ASEMAKAAVAN SELOSTUS Poikkitien yritys- ja palvelualueen

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa 2.12.2014 Asemakaava Diaarinumero KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus 210008 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 21.1. 19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa Asemakaava Diaarinumero KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus 210008 Asemakaava koskee: 21. eli Ristinummen kaupunginosan tilaa 1:2755, 5:57, 5:59 sekä osia tiloista 1:64, 3:73, 3:100, 5:72 ja osaa tiealueesta 2:13. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 21. eli Ristinummen kaupunginosan kortteleihin 2131 ja 2132 liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, ja kortteliin 2133 toimitilarakennusten korttelialuetta sekä virkistys- ja katualuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilöt: Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula, puhelin 040 315 2005, Kaavasuunnittelija Juho Mattila, puhelin 040 315 2224 Seutulantie 12, 04410 JÄRVENPÄÄ Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelukohteena oleva asemakaavoittamaton alue sijaitsee Järvenpään eteläosassa, lähellä Helsinki-Lahti moottoritien liittymää (Järvenpää etelä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145) ja Pohjoisväylään, idässä Helsinki-Lahti junaradan liikennealueisiin sekä etelässä ja lännessä lähivirkistys- ja asuinalueisiin. Alueen koko on noin 28,1 ha ja se toimii Järvenpään eteläisenä sisääntuloalueena ajettaessa Lahden moottoritieltä (E 75) kohti Järvenpään keskustaa. Välimatkaa Järvenpään keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Alueen saavutettavuus on erittäin hyvä ja sijainti sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta tarkasteltuna erinomainen. Lisäksi alue sijaitsee noin 500 m etäisyydellä Ainolan tulevan keskuksen juna-asemalta. Kaavasuunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella. Kuva 1 Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartassa mustalla ympyröitynä. Sivu 2

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa. Asemakaava on alueen ensimmäinen. Asemakaavan päätarkoituksena on mahdollistaa koko seutua palvelevien vähittäiskaupan suuryksikön/-yksiköiden sekä muiden toimintojen (liike-, toimisto-, ruokala/kahvilatilaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotanto- ja varastotilaa) sijoittuminen alueelle. Tavoitteena on myös varmistaa alueelle hyvät kulkuyhteydet sekä riittävästi alueita virkistykseen ja hulevesien viivyttämiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön/ -yksiköiden sijoittumisen edellytyksenä on, ettei kaupan luonteen mukainen sijainti sovi ydinkeskustaan tai suuren tilantarpeen tai muiden toimintaedellytysten vuoksi sovi keskusta-alueelle. Alueesta muodostuu asemakaavan mahdollistaman kaupan toimintojen toteutuessa seudullisen erikoiskaupan keskus, jonka tarjonta muodostuu pääosin tilaa vievästä erikoiskaupasta. Sivu 3

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ...6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT...7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Yleiskaava... 11 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 12 3.2.5 Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko... 13 3.2.6 Poikkitie (Ainolanväylä) tie- ja liikennesuunnitelmat... 14 3.2.7 Rakennusjärjestys ja rakennustapaohje... 15 3.2.8 Tonttijako & -rekisteri... 15 3.2.9 Pohjakartta... 15 3.2.10 Rakennuskiellot, suojelupäätökset... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 15 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 15 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.2.1 Osalliset... 15 4.2.2 Vireilletulo... 16 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 17 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 18 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 18 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 19 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.1.1 Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 20 5.1.3 Liikenne... 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 21 5.3 Aluevaraukset... 22 5.3.1 Korttelialueet... 22 Sivu 4

5.3.2 Muut alueet... 23 5.4 Kaavan vaikutukset... 23 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 23 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen... 24 5.4.3 Vaikutukset kaupallisiin palveluihin... 25 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 26 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 27 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 27 5.7 Nimistö... 27 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 27 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 27 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 27 6.3 Toteutuksen seuranta... 28 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta ja määräykset C. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet D. Katu- ja puistosuunnitelmien asemapiirros E. Katu- ja puistosuunnitelmien selostus F Tonttikorkokartta G. Asemakaavan seurantalomake H. Rakentamistapaohjeet (Liitetään myöhemmin) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunko (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 31.12.2013) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavoituksen lisämaastoselvitykset vuonna 2014 (Faunatica Oy) - Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritysja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta (Faunatica Oy, 3.4.2014) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkosuunnitelma, Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut (Sito, 31.12.2013) - Järvenpään liikenne-ennuste 2012 (Sito, 25.10.2012) - Poikkitien (mt145) liikenneselvitys, (Strafica, Sito 2011) - Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitys, haastattelut (Ramboll 3.2.2014) - Järvenpään kaupan verkosto ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi (Ramboll 9.10.2013) - Poikkitien yritysalue, kaavavaiheen maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll 19.12.2013) - Poikkitien alue, hulevesitarkastelu (Ramboll 19.12.2013) - Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) - Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) - Järvenpään kasvillisuuskartoitus (1997-2000) Sivu 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 21.1.-19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaava on Poikkitien eteläpuolisen yritys- ja palvelualueen ensimmäinen asemakaava. Uuden asemakaavan mukainen alue liittyy yhdyskuntarakenteeseen Poikkitien pohjoispuolella ja Pohjoisväylän varressa sijaitseviin kaupan alueisiin. Asemakaavalla osoitetaan liike- ja toimitilarakentamista yhteensä kolmeen kortteliin, joista kahteen saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ja yhteen vain toimitilarakentamista. Pohjoisemmat korttelialueet ovat tarkoitettu pääasiassa seudullisesti merkittävälle tilaa vievälle kaupalle ja muulle erikoiskaupalle, jotka vaikutusten arvioinnin kautta voidaan todeta sijoitettavaksi keskusta-alueen ulkopuolelle. Myös muuta liike- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa voi sijoittaa alueelle annettujen reunaehtojen mukaisesti. Asemakaavalla osoitetaan lisäksi puisto- ja lähivirkistysalueita, kokoojakatu ja tonttikatu. Osa Poikkitiestä (Vt145) muutetaan asemakaavan yhteydessä Ainolanväylä-nimiseksi katualueeksi. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 28,1 hehtaaria. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueille yhteensä 98 000 k-m2, josta 57 000 k-m2 on seudullisesti merkittävän tilaa vievän vähittäiskaupan ja seudullisesti merkittävän erikoistavarankaupan sallittu maksimi kerrosalan neliömetrimäärä. Asemakaava mahdollistaa alueen toteuttamisen myös toimitilavaltaisena alueena. Toimitilarakentamiseen liittyviä oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyyntitiloja saa korttelialueella olla enintään 200 k-m². KMKTY-1 korttelialueille on sallittua sijoittaa päivittäistavaran kauppaa enintään 200 k-m2. Asumista ei ole mitoitettu alueelle. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttaminen voi alkaa kun, asemakaava on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään katujen ja kunnallistekniikan rakentamisella, kun kaava saa lainvoiman. Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään Diggarinkadun ensimmäisen osan kunnallistekniikan rakentamisella vuosien 2015-2016 aikana. Alueen muu rakentaminen voidaan aloittaa kunnallistekniikan valmistuttua. Ainolanväylän (ent. Poikkitie) rakentaminen asemakaavan osalta toteutuu erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti vuosien 2015-2017 aikana. Sivu 6

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta, maisemakuvaltaan avointa peltoaluetta ja osin kallioista kangasmetsää. Alueen itäreunalla kohoaa tasaisesta maastosta selkeästi erottuva kallioalue. Suunnittelualue on toiminut lähinnä maisemapeltona, jonka lähiympäristössä on vähäisessä mittakaavassa pientaloasutusta. Alue toimii porttina etelästä Lahden moottoritien suunnasta saapuvalle liikenteelle ja sen kautta muodostaa tärkeän ensivaikutelman kaupungista. Alue sijaitsee eri liikenneväylien solmukohdassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualueen maisemarakenne on Järvenpäälle tyypilliseen tapaan savikkotasankoa, josta kohoaa kalliosydämisiä moreenimäki alueen itäreunalla. Alimmat maanpinnan korkeustasot ovat alueen länsireunalla n.+ 47m m.p.y. ja korkeimmat kohdat sijoittuvat kaava-alueen itäosaan n. + 65m m.p.y. Luonnonolot Kaava-alueella ja sen lähialueilla on vuodesta 2001 lähtien tehty pääosin asemakaavatasolla tarvittavan laajuiset luontoselvitykset, joiden voi katsoa olevan edelleen riittävän ajantasaiset. 1 Lisäksi asemakaavatyön yhteydessä on laadittu tarkentava kaava-aluetta koskeva täydennysselvitys 2 ja lepakkoselvitys 3. Alueen luonnonympäristö koostuu kokonaan talousmetsistä, savisista maanviljelysalueista sekä eriluonteisista joutomaa- ja piennaralueista. Metsäalueet ovat pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiä. Alueella on joitakin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Suunnittelualueelta on tiedossa havaintoja silmälläpidettävistä kasvilajeista. Tällaisia havaintoja on vankkasarasta alueen läpi virtaavan Ristinummenojan varresta, musta-apilasta ja ketoneilikasta. Alueen eteläosan metsäalue kuuluu paikallisesti arvokkaaseen linnustokeskittymään. Suunnittelualueella ei ole selvityksissä havaittu ketoelinympäristöjä, perinnebiotooppeja tai huomioitavia erityisiä suojeltavia luontokohteita. Vesistöt Järvenpään kaupungin alue kuuluu kokonaisuudessaan Vantaanjoen vesistöön. Alueen pintavedet laskevat itä-länsi suuntaiseen ojaan, joka johtaa länteen pääradan länsipuolella olevaan Räikilänojaan ja siitä edelleen Tuusulanjärveen. Kaava-alueella ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Maaperä Alueelle on kaavarunkosuunnitelmaa laadittaessa tehty yritysalueen maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy 19.12.2013). Alueen maaperä on itäosassa pääosin savea ja painokairaukset ovat päättyneet 4,6 13,3 metrin syvyydessä tiiviin moreenin kiveen tai kallioon. Rakentamisessa on huomioitava luonnonympäristön asettamat rajoitteet ja reunaehdot. Rakennukset tulee perustaa kovaan pohjaan lyötävien teräsbetoni- tai teräsputkipaalujen varaan ja niiden lattiat on rakennettava kantaviksi. Kellareiden rakentamista voivat 1 Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta, Faunatica Oy, 3.4.2014 2 Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2004, Faunatica Oy, 6.11.2014 3 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014, Terhi Wermundsen, 2014 Sivu 7

vaikeuttaa paikoin lähellä maanpintaa oleva pohjavesi. Tonteille ei suositella tehtäväksi yli metrin nykyisestä maanpinnasta olevia täyttöjä painumisvaaran vuoksi. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on ympäristöltään pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää, lukuun ottamatta muutamaa yksittäistä maatalouteen liittyvää talousrakennusta. Kiinteitä rakenteita alueella ovat sähkölinjat ja puistomuuntamot. Asuminen, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei ole asutusta eikä sinne asemakaavassa suoraan osoiteta uusia asumisen alueita. Yhdyskuntarakenne Alue on pääosin luonnontilaista tai maatalouskäytössä ollutta rakentamatonta ja hajanaista maaaluetta, joten alueen yhdyskuntarakennetta jäsentävät näkyvällä tavalla vain ympäröivät tiealueet pohjoisessa ja idässä. (Pohjoisväylä, Poikkitie) sekä rautakauppa Poikkitien pohjoispuolella. Palvelut Suunnittelualueella ei ole nykytilassa palveluita. Alueen välittömässä läheisyydessä, Ainolanväylän pohjoispuolella, sijaitsee rautakauppa ja Pohjoisväylän itäpuolella autokauppa, polttoaineenjakelun kylmäasema ja muita toimitiloja. Lähimmät päivittäistavarakaupat (2 kpl) löytyvät noin kilometrin ajomatkan päästä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa lukuun ottamatta yksittäistä maanviljelyskäytössä olevaa vuokrapeltoa. Virkistys Alue on toiminut luonnontilaisena metsäalueena sekä maisema- ja vuokrapeltona. Alueella ei ole ollut suunniteltua virkistystoimintaa. Liikenne Kaava-alueelle ei nykytilassa kohdistu käytännössä lainkaan liikennettä sen rakentamattomuudesta johtuen. Alueen pohjoisreunaa myöten kulkee Järvenpään kaupungin merkittävimpiin pääkatuihin kuuluva Poikkitie, joka on vuonna 2012 päätetty nimetä Ainolanväyläksi. Nykytilan keskivuorokausiliikenne Poikkitiellä on n. 8000 ajoneuvoa/vrk. Poikkitien liikenteellistä välityskykyä parannetaan parhaillaan tulevaisuuden liikenteelliset tarpeet täyttäväksi liikenneväyläksi. Poikkitielle toteutetaan kaistalisäyksiä, jalankulun ja pyöräilyn uusia yhteyksiä alikulkuineen sekä kiertoliittymiä. Kaava-alueen osalta Poikkitien rakentamisen yhteydessä on varauduttu alueellisen kokoojakadun liittymään kaava-alueen koillisosassa. Kaava-alueen joukkoliikenneyhteydet ovat jo nykytilassa hyvät johtuen Kyrölän junaseisakkeen läheisyydestä. Nykytilassa aluetta palvelee myös jossain määrin paikallisliikenteen bussilinja 24. Poikkitien parannustöiden yhteydessä myös bussipysäkkijärjestelyt paranevat nykyisestä. Lähin pysäkki sijoittuu Poikkitiellä alueelle tuovan kokoojakadun liittymän tuntumaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristökohteita, suojeltavia rakennuksia tai muinaismuistoja. Suunnittelualueen lähiympäristöstä löytyy yksityisessä omistuksessa oleva Pohjolan tila, jossa toimii nykyisin Pohjolanhovi-niminen tilakeskus. Kohde pihaympäristöineen on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa luokiteltu III-luokan kohteeksi, jonka säilyttämistä kaupunki edistää neuvonnalla ja ajankohtaisilla kaavoitus- tai rakennushankkeisiin liittyvillä ratkaisuilla, joilla kohteen säilyttäminen ei vaarannu. Pohjolan tila ympäristöineen käsitellään Poikkitien yritys- ja palvelualueen länsiosan asemakaavoitusvaiheessa tulevina vuosina 2015 2016. Sivu 8

Tekninen huolto Suunnittelualueen keskellä kulkee 20 kv ilmajohto. Suunnittelualueelle tulevilla tonteilla on mahdollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon. Myös kaukokylmäverkosto pystytään alueelle rakentamaan erikseen, mikäli tarvetta alueelle sijoittuvan toimijan puolesta ilmaantuu. Rakentaminen suunnitellaan tällöin toimijan mukaan tapauskohtaisesti. Alueelle rakennetaan uusi, tarvittava kunnallistekniikka vaiheittain. Kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä varaudutaan yhdyskuntateknistä huoltoa palveleviin toimintoihin. Hulevedet Alueen hulevesiä on selvitetty kaavarunkosuunnitelmassa erillisellä hulevesitarkastelulla (Ramboll Finland Oy, 19.12.2013) sekä itäosan yleissuunnitelmassa, jossa on edelleen tarkennettu mitoitusmääriä ja hulevesirakenteiden toteuttamista. Poikkitien alueen länsiosan kuivatus tukeutuu Horsmanojaan, joka on tärkeä hulevesiuoma. Horsmanoja joudutaan siirtämään pois nykyiseltä paikaltaan radan varresta rakentamisen vuoksi, koska uudella reitillä maanpinnan korkeus kasvaa ojan pohjaan nähden liian suureksi. Oja putkitetaan suunniteltujen uusien katujen alle tai rakennetaan kanavamaiseen avouomaan kadun vierelle. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole huomioitavia ympäristönsuojelukohteita. Ristinummenojassa, Pohjolan tilan itäpuolella, on niukka esiintymä uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävää Vankkasaraa vuodelta 1998 (Järvenpään kasvillisuuskartoitus 1997 2000). Kohteen mahdollinen suojelu tulee järjestää osana laajempaa Räikilänojan-Ristinummenojan hoitoa ja suojelua. Alueella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat muun muassa liikennemelu Pohjoisväylän ja Poikkitien katualueilta sekä Lahden moottoritieltä. Junaliikenteestä aiheutuu melua Helsinki-Riihimäki radan varresta sekä Helsinki-Lahti junaradalta. Junaliikenne ei aiheuta merkittäviä tärinävaikutuksia asemakaava-alueelle. Ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ei myöskään ilmene alueella. Asemakaavan suunnittelussa varmistetaan, ettei toiminta uuden asemakaavan alueella aiheuta ympäristöön pohjaveden pilaantumisvaaraa, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. 3.1.4 Maanomistus Alueen maanomistus on kokonaan Järvenpään kaupungin hallussa. Pohjoispuolen yleiset tiealueet ovat Suomen Valtion (Hallinnoiva viranomainen ELY-keskus) omistuksessa. Kaava-alueella sijaitsevat tilat 1:2755, 5:57 ja 5:59 sekä osia tiloista 1:64, 3:73, 3:100, 5:72 ja osaa yleisen tien alueesta 186-895-2-13. Sivu 9

Kuva 2 Ote maanomistustilanteesta. Kaava-alue rajattu likimääräisesti punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 13.11.2008. Muutokset astuivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosan asemakaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. 3.2.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) moottoritien eteläisen liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoitukselle, minkä voi tulkita tarkoittavan ennen kaikkea Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualuetta. Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (hyväksytty 2013, Ympäristöministeriö vahvistanut 30.10.2014) eteläisen moottoritieliittymän ympäristöön sijoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön/suuryksiköiden enimmäismääräksi on annettu 100 000 k-m2. Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja Sivu 10

maatalouskauppaa. Merkinnän vaikutusalueelle on tähän mennessä rakennettu vähittäiskaupan liiketilaa noin 10 000 k-m2. Kuva 3. Ote uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä 2013. 3.2.3 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) uuden asemakaavan suunnittelualueelle on osoitettu: tehokasta yritysaluetta (TPmax), jolle saa sijoittaa toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. kaupallisten palvelujen aluetta (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. virkistysaluetta (V), jossa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Poikkitie ja Pohjoisväylä on osoitettu seututeiksi tai pääkaduiksi. Poikkitien alapuolelle on osoitettu myös itä-länsisuunnassa kulkeva pienempi kokoojakatu. Lisäksi alueelle on osoitettu useita ulkoilun pääreittejä sekä pienempiä ulkoilureittejä yritys- ja palvelualueen lähiympäristössä. Sivu 11

Kuva 4 Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti valkoisella. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat, voimassaolevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1985, 2005 ja 2008. Poikkitien pohjoispuolella olevat kaupan alueet on kaavoitettu ja vahvistettu vuonna 2005. Kuva 5 Ote asemakaavatilanteesta. Kaava-alue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. Sivu 12

3.2.5 Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko Poikkitien yritys- ja palvelualueelle laadittiin vuonna 2010 alustava maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 21.1.2010). Maankäyttösuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista kortteli- ja katuverkkomallia, joissa tutkittiin liikerakentamisen ja asuinrakentamisen eri painopistealueita ja mitoitusta. Maankäyttösuunnitelmaa ei käsitelty päätöksentekoelimissä. Laadittava asemakaava perustuu 31.12.2013 päivättyyn Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoon (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) sekä kaavarungon tueksi tehtyihin liikenneselvityksiin (SITO Oy). Kaavarungon tavoitteena on ollut yhdistää vuonna 2010 valmistuneen maankäyttösuunnitelman eri korttelivaihtoehtojen parhaimmat puolet. Kaavarungon tarkoituksena on ollut erityisesti tarkentaa alueen kaavoitustavoitteita ja mitoituslähtökohtia sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, kaavoitustyön ja markkinoinnin pohjaksi. Kaavarungossa on määritelty alueen korttelialueiden katualueiden rajat, joita tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Seutulantalon palvelupisteessä (1 krs.) 12.2 14.3.2014 välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi 3.4.2014 19. Kuva 6 Poikkitien kaavarunkosuunnitelma 2013. (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Sivu 13

Kuva 7 Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 1). (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Kuva 8 Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 2). (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) 3.2.6 Poikkitie (Ainolanväylä) tie- ja liikennesuunnitelmat Yleiskaavassa ja siihen liittyvässä liikennesuunnitelman tarkistuksessa (2004) on osoitettu Poikkitien alueen periaatteelliset liikennejärjestelyt. Kaupunki on lisäksi laatinut tieviranomaisten kanssa jatkokaavoituksen pohjaksi yksityiskohtaisemman Poikkitien ja sen liittymien tilanvaraussuunnitelman (2004) sekä Poikkitien parantamisen tiesuunnitelman (2012). Tiesuunnitelma Sivu 14

on saanut lainvoiman ja se toteutetaan vaiheittain (alkanut 2013). Kaupunki on teettänyt liikenneja väyläsuunnittelun pohjaksi koko kaupungin liikenne-ennusteen (2012). 3.2.7 Rakennusjärjestys ja rakennustapaohje Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Rakennusjärjestystä on tarkennettu erikseen alueelle laaditulla rakennustapaohjeella. 3.2.8 Tonttijako & -rekisteri Alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3.2.9 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 3.2.10 Rakennuskiellot, suojelupäätökset Kaavasuunnittelualueella on rakennuskielto asemakaavoitustyön ajan. Kaavasuunnittelualueella ei ole suojelupäätöksen saaneita ympäristö- tai rakennuskohteita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Asemakaava on tullut kaavasuunnittelun kohteeksi Järvenpään kaupungin toimesta. Asemakaavan laadinta on osa Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (2004) määriteltyä Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämishanketta, jonka ensimmäiset maankäyttösuunnitelmat on laadittu vuonna 2010. Maankäyttösuunnitelmaa täydennettiin kaavarunkosuunnitelmaksi vuonna 2013. Asemakaavoitus käynnistettiin keväällä 2014. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavahanke vireille ja OAS nähtäville, 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94, päätös asemakaavaehdotuksen nähtävillepanosta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 21.1. 19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm nro, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunginhallitus pvm nro, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunginvaltuusto pvm nro, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Täydentyy myöhemmin. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurialueiden ja -tonttien omistajat, haltijat, asukkaat sekä asukasyhdistykset Lähialueella työskentelevät Kaupungin asukkaat, yhdistykset, yritykset ja työntekijät Muut, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Sivu 15

Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus ja aluehallintovirasto o Työvoimahallinto o Museovirasto ja Uudenmaan maakuntamuseo o Liikennevirasto o muut viranomaiset, joiden toimintaan hanke vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan liitto o Naapurikunnat ja KUUMA-seutu o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä o Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Caruna Oy o Fortum Power & Heat Oy o Teleoperaattorit (mm. Teliasonera Finland Oyj, Elisa Networks Oy, jne.) o Järvenpää-seura ry o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry o Järvenpään ympäristöyhdistys ry o Järvenpään Ristinummi-seura ry Potentiaaliset kumppanit o kiinnostuneet yritysketjut ja yritykset o kiinnostuneet kiinteistökehittäjät ja sijoittajat o kiinnostuneet rakennusliikkeet 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 7.5.2014 kaupungin ilmoitustaululla, Järvenpään Viikkouutisissa ja Keski-Uusimaassa sekä lähettämällä kirje viereisten alueiden maanomistajille ja asukkaille. Vireilletulon yhteydessä asetettiin nähtäville hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), josta on annettu kaksi lausuntoa: Caruna Oy, 29.7.2014 Fortum Power & Heat, 23.9.2014 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, kaavaselostuksen liite A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä C. Valmisteluvaihe Kaavahankkeen aloitus- ja valmisteluvaiheessa ei järjestetty viranomaisneuvottelua Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Viranomaisneuvottelu nähtiin tarpeellisemmaksi järjestää myöhemmin. Asemakaavan luonnoksen asettamisesta nähtäville ilmoitettiin kuulutuksella 24.9.2014 kaupungin ilmoitustaululla, Järvenpään viikkouutisissa, Keski-Uusimaassa sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä 26.9. 25.10.2014 välisen ajan teknisessä pal- Sivu 16

velupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Luonnosvaihtoehtoja oli kaksi, jotka erosivat toisistaan vain itäisimmän korttelin tonttikadun suhteen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy), sen oheismateriaalit sekä asemakaavatyön kannalta tärkeimmät selvitykset olivat tausta-aineistona myös nähtävillä. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Yleisötilaisuus kaavaluonnosainestosta järjestettiin 8.10.2014. Luonnosvaiheessa lähetettiin ennakkolausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Rakennusvalvonta Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Liikennevirasto VR-yhtymä Oy Caruna Oy Fortum Power & Heat Oy/Etelä-Suomi Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Gasum Oy Tuusulan kunta Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry Ennakkolausuntoja kaavaluonnoksesta saatiin 5 kappaletta. Kaavaluonnosaineistosta ei esitetty pyydettyjen lausuntojen ohella muita kirjallisia mielipiteitä. Lausunnon antoivat: Kunnallistekniikan suunnittelu, 17.10.2014 Tuusulan kunta, 22.10.2014 Uudenmaan ELY-keskus, 24.10.2014 Caruna Oy, 28.10.2014 Uudenmaan liitto, 11.11.2014 Ehdotusvaihe Täydentyy myöhemmin. Hyväksymisvaihe Täydentyy myöhemmin. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Uudenmaan ELY-keskus ei edellyttänyt MRL:n mukaisten viranomaisneuvottelujen järjestämistä asemakaavan aloitus- ja luonnosvaiheessa. Viranomaisneuvottelut järjestetään Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa asemakaavan ehdotusvaiheessa. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken koko kaavaprosessin ajan. Neuvotteluihin ovat osallistuneet kunnallistekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, mittausja karttapalvelut, Kaupunkikehityksen esikuntayksikkö ja Järvenpään Vesi. Kaavaprosessin aikana asemakaavan kokouksiin ovat osallistuneet myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Suunnittelutilanne ja suunnitelma-aineisto Sivu 17

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, yleiskaavan ja kaavarungon asettamat tavoitteet alueen suunnittelulle on käsitelty kohdassa 3.2 Suunnittelutilanne. Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kaavasuunnittelun lähtötavoitteena on ollut tutkia mahdollisuudet monipuolisen ja ympäristöltään laadukkaan palvelu- ja yritysalueen rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset eteläisiä kaupunginosia palvelevan kaupan ja julkisten palveluiden alakeskuksen rakentamiselle sekä asutuksen lisäämiselle Järvenpään eteläisissä kaupunginosissa. Suunnittelun tavoitteena on kehittää Poikkitien yritys- ja palvelualuetta seudullisesti merkittävän kaupan suuryksiköiden osalta Järvenpään keskustan ehdoilla siten, ettei alueen toteutus haittaisi ydinkeskustan kehittämistä merkittävimpänä kaupan keskuksena. Tavoitteena on luoda moninaista ja laadukasta kaupunkiympäristöä, huomioida luonnonmukainen lähivirkistysmahdollisuus suunnittelussa sekä laatia alueelle rakentamistapaohje varmistamaan rakentamisen korkea laatu ja soveltuvuus ympäristöön. Kaupan selvitykset Vuonna 2011 laaditussa kaupan selvityksessä (Entrecon Oy) Poikkitielle laskettiin tilaa vievän ja erikoiskaupan potentiaaliksi 85 000 k-m² (50 000 + 35 000 k-m²). Vuonna 2013 laaditussa selvityksessä (Ramboll Finland Oy) kaupungin oman lähivaikutusalueen ja toissijaisen vaikutusalueen väestön ostovoimasta laskettu tilaa vievän kaupan lisätarve koko kaupungissa on 46 700 k-m² vuoteen 2035 mennessä. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella (Uudenmaan ELY, Uudenmaan liitto) on täsmennetty kaavamerkintöjä ja -määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen mitoituksen ja laadun osalta. Asemakaavatyön aikana laaditut selvitykset ja suunnitelmat ovat tarkentaneet asemakaavatyölle asetettuja tavoitteita mm. hulevesien käsittelyn ja tilatarpeiden sekä luontoarvojen huomioimisen osalta 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Poikkitien yritys- ja palvelualueen maankäytön eri vaihtoehtoja on tutkittu kaavarungon suunnitteluvaiheessa. Alueen maankäyttöä ja katuverkon ja korttelialueiden jäsentelyä tutkittiin kolmen vaihtoehtoisen rakennemallin (A, B ja C) välillä. Rakennevaihtoehdoista päädyttiin vertailun ja arvioinnin perusteella B2 nimiseen vaihtoehtoon, jonka pohjalta valmisteltiin itse kaavarunko. Valitun vaihtoehdon arvioitiin luovan parhaat edellytykset kaupallisten toimintojen kehittämiselle ja katuverkoston järjestämiselle ja toimivuudelle. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Seutulantalon palvelupisteessä 12.2 14.3.2014 välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi 3.4.2014 19. Kaavarunkoaineistoa voi edelleen tarkastella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Sivu 18

Kuva 9 Kaavarunkovaiheen rakennevaihtoehdot A, B ja C Kuva 10 Kaavarugon pohjaksi valittu vaihtoehto B2 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan valmisteluvaiheessa on ollut nähtävillä kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Vaihtoehdossa Ve1 oli kaava-alueen itäiseen kortteliin 2132 osoitettu sisäinen katu ja vaihtoehdossa Ve2 kortteli oli esitetty ilman katua. Vaihtoehtotarkastelulla tutkittiin alueen tulevaa tonttitarjontaa ja -mitoitusta ja haettiin palautetta mahdollisilta toimijoilta. Molemmissa vaihtoehdoissa on todettu olevan omat vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa alueen kehittämisen kannalta. Vaihtoehdossa 1 vahvuutena nähtiin mahdollisuus muodostaa kortteliin pienempiä tonttikokonaisuuksia ja toisaalta vaihtoehto 2 mahdollisti toimijan, jonka toiminta edellyttäisi suurta yhtenäistä tonttia. 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on asiantuntija-arvioiden ja saadun palautteen perusteella päätetty edetä suunnittelussa vaihtoehdon Ve1 pohjalta. Alueen toteutettavuuden ja tulevien toimintojen mahdollistamisen kannalta on nähty perustelluksi valita asemakaavaratkaisuksi versio, jossa kortteliin 2132 on osoitettu sisäinen katuyhteys. Sivu 19

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan perusrakenne koostuu liike-, toimisto ja toimitilakortteleista sekä asemakaava-alueelle tulevista katu- ja viheralueista. Pohjoisemmat korttelialueet ovat tarkoitettu pääasiassa seudullisesti merkittävälle tilaa vievälle kaupalle ja muulle erikoiskaupalle, joka ei sovellu keskusta-alueelle. Myös muuta liike- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa voi sijoittaa alueelle annettujen reunaehtojen mukaisesti. Alueen kokoojakadun, Diggarinkadun, eteläpuolinen alue on tarkoitettu muille toimisto-, tuotanto-, varastoja toimitiloille sekä viheralueille, joilla viivytetään alueelta syntyviä hulevesiä. Viheralueilla on merkitystä myös kevyen liikenteen kulkuväylinä sekä virkistys- ja ulkoilukäytön alueina. Yritys- ja palvelualueen itäosan tonteille tulee asemakaavamääräysten mukaisesti rakentaa hulevesien viivytysrakenteita, kuten hulevesikasetteja tai hulevesipainanteita. Päällystettyjen pintojen määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä ja osa pysäköintialueista tulee päällystää osittain vettä läpäisevillä päällysteillä. Rakennekerrosten kuivatuksesta on huolehdittava salaojilla, koska hulevedet eivät imeydy tehokkaasti saviseen maaperään. Suunniteltujen korttelialueiden väliin ja kortteleiden eteläreunalle on suunniteltu hulevesien viivytysalueita, jotka toimisivat samalla avo-ojina ja alueen tulvareitteinä. Altaat tulevat olemaan kosteikkomaisia avoniittyjä. Itäosasta vedet virtaavat lounaaseen Horsmatien varteen. Uuden asemakaavan mukainen alue liittyy yhdyskuntarakenteeseen Poikkitien pohjoispuolella ja Pohjoisväylän varressa sijaitseviin kaupan alueisiin. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 28,1 hehtaaria, josta liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KMKTY-1), on 10,8 ha, toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-5) on 3,9 ha, puistoa 1,5 ha, lähivirkistysaluetta 8,5 ha ja katualueita yhteensä 3,4 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu koko korttelialueille yhteensä 98 000 k-m 2, josta 57 000 k-m 2 on seudullisesti merkittävän tilaa vievän vähittäiskaupan ja seudullisesti merkittävän erikoistavarankaupan sallittu maksimi kerrosalan neliömetrimäärä. Asemakaava mahdollistaa alueen toteuttamisen myös toimitilavaltaisena alueena. Toimitilarakentaminen voi varata koko alueelle osoitetun rakennusoikeuden 98 000 k-m 2. Toimitilarakentamiseen liittyviä oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyyntitiloja saa korttelialueella olla enintään 200 k-m². KMKTY-1 korttelialueille on sallittua sijoittaa päivittäistavaran kauppaa enintään 200 k-m 2. Kaava-alueen korttelitehokkuus rakentamiseen tarkoitetuilla korttelialueilla vaihtelee välillä e k =0,6 0,76. Aluetehokkuus eli rakennettujen alueiden suhde koko kaava-alueen pinta-alaan on e a = 0,35. Asumista ei ole mitoitettu alueelle. Yksittäiset asuinhuoneistot liike- ja toimitilarakennusten yhteyteen on sallittu, mikäli rakennuksen huoltotoimet näin vaativat. 5.1.2 Palvelut Kaupalliset palvelut on sijoitettu Pohjoisväylän ja Ainolanväylän varteen. Kaupalliset palvelut painottuvat lähes kokonaan seudullisesti merkittävään vähittäiskauppaan ja muuhun keskustaalueen ulkopuolelle hakeutuvaan erikoiskauppaan, joille sijainti keskusta-alueen ulkopuolella ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on tärkeää ja mikä toisaalta on vaikutusten arvioinnin perusteella alueelle sopivaa. Alueelle on KMKTY-1 -korttelialueille sallittu pienimuotoista päivittäistavarakauppaa 200 k-m², jonka on tarkoitus etupäässä palvella yritysalueella toimivia yrityksiä ja työntekijöitä. Muut keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat nykytilassa n. 2,5 kilometrin Sivu 20

etäisyydellä. Kaava-alueen länsipuolelle myöhemmissä vaiheissa toteutettavaan Ainolan aluekeskukseen tulee sijoittumaan päivittäistavaran kauppaa ja julkisia palveluita. Poikkitien itäosan yritys- ja palvelualueelle ei osoiteta julkisia palveluja. 5.1.3 Liikenne Kaava-alue liittyy nykyiseen liikenneverkkoon uudella Diggarinkatu - nimisellä paikallisella kokoojakadulla, joka yhdistää Poikkitien ja Pohjoisväylän sekä Poikkitien ja Puistotien tulevan kiertoliittymän. Diggarinkadun on suunniteltu välittävän myös tulevaisuudessa kaavoitettavan Ainolan aseman (nyk. Kyrölä) keskustakorttelin liikenteen sekä Horsmatien kautta Ristinummen alueelle kohdistuvan liikenteen. Kaava-alueelta on nykytilassa Poikkitien kautta hyvät yhteydet Helsinki Lahti moottoritielle (vt4), sekä Järvenpääntien kautta Tuusulaan. Jalankulun ja pyöräilyn väylä sijoittuu bulevardimaisen Diggarinkadun molemmille puolille. Lisäksi pohjois-eteläsuunnassa on kevyelle liikenteelle suunnattu yhteys puistomaisen alueen länsireunalla. Kevyen liikenteen väylät yhdistävät alueen kaupungin nykyiseen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen alueen pohjoispuolelle Poikkitien alikulkujen välityksellä ja toisaalta eteläiseen virkistysalueeseen. Lisäksi Diggarinkadun ja Poikkitien välissä olevalla korttelialueella (k2131) kulkee ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu väylä, joka on tarkoitus toteuttaa tontin rasitteena toimijasta riippuen. Tällä pyritään turvaamaan alueelle hyvät edellytykset omin voimin liikkumiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Juna-aseman läheisyys mahdollistaa alueelle sijoittuvat yritykset hyvin saavutettaviksi myös omin voimin, kun reitti on suora ja laadukas. Tavoitteena on, että siirtyminen liike- ja yritystiloista muihin tiloihin on helpompaa pyörällä tai jalkaisin kuin autolla. Poikkitien parantaminen sekä alueen maankäytön lisääntyminen niin Lepolan alueilla kuin Poikkitien yritysalueella antaa edellytyksiä myös linja-autoliikenteen kehitykselle alueella. Diggarinkadun varrella varaudutaan bussipysäkkijärjestelyjen toteuttamiseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue toteutetaan Uudenmaan maakuntakaavan ja Järvenpään yleiskaavan 2020 tavoitteet huomioiden kauppa-, yritys- ja viheralueeksi. Asemakaava on laadittu ympäristön lähtökohdat huomioiden. Rakentaminen on mitoitettu alueelle sopivaksi ja sijoitettu yhdyskuntarakenteeseen kiinni, jolloin eteläosaan on saatu tilaa yhtenäisille viheralueille. Vaikutukset luontoon ovat merkittäviä. Kaava-alueen itäosan korttelin 2132 toteuttaminen edellyttää alueella olevien kallioselänteiden louhimista. Tulevan louhinnan kokonaismäärä on n. 90 000m³. Luonnon monimuotoisuutta on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon. Korttelialueet rajautuvat etelässä lähivirkistysalueena (VL-3) osoitettuun metsäalueeseen. Asemakaavassa suurin osa on kovaa vettä läpäisemätöntä pintaa ja rakentamista, joten rakentamatta jäävien alueiden merkitys korostuu. Viheralueita joudutaan myös rakentamaan hulevesien takia. Ekologinen käytävä eläimille leveydeltään 60-65 metriä on jätetty asemakaavan itäreunaan, Oikoradan viereen. Asemakaavassa osoitetaan viheralueiksi alueita yhteensä 10 hehtaaria. Viheralueilla on monia funktioita: hulevesien viivytys, maisemointi, ulkoilukäyttö jne. VL-3 alue muodostaa osan eteläisiä tulevia asuinalueita palvelevasta suuresta virkistysalueesta. Asemakaavassa osoitetaan alue tällä hetkellä tilavarauksena, jonka käyttö tarkentuu tulevaisuudessa. Sivu 21

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet KMKTY-1, Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, (korttelit 2131 ja 2132) Liike- ja toimitilarakennusten korttelialueet sijoittuvat Poikkitien (Ainolanväylä), Pohjoisväylän ja Diggarinkadun risteysalueen molemmin puolin. Korttelialueelle on suunniteltu sijoitettavaksi ensisijaisesti kaupan toimintoja, eli seudullisesti merkittävää tilaa vievää vähittäiskauppaa ja sen oheistuotteiden myyntiä rajoitetusti, muuta seudullisesti merkittävää erikoistavarakauppaa ja rajoitetusti päivittäistavaran kauppaa (200 k-m²). Tiva-kaupan tulee olla sellaista, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittaa maakuntakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Tällaista kauppa on kaavamääräyksen mukaisesti mm. moottoriajoneuvo-, vene-, rauta-, rakennustarvike-, huonekalu-, kodintekniikka-, puutarha- ja maatalouskauppa. Muun erikoistavarakaupan osalta tulee vaikutusten arvioinnin perusteella todeta sellaisen sijoittamisen perustelluksi kaupungin keskustan ulkopuolelle. Muuta erikoistavarakauppaa voi olla mm. erikoiskauppojen keskus, kodin rakentamisen ja sisustamisen keskuks, harrastus- ja elämäntapaliikkeiden keskus, merkkituotemyymälöiden keskus, viihde- ja huvittelukeskus, laajan tavaravalikoiman myymälä, tehtaanmyymälä tai liikennemyymälä. Korttelialueille saa kaavamääräysten mukaisesti toteuttaa myymälöistä ja vastaavista palvelutiloista muodostuvan kauppakeskuksen. Korttelialueelle saa sijoittaa myös toimitilarakentamista, eli ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä niihin liittyviä toimintaa palvelevia oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyymälätiloja. Oheistilojen määrä korttelialueella on enintään 200 k-m². Korttelialueelle on sallittua sijoittaa yksi tai useampitasoisia pysäköintilaitoksia. Kaavamääräysten mukaisista pysäköintinormeista voi tehdä 10 % vähennyksen, mikäli kiinteistön autopaikat sijoitetaan velvoitepaikkoina tai vapaaksiostopaikkoina keskitettyyn yli 100 auton pysäköintilaitokseen, jossa autopaikkoja ei nimetä käyttäjäkohtaisesti. Korttelialueille on osoitettu yhtenäiset rakennusalat koko korttelin laajuudelta. Kaupunkikuvallisista syistä rakennukset tulee korttelialueilla sijoittaa kiinni rakennusalan pohjoiseen sivuun. Suurin sallittu kerroslukumäärä on korttelialueella kaksi. Kortteliin 2131 on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys (pp). Merkinnän tavoitteena on mahdollistaa toteutettavaksi kevyen liikenteen yhteys, joka kytkee tulevat kaupan - ja toimitilakorttelit puistoalueeseen (VP-6) ja edelleen tulevaan länsiosan Ainolan aluekeskukseen ja junaasemaan. KTY-5, Toimitilarakennusten korttelialue, (kortteli 2133) Toimitilarakennusten korttelialue sijoittuu alueen eteläreunalle, Diggarinkadun eteläpuolelle. Korttelialueelle saa sijoittaa toimitilarakentamista, eli ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä niihin liittyviä toimintaa palvelevia oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyymälätiloja. Oheistilojen määrä korttelialueella on max. 200 k-m². Asemakaavamääräysten mukaisesti korttelialueelle ei saa sijoittaa muita liiketiloja. Korttelialueelle on sallittua sijoittaa yksi tai useampitasoisia pysäköintilaitoksia. Kaavamääräysten mukaisista pysäköintinormeista voi tehdä 10 % vähennyksen, mikäli kiinteistön autopaikat sijoitetaan velvoitepaikkoina tai vapaaksiostopaikkoina keskitettyyn yli 100 auton pysäköintilaitokseen, jossa autopaikkoja ei nimetä käyttäjäkohtaisesti. Sivu 22

Korttelialueella on osoitettu yhtenäinen rakennusala koko korttelin laajuudelta. Suurin sallittu kerroslukumäärä korttelialueella on kolme. Korttelialueen Diggarinkadun puoleisiin kulmiin on osoitettu ohjeelliset rakennusalat muuntamorakennusta varten. 5.3.2 Muut alueet VP-6, Puisto, (Nuottipuisto) Puistona on osoitettu kaava-alueen länsireunalla, Diggarinkadun molemmin puolin sijaitsevat viheralueet. Kaavamääräyksen mukaan alueen maaston muotoja voidaan muokata ja alueelle saa rakentaa hulevesien viivytysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. Puistoon on merkitty hulevesirakenteita sekä ohjeellinen kevyen liikenteen väylä kuvastamaan yhteystarvetta. Kevyen liikenteen väylän tarkempi linjaus määrittyy puiston yksityiskohtaisemman suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Puistoalue tulee olemaan koko Poikkitien yritys- ja palvelualueen keskeinen virkistysalue. VL-3, Lähivirkistysalue, (Sointumetsä) Alueen eteläosassa sijaitseva metsäalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavamääräyksen mukaan alueen maaston muotoja voidaan muokata ja alueelle saa rakentaa hulevesien viivytysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. Lähivirkistysalue on tarkoitus sen luonteen mukaisesti säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Alueelle kaavaillaan ulkoilumahdollisuuksia tulevaisuudessa, jolloin käyttötarkoitus sopii sekä nykyiseen että tulevaankin käyttöön. Alueen halki on osoitettu ulkoilureittivaraus. Maisemoitavien hulevesirakenteiden salliminen viheralueella on välttämätöntä korttelialueiden hulevesien viivyttämisen ja poisjohtamisen kannalta. Katualueet Ainolanväylän (ent. Poikkitie) itäosa osoitetaan asemakaavassa katualueena. Alueen keskellä kulkeva Diggarinkatu on alueen pääkokoojakatu. Katualueen mitoitus ja istutusalueet luovat katutilasta bulevardimainen. Riffikatu on itäisimmän korttelin 2132 tonttikatu. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan Kaavan toteuttaminen laajentaa Järvenpään eteläosan yhdyskuntarakennetta uudelle, osin luonnontilaiselle alueelle Poikkitien eteläpuolelle. Kaavan toteuttaminen lisää alueen kaupallisia palveluita sekä yritys- ja työpaikkatontteja. Tulevat toiminnat tukeutuvat pääosin katu ja tieverkostoon ja osin rautatiehen. Kaavan toteuttamisen myötä Poikkitien ja Pohjoisväylän risteysalueen eteläpuolelle syntyy liike-, ja toimitilarakennusten muodostama keskittymä, mikä muuttaa merkittävästi alueen kaupunkikuvaa ja katutilaa rakennetummaksi. Alueen kaupunkikuva muuttuu osin myös laajemmassa aluekokonaisuudessa, moottoritieltä ja pääradalta tarkasteluna. Mikäli alueelle sijoittuu yksi tai kaksi suuren mittaluokan vähittäiskaupan suuryksikköä, syntyy alueelle kaupallisten rakennusten muodostamat dominantit jotka hallitsevat kaupunkikuvaa. Alue voi toteutua myös pienempi mittakaavaisena, toimitilavaltaisena alueena. Kaava-alueen sisällä kaupunkikuva muodostuu suuren mittakaavan elementeistä, suurten horisontaalien rakennusmassojen, laajojen pysäköintialueiden ja viheralueiden vuorottelusta. Alue toteutuu todennäköisimmin vaiheittain, pitkähkön aikavälin kuluessa, joten muutos alueen yhdyskuntarakenteessa ja kaupunkikuvassa kehittyy asteittain. Sivu 23

Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Kaavan toteuttaminen luo alueelle yhden Järvenpään merkittävimmistä työpaikka-, yritys- ja palvelualueista. Kaavahankkeella on suuri työllistävä vaikutus koko Järvenpään kaupungin mittakaavassa sekä Keski-Uudenmaan alueella. Alueelle tulee kaavan toteutuessa syntymään työpaikkoja monipuolisesti eri aloille. Kaavan toteuttaminen määrittelee tarkemmin, painottuvatko työpaikat kaupan alalle, toimistotyöpaikkoihin tai tuotanto-varastotoimintaan. Kaavan toteuttamisen myötä alueen maanviljelytoiminta tulee loppumaan. Virkistykseen Asemakaava-alue on nykytilassa pääosin avointa peltoaluetta ja osin kallioista metsää. Alueella voi olla virkistys- ja ulkoiluarvoa Järvenpään eteläosan läheisille asuinalueille erityisesti nyt korttelialueeksi muuttuvan metsäalueen osalta. Asemakaavassa on osoitettu Järvenpään yleiskaavan 2020 mukainen pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureittiyhteys. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu puistoalueet ja kevyen liikenteen yhteydet alueen länsireunalle ja laajat lähivirkistysalueet alueen eteläosaan. Vaikka kaavan toteuttaminen osin heikentää nykyistä virkistyskäyttöä, parantuu alueen virkistysmahdollisuudet toisaalta uusien kulkuyhteyksien (kadut, kevyen liikenteen yhteydet, ulkoilureitit) ja uusien viheralueiden myötä. Tekniseen huoltoon Asemakaava-alueen halki kulkee nykyään 20 kv ilmajohto, joka pitää kaapeloida alueen rakentamisen myötä. Uusia puisto- tai kiinteistömuuntamoita rakennetaan alueelle tarpeen mukaan. Yritys- ja palvelualueen itäosan vesihuolto rakennetaan ja liitetään rakennettuun verkostoon. Jätevesiviemäri ja vesijohto liitetään rakennettuihin verkostoihin Horsmatien varrella olevan Ristinummen pumppaamon kohdalla. Pohjoisväylän ali rakennettava paineviemäri sekä vesijohto liitetään yritys- ja palvelualueen vesihuoltoon Diggarinkadun päässä. Pohjolantilan halki kulkeva TSV:n vesijohto siirretään kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Alueen kuivattamista varten kaduille rakennetaan hulevesiviemäri, josta vedet puretaan alueelle rakennettaviin viivytysaltaisiin. 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavalla on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkosuunnitelman yhteydessä tehtiin koko kohdealuetta kattava Liikenne-ennuste- ja toimivuustarkastelu (Sito 31.12.2013). Liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin eri maankäyttövaihtoehtojen pohjalta. Työn pohjana oli Järvenpään alueelle laadittu liikennemalli, jota tässä työssä edelleen tarkennettiin ja laadittiin katu- ja tieverkon ennusteet vuosille 2020 ja 2035. Liikennesimulointeja tehtiin kahdessa eri liikennetilanteessa arki-iltana ja lauantaina ottaen huomioon alueen maankäyttö ja toteutumisvaihtoehdot. Tarkastelut tehtiin maksimiliikennetuotosten mukaan, mikä tarkoittaa, että tarkastelussa kaikki kaavan sallima kaupan määrä toteutuisi. Vuoteen 2035 ennustetilanteessa kaavarunkotyön alueen aiheuttama liikennemäärä ei aiheuta suurta ongelmaa alueella eikä Poikkitiellä tai sen liittymissä. Muu pääliikenneverkko, Järvenpääntie, Sibeliuksenväylä ja erityisesti Pohjoisväylä, alkaa olla kapasiteettirajoilla. Työssä on todettu, että asemakaavavaiheeseen edettäessä liikenteellisiä vaikutuksia on suositeltava tarkistaa. Tarkempaa selvitystä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tässä vaiheessa, sillä toimijoiden puuttuessa liikennetuotosten vaihtelumahdollisuus on suuri. Kiertoliittymä kaava-alueelta Poikkitielle ja Poikkitien parantamisen järjestelyt joka tapauksessa mahdollistavat tämän kaava-alueen tuottaman liikenteen osayleiskaavaalueen tarkastelun mukaisesti. Merkityksellistä on tehdä liikennetarkastelut läntisemmän alueen asemakaavatyön yhteydessä. Sivu 24