VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden

Transkriptio

1 VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden Johtaja Pasi Lähdetie 10.6 Jaakko Laurinen 12.6 Raisio-konserni Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi

2 Raision toimipaikat Tuotantoa 15 paikkakunnalla 3 maassa Henkilökuntaa henkilöä, josta Suomessa 41 % 3 Raisio tunnetaan brändeistään Elintarvikkeet Rehut Maltaat Ainesosat 4 2

3 Raision tuotantolaitokset kotimaan viljanostot Pöytyä -Siemenlaitos Nokia -Suurimoviljat, ruis tn Ylivieska -Rehuviljat tn Raisio -Leipävehnä, mallasohra, öljykasvit ja rehuviljat tn 5 Anjalankoski -Rehuviljat tn Vehnän hintakehitys Matifissa /ton 240,00 220,00 200,00 180,00 160,00 140,00 120,00 100,

4 Vehnän hintakehitys Matifissa /ton 300,00 250,00 200,00 150,00 100, Vehnän ja rapsin hintakehitys Matifissa /ton 240,00 220,00 200,00 Vehnä Rapsi /ton 400,00 380,00 360,00 340,00 180,00 160,00 320,00 300,00 280,00 140,00 260,00 120,00 240,00 220,00 100,00 200,

5 Rapsin hintakehitys Matifissa /ton 400,00 350,00 300,00 250,00 200, Euron ja dollarin vaihtokurssi ,55 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,

6 Raakaöljyn hinta Global grain markets

7 Maailman viljatase 13 Maailman viljatase Mio tons Ennuste Ennuste Vehnä 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/ Tuotanto Vienti/tuonti Kulutus Loppuvarasto Muutos suurinta Suhde 20 % 20 % 26 % 30 % 31 % 29 % Maailman viljatase Mio tons Ennuste Ennuste Kaikki 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/ Tuotanto Vienti/tuonti Kulutus Loppuvarasto Muutos suurinta Suhde 17 % 17 % 21 % 22 % 22 % 21 % 14 7

8 EU:n viljantuotanto 2007/ /11 15 Maailman rypsi/rapsitase Maailman rypsi/rapsitase Mio tons Ennuste Ennuste Rypsi/rapsi 06/07 07/08 08/09 09/10 10/11 10/ Tuotanto 47,67 48,63 58,37 59,87 56,67 Vienti/tuonti Kulutus 48,58 50,66 55,64 60,34 57,74 Loppuvarasto 6,36 4,33 7,06 6,59 4,96 Muutos -0,91-2,03 +2,73-0,47-1,63 5 suurinta Suhde 13,1 % 8,5 % 12,7 % 10,9 % 8,6 % 16 8

9 Viljamarkkinat 2010/11- maailma Yleistä Kanadan kylvöpinta-ala, Venäjän kuivuus, vientirajoitukset Taseet tiukkenevat Vahva dollari dollaripohjainen vilja ei kilpailukykyistä Rahastot aktiivisia hyödykepörsseihin Raakaöljyn hinta 80 taalan paikkeilla europohjaisena kallista Kiina aktiivinen soijan ja maissin tuonnissa Vehnä Vehnävarastot edelleen suuret (yli 3 kk) edellytykset hyvälle sadolle olemassa Mustan meren alueen kuivuus vähentää alkusatovuoden vientimarkkinaa Vehnä on markkinoiden hintaveturi Maissi Tase tiukka, bioetanolituotanto kasvaa, sadonkorjuuseen vielä aikaa Soija Kiina aktiivinen ostaja Bra/Arg ennätyssato tulee hallitusti markkinoille Jenkkien soijapinta-ala ennätyssuuri Riisi Tulossa hyvä sato. Hinnat vakaat. 17 Viljamarkkinat - EU Yleistä Euro heikko Europohjainen vilja kilpailukykyistä Viljasadosta tulossa kohtuullisen hyvä Kuivuutta Ranskassa ja Saksassa sekä NMS:ssä. Espanjassa hyvä sato. Tanska ja Ruotsi näyttävät hyvältä. Baltiassa normaali tilanne kuten myös UK:ssa. Vehnä Vehnäsato viimevuotista pienempi, mutta keskimääräinen. Vienti veti satovuoden 2009/10 lopussa hyvin. Valkuaistasot? Ohra - mallasohra Interventiossa ohraa. Ohran vienti ei vetänyt 2009/10. Siirtymävarastot suuret. Kokonaissato viimevuotista selvästi pienempi. Mallasohratase näyttää tiukalta. Ruis Sato jää viimevuotta pienemmäksi, mutta kuitenkin kulutukseen nähden suuri. Kaura Kokonaissato globaalisti viimevuotta pienempi. Rapsi - rypsi Maailman ja myös EU:n sato jää % viimevuotista pienemmäksi. Biodiesel-tavoitteet suurenevat. 18 9

10 Viljamarkkinat - Suomi Yleistä Tulossa huonoin sato vuosiin. Suomen viljatase-ennuste 2010/11 kokonaisuutena +/-. Interventio-ohraa tonnia. Puinnit alkavat etuajassa. Lähdetään liikkeelle keskimääräisin varastoin. Vehnä Lievästi ylijäämäinen tase. Ohra - mallasohra Tase-ennuste alijäämäinen. Interventio-ohran markkinoille tulo? Kaura Tase-ennuste kestää vajaan tonnin viennin Ruis Tuodaan tonnia Rypsi - rapsi Kokonaissatoennuste tonnia. 19 Viljamarkkinat - yhteenveto Globaalisti on varastotilanne hyvä ja satonäkymät kokonaisuutena kohtuulliset. Tilanne oli 2006/ /08 toinen. Markkinat hyperventiloivat Venäjän (ja Ukrainan) vientitilanne epäselvä. Satoriskejä Australiassa ja Argentiinassa huhuja Spekulatiivinen raha rakastaa volatiliteettia. Suomen markkinatilanteesta tulee edellisvuosia tiukempi. VOLATILITEETTI 20 10

11 1000 tonnia 4500 Viljasadot tonnia 1000 Vehnäsadot

12 1000 tonnia 2500 Ohrasadot tonnia 1800 Kaurasadot

13 1000 tonnia 500 Ruissadot Viljatase (ei vientiä ja tuontia mukana 2010/11) VILJATASE 2008/09 JA ARVIO 2009/10 SEKÄ ENNUSTE 2010/ t Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä 2008/ / / / / / / / / / / / / / /11 Pinta-ala (1000 ha) Tuotanto Tuonti Vienti Interventio Kotimaan käyttö yhteensä Teollisuus Rehuteollisuus Ruuaksi Teollinen käyttö Tilakäyttö Siemenksi Ylijäämä Päivitetty ; TIKE:n satoennste ja tullitilastot

14 Mitä ruokaketjussa tarvitaan? (Hiili, typpi, happi, vety) 1.Energiaa (polttoaine) Hiilihydraatteja Rasvaa 2.Proteiinia (rakennusaine) 27 Mistä niitä oikein tulee? 1. Energiaa (polttoaine) Viljat Sokerijuurikas Rypsi/rapsi 2. Proteiinia (rakennusaine) Rypsi/rapsi (rouheet) soijarouhe Nurmet Liha, maito, kanamuna Herne, härkäpapu Viljat 28 14

15 Viedään energiaa Tuodaan proteiinia Rahtikustannukset noin 25 miljoonaa euroa Valkuaisen tuonti on Viljan tuonti on Viljan vienti on hehtaaria hehtaaria hehtaaria Viljat (tonnia) Rypsi/rapsi Valkuaista rehuketjuun Kotimainen tuotanto Kotimaan kokonaiskäyttö Teollisuuden kokonaiskäyttö Tilakäyttö+siemen Tuonti Vienti (viljaksi laskettuna) Rypsiöljyn vienti Mihin vilja käytetään missä markkinat? 1. Kotimaan viljaa käyttävä teollisuus Rehuteollisuus (viljat, rypsirouhetta, hernettä/härkäpapua) Myllyteollisuus (kauraa, ruista, vehnää) Mallasteollisuus (ohraa) - vientiä Tärkkelys- ja etanoliteollisuus (ohraa) Öljynpuristamoteollisuus (rypsiä, rapsi, camelina) 2. Tilan oma käyttö / tilojen välinen kauppa Rehuvilja 3. Interventio Päättyi 2009/10-muodossaan 4. Vienti 30 15

16 Raision viljan käyttö 2010/11 1. Viljan käyttö Rehutehtaat Raisio, Kouvola, Ylivieska (ohraa/kauraa/vehnää) Raisio (rehuhernettä, härkäpapua) Myllyt Raisio (myllyvehnää) Nokia (kauraa, ruista) Mallastamo Raisio (mallasohraa) Öljynpuristamo Raisio (rypsiä, rapsia) 2. Vienti Viljan kauppaantulo Raision tavoitteena on viljantoimitukset suoraan tilalta tasaisesti käytön mukaan Kaikki Raisio

17 Sopimusviljely on riskienhallintaa 1. Määräriski Viljelyosaaminen Sadolle markkina (toimitusosoite) etukäteen 2. Laaturiski Laadunhallinta pellolla ja varastossa Lajikkeet markkinoiden ja viljelyn kannalta Laatuhinnoittelu 3. Hintariski Oikea myynti- ja ostoajankohta 1/3 ennen sadonkorjuuta, 1/3 syksyllä, 1/3 keväällä Monipuoliset hinnoitteluvälineet 33 Raision sopimusviljely 1. Viljelysopimus Monipuolinen riskien hallinnan työväline 2. Lisäarvopalvelut Viljelyneuvonta, esinäyteanalyysit, Viljalaari-extranet, TOSanalyysit, rahtipalvelu, lehti, ympäristöindeksi ym. 3. Tuotantopanokset Siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet 34 17

18 Ajankohtaista sopimusviljelyssä 1. Hinnoittelu ja hintanoteeraukset 1. Hintanoteeraukset pääsääntöisesti viikoittain ja astuvat voimaan maanantaina. 2. Quarna +10 /ton, ChaCha ja Charmay +10 /ton 3. Rehuvehnän valkuaishinnoittelu. 2. Toimituslupa 1. Käsiraha 10 /tonni maksetaan heti, kun toimituslupa on sovittu. 3. Hinnan sopimistoimenpiteet 1. Peruslähtökohta on, että hinta lyödään kiinni sopimushetken hintaa 2. Viljelijä voi jättää hinnan auki ja lyödä hinnan kiinni milloin tahansa aina toimitusajankohtaan saakka. 4. Tilitysten siirrot (eteen, taakse) 1. Ennakkotilitys 2. Tilityksen siirto eteenpäin

19 Raisio sopimusviljelyn edelläkävijä 37 Rapsi/rypsiöljy RED 2009/28 -kestävyyskriteerit Johtaja Pasi Lähdetie Raisio-konserni

20 Mikä on RED ja kestävyyskriteerit RED direktiivi 2009/28 ( ) on uusituvan energian käytön edistämistä koskevaa lainsäädäntöä. Päästövähennys vähintään 35 % (laskenta artikla 19) biopolttoaineille. Raaka-aineen tuotannon vaatimukset: Monimuotoisuus, maankäyttöstatus ,. CO2-päästöt default values / todelliset arvot (kansalliset laskelmat, Raision laskelmat) RED direktiivi 2009/28 edellyttää toimintaketjun jäljitettävyyttä ja kestävyyskriteerien noudattamista sekä toiminnan todentamista eli sertifiointia. 39 Mitä on RED:n ympärillä tapahtuu Suomessa viranomaispuolella? TEM laaditutti CO2-päästölaskelmat maaliskuussa 2010 MMM:llä (MTT). Laskelmat lähetettiin komissiolle huhtikuussa Laskelmat vain rapsista ja vehnästä (näistä olemassa default value direktiivissä). Arvot alittuvat/ täyttyvät Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rypsillä ei default valueta tiedustelu komissiolle meneillään miten toimitaan (TEM/MMM) Suomen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian käytön edistämisestä komissiolle hallituksen esitys eduskunnassa (ns. risupaketti). TEM valmistelee kansallista lainsäädäntöä biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä sekä ministeriön asetuksia. Lainsäädäntö valmis mennessä ja tulee voimaan EMV tulee olemaan toimeenpaneva ja valvova viranomainen

21 RED 2009/28 1. Artikla 17: kestävyyskriteerit 1. Kasvihuonekaasupäästöt täyttyvät 2. Pelto viljelyssä ja siitä eteenpäin 3. Noudatetaan tilatuen ehtoja (cross complience) 2. Artikla 18: kestävyyskriteerien todentaminen 1. Kansallinen järjestelmä (oltava joka maassa) 2. (Toimijoiden omat järjestelmät (volontary schemes) hyväksytettävä komissiossa) 3. Ulkopuolinen auditoija 4. Maataloustukijärjestelmän puitteissa voidaan/pitää auditoida viljely (tukitarkastukset) 3. Artikla 19: CO2 päästösäästön laskeminen - kokonaislaskelma 1. Default values can be used 2. Suomen lähettämä raportti (viljely) 3. Raision omat laskelmat

22 Raision toimintamalli 1. Ulkopuolinen auditoi Raision RED-järjestelmän (Inspecta) 2. Massa balanssi seuranta 12 kk:n jakso 3. CO2 säästöpäästössä käytetään default value:ta (raakaaine+kuljetus+varastointi+prosessointi). 4. Jäljitettävyys 5. Rypsin/rapsi kotimainen 1. Viljelysopimus. Vakuutus viljelijältä, että noudattaa kestävyyskriteerejä. (2010/11 sadon osalta kysely viljelijöille. 2011/12 sadon osalta viljelysopimusehdoissa). 2. CO2 säästöpäästössä käytetään default value:ta. 3. Kolmas osapuoli auditoi 3 % rapsin/rypsin sopimusviljelijöistä sekä viljakaupan kautta toimittavista viljelijöistä. 6. Rypsi/rapsi tuonti (EU origin) 1. Vakuutus rypsin/rapsin myyjältä, että tuote täyttää RED:n kestävyyskriteerit. Kansallinen viranomainen valvoo

23 23