Blended learning - Näkökulmia monimuotoiseen, sulautettuun verkko-oppimiseen Alustus SULO-verkostotapaamisessa 8.11.2013 Kari Kiviniemi Käsitteet Blended learning & sulautettu oppiminen Kaksi esimerkkiä esitykseen integroitavaksi 11 teesiä ammatillisesta verkko-opetuksesta (Ihanainen & Kiviniemi 2009, soveltaen) Blended learning? Alun perin 'Blended Learning' syntyi amerikkalaisten konsulttien sylttytehtaalla (Manninen 2013) Yleisesti Blended learning ymmärretään opetukseksi, johon liittyy sekä lähi- että verkko-oppimistilanteita, eräänlainen lähiopetuksen ja verkko-opiskelun hybridi-malli siis Toisaalta BL:lle on annettu myös muita merkityksiä Formaalin ja informaalin oppimisen yhdistelmä Campus-opiskelun ja työssä oppimisen yhdistelmä Synkronisen ja asynkronisen oppimisen yhdistelmä Itseopiskelun ja yhteistoiminnallisen opiskelun yhdistelmä Erilaisen median ja tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hyödyntäminen oppimisympäristössä Erilaisten pedagogisten lähestymistapojen hyödyntäminen opiskelussa (Singh 2003; Oliver & Trigwell 2005; Littlejohn ja Pegler 2007.) Ei mikään yksiselitteinen käsite siis. 1
Sulautuva oppiminen? En innostu käsitteen suomennoksesta, sulautuva, sulautettu?? Oppimisen ympäristöjen sulautuminen On olemassa käsite sulautuva tietotekniikka (ubiquitos computing): teknologia kehittymässä kaikkialla läsnä olevaksi, huomaamattomasti toimivaksi, joka paikkaan sulautetuksi. (Weiser 1991) Sulautuuko siis oppiminen joka paikkaan? Tässä merkityksessä käsitettä voisi tietysti pyrkiä käyttämään Esim. situationaalinen oppimiskäsitys kuvastaa jo tätä (Lave & Wenger 1991) Samoin käsite oppimisen kaikkiallisuus (mielestäni samankaltainen käsite edellisen kanssa) Kiinnostus kohdentuu tällöin muodollisen koulutuksen lisäksi myös epäviralliseen ja arkioppimiseen Web 2.0 eoppiminen 2.0 elearning 2.0 Koulutus 3.0 Education 3.0 Verkko-opetus, verkkopedagogiikka Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Henkilökohtainen oppimisympäristö Personal Learning Environment, PLE Autenttinen oppiminen / autenttiset oppimisympäristöt Authentic learning (environments) Etäopetus Distance Education Monimuoto-opetus, monimuoto-opiskelu, monimuoto-oppiminen Blended learning Sulautettu oppiminen, sulautuva oppiminen Mixed-mode instruction / learning Mobiilioppiminen Mobile learning Digitaalisesti välitetty opetus, DMI, Digitally mediated Instruction Avoin oppiminen Open learning Onhan näitä, käsitteitä, toisilleen läheisiäkin Andragogiikka Itseohjautuvuus Oppimisverkostot Learning webs Käytäntöyhteisöt ja ns. situationaalinen oppiminen Jaettu asiantuntijuus & hajautettu kognitio Konstruktivismi & sosiokonstruktivismi Konnektivismi Connectivism 2
Esimerkkeinä hyödynnetään mm. paria blended learning toteutusta Yhteistoiminnallista oppimista ja ongelmaperustaisuutta Ammattipedagogiset opinnot opintojakson verkkototeutuksessa (eape) Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa verkkoopintojakso 5 talon verkostoyhteistyönä (SOME) Ammattipedagogiset opinnot opintojakso 15 op. kokonaisuus /perusasiaa tulevalle ammatilliselle opettajalle Osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin sisältöihin: ammatillisen opettajan toimintakenttä ja tehtävät, oppimiskäsitykset ja -teoriat, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot, tieto- ja viestintätekniikkan opetuskäyttö, opetuksen suunnitteluun ja arviointi. eape vaihtoehtoinen tapa lähiopetukseen perustuvalle opiskelulle, molemmissa yksilöllinen oppimisportfolio Toteutus vuodesta 2006, jatkuu edelleen, konsepti muuttunut matkan varrella 3
Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa opintojakso: koulutuksen suunnittelua ja oppimista verkostoyhteistyönä Hämeenlinna 5 ammatillista opettajakorkeakoulua n.10 opettajankouluttajaa n. 200 opettajaopiskelijaa (kaksi toteutusta v. 2009 ja 2010 ja homma jatkuu edelleen) Opintojakson työskentely nähtävissä osittain kurssiympäristöt julkisesti verkossa Tampere Helsinki Jyväskylä Oulu Teesi 1: Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkosovellusten käyttö edellyttää teknologian ominaispiirteiden tuntemusta Opettajan olisi tunnettava tyydyttävästi käyttämiensä tietoteknisten sovellusten ominaisuudet Tekninen ja toiminnallinen hallinta, viestintämahdollisuudet Miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät tukipalvelut organisaatiossa hoidetaan? 4
eape ja teknisiin toteutusmahdollisuuksiin perehtyminen Ensimmäinen toteutus 2006 Eri työvälineisiin ja erilaiseen sovelluksiin perehtyminen, mitä voisi käyttää entuudestaan tutun WebCT:n (Blackboard) lisäksi TeamSpeak, Skype + Festoon, ZEF, myöhemmin Marratech, Adobe Connect Pro (reaaliaikaisuus) perehtyminen, millaisia ominaisuuksia sovellukset pitävät sisällään esim. millaisia ryhmien työskentelyyn liittyviä ominaisuuksia, millaiset dokumenttien jakomahdollisuudet jne. tältä pohjalta funftsiminen, miten sovelluksia voisi käyttää opetuksessa Tekninen suunnittelu SOMEopintojaksolle 5:n talon yhteistyö, 5:n talon osaaminen (Lähi- ) ja Skype/webex-tapaamiset säännöllisesti toteutusta suunniteltaessa Alkuvaiheessa mahdollisuuksiin perehtyminen ja esittely, lopulta käytettävien sovellusten lukkoon lyöminen (esim. erilaiset wiki-työkalut, blogi-työkalut, yhteisötyöskentelyn työkalut ym., ensimmäisen kerran valinnat Ning ja Wetpaint + talokohtaiset reaaliaikaiset ohjaustyökalut) Yhteistyön hyöty, kokemuksen laaja-alaisuus 5
Orientaatiojakso 2 lähipäivää, 8 h + 8 h 21.-22.5. Loppuseminaari 1 lähipäivä, 8 h 8.10. 25.11.2013 Teesi 2: Verkko-opetukseen liittyvät ratkaisut tulee tehdä (ammatti)pedagogiikan, ei tieto- ja viestintätekniikan ehdoilla Käytettävän sovelluksen ominaispiirteiden ei voi antaa sanella opintojakson pedagogisia ratkaisuja, sovellusten ominaispiirteet tulee alistaa pedagogisen ajattelun toteutusvälineeksi Miten toteutat tiettyä pedagogista lähestymistapaa eri sovelluksilla (esim. ongelmaperustainen oppiminen) Entä miten ammattipedagoginen ajattelu ja tutkintoon liittyvät ominaispiirteet määrittää sovellusten käyttöä Opetusmenetelmällisten ratkaisujen hahmottelu eapessa Ohjattu työskentely verkkoympäristössä Ongelmakeskeisyys, Ohjattu työskentely yhteisöllisyys, verkkoympäristössä yhteisöllinen tiedon rakentaminen 23.5-7.10. Perinteinen ryhmätyöskentely Yhteistoiminnallinen oppiminen; asiantuntijaryhmät Yhteistoiminnallinen oppiminen; asiantuntijaryhmät Yhteistoiminnallinen oppiminen; asiantuntijaryhmät Reaaliaikaiset virtuaali-istunnot, webinaarit n. 2,5 h / istunto, neljä eri istuntoa 4.6 Koko ryhmä 20.6 Koti- eli palapeliryhmät 12.9 Kotiryhmät 27.9 Kotiryhmät 6
Yhteistoiminnallinen palapeli organisoinnin keinona (eape) asiantuntijaryhmä kotiryhmä asetelma opetustilanteessa jokainen esityksen valmistelleen ryhmän jäsenistä toteuttaa oman ryhmänsä tuokion eri pienryhmissä siivellä elämisen välttäminen Valmisteluvaihe asiantuntijaryhmissä (WebCT, Skype, TeamSpeak, väline kuin väline), 2-3 viikkoa 4: A 1: A 1: A 2: A 1: B 3: A 1: C 1: D 2: D 4: B 1: B 2: A 2: B 2: B 2: C 2: D 1: D 3: D Virtuaali-istuntojen kotiryhmät 3 /4 eri Skypen/ Marratechin /AC:n kokoushuonetta 4:D 3: B 4: C 3: A 1: C 3: B 2: C 3: C 3: D 3: C 4: A 4: B 4: C 4: D Ammatilliset prosessit verkkoopetuksen jäsentäjänä opettajankoulutuksessa eri opetusmenetelmien merkitys verkko-opetuksen organisoinnissa korostuu myös erilaiset opiskeltavat ammatilliset prosessit voivat olla verkkotyöskentelyn jäsentämisen perusta jolloin kysymys kuuluu, millä tavoin tieto- ja viestintätekniikkaa voi hyödyntää ammatillisten työskentelyprosessien eri vaiheissa esim. näyttötutkinnon tai työssäoppimisen ominaispiirteet (ammattipedagoginen lähestymistapa verkko-opetuksen suunnitteluun / jäsentämiseen) 7
Teesi 3: Pitkäkestoinen BL-toteutus edellyttää ennakkosuunnittelua ja panostusta oppimisympäristöjen rakenteluun Opintokokonaisuuden perustuessa laajasti verkkoympäristöissä työskentelyyn, opetuksen etukäteissuunnittelun merkitys korostuu Lähiopetustilanteissa opettaja kykenee tekemään tilannekohtaisia ratkaisuja Verkkoympäristöissä vuorovaikutus on teknologisesti ja sosiaalisesti välittynyttä ja viestintä tapahtuu usein viiveellä. Ennakkovalmistelun merkitys Teesi 4: Verkkoympäristössä opintokokonaisuuden rakenteelliset ja pedagogiset ratkaisut on tehtävä näkyviksi Huomiota oppimisympäristön ohjaukselliseen toimintarakenteeseen ja opiskelijoiden mahdollisesti tarvitsemaan tukeen On kyettävä tekemään näkyväksi sellaisia opetus- oppimiskäytäntöihin liittyviä piirteitä, jotka on perinteisen lähiopetuksen yhteydessä otettu itsestään selvyytenä. Mallinnusten merkitys 8
Opintojakson ydinsisältöjen tunnistaminen asiantuntijaryhmien tehtävien perustana, eape Ydinsisällöt (2007): Perinteinen ryhmätyö ammatillinen opettajuus erilaiset oppimismenetelmät opetuksen suunnittelu ja arviointi ammatillisen opettajuuden erityisalueet Bonus-tehtävä: ammatillisen koulutuksen ja työelämän suhde 3 x YTO Ryhmä 1: ammatilliset näyttötutkinnot Ryhmä 2: työssäoppiminen Ryhmä 3: erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Ryhmä 4: Bonus (lumipallomenetelmä) eape:n kokonaisuuden hahmottelu, mallinnus Orientaatiojakso 21.-22.5. - Tavoitteet, ryhmäytyminen & orientoituminen työkaluihin / sovelluksiin Työskentely ja ohjaus virtuaaliympäristössä, 23.5.-7.10. Ammatillinen opettajuus * amk:ssa * ammatillisessa perusopetuksessa * amm. aikuiskoulutuksessa Suunnittelu ja arviointi Työelämä ja ammatillinen koulutus Erityisalueita - mm. näyttötutkinnot ja työssäoppiminen Erilaiset opetusmenetelmät Loppuseminaari, 8.10. -portfoliotehtävien yhteinen käsittely Reaaliaikaiset virtuaaliistunnot Pienryhmien omat palaverit 4.6 20.6 12.9 27.9 Opintojakson arviointi - palautteen keruu eri vaiheissa 9
vaihe 1 viikot 38-45 25.11.2013 Otetta toteutusmallista (oppimisprosessi, oppimistehtävät, ohjaus) SOME-opinnoissa (Niinimäki & Tenno 2009) Aloitustoimet (ks. oman oppilaitoksen ohjeet) 1. Oman profiilin laatiminen Ryhmään liittyminen 2. Vaiheen I aloituspalaveri smaope.ning.com smaope.wetpaint.com Opettajakorkeakoulukohtainen Reaaliaikainen Webex, Dim dim, AC Tehtävät opettajakorkeakoulukohtaisissa pienryhmissä 3. Tietoturvallisuus a) Materiaali b) Keskustelu c) Yhteenveto smaope.wetpaint.com smaope.ning.com smaope.wetpaint.com ryhmäpalaute 4 a ja b. Teknisiin työvälineisiin tutustuminen smaope.wetpaint.com & ryhmän valitsema yhteydenpitotapa (Skype) OK Suunnittelun avuksi löytyy esim. Oppimisprosessiperustainen oppimisen suunnittelu / verkko-opetuksen työkalupakki (Silander & Koli, OPH, Edu.fi) Laadukkaasti verkossa (käsikirja, Löfström ym. 2010) KenGuru-palvelu (Oph, Edu.fi) eoppimisen suunnittelu- & arviointikehys (Badrul Khan) Autenttisen oppimisen suunnittelumalli (Herrington ym., Vainio & Leppisaari) Jne. 10
Teesi 5: Verkko-oppimisessa tarvitaan ohjauksellista läsnäoloa Ajan varaaminen ohjaukseen ja verkkoläsnäoloon Saako opiskelija kokemuksen siitä, että opettaja on riittävän nopeasti ja tilannetajuisesti mukana verkkoopiskelutapahtumissa? (Garrison & Anderson 2003) Tukiresurssit ja tutorointi, eape automatisoitu tutor (automated tutor, Albert & Thomas 2000): ympäristöön rakennetuista resursseista tulisi olla helposti löydettävissä apua tehtäviä tehtäessä siksi panostusta ohjeistuksiin (tehtävät, virikekysymykset, sisällölliset tukiresurssit ), v. 2010 tukimateriaali Googlen sivustolle, linkitys Blackboard-alustalle https://sites.google.com/site/eapemateriaalit/home ohjaus ja tutorointi: kaksi sisällöllistä tutoria vuodesta 2009: kiertävä vertaiskommentointi- ja ohjausvastuu opiskelijoille 11
Tekninen tuki, eape 1. Tekniset tukihenkilöt (opettaja & assistenttiopiskelija) 2. Sovelluksia koskevat etukäteisohjeet opiskelijoille 3. Tekniseen toteutukseen liittyvät ennakkotehtävät, tee sitä ja tätä ennen ensimmäistä orientaatiojaksoa 4. Sovellusten kokeilu orientaatiojaksolla 5. Sovellusten testausistunnot etänä 6. Ohjeviesti sähköpostiin juuri ennen istuntoa, ilmoitus varajärjestelmästä 7. Sovellukset käytettävissä 30 min. ennen varsinaista webinaaria 8. Istuntojen aikaiset ongelmat, tarvittaessa: tekniset tukihenkilöt apuna siirtyminen ryhmäkohtaisesti varajärjestelmään (Skype /TeamSpeak) nauhoitus & henk.koht. ohjausistunto Valmistaudut miten vain, teknisiä ongelmia ilmenee joka tapauksessa, opittava sietämään epävarmuutta Teesi 6: Verkkoympäristöt voivat tukea opiskelijoiden henkilökohtaista tiedonhallintaa ja oppimisen henkilökohtaistamista /-tumista Henkilökohtaisen oppimisympäristön ajatus, oppimisympäristön omistajuus oppijalla itsellään, ei sidottu tiettyyn organisaatioon Opiskelija voi viedä tuotoksensa mukanaan opintojen jälkeen Esim. eportfolio, Kyvyt.fi Opiskelija ei sidottu myöskään pelkästään yhteen tiedon tarjoajaan, vaan oppiminen voi tapahtua erilaisissa konteksteissa, erilaisissa asiantuntijayhteisöissä (myös informaaleissa) Maailmalla kaikille avoimet massiiviset verkkokurssit ovat mm. yleistymässä (massive open online course, MOOC) (MIT, Harvard, Standford, Princeton), HY http://mooc.cs.helsinki.fi/ Miten oppilaitoksissa suhtaudutaan esim. tämänkaltaisissa ympäristöissä omaksuttuun tietoon & osaamiseen 12
Oppijoilla (opiskelijoilla) omat oppimisen verkostonsa - Pingstate.nu: visuaalisen alan verkkoyhteisö - N. 10 000 käyttäjätunnusta oppilaitoksiin liittyy opiskelijoita, joilla on omat oppimisen verkostonsa aktiivinen tiedon tuottaminen ja jakaminen vertaisyhteisöissä Oppiminen on verkostojen rakentamista ja yhteyksien luomista, konnektivistinen oppimiskäsitys (Siemens 2006) Henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) ulottuvuuksia (Keats 2007) Vuorovaikutus Sisältö Autogogiikka / itseohjautuvuus Oman oppimisen omistajuus Omien oppimistavoitteiden asettaminen Globaali infrastruktuuri Verkostot 13
Henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) ulottuvuuksia (Keats 2007) Vuorovaikutus Mitä tällaisen idean tukeminen edellyttää koulutusjärjestelyiltä: Autogogiikka / Sisältö onko koulutusorganisaatioiden toimintamallit itseohjautuvuus riittävän avoimet, mahdollistuuko henkilökohtaisten Oman oppimisen omistajuus oppimispolkujen rakentuminen? aiemman osaamishistorian selvittäminen (Salo), AHOT ajattelu Omien oppimistavoitteiden henkilökohtaistamisen asettaminen & HOPS:n merkitys Globaali infrastruktuuri Verkostot Opiskelijan toiminta (Keats & Schmidt 2007; Moravec 2009; Ihanainen & Kiviniemi 2010) Koulutus 1.0 Koulutus 2.0 Koulutus 3.0 pääasiassa passiivista vastaanottamista siirtymä passiivisesta aktiiviseen lisääntyvä kokemus oman oppimisprosessin omistajuudesta opiskelija on aktiivinen ja itseohjautuva knowmad opiskelijoilla vahva oppimisprosessin omistajuus vuorovaikutus ja verkostomainen toiminta henkilökohtainen oppimissuunnitelma, digitaalinen oppisopimus, henkilökohtainen oppimisympäristö 14
Teesi 7: Sosiaalisen median oppimisverkostoille on luonteenomaista yhteisöllinen tiedon rakentelu Sosiaalisen median palvelut, esim. blogit, wikit, kuvan- ja videoidenjakopalvelut ovat merkinneet lukuisten internetissä toimivien sosiaalisten yhteisöjen syntymistä Tietoverkon sisältöjen yhteisöllinen tuottaminen, vertaistuotanto, käyttäjätuotanto (produsage, Bruns 2008) Hyödynnettäessä wikejä, blogeja opetuskäytössä, myös opintietosisällöt voivat rakentua opiskelijoiden keskinäisen yhteistyön avulla. Yhteisöllinen tiedon rakentaminen, jaettu asiantuntijuus SOMEopintojakso Opintojakson alakohtaiset ym. yhteistyöverkostot yli opettajakorkeakoulujen rajojen - Opintojakson ning-ryhmiä 15
Teesi 8: Ammatillisen verkko-opetuksen tulee antaa valmiuksia ammatillisissa asiantuntijaverkostoissa toimimiseen Työelämässä verkostomaisen toiminnan merkityksen on kasvamassa. Yritysten tuotekehitystiimit voivat toimia hajautetusti eri puolilta maapalloa työskentelyn tapahtuessa virtuaalisesti. Miten tämänkaltaisia valmiuksia voidaan kehittää jo ammatillisen koulutuksen kuluessa? Missä määrin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt antavat opiskelijoille valmiuksia toimia erilaisissa (virtuaalisissakin) asiantuntijaverkostoissa? Oppilaitokset verkostomaisen toiminnan dynamoita? Koulutusorganisaatiot edellytysten luojia innovatiiviselle verkostotoiminnalle (Moravec) Tai ainakin yhteistyökumppani Kuvio. Verkostokoulu (Helakorpi 2010) 16
Case: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Instituutissa mukana Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto Lapin matkailuelinkeinon kehittäminen, tutkimus- ja koulutustoiminta Mukana mm. Levin maailmancupin oheistapahtumissa Osaltaan Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion AMK, Rovaniemen AMK, Lapin yliopisto) mahdollistaa yhteisten instituuttien perustamisen Oppiminen verkostoissa Helakorpea ja Siemensiä mukaillen Oppilaitos osana oppimis- ja informaatioverkostoa Yksilö oppijana ja verkostoitujana Muu oppimis- ja informaatioverkosto, Päivittäisen elämän arkipäiväiset yhteisöt: töissä, kotona, koulussa, harrastusten parissa 17
Formaalin ja informaalisen oppimisen suhde? http://smaope.wetpaint.com/ - opettajakorkeakoulujen yhteinen sosiaalisen median opintojakso: media-alan opiskelijat (formaalinen oppiminen) http://www.pingstate.nu/ - Pingstate.nu: visuaalisen alan verkkoyhteisö (informaali yhteisö) - yli 10 000 kirjautunutta käyttäjää Oppilaitosten yhteistyö ja verkostotoiminta (Keats & Schmidt 2007; Moravec 2009; Ihanainen & Kiviniemi 2010) Koulutus 1.0 Koulutus 2.0 Koulutus 3.0 kampusperustainen koulutus selvät rajat eri oppilaitosten välillä yksittäinen oppilaitos vastaa opiskelijoidensa opetuksesta, arvioinnista ja tutkinnoista kasvava (kansainvälinen) yhteistyö oppilaitosten välillä yksittäiset oppilaitokset vastaavat omien opiskelijoidensa tutkinnoista avoimet suhteet eri oppilaitosten kesken uudenlaisten opintopalveluja tarjoavien organisaatioiden kehittyminen koulutuksen ja oppimisen alueelliset ja institutionaaliset rajat hajoavat oppilaitokset alueellisen verkostotoiminnan dynamoina 18
Opettajan rooli (Keats & Schmidt 2007; Moravec 2009; Ihanainen & Kiviniemi 2010) Koulutus 1.0 Koulutus 2.0 Koulutus 3.0 tiedon lähde opas ja tiedon lähde henkilökohtaisen oppimissuunnitelman rakentumisen tukihenkilö, oppimisen henkilökohtaistaja, AHOT yhteistoiminnallisen tiedonmuodostuksen orkestroija & mentori oppimisverkostojen hahmottaja, luoja ja ylläpitäjä Teesi 9: Kasvatusvastuu sisältyy myös verkko-opetukseen Ammatillisen toisen asteen koulutus on usein vahvasti kasvatustyötä Tämä seikka ei muutu miksikään verkkoympäristöissä työskennellessäkään Internet on pienoismaailma, jossa elämän moninaisuus ilmenee niin hyvässä kuin pahassa Millaisia linjauksia Internetin käyttöön tarvitaan oppilaitoksissa? Miten yhteisöllisyyttä voidaan tukea? Miten nuoria voidaan valistaa Internetissä toimimisen eettisistä pelisäännöistä? 19
Teesi 10: Ammatillisessa koulutuksessa verkko-opetuksen tulee olla luonteeltaan toiminnallista Ammatillisen koulutuksen keskiössä on ammatillisen osaamisen ja käytännön ammattitaidon kehittäminen Todellisia olosuhteita simuloivat virtuaaliympäristöt (esim. pientalon sähköistyksen & pienkerrostalohuoneiston sisustamisen peliympäristöt, PedaGames-hanke) Oppimistehtävien autenttisuus Teesi 11: Ammatillinen verkko-opetus liittyy keskeisesti työssä oppimisen tukemiseen Todellisessa työssä tapahtuvan oppimisen merkitys on keskeinen Miten esim. ohjaajien yhteistyötä, opiskelijoiden keskinäistä kokemusten jakamista voidaan tehostaa verkkosovellusten avulla? Esim. Centrian kansainväliseen harjoitteluun liittyvän ohjauksen tehostaminen verkkoohjauksen avulla (Kleimola ym. 2007) 20
Ns. omaluokkaharjoittelu luokanopettajien aikuiskoulutuksessa Viimeinen harjoittelumuoto luokanopettajien aikuiskoulutuksessa Opettajan sijaisuuden hoitaminen tavallisesti opiskelijan kotipaikkakunnalla Mikäli paikkakunta etäällä, hyödynnetään AC:tä Oppimistilanteet kotipaikkakunnilla Tilanteiden videointi AC-yhteyden (tai Skypen) avulla Tarvittaessa nauhoite Ohjaaja seuraa tilannetta tavallisesti reaaliaikaisesti Ohjauskeskustelu opetuksen jälkeen Yhteenvetoa: Monimuotoisen Blended-koulutuksen suunnittelun näkökulmasta: pedagogisen kokonaisidean merkitys; teknologia alisteinen oppimiselle & pedagogisille prosesseille ratkaisujen näkyväksi tekeminen ja mallintamisen ohjaustyön helpottajana suunnittelun ytimiä: ydinsisältöjen tunnistaminen, oppimistehtävin opiskelijat aktiivisiksi, tuki- ja ohjausjärjestelyt, automatisoitu tutor Oppimisympäristöjen sulautumisen näkökulmasta: verkostoyhteistyön ja verkostoitumisen haaste, oppilaitokset & opettajat verkostofasilitaattoreita avointen vertaisyhteisöjen toimintaan osallistumisen ja osallistamisen haaste hajautettu oppiminen haaste perinteisille toimintarakenteille, henkilökohtaistamisen ja AHOT-ajattelun merkitys 21