärkeämpää on kutenkn pedagogsen laadun mttaamnen el sen arvomnen, kunka hyvn oppmateraal soveltuu opetus- ja opskelukäyttöön ja kunka hyvn se tukee oppmsta. Suomessa pedagogsa verkko-oppmateraalkrteerejä on ke

13 htetty vähemmän kun käytettävyyden ta teknsen toteutuksen arvonta. Verkossa on tarjolla evaluator-arvonttyökalu 7, joka on tarkotettu teknsen, pedagogsen ja moblkäytettävyyden testaukseen. Parhallaan, rnnakkan tämän työryhmän työn kanssa verkko-opetuksen tuotantoprosessn ja tuotteden laadun mttareta kehtetään eoppmskeskuksen 8 tomesta alan tuotantoyhtöden käyttöön ja tomnnan kehttämseen. Verkko-opetuksen ja shen lttyen verkko-oppmateraalen laadun määrttely, varmstamnen ja kehttämnen ovat ajankohtasa teemoja Euroopan er massa ja eurooppalasessa yhtestyössä. Työryhmä on ollut yhteydessä Isoon-Brtannaan, jossa ollaan luomassa yhtestä e-oppmsen laatukehystä, ja juur perustettuun säätöön, European Foundaton for Qualty n e-learnng, joka jatkaa useden eurooppalasten laatuhankkeden kehttämstyötä Laatukrteeren määrttämnen työryhmässä Verkko-oppmateraalen laatukrteeren määrttelyn pohjana työryhmä käytt jo julkastuja, kotmasa ja ulkomasa laatukrteeretä ja laadun mttareta sekä aheesta julkasuja tutkmuksa. Helsngn ylopston psykologan latoksen verkko-oppmsen ja tedonrakentelun tutkmuskeskuksen tutkjaryhmä laat työn pohjaks krjallsuuskatsauksen verkko-oppmateraalen laadun tutkmukseen. Katsaus on raportn ltteenä. Laatukrteert laadttn prosessssa, jonka kuluessa krteerstön pääosoks muodostuvat pedagognen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Nämä ovat keskesä laadun tekjötä työryhmän työn enssjasten kohderyhmen verkko-oppmateraaln tekjät ja käyttäjät kannalta. Pedagogsen laadun krteert työryhmä laat työpajatyönä erlasssa kokoonpanossa. Työ pohjautu edellä manttuhn materaalehn ja osallstujen asantuntemukseen. Pedagogsen laadun krteeressä panotettn omnasuuksa, jotka tukevat aktvsta, yhtesöllstä ja prosessnomasta opskelua. Käytettävyyden ja tuotannon laadun lähtökohdaks työryhmä ott Laatua verkkoon -hankkeen krteert, jotka yhdessä sovtettn ja tomtettn verkko-oppmateraaln arvontn soveltuvks. Esteettömyyden krteert ja alustavan rajauksen määrttelyn esteettömyyden ja käytettävyyden väln on laatnut tomeksantona Jukka K. Korpela. Työryhmä on pyytänyt krteerstöstä palautetta omlta taustaryhmltään sekä multa kotmasa verkko-oppmateraalen laatukysymyksä pohtvlta työryhmltä, tekjöltä ja tutkjolta ja kehttänyt krteerstöä palautteen pohjalta

14 3 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Laatukrteerstö on laadttu joustavaan käyttöön. Verkko-oppmateraaln laadun arvoja vo valta krteerstöstä omaan käyttöönsä merktyksellset kokonasuudet. Opettaja vo arvoda verkko-oppmateraaleja pelkän pedagogsen laadun krteeren tehdessään ta etsessään omaan opetustlanteeseensa soveltuvaa anestoa. Tuotantoa alottava työryhmä vo käyttää tuotannon laadun krteeretä tarkstuslstanaan stä, että verkko-oppmateraaln tuotannossa keskeset sekat tulevat huomoduks. Er oppmateraalen soveltuvuutta erlassta oppjosta koostuvalle ryhmälle vo testata esteettömyyden krteeren. Vahtoehtoja on mona. Kakk krteert evät sovellu kakentyyppsten verkko-oppmateraalen arvontn. Verkko-oppmateraaln laatua arvovan ptää tällön jättää osa krteerestä huomomatta. Verkko-oppmateraalt ovat nn monmuotosa, ette kakka materaaltyyppejä koskevaa yhtä krteerstöä voda luoda. Krteert on krjattu laajoks pääperaatteks ja ntä luonnehtvks ja konkretsovks alakohdks. Yksttäsä esmerkktapauksa on pyrtty mahdollsuuksen mukaan välttämään, koska usemmten asat vodaan toteuttaa er tavon. Vasta tämän krteerstön laajemp käyttö tulee osottamaan, ovatko nyt valtut krteert ne olennasmmat ja oppmateraaleja laadun kannalta melekkämmn erottelevat. Työryhmä esttää, että krteerstöä kehtetään myöhemmn. 3.1 Pedagognen laatu Verkko-oppmateraaln pedagogsella laadulla tarkotetaan stä, että oppmateraal soveltuu luontevast opetus- ja opskelukäyttöön, tukee opetusta ja oppmsta ja tarjoaa pedagogsta lsäarvoa. Oppmateraaln soveltuvuus on luonnollsest yhteydessä käyttötlanteeseen, käyttäjen odotuksn ja osaamseen. Slt keskestä on, että oppmateraal tukee oppmsta oppmsen, opetuksen ja tedon uusmpen tutkmustulosten mukasest, ekä van tyydy soveltamaan vanhentuneta pedagogsa malleja uudella teknologalla. Keskesä tuettava pedagogsa prtetä ovat ertysest oppmsen yhtesöllsyys ja työskentely yhtesen kohteen parssa, oppjan oppmsen tatojen merktyksellsyys, oppjan aktvsuus opttavan lmön suhteen sekä oppmstehtäven haasteellsuus, avomuus ja autenttsuus el merktyksellsyys ja atous oppjan kokemusten kannalta. Nän verkko-oppmateraal tarjoaa sekä opettajlle että oppjolle lsäarvoa. Opettajan on helppo käyttää laadukasta verkko-oppmateraala tukemaan opetuksen haasteellsa aneksa ja parhammllaan kehttämään muutenkn opetusta. Oppjaa laadukas verkkomateraal tukee antamalla hänelle soveltuva tsenäsä haasteta ja tekemällä op- 14

15 pmsen näkyväks ja tetoseks. Tärkeää on, että oppja pystyy helpost työskentelemään opttavan lmön parssa, nnostuu sen ssällöllsstä ja tomnnallssta mahdollsuukssta nn, että työskentely asan parssa motvo ja tuottaa tuloksa, ekä hän joudu työskentelemään pedagogsest tosarvosten ongelmen parssa. Pedagogsta laatua on edelleen käyttökontekstn huomoon ottamnen nn, että oppmateraal e edellytä monmutkasa ta vaatva teknsä, ddaktsa tms. järjestelyjä, vaan on sovellettavssa tavanomasessa opetus- ja opskelutlanteessa. Pedagognen laatu on tekjöden osaamsen yhtestulosta: snä yhdstyvät melekkäät tehtävät ja oppmsen kannalta keskenen ssältö vsuaalsest melekkääst ja hyvn toteutettuun ja teknsest tomvaan kokonasuuteen. A Pedagogsen laadun krteert 1. Verkko-oppmateraaln tavotteet ja opskelun luonne lmastaan selkeäst. Verkko-oppmateraaln tedollset, tadollset ja oppmaan oppmsta tukevat tavotteet kuvataan oppmateraalssa ta sen metatedossa. Verkko-oppmateraalsta lmenee, mllasa asota oppja vo opskella verkko-oppmateraaln avulla. Metatedolla tarkotetaan verkko-oppmateraala kuvalevaa luokttelutetoa, joka vo ssältyä oppmateraaln ta olla estetty erllsessä tetokannassa. Verkko-oppmateraaln käyttötapa ja laajuus lmastaan selkeäst. Verkko-oppmateraaln käytön ohjeet ovat helpost saatavlla ja rttävän selkeät. Verkko-oppmateraalssa kerrotaan, mllaseen käyttöön se on suunnteltu, esm. tseopskeluun, ohjattuun verkko-opskeluun ta luokkahuonetyöskentelyyn. Verkko-oppmateraaln kesto kerrotaan, jos se on materaaln kannalta olennasta (vdeo, äänte). Pohjatetovaatmukset ja arvonttapa kerrotaan. Verkko-oppmateraalssa ta sen metatedossa kerrotaan, mlle kohderyhmälle verkko-oppmateraal on enssjasest suunnteltu ja mllasta osaamsta se vaat. Jos arvont on ssällytetty verkko-oppmateraaln, snä kerrotaan myös, mten arvont tehdään ja mllasn krteeren. 2. Verkko-oppmateraal tukee kehttynetä opskelukäytäntöjä. Verkko-oppmateraal on pedagogsest joustava el stä vo käyttää er tavon. Verkko-oppmateraal sall mahdollsuuksen mukaan er opetusmenetelmen käytön ja sop erlasn opskelutlantesn. Verkko-oppmateraal sall ssällön rajauksen, syventämsen ta laajentamsen. Verkko-oppmateraalssa vo edetä er tavon. 15

16 v v v Verkko-oppmateraal soveltuu prosesstyöskentelyyn ja tukee oppmsen motvaatota. Verkko-oppmateraal mahdollstaa oppjan ptkäkestosen työskentelyn materaaln parssa käytettävssä olevlla välnellä. Työskentely verkko-oppmateraalssa etenee vahettan. Verkko-oppmateraal sall keskeytyksen, tallentamsen ja paluun aempaan tuotokseen ta tomntaan ja jatkotyöskentelyn sen parssa. Verkko-oppmateraaln rakenne ohjaa oppmsta. Verkko-oppmateraalsta on helppo hahmottaa, mnkälasa osota ja etenemsmahdollsuuksa se tarjoaa. Verkko-oppmateraalssa on kuvattu, kunka mahdollnen ohjaus on järjestetty ja keneltä ta mten vo pyytää apua ongelmatlantessa. Verkko-oppmateraal tarjoaa oppjalle mahdollsuuden aktvseen vuorovakutukseen. Verkko-oppmateraal tukee yhtesöllstä työskentelyä yhtesen kohteen parssa. Opttava asota on mahdollsta pohta ja työstää yhdessä muden oppjoden, opettajan ta ohjaajan kanssa. Verkko-oppmateraal on luonteeltaan vuorovakuttesta, ja se antaa tomntaa ohjaavaa palautetta. Verkko-oppmateraal tukee oppjan oppmsen tatojen kehttymstä. Verkko-oppmateraal ohjaa oppjaa suunnttelemaan, seuraamaan ja arvomaan omaa opskeluaan, esmerkks oppmspäväkrjan, tsearvonnn ta omen tavotteden krjaamsen avulla. Opskelu verkko-oppmateraaln avulla aktvo ajattelua. Opskelu perustuu oppjan omn kysymyksn ja pohdntaan. Verkko-oppmateraal haastaa kästtelemään tetoa esmerkks aktvovn kysymyksn. v Verkko-oppmateraal tukee vakeast opttaven asoden omaksumsta. Verkko-oppmateraalssa knntetään ertystä huomota vakeast opttavn asohn ja tuetaan syvällstä ymmärtämstä. Monpuolsta työskentelyä opttavan asan parssa tuetaan usella estystavolla sekä erlaslla tomnnan ja tedon muodolla. Verkko-oppmateraal havannollstaa monmutkasa lmötä ja rppuvuussuhteta. v Verkko-oppmateraal tukee oman tedon tuottamsta ja antaa tlaa luovuudelle. Verkko-oppmateraaln tehtäväksannot sallvat erlasa ratkasuja sekä ennakkoluulottoma tapoja yhdstellä tetoa ja näkemyksä ja tuottaa omaa tetoa. 3. Verkko-oppmateraaln teto on merktyksellstä, ja se estetään oppmsta tukevalla tavalla. Teto on merktyksellstä, rttävää, laaja-alasta ja ssältää er näkökulma. Teto on opttavan asan ja oppjan lähtötason huomoden rttävää ja merktyksellstä. Laaja-alasuus ja monet näkökulmat auttavat oppjaa ymmärtämään monmutkasa ta montulkntasa lmötä. 16

17 v v v Teto on okeellsta, perusteltua ja ajantasasta. Tetoa e ole väärstetty, se on alkuperäslähteen mukasta ja lähde lmotetaan. Teto on perusteltu oppjalle. Verkko-oppmateraal e ssällä asavrhetä, ekä snä estetty teto ole vanhentunutta. Verkko-oppmateraal ohjaa lähteden järkevään valntaan ja lähdekrtkkn. Verkko-oppmateraaln teto estetään aheenmukasessa, adossa asayhteydessä. Teto estetään luonnollsessa asayhteydessään ekä esmerkks lmötä yksnkertasteta nn, että nden ymmärtämnen adossa yhteyksssä vakeutuu. Teto estetään oppjalle omaksuttavassa muodossa. Materaal on kohderyhmälle sopvan haasteellnen. Oppjan lähtötaso, tausta ja tadot otetaan huomoon verkko-oppmateraalssa. Opttavaa asaa e kutenkaan yksnkertasteta nn, että stä karsutuu olennasa tekjötä ta merktyksä. Opttava asa ltetään mahdollsuuksen mukaan oppjan kokemuksn. Teto ja oppjan tomnta keskttyvät opttavan lmön ydnasohn. Verkko-oppmateraal keskttyy opttavan kohteen ydntetoon ja auttaa erottamaan olennasen epäolennasesta. Verkko-oppmateraal auttaa yhdstämään uutta tetoa omaan akasempaan tetoon. Tehtävänannossa otetaan huomoon oppjan nykytetämys ja -osaamnen ja hyödynnetään ntä. v Verkko-oppmateraal tukee tedon soveltamsta. Oppjalle annetaan mahdollsuus ovaltaa ja soveltaa oppmaansa todellsten, autenttsten ongelmen parssa. Tedon soveltamnen näkyy esmerkks monmutkasta tulkntaa edellyttävssä oppmstehtävssä. 4. Verkko-oppmateraal tukee monpuolsta arvonta. Verkko-oppmateraal tukee tedollsten ja tadollsten tavotteden sekä oppmaan oppmsen tatojen arvonta. Verkko-oppmateraal huomo kakken estettyjen tavotteden arvonnn. Arvont vo olla verkko-oppmateraaln ssäänrakennettua ta ssältyä opettajan ohjesn. Opskelun akanen palaute on oppmsta ohjaavaa ja ymmärtämstä korostavaa. Verkko-oppmateraaln rakenne ja automaattnen palaute suunntellaan nn, että nden avulla vodaan tukea ymmärtämstä ja oppmsta. Verkko-oppmateraal ohjaa monpuolseen arvontn. Verkko-oppmateraal huomo mahdollsuuksen mukaan erlaset oppmsta tukevat arvontmenetelmät, esmerkks oppmspäväkrjat, testt ta verkkokeskustelut. Arvont vo olla osa oppmateraala, ta arvonnn ohjeet vovat ssältyä opettajan osoon ja arvont tapahtua oppmateraaln ulkopuolella. 17

18 3.2 Käytettävyys Käytettävyydellä tarkotetaan oppmateraaln rakenteen, teknsen toteutuksen ja käyttölttymäsuunnttelun tuottamaa käytön sujuvuutta ja helppoutta. Käytettävyys on käyttäjän kokemus. Käytettävyys on hekkoa, kun käyttäjä turhautuu materaaln etsmseen, vrhelmotuksn, kuollesn lnkkehn, epäselvään lmasuun ta ohjeden puutteeseen. Verkko-oppmateraaln tekjälle käytettävyyden tulee olla yks tuotannon perustavottesta ja jatkuvan varmstuksen kohde. B Käytettävyyden laatukrteert 1. Verkko-oppmateraal löytyy ja vodaan ottaa käyttöön helpost. Verkko-oppmateraalssa on käytetty kansallsten ja kansanvälsten standarden mukasa metatetoja, john vo kohdstaa hakuja. Ylesmmät verkkomateraalen kansanvälset metatetostandardt ovat Dubln Core (DC) ja Learnng Object Metadata (LOM). Metatetokuvaukset on ajottan tarkstettava. Verkko-oppmateraal noudattaa ssältöjen ja alustojen yhteensopvuutta koskeva standardeja. Monet verkko-oppmateraalen käyttäjät opskelevat verkossa käyttäen oppmsalustaa ja tovovat materaalen tomvan myös nden kanssa yhteen. Esmerkks Shareable Content Object Reference Model (SCORM) on verkko-oppmateraalen teknsen yhteensopvuuden standard. Verkko-oppmateraal tom ylesmmssä late- ja järjestelmäkokoonpanossa. Käyttäjen päätelatteet, käyttöjärjestelmät, selamet ja koneella oleven laajennusten kokoelmat vahtelevat. Verkko-oppmateraalen tuls toma ylesmmssä kokoonpanossa. v Verkko-oppmateraalssa lmotetaan oletettu late- ja ohjelmaympärstö, tarvttavat lsäohjelmat ja nden asennusohjeet. Käyttäjän tulee helpost nähdä verkko-oppmateraalsta, soveltuuko se käytettäväks hänen late- ja ohjelmaympärstössään, ja kyetä helpost asentamaan mahdollsest tarvttavat lsäohjelmat. v v Verkko-oppmateraal on teknsest tomntavakaa käytön laajuudesta ja määrästä rppumatta. Verkko-oppmateraal e kaadu ta hdastu härtseväst ruuhka-akona, suurlla käyttäjämäärllä ta aneston huomattavast lsääntyessä. Verkko-oppmateraaln huolto- ja pävtystyöt tehdään ylesen käyttöajan ulkopuolella, ja nstä lmotetaan etukäteen. Verkko-oppmateraal huolletaan ja pävtetään akona, jollon käyttöä e ole ta stä on vähten. Käyttäjlle lmotetaan mahdollsest käyttöä hattaavasta ta hdastavasta huolto- ja pävtystyöstä. 18

19 2. Verkko-oppmateraaln käyttö on nopeaa ja tehokasta. Käyttäjän kannalta olennanen teto on nopeast löydettävssä. Verkko-oppmateraaln navgaatotomnnot ja tärken tetossältö ovat svun alussa. Käyttölttymän keskeset osat, esmerkks paluu päätasolle, tulostus ta hakutomnto, ovat helpost havattavssa ja ana samassa kohdassa svua. Perustetossältö löytyy svustolta ekä stä tarvtse hakea ltetedostosta. Hakutomnto ta hakemsto helpottaa löydettävyyttä laajassa materaalssa. Lkkumnen verkko-oppmateraalssa on sujuvaa. Käyttäjä tunnstaa helpost sjantnsa verkko-oppmateraaln er osssa. Verkko-oppmateraaln oman navgonnn termt ja käyttötapa ovat helpost ymmärrettävä ja ssäsest johdonmukasa. Käyttäjälle estetään suosteltu järjestys ta suostellut järjestykset oppmateraaln opskelemseks ja kuvataan osen kesknäset rppuvuudet. Käyttölttymä e muuta selamen tomnnallsuutta, esmerkks posta selamen valkota ta pankketa, elle oppssältö ta opetusmenetelmä tätä vaad. Käyttölttymässä e ole sellasa tomntoja, jotka kuuluvat normaaln selamen perustomntohn (esmerkks paluu selaluhstorassa taaksepän ta srtymnen svun alkuun), elle tähän ole ertysen panavaa syytä. Näppänokotetä määrtellään (access key -määrttellä) van erkostlantessa, ja tällön ohjeet ovat selkeäst näkyvllä. Mkäl verkko-oppmateraal on tarkotettu tulostettavaks, sen tulostamnen on sujuvaa. Käyttäjä vo tulostaa kokonasuuden ta sen osa. Tarvttaessa svusta on tehty tulostettava verso. Tulosteen on oltava luettava anakn käytettäessä A4-papera ja kohtuullsa reunuksa. v Verkko-oppmateraal on jaettu sopvan kokosn osn. Yleensä yks opttava asa ta joukko knteäst yhteen lttyvä asota sjotetaan yhdelle svulle. Tämä auttaa käyttäjää jaksottamaan tomntansa ja ptämään taukoja sopvssa kohdssa. 3. Verkko-oppmateraal ohjaa käyttäjää tommaan oken. Verkko-oppmateraaln perustomnnot ovat nn helppoja, ette nden käyttämseks tarvta ohjeta. Käyttöohjeet löytyvät ongelmatlanteessa helpost. Verkko-oppmateraaln käytöstä on laadttu selkeät ohjeet, jotka ovat saatavlla sekä tse materaaln osana että erkseen. Jos mahdollsta, ohjeet koskevat juur stä kohtaa, mnkä yhteydessä ne on avattu. Verkko-oppmateraal ohjaa korjaamaan käyttäjän syöttämät väärän muotoset tedot. Käyttäjä vo korjata tekemänsä vrheet ja täydentää tetoja. 19

20 Vrhetlantesta annetaan selkeät, ymmärrettävät ja vrhelmotuksks selväst osotetut lmotukset sekä kuvataan, kunka käyttäjän tulee menetellä. Vrhetlanteessa käyttäjän tekemästä työstä sälyy mahdollsmman suur osa. Svun osotteen väärnkrjotus aheuttaa selkeän vrhelmotuksen samalla kelellä, jota verkko-oppmateraalssa on käytetty. v v Käyttäjä saa selkeää, johdonmukasta, tomntaa tukevaa ja ohjaavaa palautetta, kun se on aneston käytön kannalta relevantta. Etenkn monmutkasssa, vahettasssa verkko-oppmateraalessa oppja tetää, onko hän tomnut oletetulla tavalla. Käyttäjä saa selkeät ohjeet lsätetojen kysymsestä ja palautteen antamsesta er kanava käyttäen. Ohjessa erotellaan neuvojen kysymnen käyttölttymästä, oppmateraaln ssällöstä kysymnen sekä palautteen esttämnen nästä ahesta. Käyttäjä saa tomvat yhteystedot. Jos lsätetoja e vo kysyä, tämä lmotetaan selkeäst. 4. Verkko-oppmateraaln käyttölttymä on selkeä ja nnostava. v Verkko-oppmateraaln vsuaalnen lme on tarkotuksenmukanen ja tukee hahmottamsta. Vsuaalsen lmeen ja er estystapojen avulla vodaan tetoja ja tomntoja nostaa esn, panottaa, yhdstää ja eryttää. Erlaset estystavat vovat tukea erlasa omaksumstapoja. Käyttölttymän rakenne, asettelu, tyyl, värt, krjantyypt ja -koot sekä tomnnot ovat selketä ja yhtenäsä. Selkeä käyttölttymä nopeuttaa käyttöönottoa ekä ve huomota tse verkko-oppmateraaln ssällöstä. Käyttölttymä ssältää van tarpeellsa osa. Käyttölttymästä valttavssa olevat vahtoehdot ovat selväst tosstaan erottuva. Kuvat, grafkka, äänet, anmaatot ja vdeot ovat korkeatasosa ja latautuvat hyvn. Koska laadukkuus ja hyvä latautuvuus saattavat olla rstrtasa tavotteta ertysest htalla tetolkenneyhteyksllä, medaelementt säädetään kohderyhmän ja käyttötarkotuksen mukaan. Verkko-oppmateraaln kel on käyttäjälähtöstä ja noudattaa verkkokrjottamsen peraatteta. Verkko-oppmateraaln tekst on käyttäjälähtöstä hyvää keltä. Tekst etenee loogsest. Tekstssä e ole krjotus- ekä keloppvrhetä ekä tarpeettoma lyhentetä ta käyttäjlle verata termejä. Käytettyjen lyhenteden ja termen seltykset löytyvät helpost. Otskot ovat nformatvsa ja lyhytä. Kappaleet ja vrkkeet ovat lyhytä. Tekstssä on käytetty välotskota ja luettelomerkkejä. Tekst on luettavaa. 20

21 v v Sama tetossältö estetään tarpeen mukaan er medamuodossa. Er medamuodot soveltuvat er käyttäjlle ja tukevat erlasa tapoja oppa. Saman asan esttämnen erlasn tavon edstää oppmsta. Käyttölttymä ja medalmasu on kohderyhmälleen luonteva ja nnostava. Käyttölttymän ja medaelementten suunnttelu on käyttäjälähtöstä ja ottaa huomoon oppjan än ja oppmsympärstön. Hyvä käyttölttymä nnostaa, herättää melenknnon ja ylläptää stä. v Lnkt ovat kuvaava, tomva ja tarkotuksenmukasa. Lnkken tekstt ovat lyhytä ja selketä, ja ne kuvaavat kohdettaan. Nstä lmenee lnkn merktys verkko-oppmateraalssa, esmerkks johtaako se van lmotetusta aheesta lsätetoja antavalle svulle va svulle, johon käyttäjän tulee perehtyä. Lnktetyt materaalt tuottavat todellsta lsäarvoa oppjalle. Verkko-oppmateraaln ssäset ja stä ulos vevät lnkt erottuvat tosstaan yhtenäsellä tavalla. Epätavallsen suureen tedostoon (esm. yl megatavu) vttaavan lnkn yhteydessä on hyvä varottaa koosta. Jos lnkn kohteeseen lttyy käyttörajotuksa (esm. tarvtaan käyttäjätunnus), tästä mantaan lnkn yhteydessä. Lnkt ovat tomva ja ajantasasa. 3.3 Esteettömyys Esteettömyydellä tarkotetaan stä, että oppmateraal on erlasten hmsten käytettävssä rppumatta hedän fyyssstä ja psyykksstä omnasuuksstaan, vammostaan ja terveydentlastaan. Esteettömyyskrteert ovat monessa suhteessa samansuuntasa kun käytettävyyskrteert. Päällekkäset asat estetään tässä krteerstössä toston välttämseks van käytettävyysosassa. Esteettömyyskrteert on tarkotettu sovellettavks ottaen huomoon oppmateraallle asetettavat tavotteet. Opskelun tavottesn saattaa ssältyä esmerkks sellasta osaamsta, joka edellyttää normaala (ta jopa ertysen hyvää) näkökykyä, motorkkaa ta ovaltamsta. Tällön vodaan oppmateraaln toteutuksessa edellyttää vastaava kykyjä oppjolta. Sen sjaan e ole hyväksyttävää esmerkks toteuttaa oppmateraalssa navgonta tavalla, joka edellyttää tarkkaa käden motorkkaa, elle se ole oppmateraaln nmenomanen tarkotus. Esteettömyys on tavattoman laaja-alanen tavote, koska se tarkottaa saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä kaklle hmslle hedän fyyssstä, psyykksstä ja sosaalssta omnasuuksstaan rppumatta. Käytännössä esteettömyystavotteta joudutaan rajaamaan ta ne rajautuvat sen mukaan, mkä on mahdollsta, kun otetaan huomoon muut tavotteet, verkko-oppmateraaln kohderyhmä ja käytettävssä olevat vomavarat. Rajauksa e ole tehty tässä krteerstössä, koska ne on tehtävä oppmateraaln tavotteden, luonteen ja ssällön mukaan. Jos esteettömyystavottesta tngtään, tuls kutenkn huolehta stä, että hatat ja ongelmat ovat mahdollsmman vähäsä. Esteettömyyskrteert perustuvat paljolt suostuksn, jota Web Accessblty Intatve (WAI, < on esttänyt ja jotka on Euroopan unonssa ja 21

22 Suomessa er yhteyksssä otettu mukaan verkkossältöjen krteereks. Kutenkn asantuntjat ovat ylesest todenneet WAI-suostuksen (WCAG 1.0) osttan vanhentuneeks ja puutteellseks. Pohjana onkn käytetty uuden suostuksen (WCAG 2.0) luonnosta ottaen huomoon Suomen olosuhteet sekä verkko-oppmateraaln vaatmat ertystavotteet ja panotukset. Peruskrteert vastaavat luonnoksen neljää pääperaatetta. C Esteettömyyden laatukrteert 1. Verkko-oppmateraaln ssältö on kakken saavutettavssa. v v v Muulle kun tekstmuotoselle ssällölle on estetty tekstnä vahtoehtonen estys. Tämä toteutetaan esmerkks kuvan alt-määrtteellä, joka ssältää kuvan tlalla estettävän tekstn. Korstekuvlle ja vastaavlle määrtellään tyhjät vahtoehtotekstt (alt= ). Jos kuvassa on paljon olennasta tetossältöä, se estetään tekstnä er kohdassa, johon vtataan lnkllä. Tekstmuotoselle estykselle, joka on vsualsotavssa, on tarvttaessa vahtoehtonen vsuaalnen estys. Sanallnen estys vo olla lan vakea jollekn käyttäjlle, jotka vosvat omaksua ssällön esmerkks kaavakuvana estettynä. Vsuaalnen estys on ymmärrettävssä lman värnäköä. Värejä vo käyttää esmerkks erojen korostamseen, mutta e anoana tapana lmasta olennanen nformaato. Jos esmerkks vastauksssa korostetaan väärät vastaukset punasella, on lsäks lmastava ne väärks sanallsn kenon. Krteern toteutumsta vo arvoda katsomalla svua selamella, joka on asetettu jättämään svun värasetukset huomotta (esm. selamen tyylohjeen avulla). Estyksessä e käytetä värejä ta lkettä sellasella tavalla, jonka on havattu aheuttavan epleptsä kohtauksa ta muta ongelma jollekn hmslle. Vomakkata värejä (esm. krkkaanpunanen laajana pntana) vältetään, samon välähdyksenomasa muutoksa. Vaarallsena alueena pdetään värähtelytaajuuksa 4 59 hertsä. Jos nätä e voda ssällön taka välttää, nstä varotetaan ennen vaarallsten efekten käynnstymstä. Ääntä käyttävälle estykselle on vahtoehto, joka e edellytä kuuloastn käyttöä, kuten teksttetty vdeo. Vaatmus e koske tlannetta, jossa ään van tukee estystä ja ssältö on kokonasuudessaan omaksuttavssa lman ääntä. Taustaäänet ja -kuvat on toteutettu sten, että käyttäjä vo postaa ne käytöstä helpost ja estyksen härytymättä. Taustaään (yleensä taustamuskk) e käynnsty automaattsest vaan käyttäjän valnnalla. Taustakuvat ovat postettavssa selamen tomnnolla, joskn hankalast. Tekstn ja taustan värt valtaan nn, että ne tomvat sllonkn, kun taustakuvaa e ole. 22

23 v Verkko-oppmateraalssa on rttävä kontrast taustan ja tekstn välllä. Kontrast on rttävä myös sllon, kun anestoa katsoo hmnen, jonka näön tarkkuus on normaala selväst hekomp. Tässä otetaan huomoon kontrast tosaalta tekstn, tosaalta taustakuvan er kohten ja taustavärn kanssa. Ohje koskee myös kuven ssästä kontrasta. v Verkko-oppmateraal on luettavssa er fonttkokoja käyttäen, ekä fonttkoon muuttamsta ole vakeutettu. Jos selan tarjoaa käyttäjän valttavaks esmerkks vs er fonttkokoa, materaal on luettavssa käytettäessä mtä tahansa. Jos anestossa asetetaan fonttkoko, se asetetaan suhteellsena (prosenttena), e pstenä ta pkselenä. Jos kutenkn asetetaan knteä fonttkoko, se on vähntään 12 pstettä. x Skäl kun oppmateraalssa ta sen ohesmateraalssa on osa, jotka evät täytä esteettömyyskrteeretä, asa on lmotettu selkeäst ja ajossa. Esmerkks Flash-estyksen ssältävään svuun ta PDF-tedostoon vttaavan lnkn välttömässä yhteydessä on mannta tedostomuodosta. 2. Verkko-oppmateraaln käyttölttymä on kakken käytettävssä. Käyttölttymää vo käyttää myös lman hrtä. Lnkt on järjestetty sten, että lkkumnen lnkstä seuraavaan esmerkks tab-näppämellä mahdollstaa sujuvan käytön. Rnnakkaset lnkt ovat tällön järjestyksessä peräkkän. Lomakkeen vo täyttää pelkkää näppämstöä käyttämällä. Karttalnkkejä (mage maps) e ole, ta nlle on pelkällä näppämstöllä käytettävä vahtoehtonen valkko. Vuorovakuttesessa käytössä käyttäjä vo säädellä tomnnan nopeutta. Automaattsa srtymsä dokumentsta toseen e ole, ta srtymsen nopeus on käyttäjän asetettavssa. Jos käyttäjälle estetään kysymys, johon hänen on vastattava määräajassa, tämä määräaka on valttavssa käyttäjän edellytyksä vastaavaks. Käyttölttymässä e ole automaattsest avautuva uusa kkunota. Uusen kkunoden aukeamnen hämmentää ta härtsee mona käyttäjä ja saattaa sekottaa apuvälneohjelman tomnnan. Avaamnen vo epäonnstua nn, ette teto lankaan tule käyttäjälle, koska hänen selamessaan uudet kkunat on estetty. Sks lnkn seuraamsen vakutuksen tuls olla käyttäjän hallttavssa. Jos kutenkn tehdään lnkk, joka avautuu uuteen kkunaan, tästä on manttava lnkn yhteydessä. 3. Verkko-oppmateraaln ssältö ja käyttölttymä ovat helppoja ymmärtää. Käyttölttymän kel on käyttäjän hyvn osaamaa. Oppmateraal on enssjasest kelellä, jota usemmat käyttäjät osaavat parhaten. Käyttäjen tarpeden ja tuottajan mahdollsuuksen mukaan se on tarjolla esmerkks vttomakelellä, selkokelellä ta Blss-symbolen. Kelvahtoehdot ovat tarjolla näkyväst ja selkeäst. 23

24 Estyksessä käytetty kel on nn yksnkertasta ja ymmärrettävää kun estettävän asan ssältö sall. Käyttölttymän kel on mahdollsmman luettavaa. Snä vältetään esmerkks lauseenvastkketa, vaketa tavutusmuotoja, ptkä sanoja ja pääasan kannalta tarpeettoma ykstyskohta. Pronomneja käytetään vähän. Lauseet ovat aktvmuotosa. Käyttölttymä mahdollstaa kohten ohttamsen. Vakka materaal on suunnteltu käytäväks läp tetyssä järjestyksessä, tarjotaan käyttäjälle mahdollsuus helpost jättää osa kesken ta ohttaa osa, jos käyttäjä kokee sen ylvomaseks. Tämän tueks on kuvattu osen kesknäset rppuvuudet. 4. Käytetyt teknkat tomvat luotettavast mahdollsmman monssa käyttömuodossa. Oppmateraal on käytettävssä myös erkosselamssa ja pokkeavlla käyttöasetukslla. Erkosselama ovat mm. tekstselamet, puheselamet, kohokrjotusestystä käyttävät selamet ja pentä näyttöä käyttävät graafset selamet. Pokkeavat käyttöasetukset vovat esmerkks pakottaa tekstn estyksen käyttäjän valtsemn fonttehn ja värehn. Erkosselan koostuu usen tavallsesta selamesta ja apuvälneestä kuten ruudunlukuohjelmasta. Arvonnssa panotetaan ertysest Suomessa ylesest käytettyjä erkosvälnetä, josta saa tetoa vammasjärjestöltä. Ssällön ja käyttölttymän toteutuksessa noudatetaan soveltuva standardeja ja muta suostuksa. Turvallsn tapa varmstaa tomvuus er käyttömuodossa on ptäytyä standardodussa ja suostellussa ratkasussa. Suostusten antaja ovat mm. W3C, IETF ja standardontjärjestöt (mm. ISO, CEN, SFS). Suostusten noudattamsen tarpeellsuutta arvodaan oppmateraaln tarkotuksen ja luonteen mukaan. Teknsä perussuostuksa, josta pokkeamnen on hyväksyttävää van ertysestä perustellusta syystä, ovat mm. HTML:n ja CSS:n määrttelyt, ECMAScrpt-standard ja HTTP-protokolla. 3.4 Tuotannon laatu Tuotannon laadulla tarkotetaan halltust toteutettua tuotantoprosessa, jota ohjaavat tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet ja jonka työn jälk on ammattmasta. Osa krteerestä on lanattu suoraan Laatua verkkoon -hankkeen tuotanto-osuudesta. Oppmateraaln tuotantoprosessn lttyy kutenkn lsätekjötä, jota e vo jättää huomotta. Nätä ovat ertysest tedollsten, tadollsten ja oppmaan oppmsen tavotteden ohjaava rool toteutustapoja valttaessa. 24

25 Tuotannon laadun krteerstö kokoaa yhteen laadukkaan tuotannon vaheet ja keskeset huomoon otettavat elementt. Käytännössä tuotantoryhmät evät vo ptäytyä pelkästään prosessn vaheden tarkstuksessa, vaan hedän on varmstuttava stä, että tuotanto on pedagogsest laadukasta ja että se täyttää käytettävyyden ja tavotteena olevan esteettömyyden vaatmukset. D Tuotannon laatukrteert 1. Verkko-oppmateraal tuotetaan halltust. Verkko-oppmateraal toteutetaan suunntelmallsena ja dokumentotuna projektna. Projektn tavotteet, ssällöt, ratkasut, roolt, okeudet ja vastuut, akataulu ja budjett määrtellään ja dokumentodaan. Tuotannossa syntyneet sopmukset tehdään krjallsna. Kakesta työstä, materaalsten ja mmateraalsten okeuksen srrosta sekä hankkeessa syntynestä okeukssta laadtaan krjallset sopmukset. 2. Verkko-oppmateraaln tuotanto pohjautuu tedollsn, tadollsn ja oppmsta tukevn tavottesn. Verkko-oppmateraaln tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet määrtellään ja dokumentodaan. Oppmateraaln tavotteena on opskelun, oppmsen ja opetuksen tukemnen. Oppmateraalssa määrtellään tedollsten ja tadollsten tavotteden ohella se, mten materaal tukee oppmaan oppmsta. Tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet määrttävät ssällön rakenteen ja tomnnallsuuden. Ssällön rakenne ja verkko-oppmateraaln tomnnallsuus määrtellään opttavan ssällön ja oppmsen ehdon. Esmerkks ykstyskohten mustamsen testaamnen saattaa olla teknsest helppo toteuttaa, mutta e tue välttämättä oppjan asan ymmärtämstä. 3. Käyttäjäryhmät, käyttäjen tarpeet ja käyttötlanteet otetaan huomoon. Tuotantopäätös perustuu käyttäjen tarpeden tuntemukseen. Tuotanto perustuu asantuntemukseen kohderyhmän tarpesta, kyselyhn ta tarvekartotuksn. Kohderyhmät selvtetään ja ylesmmät käyttötavat ja -tlanteet määrtellään. Selvtetään, mtkä ryhmät käyttävät oppmateraala ja mssä tlantessa ja roolessa. Verkko-oppmateraaln käyttö tseopskeluun pokkeaa tlanteesta, jossa oppjan tukena on läsnä oleva opettaja ja vertasoppjat. 25