mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

Transkriptio

1 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä, ovat snänsä vakeast ratkastava kysymyksä, varsnkn kun palkkakuoppa-sanalle on monta erlasta tul- kntaa. Velä vakeammaks tlanteen tekee se, että työnantajaprt ovat lähteneet polttsen opposton asalle evätkä ole tostaseks suostuneet juur mnkäänlasn myönnytyksn. Onkn aheellsest kysytty, onko työnantajapren tarkotuksena jännttää tlanne avomeks työtasteluks Metsänhakkussa päästäneen tänä talvena kakken akojen ennä : ' n r- M tystulokseen. Se ja täystehonen tuotanto teollsuudessa ovat oleel-. (!l lsella tavalla helpottaneet alkuvuoden työllsyyttä«mutta kun nässäkn olosuhtessa laajolla aluella on työttömyyttä, joka lmesestkn maalskuussa tulee saavuttamaan tavanomasen kaushuppunsa, täytyy kysymyksessä olla nn vakava asa, että sen korjaamseks on vhdonkn srryttävä sanosta tekohn. Koko kansankn M ' elntason kohottamsen kannalta on välttämätöntä saada vajaatyöllsyydestä kärsvät laajat maakunnat tuottavan työn prn. Järjestöväen terveenä ja todellsuustajusena äänenä on jo vuoskausa rr: 1-.J " -

2 22!,- l 'l kuulunut Lapsta, Pohjanmaalta Ja täsltä raja-aluelta yaatmus: Jos kerran tänne vuodesta toseen on hetettävä mljardkaupalla valton varoja, jotta hät»hätää senkertanen työttömyyskrs vältettäsn» nn mks nätä varoja e käytetä maakunnan perusraakaaneta jalostaven tuotantolatosten akaansaamseen? Penpuun jalostukseen lttyvät uudet teknllset ratkasut antavat lsäks mahdollsuuksa käyttää tähänast van haloks kelpuutettua puuta raaka-aneena. Rakenteellsen työttömyyden ahdstamat maakunnat 1 evät muuten vo nousta jalolleen, elle nhn saada ansota er muodossa ympärstöönsä sätelevä suurtuotantolatoksa. Ykstynen pääoma, joka näkee helpommalla saavansa voton muualla, e ole tuntenut knnostusta nätä alueta kohtaan. Ratkasun avan on lmesestkn van snä, että valtoenemmstöslle yhtölle luodaan nykystä laajemmat tomntamahdollsuudet. Me puo- ' l vj estämme olemme tätä kenoa jatkuvast tarjonneet» Polttsena ratkasuna sen akaansaamnen - tunten okestopuolueden asenteen - ' ' j e ole mahdollsta lman maalaslttoa. Näyttääkn sltä, että sosaldemokraattsten rvmesten maakunnssa nostattama teollstamsen vaatmus on vähtellen kypsyttämässä maalaslton nn, että on mahdollsta päästä käytännöllsn ratkasuhn. Takapajusten maaseutualueden elämää e voda kohottaa muuton

3 23 kun luomalla nhn pysyvä, tuottava työtlasuuksa. Nden ptää olla lsäks sellasa, jotka samalla korjaavat sen perusvrhe en, mkä lmenee työtlasuuksen jyrkkänä kausluontosena helahteluna. Medän on päästävä entstä enemmän shen, että suura työmata on nn paljon tarjolla, ette työtä hakeven tarvtse nähdä stä nöyryytystä ja ansottomuuden akaa, mkä ssältyy työttömyyskortston kautta kulkemseen. Nykysen kylmän sodan ylesest ottaen maalmassa on havattavssa eräs myöntenen Ja lmesestkn kehtystä edstävä prre. Halltukset ovat ottaneet kunna-asakseen väestön elntason kohottamsen. Mellä Sosaldemokraattnen Puolue on se polttnen vo- 0 muksen velä nn korostettuna, että samalla tuotantoa ohjataan paremmn tuottavlle alolle. Tämä vaatmus on jo kantanut hedel- makenttä, joka on vomakkaana vetänyt esn täystyöllsyyden vaat- Lämää, mutta paljon on velä saavutettavssakn«a- Työllsyyden tehokkaana ptämnen on sten medän jatkuva un aseemme kakssa vahessa. Halltussopmuksen tovottavast mahdollsmman pan velä avomlta osltaan toteutuessa mellä on seuraavna tavottena enssjasest: - työttöm3rysvakuutuksen akaansaamnen, sllä van sen avulla -^aon korjattavssa hukkaan mennyt odotusaka ja sten työnj '

4 . antajapuol joutuessaan korvaamaan pääossu leustannukssta nykystä enemmän pyrk tasasempaan työllsyyteen; f - sarausvakuutus ols vhdonkn akaansaatava tasottamaan ntä rastuksa, mtä tautvuoteeseen joutumnen tuo tullessaan; - Kansaneläkejärjestelmän uusmnen on saatava pkaseen ratkasuun; ja - asuntotuotantoon on saatava lsävauhta päämääränä vhtysä kot koko kansalle ekä van sen varakkammalle osalle. L&> - l.v" jnf-

5 (Lutnnos Julklausumaks 13.2,55) 1) Samalla kun Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto tyydytyksellä toteaa, että nykysen halltuksen-tomenptellä on oleellsella tavalla parannettu laajojen kansalasryhmen tomeentuloa nn asutuskeskuksssa kun maaseudullakn, se edellyttää, ett-ä velä gvonna olevat halltusohjelmaan ssältyvät kohdat pkasest toteutetaan. Skäl kun tällön suhdanteden tasaamseen ja korkokysymykseen lttyvssä neuvottelussa vapaaehtosta tetä e päästä kestävään ratkasuun. hallt'-'ksen on harkttava näden välttämättömänä pdettäven tavotteden toteuttamseks muta rttävän tehokkata kenoja. 2) Jatkuva korkeasuhdanne lsää edelleen tuotantoa. Järkevllä tomenptellä sopusuhtanen kehtys vodaan sälyttää ja samalla ylläptää korkeaa työllsyyttä«valtettavast on merkkejä stä, että lähnnä ne samat prt, jotka akasemmn hllttömällä ta väärn suun natulla sjotustomnnallaan sekä hntarntaman vyöryttämsellä aheuttvat nflaatota ja työttömyyttä, evät nytkään haluas toma seuraukssta vastuuta tunten. Osotuksena stä on mm. nflaatomelalan tahallnen letsomnen. Stäkn edesvastuuttomampaa on, jos ta-

6 H!' lous elämä as et et aan järkytykslle alttks oppostoryhmen polttsten tavotteden vuoks, Sos.-dem. Pu^-lueneuvosto ptär. rahan arvon vakaana sälymstä ja talouselämän härntymätöntä vakuttamassa okeudenmukasten ratkasujen akaansaamsessa, 3) Puolueneuvosto toteaa, että uus palkkasäännöstelypäätös, jos stä maltllsest ja okeudenmukasest toteutetaan, -ntaa mahdollsuuden jäykän palkkasäännöstel^j^^hth^y akana syntyneden epäokeudenmukasuuksen ja suoranasten kohtuuttomuuksen korjaamseen. Palkkausjärjestelmä ols kehtettävä edelleen nn, että ne palvelevat sekä työntekjän vältöntä etua että kansantalouden tuottavuuden nousua. Vakava epälyksä tyydyttävään ratkasuun pääsemsestä on kuten- kn omaan aheuttamaan se. että ululbjflu»^n mulrtfy^työnantaja asenne käydyssä neuvottelussa on ollut jyrkän keltenen. Elle tässä suhtautumsessa pkasest tapahdu muutosta, on uhkana avomen työtastelujen syntymnen. 4) Maaseudun olosuhteet vaatvat pats maatalouden, myös muden elnkenojen kehttämstä sekä vhtysyyden lsäämstä. Jotta perus- ku-aa nn tärkeänä^ että se vetoaa kakkn vastuunalasn ja rakentavn yhteskuntaprehn, että ne omalta osaltaan olsvat myötäl J- ä

7 1 S edellytykset elntason nousulle maaseudulla olsvat olemassa, on snne saatava nykystä enemmän pysyvä, tuottava työtlasuuksa, koska elnvomanen penvl jelys kn^/ju L lumja^perustuu ansotyöhön t^lan ulkopuole Laajolla maaseutualuella, varsnkn maan pohjos- ja täosssa, valltsee erkosen vakea vajaatyöllsyys. Näden alueden runsaden, l tostaseks käyttämättömen raaka-anevarojen hyödyllseen käyttöön saattamnen on avankysymys tomeentuloedellytysten parantamsessa. reollsuu.slatosten perustamnen merktss samalla ylestä tuotannon nousua, joka tuls koko maan hyväks. 5) Kun tomeentuloedellytyksemme ratkasevast rppuvat ulkomaankaupasta, on stä pyrttävä määrätetosest kehttämään, Aataan valuuttasäännöstelyn aheuttama lmesä epäkohta korjattaessa uudsn tukset on kutenkn akaansaatava nn, ette samalla järkytetä kotmasta työllsyyttä ekä aheuteta seuraamuksa, jotka olsvat omaan vaarantamaan taloudellsta tasapanoa. 6) Sam.alla kun puolueneuvosto tähdentää, että koulu-uudstus t- n. lu ols koko laajuudessaan saatava nopeast ratkastuks, se erkoses-! t haluaa korostaa, että huomattavast nykystä laajemman ammattkou-

8 lutuksen nopea nkaansanmnen on nn tärkeä kysymys, ette se sedä vähäsntäkään vvyttelyä. A-matttadon ant-^mnen nuorsolle kuuluu nyky^.kr.sen yhteskunnan perusvelvollsuuksn. 7) wsosanlst^. turvallsuutta on pyrttävä edelleen kehttämään. Tässä melessä puolueneuvosto tovoo, että kansaneläkelan uudstus vhdonkn saatasn toteutetuks. Kun mellä lähakona e näytä olevan mahdollsuuksa lmaseen saraanhotoon, ols kutenkn sarausvakuutus, jota sosaldemokraatt ovat vuoskymmenä ajaneet, vhdonkn saatava toteutetuks. Työttömyysvakuutuksen akaansaamsta on nnkään r^halttävä 8) Porvarllset prt ovat entstä vomakkaammn ryhtyneet vaatmaan asumskustannusten kallstamsta ja yleensä palaamsta 30-luvun (1 asuntopoltkkaan. Puolueneuvosto tuomtsee jyrkäst tällaset suunntelmat ja kehottaa puolue-elmä pänvaston tommaan nn, että -ukemaa ^saalsta asunrakennustomntaa entsestäänkn laajennetaan sekä pyrtään rakennuskustannusten alentamseen nykysestään^ Tällön ols mm. tutkttava^ onko edellytyksä vapauttaa asunrakennus tomnta kokonasuudessaan lkevahtoverosta. 9) J^rjestöväen tekemen alustusten pohjalla kesällä kokoontuva 1

9 - 5 - ; M f 1 5.t! f!l f puoluekokous tulee kästtelemään laajan joukon taloudellsa ja sosaalsa kysymyksä, john nähden puolueneuvosto e ennakolta katso aheellseks määrtellä kantaansa. Puolueneuvosto ptää myös luonnollsena, että puolueen presdenttehdokas nmetään / st^ puoluekokouksessa 10) Oppostoryhmen ur^cr mj>naj ou^a ^j^ halltuksenvastasessa poltkassaan omaksumat räkeät menettelytavat evät ole johtaneet opposton pääm.äärään, halltuksen kaatumseen. Puolueneuvosto tovookn, että kahden suurmman puolueen yhtestyöllä akaansaatu myöntenen kehtys jatkus ja että alotettua ohjelmallsta talouspoltkkaa votasn edelleen kehttää palkansaajen ja penvljeljän okeutetut näkökohdat huomoonottaen. Puolueneuvosto odottaa, että työnantaja- ja muut taloudellset järjestöt pdättäytysvät asettumasta okesto-opposton polttsks välkappaleks, ja sen sjaan suhtautusvat edessä olevn ratkasuhn asallsest ja maltllsest. Taloudellset vakeudet ovat nyt monn verron helpommn hodettavssa kun ne pulmakysymykset, joden kanssa välttömäst sodan jälkeen kamppaltn. Lopputulos rppuu lähnnä stä, mten paljon er osapuollla on rakentavaa meltä ja yhtesvastuullsuutta.

10 l Estys puolueelle tulevan jäsenmaksuosuuden korottamseks Puolueen tomnnan laajennuttua nykyseen kokoonsa ja vakutukseensa on sen rahottamnen muodostunut erttän vakeaks, koska joudumme turvautumaan van pelkästään ns. normaalehn tulolähtesn - jäsenmaksuhn, arpajasn, myyntehn ja vältystomntaan. Nätten tulojen osuus nykysellään on lan pen menohn verrattuna, ja kun 3 k.n emme vo enää ajatellakaan puolueen tomnnan supstamsta nätä tuloja vastaavaks, on pakko ryhtyä tomenptesn tärkemmän tuloosuuden, jäsenmaksujen, korottamseen. Nykynen jäsenmaksutulo, Js- jäseneltä kuukaudessa, on pen,, varsnkn jos stä verrataan ammattlttojen permn jäsenmaksuhn, jotka yleensä muodostavat n. 1 %n jäsenen palkkatulosta. Syynä shen, että ammattlttojen jäsenmaksut nursematta suortetaan, on kästtääksemme se, että maksu kästetään jonknlaseks "vakuutusmaksuks", kun taas puolueelle tulevaa jäsenmaksua ylesessä ajattelussa pdetään van käytännöllsenä osotuksena mukana olosta ja kannatuksesta. Kun lsäks jäsenmaksujen suorttamsta puolueen sääntöjen määräämssä ajossa e tunnuta ptävän tärkeänä, vaan maksut suortetaan jäsenstön taholta epäsäännöllsest, ja kun perusjärjestötkään evät suhtaudu vakavast puolueen sääntöjen jäsenmaksujen permstä - koskevn määräyksn, on luonnollsta, että on päässyt syntymään leväperänen suhtautumnen jäsenmaksujen permseen ja tltyksn myös kunnalls- ja prjärjestössä. Taloudellsest hekkona prjärjestöt pyrkvät käyttämään saamansa jäsenmaksutltykset omna kassavaronaan, ja nän vvästyy t- asot 10- Ja. ):ks

11 { * ltyksen tekemnen puoluetomstolle el anoastaan rahasuortuksena, vaan jäsentlastoloraakkeetkn jäävät lähettämättä. Jäsenmaksujen pernnän tehostamseks ja tltysten sääntöjen määräysten mukasest suorttamseks antanevat Puolueneuvosto ja Puoluekokous velvottavat määräyksensä perusjärjestölle jn ykstyslle jäsenlle. Puolueelle tulevan jäsenmaksuosuuden korottamsmuodoks ols pyrttävä saamaan tulojen mukanen astekkojärjestelmä. Tehdäksemme sen mahdollsmman yksnkertaseks ja helpost hodettavaks ols muodostettava ^ er maksuluokkaa seuraavast: Aln maksu 10:- kuukaudessa nltä, jolla e ole lankaan palk katuloja, kuten esm. perheenädellä, opskeljolla ja hehn verrattavlla. Kutenkn huomodaan puolueen sääntöjen 8 :n määräys asevelvollsten maksuvapaudesta ja samon, jos jäsen on ollut työttömänä ta työkyvyttömänä 3 kuukauden ajan. luokassa ols jäsenmaksu 25:- kuukaudessa nltä, joden kuukaustulo on :- ta sen alle. Nän muodostas esm mk:n kuukaustulosta perttävä jäsenmaksu 0,17 % palkasta ja mk:n tulosta 0,1 %. luokassa ols jäsenmaksuko:- kuukaudessa nltä, joden tulot ovat :- - ko.ooo:- kuukaudessa. Nän muodostas esm rak:n kuukaustulosta perttävä jäsenmaksu 0,13 % ja H-0,000 mk:n kuukaustulosta 0,1 $ palkasta. V luokkaan knaulusvat yl W0.000:- kuukaudessa ansatsevat puolueen jäsenet, ja hedän jäsenmaksunsa ols 75'- kuukaudessa. Medän ptäs päästä jäsenmaksutulossa n. 25 mlj. mk:aan vuodessa. Vomme arvoda maksaven jäsenten lukumäärän n :ks > 1 ]

12 - 3 - henklöks, ja sllon muodostusvat tulot edellä olevan luokttelen mukaan seuraavks: Jäsenmaksuja vuodessa 10 mk kkrssa suorttava jäsenä k. 000 ^ :- 25 mk tl , Vo mk 1? tl V 75 mk! tl x000^ Yhteensä :lta jäseneltä mk Nän olsmme päässeet peneen yltykseen tavotteestamme, mutta kun arvontluvulssa e myöskään päästä ehdottomaan tarkkuuteen, nn lopputulos kutenkn vastannee tavotetta. Ntten henklötten väte, jotka vättävät jäsenmaksujen korotuksen aheuttavan jäsenkatoa, rkkovan puolueen yhteshenkeä tms., e vone ptää pakkaansa, koska velvotuksen tehostamnen pänvaston yhdstää jäsenstöä. Jos vertaamme nätä nyt suunnteltuja jäsenmaksukorotuksa nhn maksuhn, jota kommunstnen puolue per jäsenltään tarkan ja ykstyskohtasemman astekon perusteella tulojen mukasest, nn sttenkn nämä suunntellut maksut jäävät määrältään paljon jälkeen kommunstsen puolueen jäsenmaksusta. Esmerkknä stä, mllasa jäsenmaksuja kommunstt jäsenltään pervät, manttakoon, että mk:n suurusesta kuukauspalkasta on jäsenmaksu kuukaudessa el 0,19 % palkasta, 15*000 mk:n kuukauspalkasta 50:- kuukaudessa el 0, mk:n kuukauspalkasta 100:- kuukaudessa el 0,^ 35*000 mk:n kuukauspalkasta 200:- kuukaudessa

13 - ^ - el Oj57 yl mksn tulosta on perusmaksu 200s- kuukaudessa 3a 10 mk:n lsämaksu jokaselta ylttävältä täydeltä tuhannelta markalta kuukaudessa. Nästä esmerkestä huomaamme, että omat korotusmäärämme ovat todella vaatmattoma, ekä ntten ptäs erkosemmn vakuttaa jäsenstön rastuksenkantokykyyn. Kuten jo edellä olomme mannneet, on tämän suunntellun korotuksen läpvemnen ehdottoman välttämätöntä, ja sen vuoks tovotaan Puolueneuvoston suhtautuvan estykseen myöntesest ja päättävän ^esttää Puoluekokoukselle jäsenmaksut korotettavks ehdotetulla tavalla.

14 ' ^ ' d /.,.. n; 3 1.v: -,. n :.; > PÜOLUEKEÜVOoTON KOKOUS 29/ Pöytäkr.a te '.-t -- H" M..V 11. V -- - ',1- Ff', J,.lt.: /-r^^ ' Fj.1 : k- " «-", 11. ":. '1 - > <.. 'y ^c ] 'dh. fr

15 , l^ut Jy myffft^ " ST :: Pöytäkrja Suomen Sosaldemokraattsen Puolue r.yrn Puolueneuvoston kokouksesta, joka pdettn Eduskuntatalossa Sosa- P r ldemokraattsen Eduskuntaryhmän kokoushuoneessa 29 pävänä helmkuuta 1956 alkaen kello 15. Kokouksen puheenjohtajna tomvat Eml Skog, Eero Antkanen, Tyyne Levo- Larsson ja Matt Lepstö sekä shteerenä Aatto Väyrynen ja Yrjö Saarsto. 1 Kokouksen avas puoluetomkunnan puheenjohtaja Eml Skog lausuen seuraavaa: Arvosat puolueneuvoston jäsenet, prjärjestöjen edustajat ja puoluelehten edustajat.' Puoluetomkunnan puolesta lausun tedät kakk tervetulleks tähän nykysen puolueneuvostomme ensmmäseen kokoukseen. Tässä kokouksessa, joka on puolueneuvoston sääntömääränen kokous, tulevat eslle muun ohessa puolueen tomnta- ja tlkertomus, nykystä polttsta tlannetta ja halltuskysymystä koskevat selostukset sekä TUL:n kysymys. Vmeks manttu kysymys onkn ollut jo parn vuoden ajan tapetlla. Se on kusallnen ertysest sen vuoks, että TUL:n sosaldemokraattset jäsenet ovat omaksuneet er kannan ns. valel -f mustuttaa puolueessamme 50 vuotta stten esntynyttä, osuustomntalkkeen prssä alkanutta rtaa, rtaa, jota käytn tosaalta tannerlasuuden ja tosaalta hupllasuuden merkessä. Ny- takunnan ltto-kysymyksessä. Ermelsyys on sätellyt puolueen- jfl tr kn prn ja nän on syntynyt tlanne, joka jossan melessä -L

16 " kyään valltseva ermelsyys koskee lähnnä tapaa, jolla ols s alko kehttyä jo joulukuussa, jollon porvarllnen opposto suhtauduttava ajateltuun urhelullseen valtakunnanlttoon. As- rst halltukselta ns. valtalan suomat pokkeuksellset valtuu- aa sovttelemaan asett jo edellnen puoluetomkunta komtean, det. Seurauksena tästä tomenpteestä ol säännöstelystä vapautu- joka työskentel A'cu Sumun johdolla, mutta epäonnstu työssään. neden hntojen huomattava kohoamnen. Vme kesäkuussa pdetty puoluekokous knntt asaan myös huo- Suurmpana syyllsenä ovat maataloustuottajat, jotten tahol- mota ja tek sen johdosta päätöksensä. Nykynen puoluetomkun- ta het valtsjamesvaalen jälkeen lmotettn, että madon l ta pyys stten syksyllä Vänö Tannera sovtteljaks. Hän ott, hntaa tullaan nostamaan 8-15 markalla. Valtoneuvoston prs- tosn epäröden, tehtävän vastaan, ja ptken ja vakeden neu- sä asan ratkasu koetettn saada srretyks sks, kunnes pääs- vottelujen tuloksena on saatu hänen ehdotuksensa sovnnon ja rau- täsn sopmaam kaksta mustakn suuremmsta rtakysymykss- han palauttamseks TUL:n prn. Sovntoehdotus ol esllä puo- tä, nän sen vuoks, että tesmme myöskn palkkarntaman rupea- luetomkunnan vme kokouksessa, jossa se hyväksyttn, mnkä van kevään kuluessa lkehtmään. Tämä valtoneuvoston prssä jälkeen, mkäl tedän, sen ovat myöskn molemmat asapuolet hy- esntuotu tovomus ol melken yksmelnen. Mutta maataloustuot- väksyneet, jopa mahdollsest allekrjottaneetkn sen pohjalta laadtun sopmuksen. Puoluetomkunnan hyväksymänä sopmus tulee - nn kun rauhansopmukset ana - neuvoston ratfotavaks. tajat evät suostuneet estettyyn lykkäykseen, vaan lmottvat välttömäst odotettavssa olevsta maataloustuotteden hntojen korotukssta.!- /, le ^ ' Polttnen tlanne vmesen puolen vuoden akana on ollut Lähnnä palkansaaja mutta myös kuluttaja yleensä edusta- vahteleva ja melenkntonen. Jo syksyllä joutu tasavallan presdentn johtama valtuuskunta käymään Moskovassa, jossa venäläs- van SAK:n taholta lmotettn, että jos maataloustuottajat ryhtyvät suunnttelemnsa hntojen korotuksn ja sten aheutta- h ten taholta estettn ryhdyttäväks neuvotteluhn kahdesta en vat elnkustannusndeksn kohoamsen, nn seurauksena on, että asasta: ystävyys- ja avunantosopmuksen jatkamsesta sekä Pork- SAK :n taholta tullaan vaatmaan ertystä korvausta maatalous- kalan vuokra-alueen luovattamsesta takasn Suomelle. Porkkalaa tuottajan tem)asun johdosta. Tämä uhkauskaan e auttanut, ja koskeva sopmus on tehty ja alue saatu takasn. kävä van, että kun hnnankorotukset tomeenpantn, nn SAK lmott, kuten w ) tässä maalmassa e saa mtään lmaseks. Ledan ol tehtävä 20 vuoden ajan vomassa oleva avunantosopmus akasemna tlalle, joka ol tarkotettu olemaan vomassa 10 vuotta ja jonka vomassaoloaka ols päättynyt non puolentosta vuoden kuluttua. tedätte, että se panee tomeen yleslakon, jonka on määrä alkaa huomen aamulla el ss kello 6. Stä ennen SAK:n taholta ol estetty STK:lle, että tämä suosttels alaslleen työnantajlle 12 markan suurusen kertakakksen hyvtyksen suo- <1 j f. k Myöskn ssäpolttnen elämä on ollut hyvn vlkasta ja ke- rttamsta palkannauttjolle. httynyt vme akona nopealla vauhdlla ertysest taloudells- ntressjärjestöjen välsten suhteden krstymsestä on ol- ten kysymysten merkessä. Tämä on johtunut stä, että maatalous- lut seurauksena myöskn polttsa vakeuksa. Jo snä vahees- 1 tuottajat ovat lähteneet vaatmuksneen lkkeelle. Okeastaan kr- sa, jollon maataloustuottajat lmottvat hntojen korotuspää-

17 f toksestään, sosaldemokraattnen haltusrynmä lmott jättävänsä pakkansa tasavallan presdentn käytettäväks snä tapauksessa, että korotuspäätöksestä tehdään totta. Janotun ssältönen lmotus presdentlle tomtettnkn, mutta tämä e myöntänyt eroa, vaan sen sjaan lmott antavansa myöhemmn tetää, mkä hänen kantansa asasta tuls olemaan, oeuraavalla vkolla hän seltt, että uus halltus tultasn muodostamaan vasta presdentn vaaln jälkeen, jollon uudelle halltukselle saadaan uuden presdentn suostumus. Sosaldemokraattsten mnsteren pyydettyä eroa myöskn maalaslttolaset mnstert lmottvat presdentlle, ettevät hekään vos jäädä halltukseen. mn koko halltus pyys vapautusta tehtävstään, l^ykystä halltusta vodaankn ptää jonknlasena tomtusmnsterstönä, jolta okeastaan puuttuu päämnsterkn, sen entsen päämehen, Kekkosen, tultua valtuks tasavallan presdentks. Vt. päämnsternä tom halltuksen vrkavuosltaan vanhn jäsen, maanvljeljä Kallokosk. Kuten jokanen tetää, e tällasella päämestä valla olevalla tomtusmnsteröllä ole sanottavakaan mahdollsuuksa asotten edelleen hotamseen. Kekkosen tultua valtuks presdentks halltusryhmämme ott häneen yhteyttä ja sa häneltä tällön tovomuksen, että seuraavan h f' halltuksen muodostas joku sosaldemokraattnen henklö. Kun häneltä tedusteltn, kuka se henklö hänen melestään ols, nn hän lmott ptävänsä tehtävään sopvmpana puhemes Fagerholma. ; > Asaa er puollta pohdttuaan puoluetomkuntamme työvalokunta yhty tähän aaden presdentn melpteeseen ja kehott puhemes, Fagerholma ryhtymään tomenptesn uuden halltuksen akaansaamseks. äen jälkeen onkn ^agerholm non kahden vkon ajan käynyt epävrallsa neuvotteluja sekä er eduskuntaryhmen että er, ntressryhmen välllä selvttääkseen tlanteen shen mennessä, jollon hänen mahdollnen halltuksensa astus valtaan. Eteen on tullut kaks vakeata kysymystä, nmttän enskskn kysymys stä, mlle pohjalle halltus ols nuodoste/ttava, ja toseks kysymys stä, mllä ohjelmalla ols lähdettävä eteenpän. Kolmantena vakeana pulmana on valltseva taloudellnen krs. Ltä ensn manttuun kysymykseen tulee, nn stä on sanottava, että kakk prt kannattavat halltuksen muodostamsta laajalle pohjalle. Keskustelua on syntynyt van stä, mten ptkälle er ladolle ols pyrttävä ja mllasa muotoja sllon ols noudatettava. Kakk ovat olleet yksmelsä stä, että varsnasen rungon halltuksessa muodostasvat sosaldemokraatt ja maalaslttolaset. Lutta stä, mten ols suhtauduttava esmerkks kansanpuolueeseen, on jo medänkn puolueemme prssä vallnnut er kästys kun esmerkks maalaslton prssä. On todennäköstä, että maalaslton taholta annettn presdentn vaaln yhteydessä kansanpuolueelle lupauksa tulevan halltuksen mnsterpakkojen jaosta. V.elllä sosaldemokraatella e ole mtään syytä suosa kansanpuoluetta. Mtä kokoomuspuolueeseen tulee, nn sen suhteen on medän omassakn keskuudessamme vallnnut erlasa kästyksä. Ruotsalasesta kansanpuolueesta on oltu yksmelsest sllä kannalla, että se vos tulla mukaan halltukseen, mkäl olosuhteet osottavat sen tarpeellseks. Mtä kommunstehn tulee, nn kakk ovat yhtä meltä stä, ette hetä pdä ottaa mukaan halltukseen. Halltusohjelmasta maalaslton valtuutettujen kanssa käydyt keskustelut ovat olleet hyvn vakeata työtä. Pahmpana kompastuksena on ollut ns. maataloustulokysymys, joka, kuten tedetään, on ollut vme vuosna anasen ermelsyyden aheena maalaslttolasten ja sosaldemokraatten välllä. Tosena vakeana asana on ollut työmarkknajärjestöjen vä- '1 n -1- :

18 f f naa lnen ermelsyys. Vkko stten näytt Työnantajan Keskuslt- heuttajana ovat hnnankorotusvaatmuksn lkkeelle lähteneet to olevan valms jonknlasn etukäteen suortettavn järjestelyhn ja sten tulemaan SAK:ta vastaan puoltehen. Velä muutama pävä stten tlanne näytt melko tovehkkaalta, mutta pan tuottajaprt. Kolmea ntressjärjestöä varotettn seuraukssta ja kehotettn keskenään sopmaan yhtesestä lnjasta, mutta tähän nden taholta e suostuttu. Seurauksena on huomenna alka- J, f; 1:.,' osottautu, että myöskn Työnantajan Keskusltossa ol asos- vaks määrätyn yleslakon uhka, ekä van ae, vaan myös teto, ta ersuuntasa melptetä. :e, jotka medän kanssamme neuvot- että maataloustuottajat uhkaavat lähteä luovutuslakkoon, joka telvat, muodostvat työnantajatahon työvalokunnan, mutta tähän ss uhkaa myös metä ja jonka sanotaan alkavan myös huomenaa- evät kuuluneet työnantajalton mahtmehet, vuorneuvos Wahl- mulla. F? forss ym. oearaavana pävänä pdetyssä työnantajalton kokoukses- Tällä hetkellä e tlanne ole ss valosa. Jokanen sesoo sa enemmstö omaksu vuorneuvos Y/ahlforssn kannan, joka ol jyrkemp kun edellä mantun työvalokunnan edustoma ns. Hetemäen alkukuopssaan. Puoluetomkunnan melestä medän sosaldemokraatten ptä- 1 lnja. Vuorneuvosten melestä raha on tärkeämp kun poltkas- s olla knnostuneta halltuksen nopeasta uusmsesta. Puhemes ta ja halltuspakosta keskustelemnen. Nn ollaan slläkn ta- Fagerholmn ols edelleenkn pyrttävä selvttelemään tlannetta holla lähtökuopssa. Myöskään SAK e lmota antavansa perks ja sopvan hetken tullen muodostettava uus halltus. Henklökoh- vaan vaatvansa 12 markan tuntpalkan korotusta kaklle palkan- tasest sanosn velä lopuks: mtä nopeammn uuden halltuksen saajlle. Halltuksen keskuudessa on oltu stä meltä, että kun muodostamnen tapahtuu, stä paremp. Kykynen halltus on nn työmarkknajärjestöt ovat nän etäällä tosstaan, kummatkn a- hekko, ette se kykene nykystä krsä selvttämään. Maahan on van alkukuopssaan, mnkään vältysehdotuksen tekemnen tässä va- saatava kunnollnen halltus, jolla on kunnollnen johtaja. lman heessa e ols kannattanut. johtajaa e tulla tomeen. Kolmas rtapuol, maataloustuottajat, on lmottanut, ette Nällä sanolla ja nässä merkessä julst&n tämän puolue- sen vaatma kompensaato okeuta palkansaaja palkankorotusvaat- neuvoston kokouksen alkaneeks. muksn, koska kyseessä on hedän kästyksensä mukaan van eräänlanen maataloudelle annettava kuoppakorotus. Anakaan 6 markkaa Stten kun puheenjohtaja Skog ol päättänyt avauspuheenvuo- suurempaa palkankorotusta e sltä taholta hyväksytä, ja se on van ronsa, hän omst puolueen rvestä postuneden puoluetovereden r puolet stä, mtä SAK vaat. Kuuden markan yl meneven markkojen osalta maatalous vaat lsäkorvauksa nn, että jokasesta Aleks Aaltosen, Penna Tervon, Pna Petkäsen ja K.V. Syrjäsen mustolle seuraavat sanat: n korotetusta markasta ols maataloutta hyvtettävä non 900 mljoonalla markalla. Nän vomme lopuks todeta, että maamme on joutunut vakeaan taloudellseen ja polttseen krsn. Taloudellsen krsn a- Surulla on todettava, että kuoleman vkatemes on vme akona nttänyt keskuudestamme kallsta vljaa. Suureen tuntemattomaan ovat muden ohessa srtyneet seuraavat: Aleks A a l t o n e n kuol par vkkoa stten.

19 [ Hän tek ptkän pävätyön puolueemme prssä. Puolueshteernä ollessaan hän mm. ratkasevalla tavalla vakutt punamultahall- tuksen syntymseen ja ol sten edesauttamassa rakentaven vo-»l tamme nän akasn, mehuutensa parhaassa ässä. Vankka aatteen mes ja puoluetover on järkyttävällä tavalla medät nyt äks jättänyt. hm men valtaan pääsemstä 20 vuotta stten. Hän ol ntä harvoja edellsen ajanjakson johtomehä, jotka sodan jälkesssä sekavssa olossa kuuluvat puoluetomkuntaan. Hänen terävä älynsä ja ernomanen polttnen vastonsa olvat vankkana tukena nuorsta ja kokemattomsta henklöstä kokoonpannulle puoluetomkunnalle. Aaltosen polttnen lnja ol suora ja selvä. Tässä suhteessa me, jotka joudumme olemaan häntä lähellä, emme nähneet häntä koskaan epälevänä emmekä horjuvana. Polttnen hor- 1 4 Fna P e t k ä n e n kuulu veteraanpolveen, josta enää harvat ovat elossa. Hän tek ptkän pävätyön ammattyhdstyslkkeessä, myös sen er ammattlttojen johtoelmssä ' ollen oman ammattosastonsa puheenjohtajana anutlaatusen ptkän ajan el kakkaan t)0 vuotta. Myöskn puolueemme prssä hän ol ahkera työntekjä. Ktollsuudella mustelemme hänen työtään. Keskuudestamme on nn kään postunut puolueneuvoston jäsen K. V. S y r j ä n e n Puolueneuvostossa, johon hän monet vuo- n hf ' u jumnen ol hänelle tuntematonta. Vme vuosna Aaltonen tom lähnnä työväen taloudellsten yrtysten johtoelmssä. Kuole- 1 lts n^aansa saakka hän ol Osakeyhtö Kansanvallan ja Helsngn Työväenyhdstyksen puheenjohtajna. Penna Tervo ol puolueemme sodan jälkesen ajan huomattavmpa polttsa henklötä. Kansanedustajaks hän tul vuonna 1945 ja mnsterks vuonna 1951, puoluetomkunnan jäseneks vuonna 1946 sekä Suomen Sosaldemokraatn päätomttajaks vuonna Valtoneuvostossa hän joutu hotamaan kahtakn tärkeätä tehtävää: ensks kauppa- ja teollsuusmnsterön ja stten myöhemmn valtovaranmnsterön päällkön vastuunalasa tehtävä. Teollsuuspoltkan määrätetosena kehttäjä- det kuulu, hänen rauhallsa ja asallsa puheenvuoro jaan kuunneltn ana tarkkaavasest ja arvonannolla. Syrjänen tom usessa puoluekokouksssa puheenjohtajana, ja sllon me halmme hänen ernomasta kykyään kokouksen puheenjohtajan teknkassa. Suurmman pävätyön Syrjänen tek Tampereella, jonka polttsessa elämässä hän ol ptkät ajat puolueemme keskesmpä henklötä. Hänen kuolemansa kautta puolueemme on menettänyt hyvän puolueto- vern. Kunnottakaamme sesoalleen nousten vanajen mustoa. Kokouksen osanottajat kunnottvat hetken hljasuudella vanajen mustoa. l f" l ' 'A k nä ja toteuttajana hän tek työn, joka varmaan tulevasuudessa näkyy ja.kantaa hyvän sadon. Myös mussa taloudellsssa kysymyksssä hänen apuaan käytettn valtoneuvoston ja puolueemme prssä. Tetorkkaana ja asosta perllä olevana mehenä hänen melptelleen annettn ana suur arvo. Medän polttselle elämällemme ja ertysest medän sosaldemokraattselle puolueellemme ol suur vahnko, että hän joutu lähtemään keskuudes- ' 2. Puheenjohtaja Skogn kehotuksesta avustajaks kutsuttu Aatto Väyrynen tomtt.kokoukseen saapunesta nmenhuudon, jollon saapuvlla olleks havattn seuraavat puolueneuvoston äänvaltaset jäsenet, nmttän: Puoluetomkunnasta; Eml Skog, Eero Antkanen, Tyyne Levo-Larsson, Matt Lepstö, Vänö Lesknen, K.-A. Fagerholm, Vhn f^ 1-1. avrv

20 tor Rantanen, Olav Lndblom, Erkk Lndfors, Aarre Smonen, uetu Karjalanen, Arttur Ranta, Ano Malkamäk ja Hannes Tanen, tlntarkastajen edustajana Vänö V, Salovaara, Puoluelehtä edustvat: Suomen Sosaldemokraatta Atte Poh-., 1 nästä kaks vmeks :aanttua puoluetomkunnan varajäsenä; sekä janmaa ja Sulo Mannnen, Turun Pävälehteä Rafael Paaso, Uutta Akaa Vlho Rantanen, Hämeen Kansaa Mauno Pelkonen, Kansan Lehteä 1 n ( Lr prestä valttuna äänvaltasna puolueneuvoston jäsennä: Helsngn prstä Valtter Latnen ja rja Salmela, Uudenmaan prstä Jorma Tuomnen ja Vljo Mehtonen, Turun eteläsestä prstä Johannes Kokkalanen ja Vhtor Haudanoja, Satakunnan prstä Vhtor Fallla, Al Eskola ja Pekka Kokko, Hämeen eteläsestä prstä Yrjö Kangasaho, Onn Oksanen ja Paul Leln, Hämeen pohjosesta prstä Mauno Lndblom, Sulo E. Lläknen, Vljo Kantala ja Paavo Lehtnen, Kymn prstä Kalle Matlanen, Tato Sommarberg, Vekko Kokkola ja Hugo Lndqvst,.:k- lullo Teermäk, Eteenpän-lehteä Holger Salokangas, Vapautta Apo Ttnen, Kansan Työtä Reno Kaatonen, Savon Kansaa Eno Kyyhkynen, Kansan Vomaa Tomm Molanen, Työn Vomaa Olav Hurr, Pohjanmaan Kansaa Olav Vella, Pohjolan Työtä Tasto Honkanen, Svenska Lemokratena Gunnar Hanrksson, Työväen Janomalehten Tetotomstoa Eno Kalkknen ja Tovo Kvnen sekä Tulevasuus-lehteä Anu Karvnen. Puoluetomston tomhenklöstä merkttn pakalla olleks puolueshteern ±säks ylesshteer Vekko Puskala, talouden- h «^ H,!. M.! keln prstä- Paavo lo ja Vekko Salomaa, Kuopon läntsestä prstä Vekko Ulmanen ja Valo Klpö, Joensuun prstä Eno hotaja Aarne Paananen, järjestöshteer A.L. Myllymäk, kunnallsasan shteer Aatto Väyrynen ja tedotusshteer Yrjö Saa- 11 Romppanen ja Jalmar Väsänen, Vaasan täsestä prstä Kaarlo rsto. Hämälänen ja Tauno Hennen, Vaasan eteläsestä prstä Vljo Velä merkttn pöytäkrjaan, että Sos.-dem. Naslton Vuornen, Vaasan pohjosesta prstä Jaakko Petlä, Oulun p- edustajaks kokoukseen ol kutsuttu Martta Salmela-Järvnen, Sos. rstä Antero Väyrynen, Lapn prstä Laur Pajunen ja Kajaann -dem. uorsolton edustajaks Pekka Ylvuor, Sos.-dem. Rat- prstä Konsta Mkkonen sekä Ruotsalasesta Työväenltosta Val- tuslton edustajaks rjö A. Saarnen, Sos.-dem. halltusryh- demar Henström. Kokouksessa, jossa myöskn puoluetomkunnan varajäsenet Eno oren, Valter Kuusela, Onn Hltunen, Eno Rauno, Vlho Väy- män edustajks Onn Peltonen ja Valto Käkelä, puoluetomkunnan keskluokkajaoston edustajaks sen puheenjohtaja Janne Hakulnen sekä Työväenlehdstö Osakeyhtön edustajaks Erc Broström. f V 5 ) rynen, W demar Lljeström, Sylv Sltanen ja Antt Hetanen olvat saapuvlla, olvat prtomkunnat edustettuna prshteeredensä kautta, mnkä lsäks Mkkeln prn prtomkuntaa edust tover kähemonen, Joensuun prn prtomkuntaa to-» Puolueen sääntöjen 36. :n mukasest läsnäolo-okeutta anoneden henklöden saapuvlla olo todettn ertysen luettelon perusteella. lü ver Krknen ja Oulun prn prtomkuntaa tover Torkkel. 3C ^ f!: J Sosaldemokraattsen Eduskuntarylmän edustajana kokoukseen Nmenhuudon jälkeen puheenjohtaja Skog luk julk nden? ' 1 ' ' ol saapunut ryhmän puheenjohtaja Gunnar Henrksson sekä puolueen krjeden ssällön, jolla puolueneuvosto ol kutsuttu koolle. t

21 Krjeet kuuluvat nän: "Helsngssä 20 pävänä helmkuuta KUTSU PUOLUEKl;UVOSTO3 KOKOUKSEEN Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan sääntömääräseen kokoukseen, joka pdetään Helsngssä, Eduskuntatalossa, 3os.-dem. eduskuntaryhmän huoneessa sunnuntana, 11 pävänä maalskuuta 1956 alkaen kello Puoluetervesn SOSALDEMOKAATTTE: PUOLUETOMKUNTA Eml Skog Vänö Lesknen sn ptää sääntömääräsenä puolueneuvoston kokouksena, vakka ajankohdan muuttumsen vuoks e puolueneuvoston jäsenlle enää ehdtäkään ennakolta lähettää sääntömääräsessä kokouksessa kästeltäven asoden anestoa. P u o l u e t e r v e s n SOSALLEl.OKAATTNE\ PUOLUETOMKUNTA Eml Skog Vänö Lesknen" Tänän jälkeen kokous todettn sääntöjen mukaan koolle kutsutuks päätösvaltaseks puolueneuvoston vuoskokoukseks. Lte: «4 Puoluetomkunnan estys kokouksen työjärjestykseks Puolueen sääntöjen 40. :n mukaan todettn kokouksen tse Jakelu; Puoluetomkunnan jäsenet Puolueneuvoston muut jäsenet Sos.-dem. Eduskuntaryhmän edustaja Puoluelehten edustajat (yks kustakn puoluelehdestä) Prtomkunten edustajat (yks kustakn prstä) Tlntarkastajen puheenjohtaja okeutetuks puheenjohtajaks puoluetomkunnan puheenjohtaja Eml okog. Hänen varamehnään määrättn tommaan pakalla olleet puoluetomkunnan varapuheenjohtajat. fll! Tedoks: Sos.-dem. Nasltto Sos.-dem. Nuorsoltto Sos.-dem. Rattusltto oos.-dem. halltusryhmä Puoluetomkunnan jaostojen puheenjohtajat Työväenlehdstö Oy." 5 Kokouksen shteereks valttn Aatto Väyrynen ja ^rjö Saarsto. "KUTSU PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSEEN Muutos kokousakaan Polttsen tlanteen kärjstymsen johdosta on puolueneuvos- 6 5 Pö^rtäkrjan tarkstajks valttn Vljo Vuornen.1 ja Sulo käknen. ton kokous pdettävä akasemmn kun pävätyssä kokouskutsussa on lmotettu. Sen vuoks puolueneuvoston jäsenet kutsutaan kokoukseen, joka pdetään Helsngssä Eduskuntatalossa, sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän huoneessa keskvkkona 29 pävänä helmkuuta 1956 alkaen kello 13. Puoluetomkunnan työvalokunta tovoo, että kokous vota- 7. Kokoukselle hyväksyttn kokouskutsujen mukana jaettu työ' ärjestys sellasena kun se lähemmn lmenee pöytäkrjaan otetusta ltteestä. (Lte numero l.j a W l

22 f - H ästä vakavaa tomntaa. Alttst on molemmlta taholta annettu pyytämän tetoja ja estetty ratkasuehdotuksa. Joulukuussa suortettu jäsenäänestys selvtt osaltaan vomasuhteta ltossa, todeten ne sos.demen keskuudessa melko tasaväksks. Tähän mennessä e ole ollut ahetta esttää ehdotusta rta- Puheenjohtaja pyys shteer Väyrystä lukemaan sen päätöksen, jolla TUL:n rdasta ol saatu syntymään sovnto puoluetomkunnassa. Väyrynen : Puoluetomkunnan kokouksessa, joka pdettn tässä talossa 15. pävänä helmkuuta 1956 alkaen kello U, hyväksyttn Tannern tekemä vältysehdotus jssä 22, jonka sanamuoto kokonasuudessaan on seuraava: "22 ^ kysymysten ratkasuks, koska tlasuutta välttömn tomenptesn rstrdan selvttämseks e kutenkaaj ols ollut olemassa. Lelestän on nmttän järkevntä purkaa rdan a- "ötten kun Tanner ol tarkotusta varten varatun tauon aka- heet samassa järjestyksessä kun ne ovat syntyneetkn. Eyt kun!l k na jatkanut TUL:n rdan sejvttämstä koskeva neuvotteluja Tervon ja Lesksen kanssa, hän lmott päästyn yksmelsyyteen puo- prkokousten aka on lähellä, vo järjestötetä yrttää, askel askeleelta palauttaa normaaltlanne. Prkokoukset ovat sääntö- 1 luetomkunnalle annettavalta estyksestä seka stä, että Tervo jen mukaan pdettävä helmkuussa ja nden ols alotettava ke- ja Lesknen allekrjottavat tämän lopullsen estyksen pohjalta ertysen sopmuskrjan, jonka jälkeen rdan vodaan katsoa postuneen päväjärjestyksestä. Tämän jälkeen kokoukselle luettu ja välttömäst hyväksytty rän purkamnen. Varsnkn Helsngn prssä, josta sekavuus on alkanut, ols vomasuhteet palautettava akasempaan tlaansa. Skäl kun mussa pressä on ahetta vääryyksen korjaamseen, ols okasu nssäkn suortettava. 1 1 ( Tannern lopullnen vältysehdotus otettn pöytäkrjaan nän kuu- Ermelsyydet koskevat pääasassa seuraava kysymyksä: /f luvana: 1. edustussuhteta er elmssä kuten: prtomkunnssa, lt- Lopullnen ehdotus tokokouksessa, lttotomkunnassa sekä erlasssa valokun- Puoluetomkunnalle nssa, tomkunnssa ja jaostossa; Krn TUL:n keskuudessa käynnssä oleva rylmätastelu alko sää- 2. edustussuhteta Pajulahtsäätössä; sekä dä räketä muotoja ja härtä mudenkn työväenjärjestöjen rauhaa, 3. erätä henklökysymyksä. / s! > kehott puoluetomkunta allekrjottanutta tunnustelemaan sovnnon mahdollsuuksa. Saaman tehtävän johdosta olen ollut kosketuk- 1. Edustussuhteden korjaus TUL:n elmssä m k * sssa kommankn rylnän (sanon seuraavassa ntä halltusryhmäks ja oppostoryhmäks) johtaven henklöden kanssa, saadaksen selvyyden rauhan palauttamsen mahdollsuukssta. Olen tällön havannut, että molemmn puoln on melko lalla kyllästytty rtaan ja tovottavan, että se järkevällä tavalla saatasn pos härtse- 1. Kästtelyjärjestys a) Prkokouksssa helmkuussa valtaan sääntöjen mukaan prtomkunta. Samon valtaan edustajat lttokokoukseen. Vaalessa ja päätöksen teossa on ehdottomast noudatettava H ' 1 ' V '

23 a ^ Prtomkunnssa järjestyvät vomasuhteet tsestään. Tää. -"-ncsas^st relua pelä. Se tarkottaa mm., että: asat ratkastaan sos.dem. ryhmäkokouksssa enemmstöpäätöksllä, jota vähemmstöön jääneden on noudatettava; tastelun jatkumsen varalta perustetut paperseurat ja lton ta seurojen hankkmat paperjäsenet evät osallstu sos. dem. ryhmän päätöksn ekä vaalehn; mutakaan äänten kenotekosa lsäämskenoja e saa käyttää; lttoutumnen tosten ryhmen kanssa on ehdottomast kellettyä. b) Ylmääränen lttokokous ols ens tlassa kutsuttava koolle. Koollekutsumsaka on 8 vkkoa, joten kokouksen pto srtyy huht-toukokuulle. Sen vo kutsua koolle lttotomkunta määrättyä asaa varten. Tämmösenä asana ols lmotettava lttoneuvoston, lttotomkunnan ja nastomkunnan vajaalukuseks tulo. Sta ennen ols lttoneuvoston, lttotomkunnan ja nastomkunnan sos.dem. jäsenten - uuslle tulokkalle tlaa tehdäkseen - pyydettävä vapautusta jäsenyydestään. Samon hedän henklökohtasten varamestensä. (Vos myös tulla kysymykseen van tarpeellnen määrä eronpyyntöjä, jos nstä vodaan sopa.) Ylmääräsessä lttokokouksessa ols nn hyvn lttoneuvosto kun lttotomkunta ja nastomkunta valttava (ta täydennettävä) antamalla tlaa opposton edustajlle. 2. Ryhmen edustussuhteet er elmssä Jotta e tavotellun suhteellsen edustuksen soveltamsesta myöhemmässä vaheessa vos syntyä ermelsyyttä, ols het alussa sovttava kummallekn ryhmälle kuuluven pakkojen jaosta hänastsen menettelyn mukaan enemmstö mehttää kakk tomkunnan pakat. b) Ylmääräsessä lttokokouksessa järjestyvät vomasuhteet säännön mukaan pren valtseman edustuksen mukaan. Tällä kerralla ols kutenkn etukäteen sovttava sellä suortettaven vaalen tulos. Ehdotuksen on, että vaalessa kummallekn sos.dem. ryhmälle jaettasn pakkoja seuraavast: c) Lttoneuvostossa kumnallekn 8 edustajaa. Halltusryhmälle puheenjohtajan, oppostoryhmälle varapuheenjohtajan pakka. d) Lttotomkunnassa halltusryhmälle 6 pakkaa ja oppostolle 5 pakkaa. Opposton vahvstamseks se saa valta yhden lsäjäsenen, jolla ols äänokeus van ryhmäkokouksssa. Puheenjohtajan pakan täyttää halltusryhmä, 1 ja varapuheenjohtajan pakat opposto. e) Er valokunnssa, tomkunnssa ja jaostossa varataan kummallekn ryhmälle parteettnen edustus. Nden puheenjohtajan pakat tasataan ryhmen kesken tehtävän sopmuksen mukaan. f) Edellä oleva sopmus pakkojen jaosta on stova ja on stä noudatettava ylmääräsessä lttokokouksessa suortettavssa vaalessa. Sopmus on vomassa seuraavaan varsnaseen lttokokoukseen saakka. g) Pakkojen mahdollsest joutuessa avomeks tlalle astuu edustaja samasta ryhmästä.. Pajulahtsäätö TUL:oa koskeven kysymysten rnnalla Pajulaht säätö on merktykseltään vähäsemp. Sen tehtävänä e ole harjottaa urhelupoltkkaa, vaan anoastaan hotaa säätön taloudellsa asota. Jotta senkn osalta mahdollset rdan aheet postusvat, ols } ;!l m.]'! f «! r.- ' t \.1 (.3 m 1! l l

24 f sen halltuksessa pakat jaettava suhteessa 4-3 opposton hyväks. Puheenjohtajan pakka ols varattava oppostolle ja varapuheenjohtajan pakka halltusryhmälle. Halltus e aseta keskuudestaan erkosta työvalokuntaa.. HenkokysynyLsä Lttotomkunnan ols het peruutettava tekemänsä erottamspäätökset, jotka ovat koskeneet pääshteer V/uokkoa ym. tomhenklötä. Nälle ols tarjottava tlasuus uudelleen astua palvelukseen. Jos he stä keltäytyvät, ovat he menettäneet okeuden myöhemmn stä valttaa. \Vuokon ols saatava hodettavakseen pääshteern tehtävät. 'ykysen tomtusjohtajan Martnn tehtäväks jäs hotaa lton taloutta. Hänen asemansa muuttus talouspäällkön tomeks. vlolem]tlle ols laadttava selvä työnjako ja ohjesääntö. Kumpkaan e ols tosensa alanen, vaan esttelevät he asat tomkunnalle. Kakken tomhenklöden on lojaalst toteutettava päätäntävaltaa käyttäven elnten päätöksä. Ehdotus puoluetomkunnan päätökseks Täyttääkseen vuoden 1955 puoluekokouksen TULroa koskevassa päätöksessä annetun tehtävän puoluetomkunta; 1. kehottaa TUL:n asanomasa ryhmä vvyttelemättä toteuttamaan edellä luetellut tehtävät ja sten palauttamaan rauhan TUL:n ssällä; 2. selttää vakntuneen järjestödemokratan loukkaukseks vme keväänä aluks Helsngn prkokouksessa ja sen seurauksena r.y':'hemmn lttokokouksessa tapahtuneen veraan ryhmän apuun turvautumsen vähemmstömelpteen votolle saattamseks ja varottaa tämäntapasesta menettelystä vastasuudessa. - Urhelujärjestössä sos.dem. ryhmän ols omassa keskuudessaan noudatettava relun peln sääntöjä, kartettava snä lsä-äänvoman hankkhdsta paperseurojen ja -jäsenten avulla; järjestetty ryhmätomnta ols myös lopetettava; 3. lmottaa, että snä tapauksessa, ette edellä oleva puoluetomkunnan suostuksa nopeast noudateta, se tulee harktsemaan, mhn tomenptesn puoluekokouksen päätös järjestyksen! V. Lluta kysyryksä palauttamseks puoluetoveren keskuudessa velvottaa. On valtettu, että jollekn prelle e ole suortettu Helsngssä 13 pävänä helmkuuta 1956 avustuksa samassa suhteessa kun toslle. Vänö Tanner" Jos valtus on okeutettu, ols avustukset nälle suortet- Tämän jälkeen Väyrynen- lmott, että stten kun luettu so- tava takautuvast. pmusehdotus ol puoluetomkunnassa hyväksytty, sen pohjalta f; T V. Valtakunnanltto yn Kun edellä kosketellut kysymykset on hodettu ja molemmat ryhmät jälleen mukautuneet yhtestomntaan, ols järjestön o- maan harkntaan jätettävä muden asan järjestämnen, mm. kysy- krjotettn puoluetomstossa samaa asaa koskeva sopmus, ja tämä nmenomaan nn, että ehdotuksessa oleven ols-sanojen tlalle pantn on-sanat, joten sopmuksesta tul sanamuodoltaan kategornen. Allekrjottajks sopmukseen merkttn Penna Tervo ja Vänö Lesknen sekä todstajks Vänö Tanner ja Eml t mys valtakunnan lton perustamsesta. Skog. t P u h e e n j o h t a j a : On kuultu selostus esllä ole- 'A

25 vasta asasta. Antaako se ahetta keskusteluun? man samana vuonna kehttyneen hyvään suuntaan. Tässä täytyy olla Kun puheenvuoroja e pyydetty, pöytäkrjaan merkttn, et- jotakn rstrtasta. lmeseltä näyttää, että osa sosaldemo- te asasta syntynyt keskustelua. kraattsta lehdstöä käyttää TST:tä hyväkseen puolueen panotö- P u h e e n j o h t a j a : Sopmus ratfotaneen yksmelsest? Kun erävä melä e estetty, puheenjohtaja totes tehdyt sopmukset yksmelsest keskustelutta hyväksytyks ja asan, loppuun kästellyks. - den hankntakavona jättämällä maksunsa TST:lle suorttamatta, tovossa että velat vodaan kutata jälkkäteen puolueen panotöllä. Tällanen menettely ve TST:n tomnnalta pos koko sen taloudellsen pohjan. Tämän vuoks puoluetomkunnan ols pdettävä huolta stä, että puolueen lehdet rehellsest maksasvat kuukausmaksunsa ja nostasvat TST:n tomnnan jälleen jalol-! Puhe en.johtajan ehdotuksesta pdettn työjärjestyksessä ma nttu kahvtauko.kello 14-14>3Q. leen. Entsenä T3T:n päätomttajana olen nästä asosta paremmn selvllä kun kentes mon muu, kun olen tse akanan kamppallut notten vakeuksen kanssa. rj ; t 9. Paananen Otettn kästeltäväks puoluetomkunnan kertomus vuoden totes, ettevät lehdet olleet yleensä suorttaneet velkojaan TST:lle 1955 tomnnasta. (Lte numero 2.) Asan esttel lyhyest puheenjohtaja, joka samalla ehdot$, että tomntakertomus kästeltäsn ja lyötäsn lukkoon entsen käytännön mukaan kappale kappaleelta. Kertomuksen pääkappaleet, ja hyväksyttn keskustelutta. f Keskustelutta hyväksyttn myös V pääfcappaleen 1. kohta "Sosaldemokraattset sanomalehdet". Sanotun pääkappaleen 2. kohdan johdosta synty keskustelu, josta merkttn pöytäkrjaan seuraavaa: Teermäk 3ano haluavansa knnttää huomota shen, että kun Työväen Sanomalehten Tetotomston menojen lmotetaan olleen vuonna 1955 pyörän luvun markkaa ja sen saataven er lehdltä vuoden vahteessa yhteensä markkaa, nn sen vuosmenojen täytyy todeta "vuotavan". Tosaalta kutenkn mantaan Työväenlehdstj Osakeyhtön taloudellsen ase- ja että muutenkn T3T:tä ol käytetty sellasena pankkna, josta vo saada luottoa lman korkoa. Kar- j huamset evät ole johtaneet tulokseen. Puolueen johtoelmssä on ollut kauan harkttavana TST:n uudelleen järjestämnen. Asaa koskeva metntö on valmstunut ja tullaan pakkon kästtelemään puoluetomkunnassa Tarkotuksena on, että Työväenlehdstön Kannatusyhdstys ta Työväenlehdstö Osakeyhtö kytketään yhteen T3T :n kanssa. Käden tomenpteden kautta tovotaan päästävän parempn tuloksn ja tasapanosempaan tlanteeseen TST:n johdossa ja tomnnassa. Myöskn K a l k k n e n totes nykysen tlanteen kestämättömäks, mutta sano uskovansa uuden suunntelman tulevan eslle jo puoluetomkunnan seuraavassa kokouksessa. Kun puheenvuorot ol merktty pöytäkrjaan, kästeltävänä ollut kohta hyväksyttn enemmttä muutokstta. Kertomuksen V pääkappaleen 3. ja 4. kohta hyväksyttn kes- J P = kustelutta.. M ; f!

26 Seuraavana hyväksytyn V pääkappaleen esllä ollessa käytt tämsestä puoluetomkunnalle vuoden 1955 tomnnasta ja tlestä. puheenvuoron Kokouksen osanottajlle numerotuna jaetun puolueen tlnpää- l Martta S a l m e l a - J ä r v n e n, joka huomautt, ette hänellä snänsä ollut mtään mustuttamsta kertomuksen ma- m töksen 31 pävältä joulukuuta 1955 esttel lyhyest taloudenhotaja Paananen. nnnasta, jonka mukaan T-lehdstön lomaätejä ol kertomusvuotena Puheenjohtajan käydessä taseet läp kohta kohdalta havat- ollut yhtön kustannuksella 21 kesälomalla Keurusselän lomahotel- tn, ette nden johdosta ollut mtään mustuttamsta ekä muu- lssa, mutta hmettelevänsä stä, että kakk lomat ol järjestet- tonkaan syntynyt mtään keskustelua. ty vetettäväks Lomalton lomahotellssa, vakka käytettävssä Tämän jälkeen luettn tlen johdosta annettu tlntarkastuslausunto, jonka johdosta kellään e havattu olevan mustut- tamsta. ' P u h e e n j o h t a j a : ols ollut myöskn Sosaldemokraattsen ^aslton ja Äten.Lomahuolto-järjestön ylläptämä lomakoteja. Vmeks mantun laatusa sosaldemokraattsten nasten alotteesta perustettuja lomakoteja on tätä nykyä jo 20, nden joukossa sellasakn, jotka täyttävät korkeatkn vaatmukset. Tämä sanottuna evästykseks vastasen varalle. Kertomuksen pääkappale 71 hyväksyttn keskustelutta. Pääkappaleeseen V "Kansanvälset suhteet" tehtn Tyyne Le' vo-larssonn huomautuksen johdosta sellanen korjaus, että puolueen edustajks uontoossa pävnä henäkuuta 1955 pdetyssä Sosalstsen nternatonaaln kokouksessa merkttn Vänö Tannern, Vänö Lesksen ja Ola ^Vkströmn lsäks Martta Salnela- Järvnen ekä Tyyne Levo-Larsson, joka ol ollut seuraamassa kokousta ykstyshenklönä, kuuten kohta hyväksyttn sellasenaan. Tomntakertomus merkttn loppuun kästellyks. Kuten kuulmme, tlntarkastajat ehdottavat, että tlvelvollslle - puoluetomkunnalle ja samalla myös taloudenhotajalle - myönnettäsn tl- ja vastuuvapaus. työnnettäneen. Tlvelvollslle myönnettn tämän jälkeen tl- ja vastuuvapaus vuodelta 1955 yksmelsest ja keskustelutta. (Katso ltettä numero 4.) 12. Esteltn Työväen Arkston Säätön, Osakeyhtö Karhaaran ja Osakeyhtö Kattaran tlestä vuodelta 1955 annetut tlntarkastuslausunnot, jotka kakk keskustelutta hyväksyttn. (Ltteet numero 5, 6 ja 7.). 1 S / f V < 10. Kertomus Sos.-cem. Maaseututomkunnan tomnnasta vuodelta 1955 hyväksyttn keskustelutta. (Lte numero 3.) 11 Otettn kästeltäväks kysymys tl- ja vastuuvapauden myön- 13. Otettn kästeltäväks puolueen tulo- ja menoarvo vuodelle (Lte numero 8.) Asaa estellessään taloudenhotaja P a a n a n e n totes arvon lkkuvan saman suurusssa luvussa kun edellsenäkn vuonna. Ylmääräsnä kuluna ovat kunnallsvaalkulut, jotten

27 f tämänkn pyynnön perusteeks edellämanttuun uudelleenjärjestämssuunntelmaan. ^ 1» arvo päättyy pyöreäst otettuna 9 mljoonaan markkaan. Tuottojen puolella esntyven jäsenmaksutulojen summa on votu arvoda enntään 20 mljoonaks markaks, vakka tavotteena on P u h e e n j o h t a j a : Voko puolueneuvosto hyväksyä ollut alkuaan mljoonaa markkaa. Vuonna 1955 ol jäsenmaksuja saatu pertyks van hukan yl 11 mljoonaa markkaa, m- estetyn menettelyn? Kun kellään e ollut mtään huomautettavaa, puheenjohtaja t,.l. l.! hn summaan lsäks ssältyvät ylmääräset puoluekokousmaksut. Jäsenmaksujen luokttelu vteen er luokkaan e lmesestkään ole onnstunut tomenpde. Puoluekokouksen ols ptänyt tyytyä puoluetomston esttämään kolmen luokan järjestelmään. Työväen totes kokouksen päättäneen srtää TöT:n tulo- ja menoarvota koskevan kysymyksen kästtelyn puoluetomkunnalle. Puheenjohtajaks srty Eero Antkanen. f. \ f l/. 1 's Kalenterlla on arvotu saatavan n markkaa, muulla kustannustomnnalla n markkaa ja kntestöjen vuokratu- 15. lona n. 6,5 mljoonaa markkaa. Budjetn tasapanottamseen tul- ««laan arvon mukaan tarvtsemaan 19.^ markan suuruen lsäsumma vaalavustuksna ja lahjotuksna. Llstä tämä summa saadaan, e ole tällä hetkellä velä selvllä. Kun asan johdosta e syntynyt keskustelua, puheenjohtaja totes tulo- ja menoarvon vuodelle 1956 tulleen yksmelsest hyväksytyks. Kuultn puolueshteer Lesksen alustus polttsesta ja talouspolttsesta tlanteesta. (Ltteet numero 9 ja 10.) Työjärjestyksen mukaan asasta päätettn keskustella seuraavan pykälän kohdalla. Seuraavan pykälän kohdalla eslle tulevasta halltuskysymyksestä sekä erästä musta ajankohtassta asosta Lesknen lausu valmstavast seuraavaa: n M t, 14. Kahden suuren tekemn halltussopmuksn on yleensä lt- f:. > Otettn kästeltäväks Työväen Sanomalehten Tetotomston tulo- ja menoarvota vuodelle 1956 koskeva asa. Asan estteljä, TST:n päätomttaja Eno Kalkknen, selost ToT:n valmstella olevaa uudelleenjärjestämssuunntelmaa ja tovo, että puolueneuvosto hyväksys TSTjLn vuoden 1955 taloudenpdon nden yhteenvetonumerotten varassa, jotka esntyvät puolueen tlessä ja talousarvossa. TST:n talouden ja tlen hodosta vastaa nmttän puoluetomsto. Lsäks Kalkknen pyys, että TST:n tulo- ja menoarvo vuodelle 1956 jätettäsn puo' lue tomkunnan tarkastettavaks ja vahvstettavaks ja vttas tynyt ohjelma, jossa me sosaldemokraatt vähemmstönä olemme ajaneet läp määrättyjä tavottetamme. Maalasltto on asettanut laskunsa maksettavks erä erältä, kuten olemme nytkn päättyvältä halltuskaudelta voneet todeta. ltä kauemmn halltuskautta on kestänyt, stä matalammks ovat käyneet mekälästen joukkojen melalat. Laalaslttolasella taholla sen sjaan asa on ollut pänvastanen, l^ämä yhteshalltukset ovat päättyneet mllon kustannuskrsn, mllon johonkn muuhun umpkujaan. Polttsest epäedullsta on, että ylesö arvostelee halltuksa nstä syntyneen loppuvakutelman perusteella, kuten! ; t; E