Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Asemakaava

Transkriptio

1 Dnro KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus tark Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa, Asemakaava Havainnekuva Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarungosta. Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? 2 2 Mitä on suunnitteilla? 3 3 Suunnittelun lähtötiedot 3 4 Osalliset 8 5 Miten ja milloin voi osallistua? 9 6 Kaavan vaikutusten arviointi 10 7 Aikataulu 11 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa 11 9 Yhteystiedot 11

2 1 Mitä tapahtuu ja missä? Ristinummen kaupunginosan alueella on alkamassa asemakaavahanke, jonka tavoitteena on luoda edellytykset alueelle soveltuvan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön/ -yksiköiden sijoittumiselle. Lisäksi osoitetaan korttelialueet muulle alueelle soveltuvalle liike-, toimitila-, varasto- sekä teollisuusrakentamiselle. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. 1.1 Suunnittelualue Suunnittelukohteena oleva asemakaavoittamaton alue sijaitsee Järvenpään eteläosassa, lähellä Helsinki-Lahti moottoritien liittymää (Järvenpää etelä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145), idässä kaupunginrajaan sekä etelässä ja lännessä lähivirkistys- ja asuinalueisiin. Alueen koko on noin 26 ha ja se toimii Järvenpään eteläporttina ajettaessa Lahden moottoritieltä (E 75) kohti Järvenpään keskustaa. Välimatkaa Järvenpään keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Suunnittelualueen ja Lahden moottoritien välissä kulkee Helsinki- Lahti junaoikorata. Poikkitien nimi on rautatien länsipuolella muuttunut vuonna 2013 Ainolanväyläksi ja uuden asemakaavan myötä myös radan itäpuolinen tieosuus saa uuden nimen. Alueen saavutettavuus on erittäin hyvä ja sijainti on sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta tarkasteltuna erinomainen. Suunnittelualue on maisemaltaan ja luonnonympäristöltään länsiosastaan tasaista peltosavikkoa ja itäosastaan kallioselänteillä olevaa tuoretta metsäkangasaluetta. Suunnittelualueella esiintyy huomioitavia luontoarvoja mm. kasvillisuuden ja eläimistön osalta. Alueen eteläosat ovat linnustollisesti arvokasta pelto- ja metsämaisemaa. Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja kaavarajaus punaisella rajattuna.

3 1.2 Aloite tai hakija Asemakaava on tullut kaavasuunnittelun kohteeksi Järvenpään kaupungin toimesta. Asemakaavan laadinta on osa Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämishanketta, joka on aloitettu vuonna 2010 (maankäyttösuunnitelma). 2 Mitä on suunnitteilla? Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet monipuolisen ja ympäristöltään laadukkaan palvelu- ja yritysalueen rakentamiseksi. Alueen mitoitusta ja palveluprofiilia ei ole vielä päätetty, mutta asemakaavoituksen lähtökohdaksi on laadittu koko yritys- ja palvelualueen kattava kaavarunko, joka sisältää mitoitus- ja profilointirajauksia (hyväksytty Kaupunkikehityslautakunnassa ). Ensimmäisinä alueelle tulevat toimijat ohjaavat omalta osaltaan profiilin muuttumista joko enemmän kaupan toimintojen alueeksi tai yritysalueeksi. Tavoitteena on myös sekoittaa eri toimintoja sopivassa suhteessa, jolloin tuloksena on toimivampaa ja elävämpää kaupunkiympäristöä. Suunnittelun tavoitteena on kehittää Poikkitien yritys- ja palvelualuetta kaupan suuryksiköiden osalta Järvenpään keskustan ehdoilla siten, ettei alueen toteutus haittaa ydinkeskustan kehittämistä merkittävimpänä kaupan keskuksena. Sinne voisi sijoittaa koko seutua palvelevia kaupan suuryksiköitä, jotka luonteensa puolesta eivät voi sijaita ydinkeskustassa ja joiden sijainti keskustan ulkopuolella on suuren tilantarpeen tai muiden toimintaedellytysten takia perusteltua. Poikkitien alueelle tulevan Ainolan rautatieaseman viereen muodostetaan myös eteläisiä kaupunginosia palveleva kaupan ja julkisten palvelujen alakeskus. Alueelle laaditaan erillinen kortteli- ja tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat Järvenpään kaupungin omistuksessa. Kuvassa ote maanomistustilanteesta, jossa Järvenpään omistamat alueet on esitetty oranssilla rasteroituna. Oranssilla rajattu alue on myös Järvenpään omistuksessa, mutta se sijaitsee Tuusulan kunnan puolella. Kaava-alue on rajattu likimääräisesti punaisella.

4 3.2 Maakuntakaava 3.3 Yleiskaava Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) moottoritien eteläisen liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoitukselle, minkä voi tulkita tarkoittavan muun muassa Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualuetta. Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (hyväksytty 2013, ei lainvoimaa) eteläisen moottoritieliittymän ympäristöön sijoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön/suuryksiköiden enimmäismääräksi on annettu k-m 2. Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän vaikutusalueelle on tähän mennessä rakennettu vähittäiskaupan liiketilaa noin k-m 2. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) uuden asemakaavan suunnittelualueelle on osoitettu: tehokasta yritysaluetta (TPmax), jolle saa sijoittaa toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. kaupallisten palvelujen aluetta (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. virkistysaluetta (V), jossa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Poikkitie ja Pohjoisväylä on osoitettu seututeiksi tai pääkaduiksi. Poikkitien alapuolelle on osoitettu myös itä-länsisuunnassa kulkeva pienempi kokoojakatu. Lisäksi alueelle on osoitettu useita ulkoilun pääreittejä sekä pienempiä ulkoilureittejä yritys- ja palvelualueen lähiympäristössä. Ote Järvenpään yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu valkoisella.

5 3.4 Asemakaava Alue on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat, voimassaolevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1985, 2005 ja Poikkitien pohjoispuolella olevat kaupan alueet on kaavoitettu ja vahvistettu vuonna Muut suunnitelmat Ote ajantasaisesta asemakaavatilanteesta. Kaava-alue on rajattu punaisella katkoviivalla. Rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko Poikkitien yritys- ja palvelualueelle laadittiin vuonna 2010 alusta maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, ). Maankäyttösuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista kortteli- ja katuverkkomallia, joissa tutkittiin liikerakentamisen ja asuinrakentamisen eri painopistealueita ja mitoitusta. Maankäyttösuunnitelmaa ei käsitelty päätöksentekoelimissä. Laadittava asemakaava perustuu päivättyyn Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoon (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) sekä kaavarungon tueksi tehtyihin liikenneselvityksiin (SITO Oy). Kaavarungon tavoitteena on ollut yhdistää vuonna 2010 valmistuneen maankäyttösuunnitelman eri korttelivaihtoehtojen parhaimmat puolet. Kaavarungon tarkoituksena on ollut erityisesti tarkentaa alueen kaavoitustavoitteita ja mitoituslähtökohtia sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, kaavoitustyön ja markkinoinnin pohjaksi. Kaavarungossa on määritelty alueen korttelialueiden katualueiden rajat, joita tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Teknisen Keskuksen toimipisteessä (1 krs.) välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi

6 Poikkitien kaavarunkosuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 1). (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy)

7 3.6 Selvitykset Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 2). (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Poikkitie Yleiskaavassa ja siihen liittyvässä liikennesuunnitelman tarkistuksessa (2004) on osoitettu Poikkitien alueen periaatteelliset liikennejärjestelyt. Kaupunki on lisäksi laatinut tieviranomaisten kanssa jatkokaavoituksen pohjaksi yksityiskohtaisemman Poikkitien ja sen liittymien tilan-varaussuunnitelman (2004) sekä Poikkitien parantamisen tiesuunnitelman (2012). Tiesuunnitelma on saanut lainvoiman ja se toteutetaan vaiheittain (alkanut 2013). Kaupunki on teettänyt liikenne- ja väyläsuunnittelun pohjaksi koko kaupungin liikenne-ennusteen (2012). Suunnittelualuetta koskien on aiemmissa vaiheissa laadittu seuraavat selvitykset: Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämisen projektisuunnitelma / kaavoitus ja aluemarkkinointi (hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa ) Järvenpään kaupan verkosto ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy, ) Maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy, ) Hulevesitarkastelu (Ramboll Finland Oy, ) Liikenneselvitys (Sito Oy, ) Järvenpään kaupungin liikenne-ennuste (2012) Poikkitien parantamisen tiesuunnitelma (2012) Poikkitien alueen kaupalliset vaikutukset (2011) Poikkitien ja sen liittymien tilanvaraussuunnitelma (2004) Järvenpään esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi (Museovirasto, ) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma vaihe I (Esa Paananen ja työryhmä, 2000)

8 Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma vaihe II (Anne Vähätalo ja työryhmä, ) Kasvillisuusselvitys ruutukartoituksena ja sen pohjalta biotooppikartoitus ( ja ) Ekokäytäväselvitys (2002) Järvenpään maisema- ja ympäristöselvitys ( ) Eläimistökartoituksia: linnut ( ja ), päiväperhoset ( ), lepakot ( ja 2013), liito-oravat ( , 2010 ja 2013), uhanalaiset perhoset ( ), matelijat ja sammakot ( ), huomionarvoiset kovakuoriaiset (2013) Seuraavat selvitykset tullaan tekemään kevään/ kesän 2014 aikana: Linnusto, kasvit, lepakot, uhanalaisten ketoluontotyyppien sekä muiden asemakaavoituksessa huomioitavien luontotyyppien ja -kohteiden kartoitus (Metsälaki 10 ) 4 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurialueiden ja -tonttien omistajat, haltijat, asukkaat sekä asukasyhdistykset Lähialueella työskentelevät Kaupungin asukkaat, yhdistykset, yritykset ja työntekijät Muut, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus ja aluehallintovirasto o Työvoimahallinto o Museovirasto ja Uudenmaan maakuntamuseo o Liikennevirasto o muut viranomaiset, joiden toimintaan hanke vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan liitto o Naapurikunnat ja KUUMA-seutu o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä o Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Caruna Oy o Fortum Power & Heat Oy o Teleoperaattorit (mm. Teliasonera Finland Oyj, Elisa Networks Oy, jne.) o Järvenpää-seura ry o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry o Järvenpään ympäristöyhdistys ry Potentiaaliset kumppanit o kiinnostuneet yritysketjut ja yritykset o kiinnostuneet kiinteistökehittäjät ja sijoittajat o kiinnostuneet rakennusliikkeet Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti.

9 5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä (30 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (kh) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen 5.3 Aloitusvaihe 5.4 Valmisteluvaihe Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisessä palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaluonnos ja muuta suunnitteluaineistoa asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot luonnoksen valmistuttua seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Liikennevirasto VR-yhtymä Oy

10 5.5 Ehdotusvaihe 5.6 Hyväksymisvaihe 5.7 Viranomaisyhteistyö Caruna Oy Fortum Power & Heat Oy/Etelä-Suomi Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Gasum Oy Tuusulan kunta Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi teknisen palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavaehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Uudenmaan ELY-keskus ei ole edellyttänyt MRL:n mukaisten viranomaisneuvottelujen järjestämistä asemakaavan aloitusvaiheessa. Viranomaisneuvottelut järjestetään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa asemakaavan ehdotusvaiheessa. 6 Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutuksia työllisyyteen, elinkeinoelämään ja kaupungin kilpailukykyyn, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin oloihin sekä kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen.

11 7 Aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 2014 Asemakaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville arviolta syyskuussa 2014 (MRL 62 ) 30 päivää Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläoloaikana Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta tammikuussa 2015 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan maaliskuussa 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula Liikenneinsinööri Sari Piela Kaavasuunnittelija Juho Mattila KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Järvenpään kaupunki Kunnallistekniikka Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Projektipäällikkö Aila Pyhältö Järvenpäässä Sampo Perttula Juho Mattila Kaavoituspäällikkö Kaavasuunnittelija