Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Transkriptio

1

2 Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

3 Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti ja vienti Maatalous- ja kauppapolitiikka Hintaan ja markkinoiden kehitykseen vaikuttavat kyky tuottaa lisäarvoa pärjääminen kilpailussa ketjun kustannukset Logiikka P= Sd+Si = Dd+De P=hinta Sd=kotimaan tarjonta Si=tuontitarjonta Dd=kotimaan kysyntä De=vientikysyntä muutos missä tahansa muuttaa tasapainoa

4 Lähtökohdat Kilpailussa pärjäämiseen vaikuttavat tuotannon rakenne kyky vastata markkinasignaaleihin kysynnän ja tarjonnan suhde markkinoiden koko kyky pärjätä kotimaassa kyky pärjätä vientimarkkinoilla tuottavuus panosten käyttö suhteessa tuotantoon tehokkuus kustannustaso

5 Viljan kysyntä-tarjonta tilanne

6 Viljan käyttö Suomessa milj. kg Kotimainen teollisuus käyttää kotimaista viljaa Satovuonna 16/17 kokonaistuotanto milj.kg kotimainen käyttö teollisuuden käyttö elintarvikekäyttö 429 rehukäyttö /11 11/12 12/13 13/14 14/15 15/16 16/17* 17/18* Kotimainen käyttö Vienti Tuotanto Lähde: Luonnonvarakeskus, PTT

7 Viljan hinnat leipävehnä, /tn EU Saksa Ranska Suomi Niukkuus näkyy aina hinnoissa Suomessa ei ole ollut niukkuutta viljasta hinta matala Rehuviljan tuotanto suhteessa kysyntään suurta pitää kaikki viljan hinnat alhaalla vilja-ala ei reagoi riittävästi markkinoiden muutoksiin Lähde: Euroopan komission hintaseuranta

8 Tuottavuus

9 Tuottavuus (1) R2-tuotosindikaattori, EU-tason vertailukelpoinen tuottavuusmittari kokonaistuotoksen arvo/keskimääräinen työpanos Kuinka monta euroa maatilan keskimääräinen työpanos tuottaa? Suomi pärjää aika kivasti 0 Tanska Hollanti Ruotsi UK Belgia Luxemburg Saksa Ranska Suomi Viro Irlanti Tsekki Italia Itävalta Slovakia EU Espanja Unkari Latvia Kypros Liettua Kreikka Portugali Slovenia Puola Bulgaria Kroatia Romania Malta Lähde: Eurostat, PTT

10 Tuottavuus (2) R2-tulosindikaattori, Itämeren alue jakautuu tehokkaisiin ja nouseviin Suomi ei ole tällä hetkellä kumpaakaan Tanska, Ruotsi ja Saksa nojaavat isoihin ja tehokkaisiin elintarvikeyrityksiin muut tuottavuuden kasvupotentiaaliin 0 Tanska Ruotsi Saksa Suomi Viro EU keskim Latvia Liettua Puola Lähde: Eurostat, PTT

11 Tuottavuus (3) Indeksi 2005= Latvia Liettua Puola Viro Suomi Ruotsi Saksa Tanska Tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus kuinka paljon tarvitaan tuotannontekijöitä työvoima panokset pääoma suhteessa kokonaistuotannon määrään Lähde: Eurostat, PTT

12 Kilpailukyky

13 Vehnän vientihinnat Vehnän, /tonni Suomi saa maailmanmarkkinoilta saman hinnan kuin muutkin koko sektorin tuotantokustannukset korkeammat Mustanmeren alueella tuottavuutta voidaan edelleen nostaa Lähde: UN Comtrade, PTT France Russian Federation Finland Kazakhstan

14 Vientikilpailukyky (1) Sianliha, /kg 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Ero sianlihan tuonti- ja vientihinnan välillä kaventunut Kotimaisen tuotannon suhteellinen kilpailukyky on parantunut Kotimainen kysyntä-tarjonta tilanne aikaisempaa paremmin tasapainossa Lähde: Tulli, uljas.tulli.fi Tuonti alkuperämaittain Vienti määrämaittain

15 Vientikilpailukyky (2) juusto, /kg 4,9 4,4 3,9 3,4 2,9 Maitotuotteiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla alkaa palautua hintatason nousu maailmalla kysynnän kasvu viennin paino teollisuustuotteista kuluttajatuotteisiin 2,4 Lähde: Tulli, uljas.tulli.fi Tuonti alkuperämaittain Vienti määrämaittain

16 Elintarvikesektorin rahavirrat Kauppa ja ravintolat Kotimainen elintarviketeollisuus Kotimainen maatalous Tuonti (ulkom. maatalous ja elintarviketeollisuus) Verot (alvit + virvoitusjuomavero) reaalihinnat milj., vuoden 2000 hintatasossa Pitkällä aikavälillä kauppa on pystynyt parhaiten kasvattamaan osuuttaan volyymista kasvattamaan osuuttaan lisäarvosta Vuoden 2014 markkinakäänteen jälkeen rahavirtojen jakautuminen ketjussa on pysynyt suhteellisen tasaisena Lähde: PTT

17 Maatalouden yrittäjätulo Maatalouden tuet yhteensä Maatalouden markkinatuotot Lähde: Eurostat, Macrobond, PTT Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? - Kyösti Arovuori Markkinatuotot milj. Suomessa maataloustukea maksetaan vuosittain 1,9 mrd. Maatalouden markkinatuotoista hävisi vähintään 700 milj. tuista 140 milj. Yrittäjätulo 429 milj yrittäjätulosta hävinnyt runsaat 500 milj. Laastari lisätalousarvio 25 milj. (lokakuu 2017) kriisituki 22 milj. (vuosina )

18 Johtopäätökset

19 Johtopäätökset Suomen maatalous pärjää mainettaan paremmin kovimmat kilpailijat lähialueilla Kotimarkkinat pyörivät pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla poikkeuksellinen markkinatilanne useamman vuoden ajan tuontikilpailu on ollut erittäin kovaa heikko kysynnän kasvu Tuotot ylös kustannukset alas tuotantorakenteen kehittäminen ketjun toiminnan parantaminen uudet markkinat

20 Johtopäätökset - viljasektori Vientimarkkinoille tähtääminen kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden pitää pystyä kilpailuttamaan ostajaa samalla tavalla kuin ostaja kilpailuttaa sektorin koko liian suuri suhteessa kysyntään Voimakkaampi sopimusohjaus vähemmän lajikkeita pidemmät ja sitovammat sopimukset sitoutuminen lisäarvon tuottamiseen Tuotekehitys

21 Kiitos. Kyösti Arovuori