Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Transkriptio

1 Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys 21 Csaba Jansik

2 I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I Mallasohra Ruis Vehnä Rehuohra Kaura Suomen viljanhinnat seuraavat maailmanmarkkinahintojen vaihtelua Jyrkkä hinnannousu Hintahaarukka kaventui Hintakehitys kevääseen määräytyy maailman ja Suomen taseen perusteella Vehnä ja ohra tasapaino Ohra - interventio Kaura ja ruis - alijäämä Rehuviljojen arvonnousu rehuvehnä lähellä myllyvehnän hintatasoa Lähde: Tike

3 I I VI I VI I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t Myllyvehnän ja rehuvehnän hintaesimerkki IV VVI V Vehnä Leipävehnä Rehuvehnä IX XXI X I IV VVI V IX XXI X I Suomen viljanhinnat seuraavat maailmanmarkkinahintojen vaihtelua Jyrkkä hinnannousu Hintahaarukka kaventui Hintakehitys kevääseen määräytyy maailman ja Suomen taseen perusteella Vehnä ja ohra tasapaino Ohra - interventio Kaura ja ruis - alijäämä Rehuviljojen arvonnousu rehuvehnä lähellä myllyvehnän hintatasoa Lähde: Tike

4 IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X Öljykasvien hinnat Suomessa Rypsin ja rapsin hinta nousi mutta viljojen hinta nousi jyrkemmin. /t Hintasuhteet muuttuivat viljojen eduksi tämänhetkiset hinnat motivoivat viljan tuotantoon. Kevääseen mennessä hintasuhteet voivat vielä muuttua. 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Öljykasvien ja vehnän hintasuhde Öljykasvien ja mallasohran hintasuhde Lähde: Tike IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X

5 Vilja- ja öljykasviketjun kehitysennusteet

6 hintamuutokset Tarjonnan kehitysskenaariot vuodelle 211 tuhat t Perusoletukset: (1) Maailman vilja-ala ja viljatarjonta lisääntyy ensi vuonna. (2) Ensi vuonna korjataan normaali sato (viime 1 vuoden keskisatotaso). 45 Pitkällä aikavälillä viljan tarjonnan on asettauduttava kysyntää vastaavalle tasolle Tarjonta Viljan kokonaistuotanto Skenaario 3 Ylitarjonta Skenaario 2 Todennäköinen Skenaario 1 Tavoite Kysyntä Viljan vienti Viljan kotimaan käyttö Viljan kulutus vuonna 211 noin 3,5 miljoonaa tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,2 miljoonaan hehtaariin (vuoden 28 tasolle). Viljaylijäämä 515 tuhatta tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,14 miljoonaan hehtaariin (vuoden 29 tasolle). Viljaylijäämä 26 tuhatta tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,4 miljoonaan hehtaariin. Viljatase tasapainossa.

7 Pellonkäytön kehitys ja ennusteet tuhat ha Kesanto Muut viljelykasvit Nurmet Rypsi ja rapsi Kaura ja seosviljat Ohra Ruis Vehnä Huom. aikasarjassa on käytetty Tiken käytössä olevan maatalousmaan tilastosarjaa, joka käsittää kylvöalaa. Se eroaa ennakkosatotilastoissa merkitystä pinta-alasta, joka sisältää syksyllä viljana korjatun alan.

8 Kysynnän ja tarjonnan ennusteita TARJONTA KYSYNTÄ Purku varastoista Tuonti Lisäys varastoihin Vienti Käyttö Koko viljaketjun indikaattoreita Pinta-ala (ha) Satotaso (t/ha) Tuotanto = Maatalous (tilakäyttö) Rehuteollisuus Myllyteollisuus Tuotanto (t) Käyttö toimialoittain (t) Tuonti (t) Mallasteollisuus Vienti (t) Tärkkelys- ja etanoli Muut teollisuusalat Non-food

9 Viljan kysyntä kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t Lisäys varastoihin Vienti 1 Muu elintarviketeollisuus Siemenet 1 44 Muu teollisuus (mallas, tärkkelys, etanoli) 5 Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilojen oma käyttö)

10 Viljan kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t Varastojen lisäys korkeat hinnat ja korkea 426 kysyntä edellisvuoden 626 korkeiden hintojen aikaansaama Vienti Muu teollisuus alentunut vilja-ala, matalat keskisadot Siemenet Mallasteollisuus Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) laskeva kysyntä, mutta ennätyksellinen tarjontataso Kansallisen viljastrategian ennuste 21 kysyntä vakaa, hintojen aikaansaama 211 vilja-ala lisääntyy, jälleen ylijäämä?

11 Viljan kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t t Varastojen lisäys korkeat hinnat ja korkea 426 kysyntä edellisvuoden 626 korkeiden hintojen aikaansaama Vienti Muu teollisuus Tuonti alentunut vilja-ala, matalat keskisadot Siemenet Mallasteollisuus Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) Varastojen vähennys Tuotanto laskeva kysyntä, mutta ennätyksellinen tarjontataso Kansallisen viljastrategian ennuste 21 kysyntä vakaa, hintojen aikaansaama 211 vilja-ala lisääntyy, jälleen ylijäämä?

12 Vehnän kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t Varastojen lisäys Vienti Siemenet Myllyteollisuus Muu teollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö)

13 Ohran kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t Varastojen lisäys Vienti Elintarviketeollisuus Siemenet Mallasteollisuus Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö)

14 Kauran kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t Lisäys varastoihin Vienti Siemenet Ruoka (mylly) Rehu (teollisuus) Rehu (tilojen oma käyttö)

15 Rukiin kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t Lisäys varastoihin 14 Vienti Siemenet Ruoka (mylly) Rehu

16 tuhat t Tuonti Tuotanto Öljykasvien tarjonta - strategiaraportti, 21 Strategiaraportin 28 ennuste Kansallisen viljastrategian ennuste

17 kotimainen tuonti Suomen valkuaisrehutase tuhat t Soijarouhe Rapsirouhe ja -puriste Rapsirouhe tuontisiemenestä Rypsi- ja rapsirouhe Suomen tuotannosta Herne ja härkäpapu 3 2 Suomessa käytetyn valkuaisrehun raaka-aineen alkuperä: tuonti vs. kotimainen (%) 75, 75,9 82,3 81,5 75,8 79,4 85,7 79,1 74,3 1 25, 24,1 17,7 18,5 24,2 2,6 14,3 2,9 25, e Lähde: Tulli, Uljas tietokanta.

18 Kannattavuuskerroin Maataloustuotannon kannattavuus Kannattavuuskerroin ,9,8,7,6,5,4,3,2, e 21e e 21e Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat tilat Viljanviljelyn kannattavuuskerroin.12 tarkoittaa, että yrittäjä saa 12 % tavoitteeksi asetusta 13,8 tuntipalkasta ja 5 %:n korvauksesta omalle pääomalle. Toisin sanoen tänä vuonna viljanviljelijän tuntipalkka on 1,66 ja korkoa kertyy omalle pääomalle,6 %. Lähde: Arto Latukka, MTT Taloustutkimus

19 MTT:n kannattavuuskirjanpidon ennustejärjestelmän laskentaperusteita Ennustetulokset perustuvat 97 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otetaan huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Tilat tuottavat ennusteessa samat tuotteet samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempana vuonna, mutta painotusjärjestelmän kautta ennusteissa huomioituu rakennekehitys, koska suurempien tilojen tulokset painottuvat ennusteissa. Ennustejärjestelmä sisältää noin 1 panosta ja 1 tuotetta. Vuoden 21 ennustetulokset perustuvat vuoden 29 ennakkotuloksille, joissa 36 prosenttia viljatilojen tilinpäätöksistä on lopullisia. Sekä ennakkotuloksia vuodelle 29 että ennusteita vuodelle 21 päivitetään jatkuvasti Viljatietopankkiin aineistotarkastusten edetessä. Nämä julkistettiin Viljojen hinnat ovat syksyllä 21 kohonneet selvästi, mutta heikot sadot vähentävät tilojen myyntituloja ja mm. energiakustannukset nousevat. Kustannuskuormaa keventää kuitenkin lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja korkojen halpeneminen. Viljatilojen yksityiskohtaiset ennustetulokset on nähtävissä Viljatietopankissa, jonne on pääsy vyr.fi sivuston ja mtt.fi/taloustohtori sivuston kautta. Suomen tuloksiin Viljatietopankkiin ja myös Taloustohtoriin lisättiin viime viikolla ennusteet myös taseiden kehittymisestä eli siis myös mm. velkaisuuden kehittymisestä. Itämeren maiden FADN-tulokset vuodelta 28 julkistettiin ja ovat myös nähtävissä Viljatietopankissa. Lähde: Arto Latukka, MTT Taloustutkimus

20 Johtopäätökset (1) Tänä vuonna viljan kokonaistarjonta maailmalla on riittävä, Mustan meren alueen ulkopuolelta ei ole raportoitu huomattavia sadonmenetyksiä. Maailman viljatase on hieman alijäämäinen. Maailmanmarkkinoilla vajaus koskee lähinnä rehuviljoja kuten ohraa, sekä pienviljoja, kuten kauraa ja ruista. Maailmanmarkkinahinnat ja alitarjontatilanne motivoivat ympäri maailmaa viljanviljelyalan lisäämiseen. Suomen vähentyneen vilja-alan ja matalien keskisatojen yhteistuloksena viljantuotanto putosi 2,8 miljoonaan tonniin. Suomessa nykyiset hintasuhteet painavat pellonkäytön rakennetta varsinkin vilja-öljykasvi-kesanto jakoa vuosien rakenteen suuntaan. Vuonna 211 kysyntää vastaavan tavoitetasoon pääsy edellyttäisi vain noin 1. hehtaaria lisää vilja-alaa. Vaarana on, että alan lisäys ylittyy reilusti ja ensi vuonna on jälleen runsaan ylitarjonnan vuosi. Suomen valkuaisrehun tuotanto on edelleen kaukana omavaraisesta, vaikka öljykasvipuristuksen raaka-ainetarpeet katettaisiinkin täysin kotimaisilla öljykasveilla. Öljykasvit eivät käytännössä koskaan voi joutua ylitarjontatilanteeseen, mikä on viljojen tapauksessa varsin realistinen uhka.

21 Johtopäätökset (2) Kansallisen viljastrategian tavoitteet ja viime vuosien strategiaraporttien johtopäätökset pitävät edelleen paikkansa. Tässä on poimintoja: Hintaheilahdusten aikana riskienhallinnan merkitys korostuu entisestään. Sopimusehtojen selkeytys ja ennakoitavuus sekä sopimusmallien kehittäminen lisäisi suunniteltavuutta läpi koko ketjun. Massatuotannolla ei ole syytä eikä mahdollisuutta kilpailla kansainvälisellä areenalla. Leipävehnä, mallasohra ja kaura tarjoavat parhaat mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kaura on Suomen erikoisviljalaji. Elintarvikekauralla ja rehukauralla on hyvä potentiaali vientimarkkinoilla, mutta markkinointiin on panostettava. On pyrittävä muuttamaan jyvien vienti puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden vientiin. Suomen viljaketju tulee olemaan kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuontielintarvikkeita vastaan kotimarkkinoilla, jos pysyy tutkimuksen ja kehityksen kärjessä, keskittyy laadukkaisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin ja pystyy niitä hyvin markkinoimaan.