Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Transkriptio

1 Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

2 Niin opettajan kuin oppijan näkökulma Toimintaympäristön muuttuminen ja nopea teknologinen kehittyminen uusine laitteineen asettaa mahdollisuuksia ja haasteita opetuksen ja opiskelun toteuttamiselle. Medialukutaito ja -käyttötaito ovat muodostuneet osaksi tärkeitä kansalaistaitoja. Opettajina ja kouluttajina meidät on haastettu pohtimaan miten voimme luoda oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppijan toimijuutta, osallisuutta ja kykyä oppia nyt ja muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa. Lapset syntyneet digimaailmaan ja digitaaliseen yhteisölliseen tuottamisen (mm. digitaalinen tarina, kerronnallinen blogi, musiikkiyhteisöt).

3 Prosessikuvaus, miten tekniikkaa otetaan käyttöön Tieto- ja viestintätekniikan sekä yhteisöllisen median hyödyntämistä opetuksessa lähestytään usein tekniikan näkökulmasta tai uusien digitaalisten palvelujen tai sovellutusten soveltamisen pakosta Analysoimme prosessia, jossa sormitietokoneet rantautuvat mm. alkuopetukseen osana MOLLA-hanketta. MOLLA-hankkeen lähtökohtana on, että lapsen tulee saada kokeilla erilaisia medialaitteita ja itse tekemällä tuottaa omia teoksiaan näkyväksi, tuoda siis kaikenikäisille lapsille mediamaailma tutuksi turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä. MOLLAn tavoitteena on viestintä- ja mediavälineiden hyödyntäminen ja uusien käyttötapojen löytäminen pedagogisissa oppimishetkissä sekä medialaitteiden ja perinteisen oppimisympäristön yhteensovittaminen.

4 Maailma uuden teknologian silmin Uudet mediavälineet tässä esityksessä erityisesti sormitietokoneet - tutussa oppimisympäristössä saavat lapsen tutkimaan maailmaansa uusin tavoin. Sormitietokoneiden avulla lapset esimerkiksi etsivät tietoa, luovat kuvaa, tutkivat vuorovaikutteisia materiaaleja, avaavat kuvakertomuksia ja muita sovelluksia ja dokumentoivat omia tuotoksiaan. Toisaalta osalle lapsista sormitietokoneet ovat jo tuttuja välineitä koulun ulkopuolella, ja haasteeksi muodostuu kuinka viihdekäytössä ollut väline voidaan nähdä myös oppimisen tukijana. Lähestymistapana projektissa on, miten uuden teknologian sulauttaminen opetukseen muuttaa olemassa olevia käytäntöjä, miten oppilaat pystyvät ja ovat motivoituneet hyödyntämään toimintamalleja, joita esimerkiksi sormitietokoneet tuovat mukanaan. Myös opettajien lähtökohdat uuden teknologian käyttöönottoon vaihtelevat.

5 Lähestymistapa: Innovaatioteoria Tutkimuksemme analysoi niitä prosesseja, jossa uusi tieto- ja viestintätekniikka sekä yhteisöllinen media sulautuvat osaksi opetusta ja oppilaiden opiskelua sekä oppimisprosessia keskittyen tässä esityksessä erityisesti sormitietokoneiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin alkuopetuksessa. Rogersin (1962) innovaatioteorian mukaan uusien innovaatioiden käyttöönoton leviäminen on viestintäprosessi, jossa prosessin toteutumisen nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi toimintaympäristön mahdollisuudet, toimijoiden motivaation liittyvät asiat ja itse innovaation ominaisuudet. Mm. opettajien käsitys oppimisesta ja oppilaiden oppimisprosessien tukemisesta vaikuttavat innovaation hyödyllisyyteen ja toimivuuteen. Hankkeen kaltaisen prosessin käytännön toteutumisesta on varsin vähän kuvauksia. Toteutuvien kuvauksien kautta on mahdollisuuksia löytää erilaisia toimivia etenemis- tai toteutusmalleja edelleen sovellettavaksi.

6 Lähestymistapa: Narratiivit Miten sormitietokoneet otettiin käyttöön alkuopetuksessa luomalla kolme konstruoitua narratiivia (Riessman 2008) erilaisista lähestymistavoista. Nämä sisältävät näkökulmat 1. heti vaan kokeilemaan, 2. ensin tietoa, sitten järjestyneesti toteuttamaan ja 3. kriittisin lähestymistapa: mitä lisäarvoa tämä tuo oppimiseen ja opetukseen. Millaisia mahdollisuuksia eri oppiaineissa uusi teknologia antaa, millaisia uusia sisältöjä ne tuovat opetukseen, ja miten ne vapauttavat opetuksen ja oppimisen paikasta. Sormitietokoneiden käyttöönotto nähdään yhteisöllisenä prosessina jossa myös oppilaat osallistuvat uusien käytäntöjen ja käytäntöyhteisöjen (Lave & Wenger 1991) luomiseen. Miten oppilaat kokevat uuden teknologian osana oppimista: syntyykö pintaselailua oppimisen sijaan, vai maltetaanko syventyä ja keskittyä. Mikä on se lisäarvo, jonka uusi väline tuo?