Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU AK 0314 III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11.12.2017 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaava-alue vuoden 2017 viistokuvalla. Palaneet rakennukset on purettu tontilta.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 2 / 13 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: III kaupunginosan korttelin 14 tonttia 1 Asemakaavan muutoksella muodostuu III kaupunginosan korttelin 14 tontti 6 Asemakaavan tunnus: 895 0314 Asemakaavan päiväys: 11.12.2017 Kaavan laatija: Uudenkaupungin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Annakaarina Lamminpää, p 050 3705771 annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Vireilletulosta ilmoitettu 18.1.2018 Luonnos nähtävillä 18.1. 19.2.2018 Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 3 / 13 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskustassa Mältintien ja Zachariasseninkadun risteyksessä Myllymäen kupeessa. Etäisyys torilta kaava-alueelle on reilut puoli kilometriä. Kaava-alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella pisteellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTIN 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uudisrakennuksen rakentaminen tontille, jolta on palanut vuonna 2016 asemakaavalla suojeltu asuinrakennus ja talousrakennukset.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 4 / 13 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Kaavan aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutuminen ja ajoitus 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan poistokartta, merkinnät ja määräykset Asemakaavan muutos, asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Rakennusinventointi Lausunnot, mielipiteet
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 5 / 13 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2017 562 ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 18.1.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.1. 19.2.2018 välisenä aikana. Kaupunginhallitus asetti kaavamuutosehdotuksen nähtäville xxx ja hyväksyi kaavamuutoksen xx.xx.xxxx. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksesta ilmoitettiin paikallislehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla nähtävilläoloaikoina. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavamuutoksen alueen pinta-ala on 436 m². Alueelta on purettu kaikki rakennukset. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT-1). Alueella sijainnut asuinrakennus on suojeltu asemakaavassa historiallisesti arvokkaana rakennuksena (sr). Kaavamuutoksen tarkoituksena on poistaa sr-merkintä ja osoittaa tontille rakennusoikeutta uudisrakennuksen rakentamiseksi huomioiden kaavamääräyksissä ympäristön erikoispiirteet. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavamuutoksen alue sijaitsee Myllymäen kupeessa, Mältintien ja Zachariasseninkadun risteyksessä. Alue on yksityisomistuksessa ja siltä on purettu vuonna 2016 palaneet rakennukset. Ympäröivissä kortteleissa on asuinrakennuksia sekä vanhan tavaran liike. Alueen itäpuolella on kerrostaloasutusta ja hieman kauempana Uudenkaupungin varsinainen liikekeskus. Myllymäen puistoalue, jonka äärellä alue sijaitsee, on kaupungin hoidossa. Myllymäen alue on kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien ahkerassa virkistyskäytössä. Myllymäen puiston pohjoiskulmalla on suurehko leikkipuisto. Alueella sijaitsevat vanhat tuulimyllyt kunnostaminen aloitetaan vuoden 2018 aikana.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 6 / 13 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistama 20.3.2013, alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Keskustatoimintojen alue on varattu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesi merkittävien keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi. Alueeseen kuuluvat myös em. toimintoihin liittyvät liikennealueet ja puistot sekä keskusta-asuminen. Kaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueelle (C).
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 7 / 13 Yleiskaava Keskeisen alueen yleiskaavassa, joka on vahvistettu 15.3.1994, alue on merkitty asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s).. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisena ympyränä. Asemakaava Alueella on voimassa 14.3.1986 vahvistettu asemakaava, jossa kaavamuutosalue on osoitettu asuin-, liike ja käsityöteollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT-1).
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 8 / 13 Kaavamääräykset: ALT-1 Asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten korttelialue Tontille sallitusta kerrosalasta saa käyttää enintään 1/3 liikeja käsityöteollisuustiloja varten. Autopaikkoja on varattava yksi asuntoa kohden ja yksi liike- tai käsityöteollisuuskerrosalan 120 m² kohden. / s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kaikissa luvanvaraisissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hanke sopeutuu puutaloalueen historialliseen kaupunkikuvaan eikä turmele tarpeettomasti puustoa. Uudisrakennukset on rakennettava siten, että ne sopeutuvat ympäröiviin rakennuksiin rakennuksen leveyden, pituuden, korkeuden, kattomuodon ja materiaalin, julkisivujen aukotuksen ja jaotuksen sekä ikkunoiden suhteen. Julkisivujen pintamateriaalina tulee käyttää pääasiassa peittomaalattua puuta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä sellainen piirros kadunpuoleisesta julkisivusta, joka osoittaa rakennuksen sopeutumisen ympäristöönsä. sr suojeltava rakennus Historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikaton taiteellista tai historiallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennuksen ja ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Rakennuksen ullakolle saa sisustaa tiloja kerroslukumerkinnän estämättä kuitenkin enintään 2/3 rakennuksen alasta. Rakennuksen kerrosalaa ei tarvitse ottaa lukuun laskettaessa tontille varattavien autopaikkojen määrää. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan tai rajoihin. 2. ALT-1 ja AL-12 -korttelialueilla rakennettaessa on edellä olevan lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä: a) Mikäli samalla tontilla on useampia rakennusaloja, on näistä kadun varressa oleva ensisijainen. b) Pihanpuoleisesta julkisivusta kolmen metrin etäisyyteen ulottuvalle vyöhykkeelle saa rakentaa kuistinomaisesti
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 9 / 13 asuintiloja enintään 2/3 julkisivun pituudesta rakennusalan rajan estämättä. c) Tontit on aidattava katualuetta vastaan kaupunkikuvaan sopivalla aidalla ja kulkuaukot on varustettava portein. d) Aitoja, portteja autokatoksia tms. rakennettaessa tulee materiaalina käyttää pääasiassa puuta. e) Rakennuksen saa rakentaa kiinni tontin rajaan. Räystäs saa ulottua 60 cm tontin rajan yli naapuritontin puolelle. 3. AL-10, AL-11, ALT-1, K-4, Y-1 ja LA-korttelialueilla olemassa olevassa, ennen 26.4.1979 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty: a) alueen käyttötarkoituksesta, silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennusluvassa määrättyä käyttötarkoitusta, b) tontin rakennusalasta, silloin kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merkitty rakennusalaksi, kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta, c) tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä, d) ajoneuvoliittymän järjestämisestä kadulta tontille. 4. AK-8, AL-11 ja K-4 korttelialueille rakennettaessa on kaikissa luvanvaraisissa toimenpiteissä kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeen sopeutumiseen ruutu-kaava-alueen kaupunkikuvaan. Julkisivujen tulee olla pääasiassa puhtaaksi muurattua tiiltä tai päällystetty keraamisin laatoin tai rappaamalla. Julkisivujen elävöittämiseen voidaan käyttää myös peittomaalattua lautaa. Mikäli K-4 korttelialueilla sijoitetaan autopaikkoja rakennuksen katolle, on auto-kannen katusivujen oltava umpinaiset julkisivuihin soveltuvalla tavalla auto-kannen pinnasta vähintään 170 cm korkeudelle. Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty katujulkisivuun. Tontit on katusivua vastaan aidattava ja kulkuaukot varustettava portein kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.2.2002. Rakennusjärjestyksen muutos on vireillä. Kiinteistörekisteri Kaupunki ylläpitää kaava-alueella kiinteistörekisteriä. Kiinteistö 895-3-14-3 on rekisteröity 21.9.1998. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 10 / 13 Pohjakartta Alueen pohjakarttaa on täydennetty muutosten myötä. Maanomistus Alue on yksityisomistuksessa. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen kohteena olevalla tontilla on sijainnut aikaisemmin asemakaavalla suojeltu asuinrakennus talousrakennuksineen. Vuoden 2016 lokakuussa rakennukset paloivat purkukuntoisiksi. Kiinteistön omistaja on ilmoittanut halusta rakentaa tontille uudisrakennus. Asemakaavassa tontille on osoitettu suojelumerkintä asuinrakennuksesta, joten kaavamuutoksella tämä merkintä poistetaan. Samalla tontille osoitetaan rakennusoikeutta uudisrakennuksille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksesta on päätetty kaupunginhallituksessa 18.12.2017. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelussa ja päivätty xx.xx.xxxx. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti esittää mielipiteitä kaavan vaikutuksista ja kaavaprosessista. Kaupunginhallitus käynnisti kaavamuutoksen ja hyväksyi kaavan vireille tulon xx.xx.xxxx ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman (MRL 63 ) ja asemakaavan muutosluonnoksen (MR 30 ) nähtäville xx.xx.xxxx. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja muistutukset Kaupunginhallitus asetti kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville xx.xx.xxxx väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen Sanomissa xx.xx.xxxx. Kaava-asiakirjoihin on voinut tutustua kaupungin www-sivuilla sekä Kaupunkisuunnittelussa ja palvelupiste Passarissa nähtävillä olon ajan. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia / jätettiin muistutus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan xx.xx.xxxx.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 11 / 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on todeta nykyinen tilanne ja mahdollistaa kaavan muutosalueelle uudisrakennusten rakentaminen huomioiden ympäristön erityispiirteet. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa alue osoitetaan edelleen asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT-1). mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 436 m². Tontin rakennusoikeus on 170 k-m². Asemakaavan muutoksella poistetaan sr-merkintä. 5.3 Aluevaraukset Asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten korttelialue (ALT) Alueella sallitaan käsityöteollisuustoiminta. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksella poistetaan suojelumerkintä, joka on koskenut tontilla sijainnutta asuinrakennusta. Samalla osoitetaan tontille rakennusoikeutta uudisrakennusten rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavan vaikutukset ovat käytännössä merkityksellisiä ainoastaan tontin omistajalle mahdollistaen tontille rakentamisen. Kaupunki on neuvotellut tontin omistajan kanssa jo suunnittelun alkuvaiheista alkaen ja todennut suunnitelmien sopivuuden huomioiden ympäristön erityisominaisuudet. Tontille on suunnitteilla uudisrakennus, joka sijainnin ja massoittelun osalta vastaa aikaisempaa tilannetta.
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 12 / 13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset
Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 13 / 13 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaan tultua voimaan tontille rakentaminen on mahdollista. Uusikaupunki 13.12.2017
Kohde Blasieholmankatu 14 Uusikaupunki 895-003-0014-0003 Uusikaupunki Iii Osoite Blasieholmankatu 14 Postinumero 23500 Rakennukset ja rakennelmat 1 Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus 2 Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus 3 Vaja
Kohde Blasieholmankatu 14 895-003-0014-0003 Historia ja ympäristö Aluetyypit Historialliset tilatyypit Ydinkaupunki Tontti, asuntotontti Asutushistoria Tontti kuuluu vuoden 1730 karttaluonnokseen, jossa se on peltoa sekä vuoden 1799 kaupunkimittaukseen, jossa se on jo rakennettu tontti (paikalla kiinteistö numero 62). Talot ovat todennäköisesti säilyneet 1700-luvulta. Kiinteistö on säilynyt kaupunkipaloista 1800- luvulla. Chiewitzin kaavassa 1855 Kettu-kortteli oli kaavoitettu kahteen tonttiin, joiden välissä oli palokuja. Tämän tontin aiempi numero myös 3/10/2. Tontin mittaus tehty 11.8.1910. Lähiympäristö Kiinteistö kuuluu vanhaan puutalokortteliin. Pohjoispuolella antiikkiliikkeen vanha puutalokiinteistö 003-0010-0001, eteläpuolella vanhat puutalotontit 003-0014-0005 ja 003-0014-0004, länsipuolella Myllymäen puisto ja eteläpuolella Zachariasseninkatu sekä tontin 004-0003-0001 ulkorakennuksia. Pihapiiri Kulttuurihistorialliset arvot Rakennukset tontin länsisivulla, rakennus 001 tontin länsisivulla, rakennus 002 muodostaa vinkkelin taloon 001 nähden ja on tontin länsisivulla. Rakennus 003 tontin eteläsivulla, niinikään kiinni rakennuksessa 001. Tontin itäsivulla lauta-aita, piha nousee tontin länsisivulle, runsaasti kukkaistutuksia, pensaita ja puita.v Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Asuinrakennukset 1700-luvulta?, vaja Kettu-korttelissa.. 1730 kartassa peltoa, rakennettu 1799, säästyi kaupunkipaloista. Osa Chiewitzin kaavaa ja valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Asemakaava : ALT-1/s Muut tiedot Lähteet Soili Hannulan haastattelu 12.10.2004 (talon omistaja 1.8.1998 alkaen (s. 1937) sekä lehtiartikkeli "Kukkiva piha Myllymäen rinteellä" 17.7.2004 Uudenkaupungin Sanomissa. Lehtori Olavi Ruusuvuoren arkistot ja haastattelu 18.10.2004 (S. 1932) Mari Jalava: Uudenkaupungin korttelinnimistä. Uudenkaupungin joulu 2000. Teemu Mökkönen: Uusikaupunki - Nystad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001. Sampo-Tarmo ainaispalovakuutus 1332 v. 1887, om sjöman Johan Wolin Yhteenveto Inventoinnit Asuinrakennukset 1700-luvulta?, vaja Kettu-korttelissa.. 1730 kartassa peltoa, rakennettu 1799, säästyi kaupunkipaloista. Osa Chiewitzin kaavaa ja valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Uudenkaupungin ruutukaava-alueen inventointi 12.10.2004 Pirkko Malinen Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 2 /7
Kohde Blasieholmankatu 14 895-003-0014-0003 Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 3 /7
Kohde 895-003-0014-0003 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakennusvuosi 1700-1800 1700-l.loppu, 1800-luvun alku? Muutosvuodet 1985 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Asuminen Asuminen Kerroslukumäärä 1 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Luonnonkivi - laasti Vaihteleva ponttilauta keltainen, valkoinen Satula Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Rakennushistoria Tulikiviuunit hankittu 1986. Länsiseinällä uusitut ikkunat. Pauli Nummelan aikana katot uusittu, samoin kuisti. Erityispiirteet Rakennuksen 001 ja itä-länsisuuntaisen jatko-osan (rak.002) välissä läpikuljettava sola. Solan länsipuolella Hannulan mukaan 1700-luvun lopun sarana, katossa tuohivuoraus. Yksinkertaiset pilasterit länsiseinällä huoneiden välissä asuinkerroksessa. Vuoraus: pystylomalauta, kapea lista kerrosten välissä. Vinttikerroksen vuoraus: (sileä) vaaka umpiponttivuoraus. Ikkunat: 4-ruutuiset ikkunat, joiden yläosa matalampi. 3-ruutuiset haukanikkunat. Sisätilakuvaus Kulttuurihistorialliset arvot Sisäänkäynti itäsivulta, josta käynti tuulikaapin kautta eteiseen kuistiossa (wc myös kuistiosassa eteisen jatkona). Eteisestä käynti keittiöön talon pohjoispäässä, josta käynti talon keskellä olevaan olohuoneeseen ja eteläpään makuuhuoneeseen. Asutushistoriallisesti arvokas Suojelutiedot Muu SR Suunnittelijat Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 4 /7
Gustafsson J. Suunnittelija Suunnitteli laajennus- ja perusparannustyöt 1985 Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 5 /7
Kohde 895-003-0014-0003 Rakennus 2 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muutosvuodet Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus Muu asuinrakennus 1985 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Tieto puuttuu Asuminen Kerroslukumäärä 1 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Luonnonkivi - laasti Vaihteleva ponttilauta keltainen, valkoinen, ovet vihreät Satula Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Rakennushistoria Rakennuksen takka muutettu varaavaksi vuonna 1985. Nummelan aikana rakennus on suoristettu. Vuoraus uusittu rakennuksen luoteiskulmassa vuonna 1985. Erityispiirteet Rakennuksen 001 ja itä-länsisuuntaisen jatko-osan (rak.002) välissä läpikuljettava sola. Vuoraus:pysty lomalautavuorau, kapea lista kerrosten välissä. Vinttikerroksen vuoraus: (sileä) vaaka umpiponttivuoraus. Yksinkertaiset pilasterit pohjoisseinustalla huoneiden välissä asuinkerroksessa. Katto: maalaamaton Sisätilakuvaus Kulttuurihistorialliset arvot Rakennuksen länsipäädyssä varasto, joka nyt Katariina Hannulan töiden ateljeena. Länsipäädyn itäpuolella asunto. Asunnossa sisäänkäynti talon eteläsivulta, josta käynti ensin tuulikaappiin ja sen molemmin puolin olevaan huoneeseen. Talon itäpäässä sauna: tuulikaappi, wc, pukuhuone, pesuhuone ja löylyhuone. Asutushistoriallisesti arvokas Suojelutiedot Muu SR Suunnittelijat Gustafsson J. Suunnittelija suunnitteli muutos- ja perusparannustyöt 1985 Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 6 /7
Kohde 895-003-0014-0003 Rakennus 3 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Vaja Vaja Varastointi Varastointi Kerroslukumäärä 1 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Sisätilakuvaus Nurkkakivet Ranko Pystylauta, peiterimoitettu, Pystylauta keltainen, valkoinen Satula Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Varasto. Suunnittelijat Gustafsson J. Suunnittelija Museon Informaatioportaali 12.12.2017 Sivu 7 /7
0 50 m POISTOKARTTA Asemakaavan muutos koskee: III kaupunginosan korttelia 14 (ALT-1) tonttia 1 1:1000 Kaupunkisuunnittelu, Uusikaupunki 8.12.2017
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 12.12.2017 Kaavan nimi III kaupunginosan korttelin 14 tontin 1 asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak0314 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,0436 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0436 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0436 100,0 50 0,11 100 A yhteensä 0,0436 100,0 50 0,11 100 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 80-1
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0436 100,0 50 0,11 100 A yhteensä 0,0436 100,0 50 0,11 100 ALT 0,0436 100,0 50 0,11 100 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 80-1 Asemakaava 1 80-1