Suunnittelulaji: Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaavan nimi: Uusmetsäntien päiväkoti Kaavan numero: 1090

Transkriptio

1 1/11 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta: 905 Vaasa Kaupunginosa: 31. Tila: Suunnittelulaji: Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaavan nimi: Uusmetsäntien päiväkoti Kaavan numero: 1090 Laatija: Vaasan kaupunki, kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Oliver Schulte-Tigges Kaavoitusinsinööri Matti Laaksonen Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros PL 3, VAASA Käsittely: Vireilletulosta ilmoittaminen xx.xx.xxxx Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto xx.xx.xxxx Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Gerbyssä Mäntymaantien ja Uusmetsäntien risteyksen kaakkoispuolella. Alueen länsi- ja pohjoispuolella on rivitaloasutusta. Itä- ja eteläpuolella on metsää. Itäpuolella pienen metsäkaistaleen jälkeen on Gerbyn terveysasema. Eteläpuolelle asemakaavoitetaan myöhemmin yleiskaavan mukaisesti asuinalue. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 0,7 hehtaarin kokoinen. Sivu 1 / 12

2 2/11 Suunnittelualueen sijainti rajattu punaisella Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Uusmetsäntie päiväkoti. Asemakaavan tavoitteena on suunnitella tontti noin kerrosalaneliömetrin kokoiselle päiväkodille. Asemakaavalla ratkaistaan muun muassa alueen maastonmuotojen ja päiväkodin liikenteen aiheuttamat haasteet. Alueella on noin viiden metrin korkeus ero. Päiväkoti aiheuttaa etenkin saatto- ja huoltoliikennettä. Asemakaava on ensimmäinen osa Gerbyn rinteen kaavoitusta. Uusmetsäntie on Gerbyn rinteen läpikulkeva pääkatu. Gerbyn rinteeseen suunnitellaan pääasiassa asumista. Sivu 2 / 12

3 3/ Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 9 Sivu 3 / 12

4 4/11 Kohdat eteenpäin täydentyvät ehdotusvaiheessa Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavakartta merkintöineen, Oliver Schulte-Tigges, xxxxxxx Asemakaavan havainnekuva, Oliver Schulte-Tigges, xxxxxxx 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Luontoselvitys xxxxx, Jan Nyman, xxxxxxx Sivu 4 / 12

5 5/11 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksytty suunnittelujaostossa Asemakaavaluonnos nähtävillä elokuussa Asemakaava Asemakaavassa mahdollistetaan 210 lapsen päiväkodin rakentaminen pääosiin kaavoittamattomaan metsäiseen rinteeseen. Alue liittyy tiiviisti laajempaan myöhemmin kaavoitettavaan Gerbyn rinteen asemakaava-alueeseen, jossa mahdollistetaan lisärakentamista ja palveluita, jotka tukeutuvat ja vahvistavat Gerbyn keskuksen palveluita Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavassa mahdollistettavan päiväkodin rakentaminen aloitetaan xxxxxxx Sivu 5 / 12

6 6/11 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin asemakaavoittamatonta, mutta rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen. Uusmetsäntien alku on kaavoitettu, mutta toimii nykyään lähinnä yhden kiinteistön sisäänajona. Suunniteltu kaava päiväkodin paikka on metsää. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu olemassa olevan muuntamon tontti. Alue rajautuu pohjoispuolella Mäntymäentiehen, joka on kokoojakatu Luonnonympäristö Kaavoitettava alue on pääasiassa sekametsää Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ei ole rakennettu kuin yksi muuntamo. Etelä puoli on rakentamatonta metsää, mutta muuten päiväkoti tulee osaksi Gerbyn pientalovaltaista aluetta. Uuden päiväkodin lähiympäristössä on pääasiassa viimeisen 30 vuoden aikana rakennettuja rivitaloja Maanomistus Vaasan kaupunki omistaa kaikki suunnittelualueen maat Suunnittelutilanne Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 alue on taajamatoimintojen aluetta, jolla asemakaavoituksen tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on asuinkerrostalojen aluetta, jolla saa sijoittaa palveluja ja työpaikkoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Sivu 6 / 12

7 7/11 Ote Vaasan yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu punaisella. Kaava-alue on pääasiassa asemakaavoittamatonta. Uusmetsäntien alkua ja sen varrella olevaa muuntamon yhdyskuntateknistähuoltoa palvelevaa aluetta koskee asemakaava 644, joka on hyväksytty Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Sivu 7 / 12

8 8/11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Alun perin alue oli tarkoitus kaavoittaa osana Gerbyn rinteen kokonaisuutta, mutta Gerbyn alueella on suuri kysyntä päiväkotipaikoista. Päiväkodin tontin lisäksi on tarkoitus on kaavoittaa ja hieman muuttaa Uusmetsäntien linjaus sopimaan Gerbyn rinteen jatkokaavoitukseen. Alueen haastavat maasto-olot vaativat huolellista suunnittelua, jotta päiväkoti ja sen pihatoiminnot saadaan sijoitettua maastoon luonnollisesti ja olemassa olevaa luontoa mahdollisimman paljon säästäen Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty kaupungin tarpeesta. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti asemakaavan vireille tulosta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia kaavatyössä ovat suunnittelualueen naapurit sekä viranomaiset ja toimijat, joiden toimialaa kaava koskettaa. Näitä ovat ainakin varhaiskasvatus, talotoimi, kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan vesi ja Vaasan sähköverkko Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tärkeimmät osalliset kaavatyössä ovat kaupungin sisäiset toimijat, etenkin talotoimi ja varhaiskasvatus, joiden kanssa suunnittelua tehdään yhteistyössä. Asemakaavaluonnos- ja ehdotus asetetaan nähtäville ja niistä pyydetään tarvittavat lausunnot. Muilla osallisilla on mahdollista seurata kaavoituksen etenemistä kaupungin nettisivuilla ja lehdissä julkaistavista kuulutuksista. Naapurikiinteistöjen omistajat tai haltijat kuullaan kirjeitse Viranomaisyhteistyö Kaava ei koske sellaisia valtakunnallisia tai maakunnallisia asioita, että elykeskuksen tai maakuntaliiton lausuntoa tarvittaisiin. Kaava ei vaikuta muun kunnan maankäyttöön. Kaupungin sisäisten viranomaisten ja liikelaitosten kanssa yhteistyö hoidetaan lausunnoin ja neuvotteluin. Sivu 8 / 12

9 9/ Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoite on päiväkodin rakentaminen Gerbyn alueelle. Kaava-alue on alku Gerbyn rinteen kaavoittamiselle. Kaavan on tarkoitus noudattaa Gerbyn rinteen kaavoituksen kaupunkikuvallisia tavoitteita. Näitä tavoitteita on muun muassa perinteisiin nojaava rakentaminen ja mahdollisimman luonto- ja maastoolosuhteiden mukainen rakentaminen. Päiväkodin tontille on tarkoitus sijoittaa noin kerrosalaneliömetriä rakentamista ja päiväkodin vaatimat piha-alueet. Päiväkotiin on tavoitteena sijoittaa paikat noin 210 lapselle. Tavoitteena on ratkaista päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne aiheuttamatta vähäistä suurempaa haittaa olemassa olevalle asutukselle. Gerbyn rinteen koko asemakaavoitettavan alueen alustava luonnos, päiväkoti sijaitsee alueen pohjoispäädyssä 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueen pieni koko, sijainti kaupunkirakenteessa ja haastava maasto vähentävät mahdollisia ratkaisuja. Rakennukselle ei ole muita luontevia paikkoja kuin tontin länsilaita, joka on alueen korkeimmalla osalla. Muualle tontille rakentaminen vaatisi enemmän maaston muotoilua ja hankaloittaisi kaavan tavoitetta mahdollisimman luonnollisesta ratkaisusta. Sivu 9 / 12

10 10/11 Asemakaavan valmisteluvaiheessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja kortteli- ja katualueiden ja rakennusalojen rajoja, mutta liikkumavara on niin pientä, ettei niitä voida pitää erillisinä vaihtoehtoina. Vaihtelu eri vaihtoehtojen välillä on vähäistä, eikä niiden vaikutukset eroa toisistaan merkittävästi Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Sivu 10 / 12

11 11/11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5. Ympäristön häiriötekijät 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7. Nimistö Sivu 11 / 12

12 12/11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 6.3. Toteutuksen seuranta Sivu 12 / 12