Hattulan kunta 25.8.2008 päivitetty 12.5.2009 82119621 Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma pvm. 25.8.2008, päivitetty 12.5.2009 viite 82119621 Rambll Terveystie 2 FI-15870 Hllla Finland Puhelin: 02075 7800 www.rambll.fi 1
Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa nudatettavista sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. 1. Sijainti ja nykytilanne Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää kk Hattulan kunnan vimassa levan asemakaava-alueen, jka n pinta-alaltaan n. 8,1 km2. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 95 ha. Mahdlliset laajennusalueet sijaitsevat Aulangntien itäpulella, Tenhiälässä, asemakaava-alueen eteläsassa Katinalan alueella ja Parlan Krpiniityllä. Suunnittelualue ulttuu luteessa Merventien tellisuusalueelle, rajautuu phjisessa Tellisuustien, lännessä Tampere-Helsinki mttritiehen ja Sahanmäkeen, etelässä Katinalassa Hämeenlinnan kaupungin rajaan sekä idässä Herniäinen - Hurttalaan. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Vanajaveden itäpulella Lepaan asuin- ja yritysalue, Peklan, Pransaaren, Keltmäen, Pappilanniemen ja Rahkilan asemakaavitetut alueet. Vanajaveden laaks n valtakunnallisesti arvkas maisema-alue (Maisemaaluetyöryhmän mietintö II, Mietintö 66/1992; YM/YSO, Valtineuvstn periaatepäätös 5.1.1995). Asemakaava-alueelle sijittuu sa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden kapeikn kulttuurimaisemaa sekä Hattulan vanhan kirkn maisemaa (Rakennettu kulttuuriympäristö, julkaisu 16/1993; Musevirast, YM). Vanajaveden laaks n yksi Sumen kansallismaisemista (Kansallismaisema, 1993; YM/ALO). Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Asemakaavan muutsalueet rajattu punaisella ja mahdlliset laajennusalueet n sitettu viletilla. 2
2. Tavitteet Asemakaavan ajantasaistamisen tavitteena n tarkistaa asemakaava-alueen tnttijat, tehkkuusluvut ja rakennusikeuden määrä yhtenäistää asemakaavamerkinnät humiida sujelutarpeet Asemakaavan laajennuksen tavitteena n sittaa uusia asuin- ja työpaikka-alueita sekä niihin liittyviä virkistysja liikennealueita. tutkia mahdllisuuksia Pappilan alueen lisärakentamiseen sekä uusien asuinalueiden sijittamiseen Vanajaveden kulttuurimaisema-alueelle maisemaan speutuen. tutkia asuinkerrstaljen lisäämistä Parlan Krpiniitylle 3. Nykyinen suunnittelutilanne 3.1 Kaavitus 3.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Hämeen liitn maakuntavaltuustn 29.11.2004 hyväksymä Kanta-Hämeen maakuntakaava sai valtineuvstn vahvistuspäätöksen 28.9.2006. Vahvistuessaan uusi maakuntakaava krvasi seutukaavan. Maakuntakaavassa Parlan keskustan ja Hattulan asuinalueet n sitettu asuntvaltaiseksi taajamatimintjen alueeksi (A), asuntvaltaiseksi alueeksi, jlla arvkkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään(as) ja rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuinalueeksi (Ar) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Merventien tellisuusalue n sitettu merkinnällä tellisuusalue (T). Työpaikka-alueet (TP) n sitettu Hattulantien ja rautatien sekä Pälkäneentien ja Hattulantien risteysalueille ja Pälkäneentien varteen Katinalassa. Suunnittelualue n sa Vanajaveden laaksn ja Vanajaveden kapeikn kulttuurimaisema-aluetta: kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistrian kannalta tärkeä alue (ma). Hurttalan peltalue n sitettu merkinnällä (MT) maatalusalueeksi, merkittävä yhtenäinen peltalue. Harjun ja mttritien välinen alue n sitettu tärkeäksi tai muuksi vedenhankintakäyttöön sveltuvaksi phjavesialueeksi. Aulangntien varressa n maaseudun kehittämiskhdealue. Parlan keskusta n sitettu merkinnällä kuntakeskus (c), juna-asema taajamajuna-asemaksi (la), jukkliikenteen vaihtpaikaksi (lp). Alueella n lisäksi merkinnät kiinteistä muinaisjäännöksistä, virkistyskhteesta tai venesatamasta ja arvkkaasta rakennetusta ympäristöstä, erityisen merkittävä. Vanajaveteen n sitettu laivaväylä, vesimatkailureitti. Suunnittelualueen länsisassa sijaitsee Tampere-Helsinki mttritie ja itäsassa kantatie 57 Pälkäneentie. 3
Ote maakuntakaavasta. 3.1.2 Yleiskaava Suunnittelualueella vat vimassa seuraavat yleis- ja sayleiskaavat: - Mierlanvirran ikeusvaikutteinen sayleiskaava, kunnanvaltuustn hyväksymä 28.1.2004, - Keskeisten alueiden ikeusvaikutuksetn sayleiskaava, kunnanvaltuustn hyväksymä 12.12.2001, - Peklan ikeusvaikutuksetn sayleiskaava, kunnanvaltuustn hyväksymä 15.4.1985 ja muuts 14.11.1988, - Rahkilan Pappilanniemen ikeusvaikutuksetn sayleiskaava, kunnanvaltuustn hyväksymä 29.8.1984, ja - Hattulan ikeusvaikutuksetn yleiskaava hjevudet 1980 2000, kunnanvaltuustn hyväksymä 4.6.1975. - Lepaan sayleiskaava (KHO 14.12.2006) - Hattulan ikeusvaikutuksetn harjualueen sayleiskaava n kunnanvaltuustn hyväksymä 17.10.1980. Mierlanvirran ikeusvaikutteinen sayleiskaava, jnka Hattulan kunnanvaltuust n hyväksynyt 23.1.2004. Tämä sayleiskaava-alue rajautuu Kirkktiehen, Mierlantiehen ja Tellisuustiehen Vanajaveden Mierlanvirran rannalla (ns. Ventlan alue). Mierlanvirran sayleiskaavassa suunnittelualue n sitettu pientalvaltaiseksi asuinalueeksi (AP), pientalvaltaiseksi asuinalueeksi, jlla ympäristö säilytetään (AP/s), yhdyskuntateknisen hulln alueeksi (ET), satamaalueeksi (LS), maatalusalueeksi (MT), lähivirkistysalueeksi (VL) ja vesialueeksi (W). Hattulan keskeisten alueiden ikeusvaikutuksettman sayleiskaavan kunnanvaltuust n hyväksynyt 12.12.2001. Parlan keskusta n sitettu keskustatimintjen alueeksi (c) sekä julkisten palvelujen ja hallinnn alueeksi (PY), jta ympäröivät pientalvaltaiset asuntalueet (AP), asuinkerrstalvaltaiset asuntalueet (AK), rautatien varren ja Merven tellisuusalue, jlla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (TY), maisemallisesti arvkkaat peltalueet(ma), (YK/s). 4
Vanajaveden kansallismaisema, Vanajaveden laaksn valtakunnallisesti arvkas maisema-alue ja Hattulan Pyhän Ristin kirkn maisema n sitettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Rakennustaiteellisin, kulttuurihistriallisin tai maisemallisin perustein sujeltavaksi rakennukseksi tai rakennetuksi ympäristöksi n sitettu Rahkilan histriallinen kylä ja Mierlan kylä musesiltineen sekä Pyhän Ristin kirkk ympäristöineen mukaan lukien pitäjänmakasiini. Peklan ikeusvaikutuksetn sayleiskaava n hyväksytty 15.4.1985 ja muuts n tehty 14.11.1988. Kaava n vimassa Aulangntien itäpulisella alueella Pappilasta Hämeenlinnan rajalle. Alue n sitettu asuntalueeksi (A-1), pientalvaltaiseksi asuntalueeksi (AP), maatilan taluskeskusten alueeksi (AM), maaja metsätalusvaltaiseksi alueeksi(m), maa- ja metsätalusalueeksi (MT), maaja metsätalusvaltaiseksi alueeksi; ulkilun hjaamistarvetta tai ympäristöarvja (MU), ympäristöhäiriötä aiheuttamattmaksi tellisuuden alueeksi(ty) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Rahkilan-Pappilanniemen ikeusvaikutuksetn sayleiskaava n hyväksytty 29.8.1984. Kaava n vimassa Aulangntien itäpulisella alueella alueella Kreilan khdalla. Alue n sitettu pientalvaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maatilan taluskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalusalueeksi (MT) sekä maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (M). Hattulan ikeusvaikutuksetn sayleiskaava hjevudet 1980 2000 n hyväksytty 4.6.1975. Kaava n vimassa kaikilla em. kaavjen ulkpulelle jäävillä alueilla. Lepaan sayleiskaava n hyväksytty 28.1.2004 (KHO 14.12.2006). Suunnittelualue n sitettu pientalvaltaiseksi asuinalueeksi (AP), palvelurakennusten ja yritystiminnan alueeksi (P), maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (M), maisemallisesti arvkkaaksi peltalueeksi (MA), maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi, jlla n erityisiä ympäristöarvja (MY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistamisen ja asemakaavan laajennuksen kanssa samanaikaisesti n alitettu Keskeisten alueiden sayleiskaavan laatiminen. Yleiskaava-alueiden aluerajaukset. 5
3.1.3 Asemakaava Kaava-alueella n vimassa useita asemakaavja ja asemakaavan muutksia, jiden ajantasaistamistyö n alitettu samanaikaisesti keskeisten alueiden sayleiskaavan laatimisen kanssa. Alueella n vimassa n. 100 eri aikaan vahvistettua asemakaavaa, jista vanhimmat vat vudelta 1967. Lepaan alue Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.2 Suunnittelualuetta kskevat selvitykset ja suunnitelmat Aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitteluaineist: 3.2.1 Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Kuninkaan kartast Sumesta 1776-1805. Alanen, Tim ja Kepsu Sauli. Sumalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1989. Kyliä ja krtteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Lauri Putknen Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistrialliset ympäristöt. Musevirast, Rakennushistrian sastn julkaisu 16, 1993 (2. pains 1998). (http://www.nba.fi/rky1993/) Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöhjelma. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvkas rakennusperintö. Hämeen liitt. 2003 Sumen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelt. Helsingin ylipistn histrian laitksen julkaisuja. N: 4. 1973 6
Kiinteät muinaisjäännökset Arkelgiset kulttuuriperintökhteet. Matkailu- ja petuskhteita Hämeessä. Esite 2008. Hämeen liitt, Musevirast, Hämeen virkistysalueyhdistys. Hattulan arkelginen perusinventinti, Jyri Saukknen: Hattulan inventinti 1985 (esihistriallinen aika) Kanta-Hämeen muinaisjäännökset. Kanta-Hämeen seutukaavaliitt. 1988 Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheiden visualisinti. Hämeen liitn julkaisu V:84.2007. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Musevirast. 2001 Vanajaveden laaksn perusselvitykset. Esihistriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventinti, Sirkka-Liisa Seppälä. Inventintiraprtti 1999. Hämeen ympäristökeskus. Musevirast. Maantien 3053 parantaminen välillä Rahkila-Aulank, Eeva Raiken vunna 2000 surittama inventinti 3.2.2 Maisema Kanta-Hämeen perinnemaisemat. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Parlan-Katinalan sayleiskaava, taajamakuva- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy 1995 Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Vanajaveden laaksn maisemaselvitys, Hattula, Hämeenlinna, Marja Mikkla, Hämeen ympäristökeskuksen mniste 2002 Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitt. 2003 Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö/ALO Arvkkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I (Maisemanhit) ja II (Arvkkaat maisema-alueet). Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. 1993 3.2.3 Lunt Hattulan lunnn sujelu, Inventinti ja susitukset timenpiteiksi, Utila P., Haapanen A. Ja Utila M., Hattulan kunta, Lunnnsujelutimikunta 1977. Hattulan ympäristön tila, Heli Jutila, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösastn julkaisuja 1 1998. Vanajaveden vesi- ja rantalinnust Hattulassa vunna 1999, Juk Astr, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösast ja Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry., Ympäristösastn julkaisuja 8 2000 Mierlanvirran sayleiskaava-alueen luntselvitys, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntainliitn ympäristösast, Hannu Alen 2000 Pikkusinisiiven ja muiden uhanalaisperhsten selvityksiä Hattula-Hauh- Hämeenlinna alueella, Faunatica Oy 2004. Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 3.2.4 Liikenne Hattulan liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Hattulan kunta ja Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri 1988 Itäinen radanvarsitie välillä Hyvinkää-Hattula, Tarveselvitys, Hämeen tiepiiri, Hämeen liitt, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula 7
1991 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2008. Kt 57, mt 3053 ja mt 3061, Liittymän kanavinti ja kevyen liikenteen järjestelyt, Hämeen tiepiiri ja A-Tie Oy 1997 Mt 3051 parantaminen välillä palasema-tellisuustie, Tielaits Mt 3053 Aulank-Rahkila tarveselvityksen tarkistus, Hämeen tiepiiri ja YS- Yhtiöt Merven eritasliittymä, Rambll Finalnd Oy. Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvla, Tie- ja katuverkksuunnitelmat, Viatek Oy, Tie- ja vesirakennushallitus, tie- ja vesirakennuspiiri sekä kunnat, 1988 3.2.5 Yhdyskuntatekniikka Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan phjavesialueiden sujelusuunnitelma 1993, Kalpalinna-Ahvenist-Parlan phjavesien sujelutyöryhmä Hämeenlinnan seudun vesihulln yleissuunnitelma, 2008. Hämeen maakunnan haja-asutuksen vesihulln kehittäminen, Yleissuunnitelma 1997, Maa ja Vesi/Jaakk Pöyry Grup Rambllin/Ins.tst Paav Ristlan prjekteja Mervin lgistiikka-alueen aluesuunnittelu, Rambll Finland Oy. Peklan kaava-alue, yleissuunnitelma, Rambll Finalnd Oy Hämeenlinnan seudun phjavesialueiden sujelusuunnitelma, Ins.tst Paav Ristla Oy 2006. 3.2.6 Ympäristöhaitat VT 3:n meluselvitykset, Tiehallint/Hämeen Tiepiiri Pälkäneentien meluselvitys, 1999, Tiehallint/Hämeen Tiepiiri Raideliikenteen melualueet sekä Hämeenlinnan-Pälkäneen kantatien melualueet, Suunnittelukeskus Oy (sayleiskaavaan liittyvä selvitys 1998) 82115460 Hattulan entinen ampumarata, PIMA-tutkimus 2007 (Tre 1412), Rambll Finland Oy. Vihlainen, S. 2002: Merven tellisuusalueen yritysten jätehult- ja kemikaalikartitus. Ympäristösastn mnisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösast. Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat: Laadittavat selvitykset tehdään pääsin sayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Laadittavia selvityksiä vat seuraavat: Histriallisen ajan muinaisjäännösselvitys ja karttatarkastelu (keskiaikaiset kylätntit ja histrialliset tielinjat) Liikenneselvitys Liit-ravaselvitys Luntselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Phjavesiselvitys Rakennettavuusselvitys Meluselvitykset tarvittaessa 3.3 Päätökset Hattulan kunnanhallitus n päättänyt asemakaavan laatimisesta kkuksessaan 19.11.2007 (Khall 311 ). 8
4. Kaavituksesta aiheutuvia arviitavia vaikutuksia Kaavaa valmisteltaessa arviidaan kaavan vaikutukset Rakennettuun ympäristöön väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella yhdyskuntarakenteeseen taajamakuvaan asumiseen palveluihin työpaikkihin ja elinkeintimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistihin tekniseen hultn erityistimintihin ympäristönsujeluun ja ympäristöhäiriöihin ssiaaliseen ympäristöön Luntn ja lunnnympäristöön Taluteen maisemaan lunnnlihin lunnn mnimutisuuteen vesistöihin ja vesitaluteen phjaveteen maa- ja metsätaluteen lunnnsujeluun kunnallistaluteen yksityistaludellisiin kustannuksiin kaavataluteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinlin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Eri väestöryhmien timintamahdllisuuksiin lähiympäristössä asukkaiden määrän muutksiin asukkaiden ikärakenteen muutksiin eri väestöryhmien timintamahdllisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen 9
5. Alueen suunnittelutyön salliset Osallisia vat Hattulan kunnan hallintkunnat rakennuslautakunta tekninen lautakunta sivistyslautakunta perusturvalautakunta vapaa-aikalautakunta maaseutulautakunta suunnittelualueen maanmistajat viranmaiset Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitt Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta Kanta-Hämeen aluepelastuslaits Länsi-Sumen merenkulkupiiri Musevirast Tiehallint, Hämeen tiepiiri Ratahallintkeskus Pulustusvimat Hämeenlinnan kaupunki suunnittelualueella timivat yritykset suunnittelualueella timivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt: Aina Cm Oy, Vattenfall, Hämeenlinnan seudun vesi Oy suunnittelualueella timivat yhdistykset muut, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. 10
6. Kaavituksesta tiedttaminen Kaavituksen vireille tulsta, sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta sekä kaavalunnksen nähtäville asettamisesta, kaavaehdtuksesta ja asemakaavan hyväksymisestä tiedtetaan kunnan ilmitustaululla, Hämeen Sanmissa sekä kunnan internetsivuilla www.hattula.fi. Osallisille järjestetään yleisötilaisuuksia, jista tiedtetaan lehti-ilmituksin ja artikkelein. Kaava-aineistt pidetään nähtävillä Hattulan kunnan teknisessä timessa ja kunnan Internet-sivuilla. 6.1 Kaavitustyön alittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa pidetään nähtävänä kaupungin kaavitustimistssa ja Internet-sivuilla. Osalliset vivat jättää mielipiteitä sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta sen nähtävillä laikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavitustyön aikana. 6.2 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan suunnittelun phjaksi tarvittavat perusselvitykset, jita vat mm. alueen nykyistä maankäyttöä, liikennejärjestelmää, lunnn- ja ympäristölsuhteita sekä kulttuuriperintöä kskevat selvitykset. Selvitykset laaditaan pääsin samanaikaisesti käynnissä levan Keskeisten alueiden sayleiskaavituksen yhteydessä. Alitus- ja selvitysaineistn perusteella laadittavista alustavista vaihtehdista valitaan kaksi ratkaisuehdtusta, jtka mudstavat phjan seuraavassa vaiheessa laadittavien kaavalunnsten suunnittelulle. 6.3 Kaavalunns Kaavalunns asetetaan nähtäville kunnan ilmitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana sallisilla n mahdllisuus jättää lunnksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Lunnksesta pyydetään lausunnt sallisilta viranmaisilta ja kaupungin milta hallintkunnilta. Tarvittaessa kaavalunns asetetaan uudelleen nähtäville krjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnt. 6.4 Kaavaehdtus Asemakaavalunnsta tarkistetaan saatujen lausuntjen ja mielipiteiden phjalta asemakaavaehdtukseksi, jka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Js kaavan sisältö n muuttunut leellisesti kaavalunnsvaiheen jälkeen, kunta pyytää muutksista uudet lausunnt. Kunnan jäsenet ja salliset vivat jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen. Niille muistutuksen tehneille, jtka vat sitä kirjallisesti pyytäneet, ilmitetaan kaupungin perusteltu kannantt jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnt ja muistutukset käsitellään kunnan timielimissä ja tarvittaessa järjestetään neuvtteluja. 6.5 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuust. Kaavan hyväksymistä kskevaan päätökseen n mahdllista hakea muutsta valittamalla Hämeenlinnan hallint-ikeuteen ja edelleen Krkeimpaan hallint-ikeuteen. 11
6.6 Viranmaisyhteistyö Kunnan ja Hämeen ympäristökeskuksen kesken järjestetään kaavituksen alitusneuvttelu, jhn kutsutaan ne viranmaiset, jiden timialaa asia saattaa kskea. Kaavalunnksen valmisteluaineiststa ja kaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt sallisilta viranmaisilta. Kaavitustyön aikana pidetään työneuvtteluja tarpeen mukaan. Asemakaavaehdtuksesta järjestetään viranmaisneuvttelu, kun kaava n llut nähtävillä ja kun sitä kskevat muistutukset ja lausunnt n saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranmaisten työneuvtteluja. 6.7 Hämeenlinnan seudun kehittämistyö Kehittämiskeskus Oy Häme n vunna 2000 perustettu elinkeinyhtiö, jka palvelee seudun kaikkia yrityksiä. Yhtiön sakkaina vat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Hauhn, Janakkalan, Kalvlan, Lammin, Rengn ja Tuulksen kunnat. Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävinä n edistää seudun elinkeinplitiikkaa sekä lisätä alueen vetvimaisuutta ja kilpailukykyä. Hämeenlinnan seudulla n tehty valtin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kehityskuvatyötä, jssa kaikki seudun kunnat vat lleet mukana ja jta Seutukeskus Häme n krdininut. Hämeenlinnan seudun seutukuva n valmistunut vuden 2008 lppuun mennessä. Kaavahankkeesta infrmidaan Kehittämiskeskus Oy Hämettä ja yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan kaupungin kanssa. 12
7. Alustava aikataulu Taviteajankhta 2008 huhti-tukkuu kesäkuu elkuu huhti-lkakuu syys-lkakuu marras 2008-tukkuu 2009 2009 kesä-elkuu el-marraskuu marras-tammikuu tammi-maaliskuu helmi-huhtikuu Työvaihe Alitusvaihe, lähtötietjen kkaminen, viranmaisneuvttelu, sallistumis- ja arviintisuunnitelman laatiminen Yleisötilaisuus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtäville Perusselvitysten laatiminen Alustavien kaavalunnsten laatiminen Kaavalunnksen suunnittelu Kaavalunns nähtäville, yleisötilaisuus, viranmaislausunnt Kaavaehdtuksen laatiminen Kaavaehdtus nähtäville, viranmaislausunnt Kaavaehdtuksen hyväksyminen kunnanhallituksessa ja valtuustssa Kaava saa lain viman On mahdllista, että asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus judutaan pilkkmaan useammaksi erilliseksi kaavahankkeeksi, jtka etenevät milla aikatauluillaan. 13
Yhteystiedt Hattulan kunta Parlantie 42, 13720 PAROLA Tekninen jhtaja Janne Teeriah Puh. 050 599 3447 Sähköpsti: janne.teeriah@hattula.fi Rambll Finland Oy Yksikön päällikkö Matti Kautt Puh. 0400 493 709 Sähköpsti matti.kautt@rambll.fi RA (AMK) Pirj Pellikka Puh. 040 532 2380 Sähköpsti pirj.pellikka@rambll.fi arkkitehti Marjut Savlainen puh. 040 359 1239 sähköpsti marjut.savlainen@rambll.fi