ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 03/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ SYYSKUU 20.9.2007 PÄIVITETTY 27.9.2007 SISÄLTÖ Esipuhe 1. Viljamarkkinatilanne 3 Kansainväliset viljamarkkinat 3 EU:n viljamarkkinat 5 Viljan tuottajahintoja 8 Suomen viljamarkkinat 9 2. Viljan kauppa ja käyttö 11 Tuonti ja vienti 11 Vienti- ja tuontitodistukset 12 Kotimainen viljakauppa 15 Ennakkosatoarvio 16 Viljatase 18 Viljan laatu syksyllä 2007 21 POIMINTOJA Ennätyksellinen maissisato ei riittänyt hillitsemään muiden viljojen hintarallia. Vehnän hinta sekä Pohjois-Amerikan että Euroopan viljapörsseissä historiallisen korkealla. Kallit merirahdit nostavat viljan tuontilaskua entisestään. Öljykasvien maailmanmarkkinahinnat nousevat viljojen mukana. Suomen viljasato vaihtelee suuresti alueittain ja viljalajeittain, mutta satotoiveet ovat kuitenkin edelleen verraten hyvät. 3. Öljy- ja valkuaiskasvit 22 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys 22 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys 22 4. Viljatoimialan kehitys ja tuotantopanokset 23 Suomen ja Ruotsin tuottajahinnat ja tuotantopanosten hinnat 23 dollari 1,50 1,40 1,30 Euron arvo USAn dollareina 5. Tukipolitiikka ja säädökset 25 Muuntogeenisen aineksen merkitseminen 25 Kasvinviljely ja ajankohtaista tukipolitiikkaa 26 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 1 2001 1 2002 1 2003 1 2004 1 2005 1 2006 1 2007 VILJAVIESTI INTERNETISSÄ OSOITTEESSA: HTTP://WWW.FINGRAIN.FI
Helsinki 7.9.2007 Seppo Koivula Arvoisa Viljaviestin lukija, Uuden viljasadon korjuu on jo pitkällä ja saatu monin paikoin korjuuseenkin. Vilja- ja öljykasvisadostakin näyttää tulevan kohtalaisen hyvä. Tiken ennusteet ovat liikkuneet neljän miljoonan tonnin tienoilla ja viljan laatukin vaikuttaa olevan pääosin kohdallaan Nyt onkin hyvä aika onnistua, kun monin paikoin muualla Euroopassa viljasato jäi heikoksi sekä määrältään että laadultaan. Viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinahintojen jyrkkä ja pitkään jatkunut nousu on aiheuttanut uuden tilanteen EU:n ja Suomen viljamarkkinoilla. Komission interventiotoimenpiteillä ei nykyisessä markkinatilanteessa ole vaikutusta ja koko viljaketju joutuu nyt toimimaan pitkälti vapaiden markkinoiden ehdoilla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta viljamarkkinoiden seuraamista ja ymmärtämistä sekä uusien toimintatapojen opettelua. Sopimusviljelykulttuurimme ei ole toistaiseksi ottanut riittävästi huomioon suojautumista markkinoiden vaihteluilta ja siitä johtuvilta markkinariskeiltä. Koko viljaketjun tulisi hallita suojautumismenetelmät ja niiden käyttö. Nykyinen tilanne sopii tietysti niille viljelijöille, jotka eivät kiinnittäneet myyntihintaansa viime keväänä, mutta entä mitä nyt pitäisi tehdä ensi kevättä ajatellen? Viljan hinnat ovat nyt poikkeuksellisen korkealla. On varsin todennäköistä, että ne kääntyvät laskuun jossain vaiheessa - ehkä jo tämän syksyn kuluessa. Pitäisikö nykyinen hintataso suojata varmistaa ennen sitä? Olisiko vehnämyllyn, jonka kustannuksista pääosa on raaka-ainekustannuksia pitänyt hinnoitella ainakin osa raaka-ainetarpeestaan jo viime keväänä, jolloin vehnän hinnan nousun merkit olivat jo ilmassa? Pitäisikö viljakaupan käyttää nykyistä enemmän riskienhallintamenetelmiä omaksi ja koko kotimaisen viljaketjun hyväksi? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin jokainen viljaketjun toimija joutuu ottamaan kantaa ja joista ketjun menestyminen osaltaan riippuu. Fyysinen toimitus ja oikea laatu ovat tärkeitä, mutta kansainvälisillä viljamarkkinoilla on paljon myös niitä toimijoita, joiden pääasiallinen tarkoitus on pyrkiä hyötymään perushyödykkeiden hintavaihteluista. Näillä toimijoilla, esimerkiksi eläkerahastoilla, ei ole mitään yhteyttä todellisiin viljamarkkinoihin, mutta he tuovat usein vahvan spekulatiivisen vaikutuksen viljapörsseihin ja lisäävät osaltaan hintavaihteluita. Vilja-alan yhteistyöryhmä on ottanut markkinoiden haasteen vastaan ja järjestää yhdessä ruotsalaisen Agronomicsin kanssa kaksipäiväisen kurssin, johon kaikki jäsenyritykset voivat lähettää edustajiaan. Sopimusviljelyohjeiston laatimiseen panostetaan myös syksyn aikana samoin kuin kansallisen viljastrategian seurantajärjestelmään. Seppo Koivula pääsihteeri 2
1. VILJAMARKKINATILANNE 1.1 Kansainväliset viljamarkkinat Viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinat Se. mitä on aiemmin tapahtunut jo öljy- ja metallimarkkinoilla voi tapahtua myös viljamarkkinoilla! Vilja on perushyödyke ja elintarvikeketjun perusta, joten viljamarkkinoiden äkilliset muutokset voivat pahimmillaan ravistella koko maailman tilaa ja taloutta. Näilläkin sivuilla on useaan otteeseen todettu, että viljan kulutus on 2000-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta ylittänyt tarjonnan ja että viljavarastot ovat laskeneet vaarallisen alas lähes kaikkialla maailmassa. Ne ovat nyt alimmalla tasollaan kolmeen vuosikymmeneen. Satokauden 2007/08 viljasato maapallolla on suurin koskaan korjattu, mutta viljan tuotanto ei siitä huolimatta riitä vieläkään kattamaan kulutusta. Suurin yksittäi- nen syy tähän on maissin etanolikäytön nopea kasvu Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen maissisato noussee tänä syksynä ennätykselliseen 330 miljoonaan tonniin, josta bioetanolin valmistukseen käytetään 86 miljoonaa tonnia eli noin kolmannes maan koko kulutuksesta. Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut suurin rehuviljan viejä maailmassa ja maissi on ollut tärkein rehuvilja. Nyt maissia kuluu ensimmäisen kerran enemmän etanolin valmistukseen kuin vientiin. Maissin energiakäyttö kasvaa myös muualla maailmassa, mutta Yhdysvaltojen osuus on siitäkin noin puolet. Maissin maailmanmarkkinahinta on hyvän sadon johdosta pysynyt vielä kohtuuden rajoissa, mutta muiden viljojen hinnat ovat nousseet vehnän mukana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Vehnän ja ohran markkinatilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti Länsi- ja Itä-Euroopan sääongelmat. IGC:n vehnän hintaindeksi 2003 - Kuvio: Kansainvälisen vehnäneuvoston (IGC) vehnän hintaindeksin koostumus Seuraavien hintanoteerausten keskiarvo indeksinä (perusvuosi heinäkuu-joulukuu 1986=1000) 1. Australian Standard White, fob Eastern States - second position quoted 2. Canadian No.1 CWRS 13.5%, fob St. Lawrence 3. Canadian No.1 CWRS 12.5%, fob Vancouver 4. United States No.2 HRW (Ordinary), fob Gulf 5. United States No.2 SRW, fob Gulf 6. United States No.2 DNS 14%, fob Lakes 7. United States No.2 Western White, fob Pacific 3
Myös viljalaivojen rahdit ovat nyt poikkeuksellisen korkealla ja kuumentavat osaltaan viljan markkinatilannetta. kasvamaan eri puolilla maapalloa ja parempi panostus viljelyyn saattaa lisätä hehtaarisatoja. Syysviljojen kylvöt ja kasvunäkymät pohjoisella pallonpuoliskolla antavat jo lähiaikoina viitteitä tulevasta. Sitä ennen huomio kiintyy eteläisen pallonpuoliskon tilanteeseen. Australian sääongelmat eivät ota loppuakseen. Viime päivinä on jälleen raportoitu kyseisen mantereen pahenevasta kuivuudesta, joka vaikuttaisi erityisesti vehnä- ja ohramarkkinoihin, jotka muutenkin ovat korkealla. Kireä viljatilanne aiheuttaa jo nyt hermostumista eri puolilla maailmaa. Eräät vientimaat, kuten Ukraina ja Venäjä ovat asettaneet tai harkitsevat vientirajoitusten asettamista. Eräät tuontimaat, kuten Intia ovat ostaneet yllättävän suuria määriä vehnää korkeista hinnoista huolimatta. Satokausi 2007/08 on vasta aluillaan ja viljamarkkinat ovat kokonaan toisenlaiset kuin mihin on viime vuosina tai vieläpä vuosikymmeninä totuttu. Viljapörssien futuurihintojen perusteella hintojen laskua ei näyttäisi olevan tulossa edes keväällä 2008. Futuurit tosin muuttuvat kulloistenkin markkinatilanteiden mukaan, mutta jotain ne kuitenkin kertovat tämänhetkisistä odotuksista. Viljan viljelyalat tulevat melkoisella varmuudella Öljykasvien hinnat nousivat elokuussa nopeaan tahtiin, mutta sen jälkeen on tapahtunut tasaantumista satonäkymien parannuttua. Rapsin hinta Euroopassa on tasaisesti noussut heikentyneiden satonäkymien vuoksi. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministerö Maailman viljatasearvio VEHNÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 07/08 ennuste milj.tonnia arvio 26.heinä 23.elo Tuotanto 556 628 620 591 614 607 Kauppa 102 110 109 111 107 107 Kulutus 595 617 624 610 617 614 Varastot 128 140 136 117 112 111 - vuosimuutos -38 12-4 -19-6 - 5 suurinta viejämaata a) 43 58 57 36 30 29 VILJAT YHTEENSÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 07/08 ennuste milj.tonnia 26.heinä 24.elo Tuotanto 1478 1649 1602 1567 1666 1653 Kauppa 208 212 214 223 217 220 Kulutus 1541 1601 1615 1623 1670 1670 Varastot 281 328 315 259 245 242 - vuosimuutos -62 47-13 -56-17 - 5 suurinta viejämaata a) 98 156 149 93 89 88 a) a) Argentiina, Australia, Kanada, Kanada, EU, Yhdysvallat EU, Yhdysvallat Lähde: IGC, GMR356 4
1.2. EU:n viljamarkkinat Euroopan Unionin viljatilanne EU 27:n viljatase näyttäisi komission viimeisten arvioiden mukaan jäävän alijäämäiseksi. Vielä sadon korjuun alkaessa komissio arvioi EU:n viljasadon 275 miljoonaksi tonniksi, mutta nyt sen arvioidaan jäävän vain 250-255 miljoonaan tonniin. Viljan kulutuksen arvioidaan nousevan 266 miljoonaan tonniin. Bioetanolin osuus on EU:ssa vain 3,5 miljoonaa tonnia eli suunnilleen Suomen viljasadon verran. Nykyiset korkeat viljan hinnat hillitsevät tehokkaasti viljan käyttöä bioenergiaksi. EU:n nykyinen viljatilanne on varsin poikkeuksellinen. Viljojen hinnat ovat historiallisen korkealla. Esimerkiksi saksalaisen B-vehnän hinta fob Hampuri lähentelee jo 300 euroa tonnilta. Hintanoteerauksia EU-maissa viikolta 36/2007 Leipävehnä Leipäruis maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 212,60 Suomi - Viro - Viro - Latvia Riika 206,00 Latvia Riika 168,48 Liettua Vilna 200,70 Liettua Vilna 195,23 Puola Zachodni 209,34 Puola Zachodni 174,55 Saksa Hampuri 267,00 Saksa Hampuri 255,00 Tanska Kööpenhamina 158,45 Tanska - Ruotsi Helsingborg 260,59 Ruotsi - Rehuohra Rehukaura maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 183,25 Suomi Loviisa 176,33 Viro - Viro - Latvia Riika 159,41 Latvia Riika 129,39 Liettua Vilna 173,28 Liettua Vilna 147,59 Puola Zachodni 169,10 Puola Kujawsko-Mazurski 138,96 Saksa Hampuri 233,00 Saksa - Tanska Kööpenhamina 151,73 Tanska - Ruotsi Helsingborg 232,23 Ruotsi - Interventiovarastoilla ei voida viljamarkkinoita rauhoittaa, koska niitä ei enää ole eikä interventiohinnalla ole nykyisessä tilanteessa mitään merkitystä. Vientitukia ei tällä satokaudella tarvita, mutta vientirajoitukset tai vientimaksut voivat olla mahdollisia, jos markkinatilanne vielä tästäkin kiristyy. Viimeksi ne olivat käytössä runsaat kymmenen vuotta sitten. Rehuteollisuus on jo vaatinut komissiolta toimia viljan viennin rajoittamiseksi ja lisää joustavuutta geenimuunneltujen viljalajikkeiden viljelyn ja tuonnin hyväksymiseen. Komissio esittää myös velvoitekesannoinnin poistamista satokaudelle 2008/09. Tämä esitys tullaan todennäköisesti hyväksymään ennen kalenterivuoden vaihdetta. Nykyinen kesantovaatimus on kymmenen prosenttia vilja-alasta. Jos kaikki nyt kesannolla hoidettuna viljelemättä oleva maa otettaisiin käyttöön, voisi EU:n viljan tuotanto nousta keskimääräisella 4,6 tonnin hehtaarisadolla laskien 30 miljoonaa tonnia nykyisestä tasostaan. Tuotannosta poistettujen peltojen satopotentiaali on kuitenkin pienempi kuin nyt aktiivikäytössä olevien peltojen. Komissio onkin arvioinut, että kesannon poistaminen lisäisi ensi vuoden satoa vain 10-17 miljoonaa tonnia. Komission keskipitkän aikavälin ennusteen mukaan viljan ja öljykasvien hinnat pysyisivät jatkossakin viime vuosien tasoa selvästi korkeammalla. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö 5
Viljan hintakehitys EU:ssa euroa/t Leipävehnän hintanoteeraukset EU:ssa 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 2 7 12 17 22 27 32 37 42 47 52 2005 2006 2007 FI-Nokia DE-Hamburg SE-Helsingborg FR-Rouen Interventiohinta PL-Zachodni euroa/t Rehukauran hintanoteeraukset EU:ssa 210 190 170 150 130 110 90 70 50 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 2 7 12 17 22 27 32 37 42 47 52 2005 2006 2007 DE-Köln SE-Norrköping AT-Wels FI-Seinäjoki UK-Cambridge PL-Kujaw sko-mazurski euroa/t Leipärukiin hintanoteeraukset EU:ssa 250 230 210 190 170 150 130 110 90 70 50 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 2 7 12 17 22 27 32 37 42 47 52 2005 2006 2007 FI-Kotka SE-Helsingborg AT-Wien DE-Hamburg PL-Zachodni euroa/t Rehuvehnän hintanoteeraukset EU:ssa 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 2 7 12 17 22 27 32 37 42 47 52 2005 2006 2007 DE - Hamburg DK - Copenhagen UK - Edinburg BE-Bryssel PL-Zachodni Viljaviestin EU:n hintakehitys perustuu viljojen paikkakuntakohtaisiin hintanoteerauksiin, joita EU jäsenmaat toimittavat viikoittain komissiolle. Hintanoteeraukset perustuvat EU:n komission jäsenmailta keräämiin tietoihin. Merkkien selitykset: AT Itävalta DE Saksa DK Tanska ES Espanja FI Suomi FR Ranska GB Iso-Britannia SE Ruotsi 6
Viljan hintoja Baltiassa Virossa viljan hintatilastoja tekee Eesti Konjunktuuriistituut (EKI). EKI tilastoi teollisuuden viljelijöille maksamia hintoja kuukauden lopussa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Teollisuuden viljan ostohintoja Virossa Vehnä Ruis Ohra Kaura /t Muutos + / - % elo 07/ elo 07/ elo 06 heinä 07 elo 07 heinä 07 elo 06 Leipävehnä 109 148 178-3,5 18,6 Rehuvehnä 98 141 152 12,7 74,4 Myllyruis 105-169 5,5 27,9 Rehuruis* 95 - - - - Leipäohra - - - - - Rehuohra 99 141 156 19,5 55,4 - Suurimokaura 89-109 - 21,7 Rehukaura 73 - - - - * sis. varmuusvarastoidun rukiin Lähde: Lähde: Eesti Eesti Konjuktuurinstituut Konjuktuuriinstituut / t Leipäviljan hinnat Virossa 2000-2006 / t Rehuviljan hinnat Virossa 2000-2006 170 170 150 150 130 130 110 110 90 90 70 70 50 50 01/01 07/01 Lähde: Eesti Konjuktuurinstituut 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 vehnä ruis kaura 07/06 01/07 07/07 01/01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 vehnä ruis ohra kaura 01/07 07/07 7
1.3 Viljan tuottajahintoja Ruotsi Ruotsissa viljan virallisista hintatilastoista vastaa Jordbruksverket. Viljan ja öljykasvien hinnat ovat keskiarvohintoja keräilypisteeseen toimitettuna. Keräilypisteitä on noin 50 kpl. Jordbruksverket tilastoi hinnat kuukausittain. Kunkin kuukauden hinta on 15. päivän hinta. Keräilypisteiden keskinäinen hinnoittelu on sidoksissa mm. niiden etäisyyteen vientisatamista. Näitä hintatietoja heillä käytetään mm. maatalouden tuottajahintaindeksien ja maatalouden tilinpidon laatimiseen. Varsinaisia tilahintoja Ruotsissa ei tilastoida. Oheisessa taulukossa ja ao. kuviossa on esitetty Jordbruksverketin viljan ja öljykasvien hintatietoja vuosilta 1998-2006. Tanska Taulukossa on esitetty myös viljan Tanskalaisia tuottajahintoja. Tanskassa tilastoinnista vastaa maan tilastokeskus, Danmarks Statistik. Hinnat on kerätty suurimpien viljanostajien ilmoittamista viljan ostotiedoista suoraan viljantuottajilta ostetusta viljasta kuukausittain. Alla olevassa kuviossa Tanskan viljanhintoja vuosilta 2001-2007. Viljan tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa ( / t) Ruotsi Tanska 2004 2005 2006 2007 2004 2005 2006 2007 toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu syysvehnä 1 131,8 103,6 101,5 145,3 vehnä 3 104,5 73,7 108,5 133,8 ruis 1 102,5 99,0 106,6 146,8 ruis 3 74,0 71,0 100,5 120,3 kaura 1 81,7 88,6 111,9 121,0 kaura 3 99,2 72,2 100,8 129,4 ohra 1 105,2 92,9 96,1 141,4 ohra 3 97,0 76,8 107,9 156,2 ruisvehnä 1 112,2 95,4 92,5 134,0 ruisvehnä 3 82,2 72,8 115,1 154,8 öljykasvit 2 234,3 198,3 216,0 236,8 rapsi 3 195,6 143,7 227,0 254,1 Ruotsi: Hinnat ovat n. 50 viljan keräilypisteeseen toimitettujen viljojen ja öljykasvien keskiarvohintoja 1 At the place of delivery, for cereals with water content 14 % and for Winter Wheat with protein content 11 %. The annual prices are calculated as weighted arithmetic means of monthly prices. 2 The price refers to 9 % water content and is calculated only for September to December. Lähde: Jorbruksverket Tanska 3 The data shown is the realized prices on farmers sale of cereals to wholesalers on cereals and forage. The figures is based on information from main wholesalers. The data on latest month are provisional. Lähde: Danmarks statistik euroa/t Viljan tuottajahinnat Ruotsissa euroa/t Viljan tuottajahinnat Tanskassa 145 135 125 145 135 115 125 105 115 95 105 85 95 75 01/01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Syysvehnä Ruis Kaura Lähde: Jordbruksverket Ohra Ruisvehnä 85 75 01/01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Vehnä Ruis Kaura Ohra Ruisvehnä L Suomi Suomessa tilastoidaan viljan hintoja vastaavalla tavalla viikoittain. Hinnat ovat viljan perushintoja vastaanotta- van yrityksen portilla. Tiken keräämiä viljan hintoja on esitetty Viljaviestissä sivuilla 9 ja 10. 8
1.4 Suomen viljamarkkinat Suomen viljatilanne Osa viljoista on vielä korjaamatta ja alueelliset vaihtelut ovat suuret. Lopullisia arvioita ei voida vielä esittää, mutta Tiken uusimman satoarvion ja myös viljakaupan esittämien arvioiden mukaan viljasato voi nousta neljään miljoonaan tonniin eli viime vuotta selvästi suuremmaksi. Eviran mukaan ennen 26.8.07 puitu vilja on ollut laadultaan varsin hyvää. Analysoiduista vehnänäytteistä 62 % täytti leipävehnän laatuvaatimukset ja valkuaispitoisuuden keskiarvo oli 13,5 eli selvästi viime vuotta korkeampi. Ruisleivän kotimaisuusaste korjaantunee tuntuvasti tällä kaudella, sillä lähes 90 prosentissa näytteistä sakoluku oli vähintään 120. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli tehtyjen analyysien mukaan varsin tyydyttävä eli 11,6 %. Myös rehuviljojen valkuaispitoisuudet ovat keskimääräistä alempia, mutta hehtolitrapainot normaalilla tasolla tai jopa keskimääräistä parempia. Viljan hinnat ovat viime viikkoina ja kuukausina jääneet jälleen Manner-Euroopan hintoja vähintään rahtikustannusten verran heikommiksi. Ylituotantotilanteessa tämä on vapaiden markkinoiden pelisääntöjen mukaista, mutta jos hintaero on logistisia kustannuksia suurempi tai hyvä laatu houkuttelee eurooppalaisia ostajia, voi vientiin nykyisessä markkinatilanteessa ohjautua yllättävän paljonkin viljaa. Tästä seuraa kotimaisen hintatason nousu ja mahdollisesti myös ylimääräistä tuontitarvetta satokauden aikana. Vientimäärien seuraaminen, koska tullitilastot saadaan kolmen kuukauden viiveellä. Eräiden arvioiden mukaan kauran laskennallinen vientitarve tulisi olemaan nopin 300 000 tonnia, ohran 100 000 tonnia ja vehnän samoin 100 000 tonnia. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö Viljan hinnat Suomessa Seuraavassa olevat tiedot perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (= hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittely- ja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Viljan hintoja Suomessa Vuosi ja viikko Kalenterivuonna Satovuonna 2007 35 2007 34 2007 33 2007 32 2007 31 2007 30 2007 29 2006 keskim. 06/07 keskim. euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t Vehnä 175,98 168,66 156,66 125,84 122,57 123,63 124,97 110,50 123,71 Ruis 204,83 198,46 204,28 188,76 160,69 175,53 139,81 159,71 Kaura 152,96 146,77 137,40 121,22 121,31 124,43 121,45 107,26 117,55 Ohra 161,44 156,34 126,83 119,06 119,03 119,67 119,40 102,00 110,47 Mallasohra 114,38 130,93 Lähde: Tike 9
Viljan viimeaikainen hintakehitys Suomessa ja komissiolle raportoidut Suomen hintanoteeraukset euroa/t Viljan hinnat Suomessa 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 4 9 14 19 24 29 34 39 44 49 2 7 12 17 22 27 32 37 42 47 52 2005 2006 2007 Ruis Vehnä Ohra Interventio Kaura Mallasohra Lähde: Tike Viljan hintanoteeraukset Suomessa Hinnat ovat perushintoja vastaanottavan yrityksen portilla. Seuraavan kuvion hinnat perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa yritykset ilmoittavat viikoittain ostamansa viljan hinnat ja määrät. Hintanoteeraukset EU:n komissiolle Suomi raportoi viikoittain EU:n komissiolle viljan hintanoteerauksia. Kotkassa, Nokialla, Raisiossa ja Seinäjoella noteerataan viljan myyntihintaa tehtaalle vapaasti ajoneuvossa vastaanottavan yrityksen portilla. Loviisassa, Naantalissa ja Vaasassa noteeraukset kuvaavat vientiin myytävän viljan hintaa satamaan toimitettuna vapaasti ajoneuvossa. Suomessa viljan hintanoteeraukset kerätään Tiken hintaseurannan yhteydessä. Tiedot perustuvat yhdeksän viljaliikkeen viikoittain torstaisin noteeraamiin hintoihin. Viikon 36 viljan hintanoteeraukset Viljan myyntihinnat tehtaalle: euroa/t Vehnä, Nokia.. Ohra, Raisio 178,33 Kaura, Seinäjoki 171,00 Vientiin myytävän viljan hinnat: euroa/t Vehnä, Naantali 212,60 Ohra, Naantali 183,25 Kaura, Loviisa 176,33 Kaura, Vaasa 175,40 10
2. VILJAN KAUPPA JA KÄYTTÖ 2.1 Tuonti ja vienti Maatalouden tuonti- ja vientitiedot perustuvat Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoon. Tiedot ovat ajanjaksolta I/2006 VI/2007. 1000 tn Vehnä 1000 tn Ruis 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2006 Tuonti 2006 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti 2006 1000 tn Ohra 1000 tn Kaura 100 90 80 80 70 60 60 50 40 40 30 20 20 10 0 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2007 Vienti 2006 Vienti 2006 Tuonti 2006 1000 tn Soija tn Rypsi ja rapsi 30 21000 18000 20 15000 12000 10 9000 6000 3000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonnin määrä Tuonnin arvo Viennin määrä Viennin arvo 1000 kg % 1000 euroa % 1000 kg % 1000 euroa % Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos Kesäkuu Muutos 2006 2007 ed.vuosi 2006 2007 ed.vuosi 2006 2007 ed.vuosi 2006 2007 ed.vuosi Vehnä 6 3 255 5 729 1 5 458 1 1 111 Ruis 2 994 4 104 37 404 668 65 0 0 0 0 Ohra 0 1 0 3 8 342 20 518 146 1 093 3 655 234 Kaura 0 100 0 32 21 322 22 280 4 3 005 3 889 29 Soija 13 2 371 10 611 0 0 0 0 Rypsi ja 6 128 0 1 520 2 047 35 0 0 0 0 rapsi Lähde: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot 11
2.2 Vienti- ja tuontitodistukset Oheisissa taulukoissa on esitetty Maaseutuvirasto Mavin myöntämät vienti- ja tuontitodistukset kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa neljän kuukauden ajalta 1.5. - 31.8.2007. Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.5.-31.5.2006 Kaura 2 2 018 600 Ohra 1 1 600 000 Vehnäjauhot 7 155 800 Ruisjauho 1 23 000 Mannasuurimot 1 10 000 Hiutaleet 15 569 140 Mallas 9 13 054 600 Vehnägluteeni 1 3 600 Tärkkelys 2 1 200 000 Eläinten rehut * 11 2 667 077 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.5.-31.5.2006 Vilja 1 17 600 Riisi 3 64 500 Eläinten rehut* 13 1 406 430 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.5.-31.5.2007 Kaura 1 3 600 000 Ohra 3 7 128 000 Vehnä 3 7 500 000 Vehnäjauhot 6 141 500 Ruisjauhot 1 15 000 Hiutaleet 31 885 780 Mallas 9 17 681 600 Vehnägluteeni 1 7 000 Tärkkelys 1 600 000 Eläinten rehut * 10 2 586 607 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.5.-31.5.2007 Vilja 6 3 432 151 Riisi 5 143 600 Eläinten rehut * 24 972 859 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.6.-30.6.2006 Ohra 5 3 750 000 Vehnäjauhot 3 67 000 Mannasuurimot 1 2 700 Hiutaleet 22 617 110 Mallas 7 14 538 520 Vehnägluteeni 1 1 000 Tärkkelys 2 625 000 Eläinten rehut * 12 1 671 891 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.6.-30.6.2006 Vilja 4 77 982 Riisi 12 194 683 Eläinten rehut* 21 2 302 903 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.6.-30.6.2007 Kaura 1 12 000 000 Ohra 1 50 000 Vehnä 1 500 000 Vehnäjauhot 3 118 000 Mannasuurimot 3 18 600 Hiutaleet 23 771 080 Mallas 7 2 602 800 Vehnägluteeni 2 14 200 Tärkkelys 1 600 000 Eläinten rehut * 13 2 650 630 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.6.-30.6.2007 Vilja 6 1 426 076 Riisi 9 138 350 Eläinten rehut * 20 2 580 053 * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu 12
Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.7.-31.7.2006 Kaura 1 2 500 000 Vehnäjauhot 5 114 000 Hiutaleet 11 367 000 Mallas 4 74 000 Vehnägluteeni 1 6 000 Tärkkelys 1 600 000 Eläinten rehut * 7 3 051 544 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.7.-31.7.2006 Riisi 8 163 808 Eläinten rehut* 12 443 556 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.7.-31.7.2007 Kaura 2 14 100 000 Ohra 2 6 750 000 Vehnäjauhot 6 124 000 Ruisjauhot 4 52 000 Mannasuurimot 1 20 000 Hiutaleet 18 698 480 Mallas 8 13 141 800 Vehnägluteeni 2 10 800 Tärkkelys 3 630 000 Eläinten rehut * 12 4 377 258 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.7.-31.7.2007 Vilja 3 1 380 786 Riisi 14 339 900 Eläinten rehut * 13 480 583 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.8.-31.8.2006 Ruis 1 30 000 Vehnäjauhot 6 188 000 Ruisjauhot 2 6 000 Mannasuurimot 2 6 000 Hiutaleet 24 509 710 Mallas 11 13 630 800 Vehnägluteeni 3 7 550 Tärkkelys 1 600 000 Eläinten rehut * 7 2 058 425 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.8.-31.8.2006 Vilja 4 53 033 Riisi 7 150 300 Eläinten rehut* 18 2 553 652 Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty 1.8.-31.8.2007 Kaura 3 5 150 000 Ohra 1 3 000 000 Vehnä 1 2 400 000 Ruis 1 30 000 Vehnäjauhot 8 272 000 Ruisjauhot 3 17 000 Mannasuurimot 1 1 800 Hiutaleet 32 1 104 880 Mallas 9 16 575 800 Vehnägluteeni 2 16 400 Tärkkelys 2 1 200 000 Eläinten rehut * 6 1 697 060 Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty 1.8.-31.8.2007 Vilja 3 60 452 Riisi 9 188 400 Eläinten rehut * 30 2 088 844 * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu Lähde: MMM Interventioyksikkö 13 * kissan- ja koiranruoka, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu
Vienti Vilja- ja riisialan tuotteiden vientitodistuksia myönnettiin lukumääräisesti eniten touko- (66 kpl) ja elokuussa 2007 (69 kpl). Vastaava määrä todistuksia myönnettiin viimeksi marraskuussa 2006. Todistusten kokonaiskilomäärät olivat huhtikuussa n. 8,5 milj. kg, mutta toukokuussa kg-määrät nousivat hieman yli 40 milj. kiloon. Ajanjaksolla poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin kg-määrät laskivat n. 20 milj. kiloon. Heinäkuussa määrät kaksinkertaistuivat toukokuuhun nähden, ollen tarkastelujakson lopulla elokuussa n. 31,5 milj. kilossa. Viime vuoden samaiseen ajanjaksoon verrattuna tänä vuonna touko-elokuussa myönnettiin kg-määräisesti lähes kaksinkertainen määrä todistuksia. Touko-elokuu 2007 oli siis varsin vilkasta todistusten haku- ja myöntöaikaa. Viljojen vientitodistuksia myönnettiin ajanjaksolla touko-elokuu eniten kauralle (yhteensä n. 35 milj. kg), ohralle (n. 17 milj. kg) ja vehnälle (10,4 milj. kg). Tarkasteluajanjaksolla joulukuusta 2006 huhtikuulle 2007 vehnälle ei myönnetty lainkaan todistuksia. Nyt puolestaan kg-määräisesti vähiten todistuksia myönnettiin rukiille, yksi todistus elokuussa 30 000 kg:lle. Vehnä- ja ruisjauhoille myönnettyjen vientitodistusten määrät laskivat edelliseen tarkastelujaksoon nähden touko- ja kesäkuussa 2007. Heinäkuussa tilanne koheni, kun ruisjauhoille myönnettiin kuukausitasolla keskimääräistä enemmän todistuksia, peräti 52 000 kg:lle. Joulukuusta 2006 lähtien vehnäjauhoille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat kuukausittain vaihdelleet 150 000 kg:n molemmin puolin. Elokuussa 2007 vehnäjauhoille myönnettiin kuitenkin poikkeuksellisen paljon todistuksia, 272 000 kilolle. Vastaava kg-määrä todistuksia myönnettiin viimeksi marraskuussa 2006. Maltaan vientitodistuksien myöntö vilkastui merkittävästi touko-elokuussa 2007. Toukokuussa myönnettiin ennätysmäärä todistuksia yhteensä reilulle 17,6 milj. kilolle, eikä elokuukaan ollut sen huonompi; todistuksia myönnettiin yhteensä n. 16,6 milj. kilolle. Eläinrehuille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat useamman kuukauden ajan olleet alle 2 milj. kilon, mutta touko-elokuussa 2007 myönnettyjen todistusten kg-määrät nousivat kuukausitasolla tämän yli. Jos toukokuu oli maltaiden ennätyskuukausi, niin eläinrehujen viennissä se oli heinäkuu. Todistuksia myönnettiin lähes 4,4 milj. kilolle. Tuonti Vilja-alan tuontitodistuksia myönnettiin touko-elokuussa 2007 yhteensä n. 13,2 milj. kg. Viljoille tuontitodistuksia myönnettiin n. 6,3 milj. kg (48 %), riisille n. 0,8 milj. kg (6 %) ja eläinten rehuille n. 6,1 milj. kg (46 %). Vilja-alan tuotteiden tuontitodistusten kokonaiskilomäärät olivat toukokuussa n. 4,5 milj. kg., kesäkuussa n. 4,1 milj. kg, heinäkuussa n. 2,2 milj. kg ja elokuussa n. 2,3 milj. kg. Hiljaisimpia kuukausia olivat selkeästi heinä- ja elokuu. Tuontitodistuksia myönnettiin kuitenkin lukumääräisesti eniten elokuussa, mikä selittyy pääosin eläinrehujen tuontitodistusmäärän kasvusta. Viljaalan tuotteiden tuontitodistuksia myönnettiin yhteensä 142 kpl touko-elokuun 2007 aikana. Viljalle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä laski heinä- ja elokuussa, jolloin niiden määrä puolittui alkukesään verrattuna. Kg-määräisesti suurin ero oli toukokuun ja elokuun kg-määrissä. Elokuussa viljojen tuontitodistusten kg-määrä laski 98 prosenttia toukokuun kg-määrästä. Riisille myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä kasvoi heinäkuuhun asti. Elokuussa määrä laski kesäkuun tasolle. Kg-määrällä mitattuna riisille myönnettyjen tuontitodistusten määrät nousivat selvästi heinäkuussa, jonka jälkeen ne laskivat lähemmäs alkukesän tasoa. Eläinrehulle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä lähti alenemaan toukokuun jälkeen ja oli alimmillaan heinäkuussa. Elokuussa tuontitodistusten lukumäärä yli tuplaantui verrattaessa heinäkuuhun. Eläinten rehulle myönnettyjen tuontitodistusten kg-määrät olivat huomattavasti alhaisemmat touko- ja heinäkuussa verrattaessa kesä- ja elokuun kg-määriin. Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto / Kasvituotteiden vientiyksikkö ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen ja tarkastaja Kaarina Niemi Markkinatukiosasto / Tuontiyksikkö ylitarkastaja Pauliina Heinola ja tarkastaja Riina Kaikkonen Vientitodistuksia myönnettiin touko-elokuun 2007 aikana kilomäärien perusteella eniten maltaille (38 %), kauralle (27 %) ja ohralle (13 %). 14
2.3 Kotimainen viljakauppa Viljan ostomäärät 2006-2007 milj. kg Rukiin ostomäärät 7 6 5 4 3 2 1 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Vehnän ostomäärät 21 18 15 12 9 6 3 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Kauran ostomäärät milj. kg Ohran ostomäärät 18 15 12 9 6 3 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Määrä 2006 Määrä 2007 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Määrä 2006 Määrä 2007 Lähde: Tike Kotimaisen viljakaupan ostomäärät perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. 15
2.4 Ennakkosatoarvio Tiken vuoden 2007 toinen ennakkosatoarvio: Jos poutia riittää, saadaan talteen runsas viljasato Puintikauden alussa satonäkymät ovat Tiken toisen ennakkosatoarvion mukaan valoisat. Viljasato voi yltää 4 miljardiin kiloon, mikä on noin 250 miljoonaa kiloa viimevuotista enemmän. Lopullinen satotilasto valmistuu tammikuussa 2008, mutta Tike (Maa- ja met-sätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaisee siitä ennakkotiedon marraskuussa 2007. Ruissato voi yltää 90 miljoonaan kiloon - rukiin tuonti vähenee Ruis on viime vuosina ollut Suomen tärkein tuontivilja. Satoarvion mukaan ruissato (89 milj. kg) kasvaa viime vuodesta 38 miljoonaa kiloa, mikä vähentää rukiin tuontitarvetta. Vehnäsato (755 milj. kg) on 70 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuonna. Siitä syysvehnän osuus on noin viidennes: 145 miljoonaa kiloa. Syysvehnäsato yli kaksinkertaistuu viime vuodesta. Kaurasatoarvio 1 240 miljoonaa kiloa - kauran vientitarve kasvaa Kaura on toiseksi tärkein rehuviljamme ohran jälkeen. Kaura on myös päävientiviljamme. Kaurasatoarvio (1 244 milj. kg) on noin 200 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuonna. Jos kauran rehukäyttö ei lisäänny, kasvavat sen vientimahdollisuudet. Ohrasatoarvio on 1 895 miljoonaa kiloa. Ohra on tärkein rehuviljamme. Ohrasato on 77 miljoonaa kiloa pienempi kuin viime vuonna, mikä johtuu pääasiassa viljelyalan pienenemisestä. Rypsisato vähenee neljänneksen viime vuodesta Rypsi on ainoa kasvi, jonka hehtaarisato näyttäisi satoarvion mukaan pienemmältä kuin keskisato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rypsin kasvua rajoitti heti keväällä kirppahyökkäys. Rypsistä odotetaan 104 miljoonan kilon satoa, mikä on 24 % vähemmän kuin viime vuonna. Tiken toinen ennakkosatoarvio kuvaa tilannetta elokuun 24. päivänä. Tiken ennakkosatoarviot, sekä 26.7. että 31.8. julkaistut, perustuvat paikallisten ProAgria Maaseutukeskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamaan arvioon. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin, joista 23.8.2007 mennessä oli tallennettu lähes 100 %. Lopullinen satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tutkijat Anneli Partala ja Mirva Kokkinen Tike 16
31.8.2007 Ennakkosatoarvio 24.8.2007 Preliminär uppskattning av skörden 24.8.2007 Crop production forecast 24.8.2007 Ennakkoarvio Lopullinen sato 2007 2006 2006-2007 Keskisato Viljelykasvi Ala Sato Ala Sato Muutos Skörden Odlindsväxt Areal Skörd Areal Skörd Förändring i medeltal Crop Area 2) Yield 3) Area 4) Yield Difference Average yield 1997-2006 milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg million kg % kg/ha Vehnä - Vete - Wheat 203,7 3 700 755 192,3 3 560 684 71 10 3 340 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 35,9 4 040 145 20,2 3 100 63 83 132 3 400 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 167,8 3 630 609 172,1 3 610 621-12 -2 3 330 Ruis - Råg - Rye 31,9 2 790 89 21,8 2 330 51 38 75 2 190 Leipävilja yhteensä 235,7 3 580 844 214,1 3 430 735 109 15 3 180 Brödsäd totalt - Bread grain, total Ohra - Korn - Barley 549,8 3 450 1 895 563,5 3 500 1 972-77 -4 3 220 Kaura - Havre - Oats 361,3 3 440 1 244 352,7 2 920 1 029 215 21 3 060 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 19,5 3 130 61 18,8 2 730 51 10 19 2 780 Rehuvilja yhteensä 930,6 3 470 3 200 935,0 3 260 3 052 148 5 3 150 Fodersäd totalt - Feed grain, total 1) Muut viljat - Andra sädesslag - 1,3.... 1,4 1 850 3.... 2 120 Other grain Viljat yhteensä - 1 167,6 3 490 4 044 1 150,6 3 290 3 790 254 7 3 160 Säd totalt - Grain total Rypsi - Rybs - Turnip rape 79,1 1 310 104 99,6 1 380 137-33 -24 1 340 Peruna - Potatis - Potatoes 27,5 25 250 695 28,0 20 530 576 119 21 23 140 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 16,0 35 510 567 23,8 39 950 952-385 -40 34 560 Herne - Ärter - Peas 4,4 2 090 9 4,2 2 120 9 0 6 2 040 Kuivaheinä - Torrhö - Hay 131,3 4 000 526 125,4 3 330 417 109 26 3 580 Säilörehu - Ensilage - Silage 401,5 20 250 8 131 384,4 13 270 5 102 3 028 59 17 610 1) Sisältää mallasohran - Inkl. maltkorn - Incl. malting barley 2) Vuoden 2007 pinta-alatiedot perustuvat yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) tilanteeseen 23.8.2007, jolloin noin 66 400 tilan tiedot oli tallennettu - Areal från år 2007 baserar sig på situationen i det integrerade administrations- och kontrollsystemet (IACS) 23.8.2007 då uppgifterna för c. 66 400 gårdar hade lagrats - The area for 2007 is based on the situation of the Integrated Administration and Control System (IACS) on 23 August 2007, when the information of about 66,400 farms was recorded 3) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Rural Advisory Centres 4) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area Summat laskettu tarkemmista luvuista kuin tässä taulukossa esitetään - För beräkning av förändringarna har använts eksaktare siffror än siffrorna i denna tabell - Totals have been calculated from more detailed figures than presented in this table 17
2.5 Viljatase Satovuoden 2006/07 viljatase valmistui Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viljatase satovuodelta 2006-2007 on valmistunut. Suomessa käytettiin viljaa vuoden aikana 3,3 miljardia kiloa. Siitä rehukäytön osuus oli 63 %, ja ruokakäytön osuus 13 %. Viljantuotanto (3,7 miljardia kiloa) kattoi periaatteessa kotimaisen tarpeen, mutta ruista oli kuitenkin tuotava elintarvikejauhatukseen 73 miljoonaa kiloa. Pääosa viljasta rehuksi - yli 2 miljardia kiloa Suomessa käytettiin rehuksi vuoden aikana 1 260 miljoonaa kiloa ohraa, 580 miljoonaa kiloa kauraa ja 280 miljoonaa kiloa vehnää. Kaikesta viljan kotimaisesta käytöstä rehukäytön osuus oli 63 %. Viljan elintarvikekäyttö 444 miljoonaa kiloa Ruokakäyttöön viljaa kului 444 miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa eli 287 miljoonaa kiloa oli vehnää; ruista jauhettiin 100 miljoonaa kiloa. Tuontirukiin määrä leivässä laski viime vuoden 80 %:sta noin 70 %:iin, sillä kotimainen ruissato oli hieman suurempi kuin vuonna 2005, eli noin 51 miljoonaa kiloa. Kauran ruokakäyttö on edelleen kasvussa ja se oli 50 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan suoraan ihmisravinnoksi hyödynnettiin 13 % viljan kokonaiskäytöstä. Varastoissa puolen vuoden käyttömäärä Satovuoden lopussa 30.6.2007 Suomessa oli varastoissa yhteensä 1 600 miljoonaa kiloa viljaa. Se vastaa puolen vuoden kulutusta. Tosin vehnä- ja ruisvarastot riittävät reilusti koko vuodeksi, jos niitä käytetään vain ihmisravinnoksi. Satovuoden 2007/08 viljatasearvio Vehnän tuotanto noussee 10 % Vehnän tuotantoarvio on tällä hetkellä 755 miljoonaa kiloa eli lähes 71 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Jos kotimainen vehnän käyttö on samansuuruinen kuin viime vuonna, ylittää tuotanto 100 000 tonnilla käytön. Vehnän ruokakäyttö (287 000 tonnia) ja rehukäyttö (280 000 tonnia) ovat arviossa lähes yhtä suuria. Muu vehnän käyttö Suomessa on vähäistä ja pääosin loppuvehnä käytetään kylvösiemeneksi (57 000 tonnia) Vehnän tuontimäärä on tässä tasearviossa 20 000 tonnia ja vienti 120 000 tonnia. Rukiin tuotanto voi kattaa 85 % kotimaisesta käytöstä Syksyn ruissato on arviolta 89 miljoonaa kiloa. Rukiin 105 000 tonnin vuosikulutuksesta arvioitu satomäärä kattaa 85 %. Käytännössä rukiin käyttö rajoittuu lähes kokonaan elintarvikejauhatukseen. Jauhatus on viimeisen 5 vuoden aikana noussut yli 10 000 tonnia, joka on lisännyt myös kotimaista rukiin kulutusta samassa suhteessa. Tuontitarve on laskelmassa 16 000 tonnia. Satovuonna 2006/07 ruista tuotiin noin 73 000 tonnia, kun sato oli 51 000 tonnia. Ohrasato jäänee viimevuotista pienemmäksi Tämän vuoden ohrasadoksi arvioidaan 1,85 miljardia. Satoarvio on kiloa 77 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuoden 2006 sato. Ohran tuotanto ja kulutus vaikuttaisi olevan melkoisen tasapainossa, sillä tasearviossa ohran vienniksi on arvioitu 55 000 tonnia. Suurin osa ohrasadosta käytetään rehuksi jo maatiloilla. Kaurasato voi nousta 21 % Kauran satoarvio on 1,24 miljardia kiloa eli 215 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Kotimainen käyttö on tasearviossa 734 000 tonnia. Kauran pääasiallinen käyttömuoto on rehukäyttö (580 000 tonnia), josta maatilakäyttö 490 000 tonnia ja teollinen rehuntuotanto 90 000 tonnia. Kauran vientiarvio nousee kasvaneen tuotannon myötä 510 000 tonnia. Viljatase (satovuosi 1.7.2006-30.6.2007) perustuu Tiken Maatilojen sadonkäyttötilastoon ja kotimaisen elintarvike-, rehu- sekä muiden viljaa käyttävien teollisuusyritysten viljankäyttöilmoituksiin sekä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoihin. Tullihallitus vahvistaa tämän vuoden vientimäärät vasta ensi keväänä, joten ulkomaankauppatietoihin voi tulla vielä muutoksia. Lisäksi ko. tilastoista saatavia varastotietoja täydennetään erillisillä kyselyillä viljan välitysliikkeiltä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Viljataseen rehukäyttö on laskennallinen arvio, joka perustuu maatilatutkimuksen tietoihin. Viljatasetaulukko löytyy Matilda-tietopalvelusta: www.matilda.fi sekä Tiken nettisivuilta www.mmmtike.fi. Satovuoden 2007/08 viljatasearvio perustuu viljan tuotantolukujen osalta Tiken ennakkosatoarvioon tilanteesta 24.8.(julkaistu 31.8.). Kotimainen käyttö on arvioitu kunkin viljan osalta samansuuruiseksi kuin satovuonna 2006/07. Viljavarastoissa arvioidaan olevan heinäkuussa 2008 yhtä paljon viljaa kuin heinäkuussa 2007 eli varastonmuutosta ei tapahdu. Tase on tasapainotettu viljan tuonti- ja vientiluvuilla. Tasearvion tiedot tarkentuvat marraskuun lopussa, kuntiken satotilaston ennakkotiedot tämän vuoden sadosta julkaistaan. Tutkija Anneli Partala Tike 18
VILJATASE: VILJAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ SUOMESSA Satovuosi (1.7.-30.6.) Syyskuun ennakkoarvio 1000 tonnia VEHNÄ arvio 2001/02 - arvio 2001/02-2007/08 muutos* 2006/07 2005/06 2005/06 2007/08 muutos* 2006/07 2005/06 2005/06 Syyskuu keskiarvo Syyskuu keskiarvo Tuotanto 755 10 % 684,1 801,3 664,0 89 75 % 50,9 32,4 61,0 Viljelyala (1000 ha) 204 6 % 192,3 214,8 189,6 32 47 % 21,8 14,2 26,2 Sato (kg/ha) 3700 4 % 3 560,0 3 730 3 490 2790 20 % 2 330,0 2 290 2 320 Tuonti** 20-31 % 28,8 17,0 84,8 16-78 % 73,4 79,3 55,6 Vienti** 120 168 % 44,7 34,1 23,6 0-100 % 0,1 5,7 2,0 Alkuvarasto 538-9 % 593,6 546,4 464,7 121 5 % 114,8 129,6 121,4 Maatilat 119-4 % 124,2 113,8 66,8 20 16 % 16,8 21,7 23,2 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK 419-11 % 469,4 432,6 397,8 101 3 % 98,0 107,9 98,1 Varaston muutos 0-56,1 47,2 34,5 0 6,0-14,8-0,9 Maatilat -5,1 10,4 17,7 2,7-4,9-2,1 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -51,0 36,8 16,8 3,3-9,9 1,2 (1) Käytettävissä yhteensä 655-10 % 724,3 737,0 690,7 105-11 % 118,2 120,8 115,4 Maatilakäyttö 126 0 % 125,7 151,6 115,2 6 0 % 6,0 6,4 6,8 Rehu 68 0 % 68,3 93,1 55,5 0 0 % 0,4 0,3 0,9 Siemen 57 0 % 56,6 57,7 58,7 5 0 % 4,6 5,2 5,1 Muu (ruoka, energia) 1 0 % 0,8 0,8 1,0 1 0 % 1,0 0,9 0,8 Kaupallinen käyttö 529 0 % 528,9 547,1 541,7 99 0 % 99,3 97,4 90,8 Rehu 211 0 % 211,3 232,6 168,8 0 0,0 0,0 0,0 Ruoka 286 0 % 286,2 286,6 301,3 99 0 % 98,7 97,0 90,3 Teollinen käyttö 32 0 % 31,5 27,9 71,6 1 0 % 0,6 0,4 0,5 (2) Kotimainen käyttö yhteensä 655 0 % 654,6 698,7 656,9 105 0 % 105,3 103,8 97,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 69,6 38,3 33,8 0 12,9 17,0 17,8 OHRA KAURA arvio 2001/02 - arvio 2001/02-2007/08 muutos* 2006/07 2005/06 2005/06 2007/08 muutos* 2006/07 2005/06 2005/06 Syyskuu keskiarvo Syyskuu keskiarvo Tuotanto 1 895-4 % 1 972,1 2 102,7 1 809,9 1 244 21 % 1 028,8 1 073,3 1 233,0 Viljelyala (1000 ha) 550-2 % 563,5 594,0 544,1 361 2 % 352,7 352,7 392,6 Sato (kg/ha) 3 450-1 % 3 500,0 3 540 3 320 3 440 18 % 2 920,0 3 110 3 140 Tuonti** 3-5 % 3,2 3,0 42,8 0 0,3 0,0 0,3 Vienti** 55-84 % 337,0 65,9 81,0 510 130 % 222,0 360,4 412,9 Alkuvarasto 595-29 % 840,3 485,8 576,7 345 14 % 302,3 361,0 425,5 Maatilat 369 1 % 364,1 255,7 264,9 221 12 % 198,0 216,4 249,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK 226-53 % 476,2 230,1 311,8 124 18 % 104,3 144,6 176,1 Varaston muutos 0-245,4 354,5 21,0 0 42,5-58,7-21,4 Maatilat 5,3 108,4 19,6 23,3-18,4-3,9 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -250,7 246,1 1,4 19,2-40,3-17,5 (1) Käytettävissä yhteensä 1 843-2 % 1 883,7 1 685,3 1 750,8 734-4 % 764,6 771,6 841,9 Maatilakäyttö 1 110 0 % 1 110,2 929,8 947,9 581 0 % 581,1 548,6 616,5 Rehu 972 0 % 971,6 802,9 820,0 490 0 % 490,4 468,9 524,8 Siemen 136 0 % 135,6 124,6 126,1 85 0 % 84,7 70,8 88,2 Muu (ruoka, energia) 3 0 % 3,0 2,3 1,9 6 0 % 6,0 8,9 3,5 Kaupallinen käyttö 733 0 % 733,1 644,7 711,4 153 0 % 153,0 200,5 184,3 Rehu 290 0 % 290,4 241,2 341,5 90 0 % 90,0 143,5 131,7 Ruoka 6 0 % 6,0 5,9 6,2 49 0 % 49,1 45,7 40,4 Teollinen käyttö 437 0 % 436,7 397,6 363,7 14 0 % 13,9 11,3 12,2 (2) Kotimainen käyttö yhteensä 1 843 0 % 1 843,3 1 574,5 1 659,4 734 0 % 734,1 749,1 800,8 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 40,4 110,8 91,4 0 30,5 22,5 41,0 * Uusinta tasearviota (syyskuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus RUIS 19
VILJAT YHTEENSÄ arvio 2001/02-2007/08 muutos* 2006/07 2005/06 2005/06 Syyskuu keskiarvo Tuotanto 3 983 7 % 3 735,9 4 009,7 3 767,9 Viljelyala (1000 ha) 1 147 1 % 1 130,3 1 175,7 1 152,5 Sato (kg/ha) Tuonti** 39-63 % 105,7 99,3 183,6 Vienti** 685 13 % 603,8 466,1 519,5 Alkuvarasto 1 598-14 % 1 851,1 1 522,8 1 588,3 Maatilat 729 4 % 703,1 607,6 604,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK 869-24 % 1 148,1 915,2 983,8 Varaston muutos 0-253,0 328,2 33,3 Maatilat 26,2 95,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -279,2 232,9 (1) Käytettävissä yhteensä 3 337-4 % 3 490,8 3 314,7 3 398,6 Maatilakäyttö 1 823 0 % 1 823,0 1 636,4 1 686,4 Rehu 1 531 0 % 1 530,7 1 365,2 1 401,2 Siemen 282 0 % 281,5 258,3 278,1 Muu (ruoka, energia) 11 0 % 10,8 12,9 7,1 Kaupallinen käyttö 1 514 0 % 1 514,3 1 489,7 1 528,2 Rehu 592 0 % 591,7 617,3 642,0 Ruoka 440 0 % 440,0 435,2 438,2 Teollinen käyttö 483 0 % 482,7 437,2 448,0 (2) Kotimainen käyttö yhteensä 3 337 0 % 3 337,3 3 126,1 3 214,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 0 153,4 188,6 184,0 * Uusinta tasearviota (syyskuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 20
2.5 Viljan laatu syksyllä 2007 Aikaisista puinneista hyvälaatuista viljaa Elokuussa puitujen viljojen käyttölaatu on hyvä. Kevätvehnän valkuaispitoisuus on aikaisempia vuosia korkeampi ja sakoluvut korkeita. Myös syysrukiin käyttölaatu on ollut hyvä. Mallasohran valkuaispitoisuus on edellisvuotta alhaisempi. Alhainen valkuainen on tyypillistä myös rehuviljoille. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tekemän Viljasadon laatuseurannan tietojen perusteella kevätvehnän valkuaispitoisuus on edellisiä vuosia korkeampi. Analysoitujen näytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut 13,5 %, kun 2005 ja 2006 keskiarvo oli 12,7 %. Myös hehtolitrapaino on ollut korkea, keskimäärin 80,9 kiloa. Sakoluku on ollut keskimäärin 366. Suurin osa näytteistä on kuitenkin puitu ennen 26.8, joten keskimääräinen sakoluku tulee todennäköisesti laskemaan. Analysoiduista kevätvehnänäytteistä 62 prosenttia täyttää leipävehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino 78kg, valkuainen 12,5 % ja sakoluku 180). Valkuainen on yli 12,5 % 72 prosentissa ja hehtolitrapaino yli 78 kiloa 87 prosentissa näytteistä. Syysvehnänäytteiden valkuaispitoisuus on ollut kevätvehnää alhaisempi, keskimäärin 12,0 %. Valkuainen on samalla tasolla kuin viime syksynäkin. Keskimääräinen hehtolitrapaino on 2000-luvun korkein, 81,6 kiloa. Myös syysvehnänäytteiden sakoluvut ovat olleet korkeita, keskimäärin 348. näytteiden hehtolitrapaino on ollut yli 78 kiloa ja sakoluku yli 180. Syksyn ruissato on hyvälaatuista. Keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,3 kiloa ja sakoluku 182. Hehtolitrapaino on yhtä korkea kuin syksyllä 2006 ja sakoluku hieman alhaisempi. Lähes 90 prosentissa näytteistä sakoluku on ollut yli 120. Tähän mennessä analysoidut näytteet ovat olleet syysrukiita. Mallasohran valkuaispitoisuus on hieman edellisvuotta alhaisempi. Mallastukseen tarkoitettujen näytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut 11,6 prosenttia. Ensimmäisten näytteiden perusteella Uudellamaalla valkuainen on alhaisempi (10,9 %) kuin Varsinais- Suomessa (11,9 %) tai Satakunnassa (11,6 %). Rehuohran hehtolitrapaino (64,8 kg) on 2000-luvun toiseksi korkein. Kahdessa kolmasosassa näytteitä hehtolitrapaino on ollut yli 64 kiloa. Valkuaispitoisuus on toisaalta 2000-luvun alhaisin, keskimäärin 11,7 prosenttia. Kauran hehtolitrapaino, 55,9 kiloa, on viimevuotisella tasolla. Yli 90 prosentissa näytteitä hehtolitrapaino on ollut yli 52 kiloa ja neljänneksessä yli 58 kiloa. Kuten rehuohrallakin, myös kauran valkuaispitoisuus (12,7 %) on 2000-luvun alhaisin. Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen Evira Syysvehnänäytteistä on myllykelpoisia ollut neljäsosa. Rajoittavana tekijänä on valkuaispitoisuus: kaikkien 21
3. ÖLJY- JA VALKUAISKASVIT 3.1 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys Öljykasvien ja herneen hinnat Suomessa euroa/t vuosi kuukausi rypsi ja rapsi ruokaherne rehuherne euroa/t 300 250 Öljykasvien hinnat Suomessa 2005 1 181,37 212,34 2 169,49 212,01 3 178,16 227,78 4 177,19 208,67 94,34 5 183,55 6 189,26 7 8 205,39 9 207,28 101,56 10 215,03 205,46 98,27 11 220,73 200,38 92,02 12 215,38 202,91 84,99 2006 1 210,43 226,54 86,72 2 217,44 219,35 121,14 3 221,49 223,20 90,24 4 219,72 235,93 70,65 5 234,11 6 246,60 226,87 7 235,78 8 240,46 222,31 9 245,42 220,9 10 254,28 11 265,95 236,28 12 267,81 225,92 2007 1 269,40 212,16 90,49 2 266,61 235,12 99,42 3 248,47 214,10 113,22 4 243,38 221,18 117,10 5 255,54 197,93 98,97 6 262,69 213,55 1998 213,09 251,10 116,05 1999 168,49 258,00 119,25 2000 176,31 249,47 112,80 2001 209,41 233,92 112,72 2002 232,04 224,85 126,53 2003 237,19 207,61 109,38 2004 224,63 194,01 126,78 2005 200,06 205,92 93,98 2006 244,20 223,88 97,34 200 150 100 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 euroa/t 300 250 200 150 100 Herneen hinnat Suomessa 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 euroa/t 300 250 200 150 100 ruokaherne Öljykasvien hinnat Ruotsissa ja Tanskassa rehuherne 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Ruotsi Tanska Tuottajille maksettu keskimääräinen hinta rahtihyvitykset mukaan lukien (rahtiveloitukset vähennetty) 3.2 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys Öljykasvien tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa /tonni 2004 2005 2006 2007 toukokuu toukokuu toukokuu toukokuu Öljykasvit /Ruotsi 234,32 190,85 213,81 233,85 (kosteus 9%) Öljykasvit (rapsi)/ Tanska 262,83 192,49 227,41 254,43 Lähde: Jordbruksverket ja Danmarks Statistik 22