ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 04/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ JOULUKUU

Transkriptio

1 ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 04/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ JOULUKUU SISÄLTÖ Esipuhe 1. Viljamarkkinatilanne 3 Kansainväliset viljamarkkinat 3 Öljykasvimarkkinat 5 EU:n viljamarkkinat 6 Viljan tuottajahintoja 9 Suomen viljamarkkinat Viljan kauppa ja käyttö 12 Tuonti ja vienti 12 Vienti- ja tuontitodistukset 13 Kotimainen viljakauppa 16 Ennakkotieto satotilastosta 17 Viljatase 19 Viljan laatu syksyllä Käytössä oleva maatalousmaa 23 Syysvehnän ja -rukiin kylvöalat Öljy- ja valkuaiskasvit 25 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys 25 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys 25 POIMINTOJA Maapallon viljavarastot satokauden 2007/08 lopussa alimmillaan 30 vuoteen ja USA:n vehnävarastot pienimmät sitten vuoden 1949 Euroopan Unioni viljan nettotuoja tällä satokaudella Eteläisen pallonpuoliskon epävarmat satonäkymät käänsivät vehnän hinnan uudelleen nousuun Öljykasvien hinnat vahvassa nousuputkessa; soijan hinta korkeimmillaan 19 vuoteen Vehnän viljelyala maapallolla kasvaa satokaudella 2007/08 keskimäärin neljä prosenttia ja EU:ssa kuusi prosenttia Kauran käyttö Euroopan rehuteollisuudessa kasvussa tällä satokaudella 4. Viljatoimialan kehitys ja tuotantopanokset 26 Suomen ja Ruotsin tuottajahinnat ja tuotantopanosten hinnat 26 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 Euron arvo USAn dollareina 0, VILJAVIESTI INTERNETISSÄ OSOITTEESSA:

2 Helsinki Seppo Koivula Arvoisa Viljaviestin lukija, Viljaviestiä on julkaistu vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) perustamisesta eli vuodesta 2003 alkaen 4-5 kertaa vuodessa. Sen tarkoituksena on ollut seurata ja arvioida vilja-alan kehitystä ja tapahtumia. Sitä voitaneen kutsua suomalaiseksi vilja-alan tilannekatsaukseksi. Viljaviesteihin on kertynyt vuosien mittaan paljon arvokasta tietoa, jonka hyväksikäyttö on kuitenkin hankalaa, koska niitä ei ole organisoitu esim. aikasarjoina historiatiedoksi. Varsinaisena markkinaraporttina Viljaviesti on liian hidas ja harvoin ilmestyvä niille, jotka pyrkivät pitämään itsensä ajan tasalla nykyisin niin nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa. Viljaviestin uudistamista pohdittaessa olemme tulleet siihen tulokseen, että Viljaviesti voitaisiin vuoden 2008 alusta alkaen julkaista kuukausittain ilmestyvänä uutiskirjeenä, jossa käsiteltäisiin samoja asioita kuin tähänkin asti: vilja- ja öljykasvimarkkinoita, viljasadon määrän ja laadun seurantaan liittyviä asioita, viljapolitiikkaa, viljaan ja öljykasveihin liittyviä tutkimuksia ja muita alan kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä ja merkittäviä asioita. Viljaviestin tiedot tallentuisivat viljatietopankkiin, jota ylläpidettäisiin VYR.n eli Fingrainin internet-sivuston yhteydessä ja jossa ne olisivat yhteistyöryhmän jäsenten käytettävissä. Näillä sivuilla olisi lisäksi myös säännöllisesti analyysejä kulloinkin ajankohtaisista tapahtumista, joilla on vaikutusta vilja- ja öljykasviketjujen toimintaan. MTT:n taloustutkimuksen kanssa kerran vuodessa laadittavaan vilja-alan toimialaraporttiin sisältyvät viljastrategian mittarit ja indikaattorit tallentuvat samoin viljatietopankin osaksi. Ensimmäinen uusimuotoinen toimialaraportti julkaistaan keväällä Koska tämä on vuoden 2007 viimeinen Viljaviesti, haluaisin kiittää Tietopalvelukeskuksen väkeä ja kaikkia muita Viljaviestin toimittamisessa mukana olleita henkilöitä sekä kaikkia Viljaviestin lukijoita mielenkiinnosta vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaa kohtaan. Vietetään levollinen ja rauhallinen joulunaika ja jatketaan työtämme suomalaisen viljaketjun hyväksi uusin voimin uuden vuoden puolella. yhteistyöterveisin Seppo Koivula pääsihteeri 2

3 1. VILJAMARKKINATILANNE 1.1 Kansainväliset viljamarkkinat Viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinat Kansainvälisillä viljamarkkinoilla tapahtui syksyn 2007 aikana poikkeuksellisen suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Ennätyksellisen maissisadon ansiosta viljan kysyntä ja tarjonta ovat satokaudella 2007/08 kokonaisuutena lähes tasapainossa, mutta ei alueittain eikä viljalajeittain tarkasteltuna. Joidenkin markkina-analyytikkojen mielestä kansainväliset viljamarkkinat olisivat muuttuneet pysyvästi tarjontavetoisista kysyntävetoisiksi. Tämä johtuisi viljan ja öljykasvien kulutuskysynnän kasvusta erityisesti Kauko-Idän runsasväestöisissä maissa, viljan ja öljy- kasvien energiakäytöstä, ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista sääongelmista jne. Mitään liian lopullisia kannanottoja ei vielä tämän vuoden perusteella kannattane tehdä, mutta seuraava satokausi 2008/09 näyttää jo selkeämpää suuntaa. Tuotantokapasiteetti tulee olemaan silloin lähes täysimääräisessä käytössä ja panostukset tuotantoon kasvavat. Ennusteita tehtäessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että viljavarastot ovat tämänkin satokauden jälkeen edelleen pienet. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita Yhdysvaltojen vehnävarasto, joiden arvioidaan olevan kuluvan satokauden 2007/08 lopussa alimmillaan sitten vuoden IGC:n vehnän hintaindeksi Kuukausittain en Viikottainen 2700 syys 14 syys 21 syys 28 loka 5 loka 12 loka 19 loka 26 marras 2 marras 9 marras 16 marras 23 marras 30 joulu Feb Apr Jun Aug Oct Dec Feb Apr Jun Aug Oct Dec Feb Apr Jun Aug Oct Dec Feb Apr Jun Aug Oct Dec Kuvio: Kansainvälisen vehnäneuvoston (IGC) vehnän hintaindeksin koostumus Seuraavien hintanoteerausten keskiarvo indeksinä (perusvuosi heinäkuu-joulukuu 1986=1000) 1. Australian Standard White, fob Eastern States - second position quoted 2. Canadian No.1 CWRS 13.5%, fob St. Lawrence 3. Canadian No.1 CWRS 12.5%, fob Vancouver 4. United States No.2 HRW (Ordinary), fob Gulf 5. United States No.2 SRW, fob Gulf 6. United States No.2 DNS 14%, fob Lakes 7. United States No.2 Western White, fob Pacific 3

4 Kansainvälisen Viljaneuvoston arvion mukaan vehnän tuotantoala satokaudella 2008/09 maapallolla kasvaisi keskimäärin neljällä prosentilla tästä satokaudesta. Koska vehnän viljelyalan odotetaan kasvavan erityisen paljon korkeatuottoisilla alueilla, kuten Länsi-Euroopassa, lienee tuotannon määrä vielä suurempi. Pohjoisen pallonpuoliskon syysvehnän kylvöt on saatu tehdä suotuisissa oloissa lukuun ottamatta kuivuutta, joka vaivaa Yhdysvaltojen lounaisosia ja eräitä Ukrainan viljelyalueita. Viljakaupan huomio alkaa jo tässä vaiheessa kääntyä ensi syksyn satoon. Uuden sadon vehnäfutuurit ovat pitkin syksyä olleet selvästi lähifutuureja alempana, mutta viime viikkoina tämä ero on alkanut kaventua. Tämänhetkisten vehnäfutuurien perusteella arvioituna viljamarkkinoiden viesti on selkeä: Vehnän hinta pysyy korkealla myös syksyllä 2008 ja hyvälaatuisesta myllyvehnästä maksetaan edelleen suhteellisen korkeita preemioita! Maissin hinnat ovat USA:n ennätyssadon jälkeen olleet selvästi alempana kuin vehnän ja ohran hinnat, mutta vahva vientikysyntä ja heikko dollari ovat syksyn mittaan nostaneet myös maissin hintaa. Maissin vientihinta nousi marraskuun aikana Meksikon lahden satamissa 13 dollarilla 186 dollariin (125 euroa) tonnilta. Myös ensi syksyn maissisadon noteeraukset ovat vahvistuneet. Joulukuun 2008 maissifutuuri nousi Chicagossa 171 US-dollariin tonnilta (noin 115 euroa tonnilta) Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministerö Maailman viljatasearvio VEHNÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 07/08 ennuste milj.tonnia arvio 25.loka 22.marras Tuotanto Kauppa Kulutus Varastot vuosimuutos suurinta viejämaata a) VILJAT YHTEENSÄ 03/04 04/05 05/06 06/07 arvio 07/08 ennuste milj.tonnia 25.loka 22.marras Tuotanto Kauppa Kulutus Varastot vuosimuutos suurinta viejämaata a) a) Argentiina, Australia, Kanada, EU, Yhdysvallat a) Argentiina, Australia, Kanada, EU, Yhdysvallat Lähde: IGC, GMR356 4

5 1.2 Öljykasvimarkkinat Tämän satokauden korkeat vehnän hinnat lisäävät ainakin Euroopassa vehnän viljelyalaa öljykasvien kustannuksella. Rapsin viljelyala on Saksassa arvioitu laskeneen 8,5 % viime kaudesta. (UFOP:in eli Saksan öljykasviteollisuuden arvio.) Kehitys on samansuuntainen myös Ranskassa, Englannissa ja Puolassa. Biodieselin kysynnän jyrkkä kasvu mm. Brasiliassa ja Argentiinassa vähentää soijan ja soijaöljyn vientiä näistä maista. Öljykasvimarkkinoiden nykytilannetta kuvaa hyvin se, että amerikkalaisen soijan hinta Meksikon Lahdella on tämän satokauden aikana noussut tasaisesti 300 dollarista 420 dollariin tonnilta. Oil World varoittaakin, että öljykasvitaseet saattavat muodostua huomattavan alijäämäisiksi lähivuosina. Soijan loppuvarastojen arvioidaan Yhdysvalloissa olevan satokauden 2008/09 lopussa alhaisimmillaan satokauden 1976/77 jälkeen. Sama lähde arvioi soijaöljyn tuotannon jäävän tällä satokaudella jonkun verran kulutusta pienemmäksi. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministerö 5

6 1.3 EU:n viljamarkkinat Euroopan Unionin viljatilanne Euroopan Unioni tuo tällä satokaudella runsaat viisi miljoonaa tonnia enemmän viljaa kuin vie. Vielä viime vuonna EU vei lähes kolme miljoonaa tonnia enemmän kuin toi. Suhteellisen edullisen amerikkalaisen maissin tuonnin arvioidaan nousevan tällä satokaudella 8,5 miljoonaan tonniin. Korkeiden viljan hintojen ja pakollisen kesantovelvoitteen poistumisen arvioidaan lisäävän EU:n vehnän viljelyalaa yli kuusi prosenttia nykyisestä. EU on perinteisesti ollut merkittävä rehu- ja mallasohran sekä maltaan viejä maailmanmarkkinoille. Ohran markkinatilanne on maailmanlaajuisesti tiukka. Yhdysvaltojen maatalousministeriö (USDA) arvioi ohran loppuvarastojen olevan vain runsaat 12 % vuotuisesta kulutuksesta eli siis vain noin kuukauden kulutusta vastaava määrä. Ohran hinta on EU:ssa seurannut vehnän hinnan tuntumassa. Marraskuun lopussa ranskalaisen rehuohran ja myllyvehnän noteeraukset olivat Rouenissa 215 euroa tonnilta. Etenkin mallasohran tilanne on vaikea. Mallasohran laatu on kesän epäedullisten kasvuolojen johdosta huono, eikä hyvälaatuista mallasohraa ole juuri muualtakaan saatavissa. Euromaltin mukaan nykyisessä tilanteessa on lisäksi vaarana se, että viljelijät pettyvät mallasohran viljelyyn liittyviin riskeihin ja vähentävät mallasohran tuotantoa.. Kauran rehukäytön arvioidaan nousevan EU:ssa viime vuoden 6,5 miljoonasta tonnista 7,1 miljoonaan tonniin, mutta sen vienti EU:n ulkopuolelle jää IGC:n arvion mukaan 0,2 miljoonaan tonniin. Eurooppalaisen kauran vienti Yhdysvaltoihin ei liene mahdollista heikon dollarin ja korkeiden rahtikustannusten vuoksi. Komissio poistanee kauraa lukuun ottamatta tuontimaksut kaikilta viljoilta. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö Hintanoteerauksia EU-maissa viikolta 48/2007 Leipävehnä Leipäruis maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 206,00 Suomi - Viro - Viro - Latvia Riika 272,00 Latvia Riika 232,00 Liettua Vilna 241,00 Liettua Vilna 197,00 Puola Zachodni 236,00 Puola Zachodni 221,00 Saksa Hampuri 238,00 Saksa Hampuri 228,00 Tanska Kööpenhamina 281,00 Tanska - Ruotsi Helsingborg 279,00 Ruotsi - Rehuohra Rehukaura maa paikkakunta hintanoteeraus /t maa paikkakunta hintanoteeraus /t Suomi Naantali 189,00 Suomi Loviisa 154,00 Viro - Viro - Latvia Riika 214,00 Latvia Riika 150,00 Liettua Vilna 213,00 Liettua Vilna 174,00 Puola Zachodni 232,00 Puola Kujawsko-Mazurski - Saksa Hampuri 230,00 Saksa - Tanska Kööpenhamina 262,00 Tanska - Ruotsi Helsingborg 254,00 Ruotsi - 6

7 Viljan hintakehitys EU:ssa euroa/t Leipävehnän hintanoteeraukset EU:ssa FI-Naantali DE-Hamburg SE-Helsingborg FR-Rouen Interventiohinta PL-Zachodni euroa/t Leipärukiin hintanoteeraukset EU:ssa Viljaviestin EU:n hintakehitys perustuu viljojen paikkakuntakohtaisiin hintanoteerauksiin, joita EU jäsenmaat toimittavat viikoittain komissiolle. Hintanoteeraukset perustuvat EU:n komission jäsenmailta keräämiin tietoihin. Merkkien selitykset: AT Itävalta DE Saksa DK Tanska ES Espanja FI Suomi FR Ranska GB Iso-Britannia SE Ruotsi FI-Kotka SE-Helsingborg AT-Wien DE-Hamburg PL-Zachodni euroa/t Rehukauran hintanoteeraukset EU:ssa DE-Köln SE-Norrköping AT-Wels FI-Seinäjoki UK-Cambridge PL-Kujaw sko-mazurski euroa/t Rehuvehnän hintanoteeraukset EU:ssa DE - Hamburg DK - Copenhagen UK - Edinburg BE-Bryssel PL-Zachodni 7

8 Viljan hintoja Baltiassa Virossa viljan hintatilastoja tekee Eesti Konjunktuuriistituut (EKI). EKI tilastoi teollisuuden viljelijöille maksamia hintoja kuukauden lopussa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Teollisuuden viljan ostohintoja Virossa Vehnä Ruis Ohra Kaura /t Muutos + / - % elo 07/ elo 07/ elo 06 heinä 07 elo 07 heinä 07 elo 06 Leipävehnä ,8-5.1 Rehuvehnä ,5-2.3 Myllyruis Rehuruis* Leipäohra Rehuohra ,7 Suurimokaura Rehukaura * sis. varmuusvarastoidun rukiin Lähde: Eesti Konjuktuuriinstituut / t Leipäviljan hinnat Virossa / t /01 07/01 01/01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 01/08 vehnä ruis kaura Rehuviljan hinnat Virossa /02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 vehnä ruis ohra kaura Lähde: Eesti Konjuktuurinstituut 8 07/06 01/07 07/07 01/08

9 1.4 Viljan tuottajahintoja Ruotsi Ruotsissa viljan virallisista hintatilastoista vastaa Jordbruksverket. Viljan ja öljykasvien hinnat ovat keskiarvohintoja keräilypisteeseen toimitettuna. Keräilypisteitä on noin 50 kpl. Jordbruksverket tilastoi hinnat kuukausittain. Kunkin kuukauden hinta on 15. päivän hinta. Keräilypisteiden keskinäinen hinnoittelu on sidoksissa mm. niiden etäisyyteen vientisatamista. Näitä hintatietoja heillä käytetään mm. maatalouden tuottajahintaindeksien ja maatalouden tilinpidon laatimiseen. Varsinaisia tilahintoja Ruotsissa ei tilastoida. Oheisessa taulukossa ja ao. kuviossa on esitetty Jordbruksverketin viljan ja öljykasvien hintatietoja vuosilta Tanska Taulukossa on esitetty myös viljan Tanskalaisia tuottajahintoja. Tanskassa tilastoinnista vastaa maan tilastokeskus, Danmarks Statistik. Hinnat on kerätty suurimpien viljanostajien ilmoittamista viljan ostotiedoista suoraan viljantuottajilta ostetusta viljasta kuukausittain. Alla olevassa kuviossa Tanskan viljanhintoja vuosilta Viljan tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa ( / t) Ruotsi Tanska syyskuu syyskuu syyskuu syyskuu syyskuu syyskuu syyskuu syyskuu syysvehnä 1 99,3 97,0 109,1 194,5 vehnä 3 104,6 102,5 109,4 208,4 ruis 1 94,1 98,6 110,5 213,7 ruis 3 86,4 93,6 99,2 187,0 kaura 1 83,8 91,3 109,8 170,6 kaura 3 97,6 97,3 107,3 188,7 ohra 1 88,0 87,4 96,5 182,2 ohra 3 104,0 107,6 112,2 203,4 ruisvehnä 1 90,8 88,7 98,6 171,3 ruisvehnä 3 93,6 101,4 111,5 202,8 öljykasvit 2 204,6 198,2 220,4 273,6 rapsi 3 214,2 206,7 241,7 291,7 Ruotsi: Hinnat ovat n. 50 viljan keräilypisteeseen toimitettujen viljojen ja öljykasvien keskiarvohintoja 1 At the place of delivery, for cereals with water content 14 % and for Winter Wheat with protein content 11 %. The annual prices are calculated as weighted arithmetic means of monthly prices. 2 The price refers to 9 % water content and is calculated only for September to December. Lähde: Jorbruksverket Tanska 3 The data shown is the realized prices on farmers sale of cereals to wholesalers on cereals and forage. The figures is based on information from main wholesalers. The data on latest month are provisional. Lähde: Danmarks statistik euroa/t 215 Viljan tuottajahinnat Ruotsissa euroa/t 215 Viljan tuottajahinnat Tanskassa /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 01/08 Syysvehnä Ruis Kaura Lähde: Jordbruksverket Ohra Ruisvehnä /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 01/08 Vehnä Ruis Kaura Ohra Ruisvehnä Lähde: Danmarks Suomi Suomessa tilastoidaan viljan hintoja vastaavalla tavalla viikoittain. Hinnat ovat viljan perushintoja vastaanotta- van yrityksen portilla. Tiken keräämiä viljan hintoja on esitetty Viljaviestissä sivuilla 10 ja 11. 9

10 1.5 Suomen viljamarkkinat Suomen viljatilanne Suomen viljasato nousee Tiken marraskuisen arvion mukaan noin 4,2 miljoonaan tonniin. Tämän mukaan kyseessä olisi Suomen historian toiseksi suurin viljasato. Sato on myös laadultaan varsin hyvä. Vilja-alan yhteistyöryhmän samoihin aikoihin Farmitin kautta tekemä satokysely päätyi 4,4 miljoonaan tonniin. Vientitarvetta ja myös vientimahdollisuuksia on kaikilla viljoilla ruista lukuun ottamatta. kauran vientitarpeeksi arvioidaan , ohran ja vehnän tonnia. Rukiin tuontitarve arvioidaan ja erikoisvehnien tuontitarve tonniksi. Kauran rehukäytön arvioidaan nousevan selvästi viime vuodesta. Seuraavassa vielä lyhyt yhteenveto edellä mainitun satokyselyn johtopäätöksistä: viljan hintojen nousu ja vaihtelu on palauttanut viljelijöiden kiinnostuksen viljan viljelyyn ja markkinoihin viljan myyntipäätöksiin vaikuttavat edelleen voimakkaasti perinteet ja käytännön seikat, kuten varastotilan puute, siilojen purkujärjestys, teiden kantavuus, työhuippujen tasaaminen ja verotus viljan ostajien tulisi pyrkiä ohjaamaan myyntipäätöksiä markkinalähtöisiksi, jolloin sadon myyntiaika, fyysinen toimitus ja rahaliikenne voitaisiin erottaa toisistaan tyytymättömyys nykyisiin sopimusehtoihin on yleistä eikä hyvästä laadusta makseta riittävästi viljaketjuun tulisi avoimen markkinahinnoittelun ja tasapuolisten sopimusehtojen avulla rakentaa lisää luottamusta, jotta viljamarkkinoiden hyvä toimivuus voidaan turvata yli puolet viljelijöistä on kiinnostunut uusista sopimusmalleista, joihin tulisi sisältyä myös mahdollisuus kiinnittää hinta etukäteen viljan hintojen nousu lisää tuotantopanosten käyttöä ja peltoalaa viljoille ensi kaudella Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö Viljan hinnat Suomessa Seuraavassa olevat tiedot perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (= hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittely- ja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Viljan hintoja Suomessa Vuosi ja viikko Kalenterivuonna Satovuonna keskim. 06/07 keskim. euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t euroa/t Vehnä 220,58 218,59 221,70 220,68 218,27 216,17 208,85 110,50 123,71 Ruis 217,83 224,71 236,14 227,97 231,73 230,96 229,40 139,81 159,71 Kaura 162,99 159,31 164,77 168,04 164,54 163,32 161,55 107,26 117,55 Ohra 190,39 190,71 192,87 191,44 186,26 184,38 177,19 102,00 110,47 Mallasohra 238,07 164,54 163,32 161,55 114,38 130,93 Lähde: Tike 10

11 Viljan viimeaikainen hintakehitys Suomessa ja komissiolle raportoidut Suomen hintanoteeraukset euroa/t Viljan hinnat Suomessa Ruis Vehnä Ohra Interventio Kaura Mallasohra Lähde: Tike Viljan hintanoteeraukset Suomessa Hinnat ovat perushintoja vastaanottavan yrityksen portilla. Seuraavan kuvion hinnat perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa yritykset ilmoittavat viikoittain ostamansa viljan hinnat ja määrät. Hintanoteeraukset EU:n komissiolle Suomi raportoi viikoittain EU:n komissiolle viljan hintanoteerauksia. Kotkassa, Nokialla, Raisiossa ja Seinäjoella noteerataan viljan myyntihintaa tehtaalle vapaasti ajoneuvossa vastaanottavan yrityksen portilla. Loviisassa, Naantalissa ja Vaasassa noteeraukset kuvaavat vientiin myytävän viljan hintaa satamaan toimitettuna vapaasti ajoneuvossa. Suomessa viljan hintanoteeraukset kerätään Tiken hintaseurannan yhteydessä. Tiedot perustuvat yhdeksän viljaliikkeen viikoittain torstaisin noteeraamiin hintoihin. Viikon 48 viljan hintanoteeraukset Viljan myyntihinnat tehtaalle: euroa/t Vehnä, Nokia.. Ohra, Raisio 187,50 Kaura, Seinäjoki 142,25 Vientiin myytävän viljan hinnat: euroa/t Vehnä, Naantali 206,40 Ohra, Naantali 189,80 Kaura, Loviisa 154,33 Kaura, Vaasa 153,67 11

12 2. VILJAN KAUPPA JA KÄYTTÖ 2.1 Tuonti ja vienti Maatalouden tuonti- ja vientitiedot perustuvat Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoon. Tiedot ovat ajanjaksolta I/2006 VI/ tn Vehnä 1000 tn Ruis P O I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2006 Tuonti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti tn Ohra I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2006 Tuonti 2006 Kaura 1000 tn I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Vienti tn Soija tn Rypsi ja rapsi H I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonnin määrä Tuonnin arvo Viennin määrä Viennin arvo 1000 kg % 1000 euroa % 1000 kg % 1000 euroa % Elokuu Muutos Elokuu Muutos Elokuu Muutos Elokuu Muutos ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi Vehnä Ruis Ohra Kaura Soija Rypsi ja rapsi Lähde: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot 12

13 2.2 Vienti- ja tuontitodistukset Oheisissa taulukoissa on esitetty Maaseutuvirasto Mavin myöntämät vienti- ja tuontitodistukset kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa neljän kuukauden ajalta Viljasektorin vientitodistukset, Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Kaura Ohra Vehnäjauhot Ruis Ruisjauhot Vehnäjauhot Mannasuurimot Ruisjauho Hiutaleet Mannasuurimot Mallas Hiutaleet Vehnägluteeni Mallas Tärkkelys Vehnägluteeni Eläinten rehut * Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Vilja Riisi Riisi Eläinten rehut* Eläinten rehut * Viljasektorin vientitodistukset, Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Kaura Ohra Vehnäjauhot Vehnäjauhot Ruisjauhot Ruisjauho Mannasuurimot Mannasuurimot Hiutaleet Hiutaleet Mallas Mallas Vehnägluteeni Vehnägluteeni Tärkkelys Tärkkelys Eläinten rehut * Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Vilja Riisi Riisi Eläinten rehut* Eläinten rehut * * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu 13

14 Viljasektorin vientitodistukset, Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Kaura Ohra Ruis Vehnä Vehnäjauhot Vehnäjauhot Ruisjauhot Ruisjauho Mannasuurimot Mannasuurimot Hiutaleet Hiutaleet Mallas Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Tärkkelys Eläinten rehut * Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Vilja Riisi Riisi Eläinten rehut* Eläinten rehut * * kissan- ja koiranruokaa, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu Lähde: MMM Interventioyksikkö 14

15 Vienti Marraskuu 2007 oli vilkkain myönnettyjen vientitodistusten osalta reilun vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa. Vilja- ja riisialan tuotteiden vientitodistuksia myönnettiin tuolloin nimittäin lukumääräisesti eniten, peräti 85 kpl. Kesimääräisesti todistuksia on myönnetty marraskuulta 2006 lähtien n. 65 kpl kuukaudessa. Todistusten kokonaiskilomäärät olivat syyskuussa 2007 erittäin alhaisella tasolla, n. 6,6 milj. kg, kun elokuussa kilomäärät olivat olleet reilut 31 milj. kg. Lokakuussa kg-määrät nousivat parilla miljoonalla kilolla ollen marraskuussa lähes 24 milj. kiloa. Viime vuoden samaiseen ajanjaksoon verrattuna tämän vuoden syys-marraskuussa myönnettiin kilomääräisesti n. 18 % viime vuoden vastaavista määristä. Viljojen vientitodistuksia myönnettiin ajanjaksolla syysmarraskuu eniten kauralle (yhteensä n. 18,5 milj. kg). Rukiille todistuksia myönnettiin yksi (1.250 kg), ohralle ja vehnälle ei yhtään. Vehnäjauhoille myönnettyjen vientitodistusten kilomäärät nousivat syyskuussa huippuunsa ( kg). Edellisen kerran todistuksia myönnettiin vehnäjauhoille vastaavalle määrälle marraskuussa Ruisjauhoille myönnettyjen todistusten kilomäärät ovat olleet kuukausitasolla keskimäärin 20 tonnia. Kilomäärät pysyivät kohtalaisen tasaisina myös syys-lokakuussakin, mutta marraskuussa määrä laski kg:n. Maltaalle myönnettyjen vientitodistusten kilomäärät laskivat syyskuussa 2007 reiluun 2 milj. kiloon. Elokuussa maltaille myönnettyjen todistusten kokonaiskilomäärät olivat olleet vielä reilut 16,5 milj. kg. Marraskuussa myönnettyjen todistusten kilomäärät nousivat hieman, lähes 5,5 milj. kiloon. Eläinrehuille myönnettyjen todistusten kilomäärät pysyivät syys-marraskuussa tasaisina n. 1,5 milj. kilossa. Vientitodistuksia myönnettiin syys-marraskuun 2007 aikana kilomäärien perusteella eniten kauralle (48 %), maltaille (26 %) ja eläinten rehuille (12 %). Tuonti Vilja-alan tuontitodistuksia myönnettiin syys-marraskuussa 2007 yhteensä n. 7,1 milj. kg. Viljoille tuontitodistuksia myönnettiin n. 3,2 milj. kg (45 %), riisille n. 0,4 milj. kg (5 %) ja eläinten rehuille n. 3,6 milj. kg (50 %). Vilja-alan tuotteiden tuontitodistusten kokonaiskilomäärät olivat syyskuussa n. 1,8 milj. kg., lokakuussa n. 4,1 milj. kg ja marraskuussa n. 1,2 milj. kg. Lukumääräisesti tuontitodistuksia myönnettiin tasaisesti kolmen kuukauden aikana. Vilja-alan tuotteiden tuontitodistuksia myönnettiin yhteensä 76 kpl syys-marraskuun 2007 aikana. Viljalle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä pysyi tasaisena koko ajan. Kg-määräisesti tuontitodistuksia myönnettiin kuitenkin selvästi eniten lokakuussa, jolloin tuontitodistusten kg-määrä kattoi 77 % koko aikavälin kg-määrästä. Riisille myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä kasvoi marraskuussa. Kg-määrällä mitattuna riisille myönnettyjen tuontitodistusten määrät olivat myös selvästi suurimmat marraskuussa. Eläinrehulle myönnettyjen tuontitodistusten lukumäärä oli suurin lokakuussa, jolloin määrä oli lähes kaksinkertainen syys- ja marraskuuhun verrattuna. Eläinten rehulle myönnettyjen tuontitodistusten kg-määrät olivat syys- ja lokakuussa tasaisia, marraskuussa määrä laski 68 % lokakuun määrästä. Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto / Kasvituotteiden vientiyksikkö ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen ja tarkastaja Kaarina Niemi Markkinatukiosasto / Tuontiyksikkö ylitarkastaja Pauliina Heinola ja tarkastaja Riina Kaikkonen 15

16 2.3 Kotimainen viljakauppa Viljan ostomäärät milj. kg Rukiin ostomäärät milj. kg Vehnän ostomäärät Määrä 2006 Määrä Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Kauran ostomäärät milj. kg Ohran ostomäärät Määrä 2006 Määrä Määrä 2006 Määrä 2007 Lähde: Tike Kotimaisen viljakaupan ostomäärät perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. 16

17 2.4 Ennakkotieto satotilastosta Tiken ennakkotietoja lopullisesta satolaskelmasta: Vuoden 2007 viljasato historian toiseksi suurin Tiken satolaskelman ennakkotietojen mukaan tämän vuoden viljasato yltää 4,2 miljardiin kiloon. Viljasato on 460 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuonna. Sadosta 80 % on rehuviljaa: ohraa 2,0 ja kauraa 1,3 miljardia kiloa. Ruissato on 87 miljoonaa kiloa eli 37 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuoden 2006 sato. Satotiedot tarkentuvat tammikuussa 2008, kun Tike julkaisee vuoden 2007 lopullisen satotilaston. Vuoden 2007 viljasato 4,2 miljardia kiloa Puinnit onnistuivat koko Suomessa hyvin, ja lähes kaikista viljoista korjattiin hyviä hehtaarisatoja. Ohran hehtaarisato (3 700 kg/ha) on paras vuonna 1920 aloitetun satotilastoinnin historiassa ja vehnän hehtaarisato (3 860 kg/ha) toiseksi paras. Hyvien hehtaarisatojen ansiosta viljan kokonaissato kipusi 4,2 miljardiin kiloon. Se on vuoden 1990 ennätyssadon (4,3 miljardia kiloa) jälkeen Suomen historian toiseksi suurin viljasato. Kaikkien viljojen sato nousi Kaurasato kasvoi eniten. Kauraa puitiin syksyllä 1,3 miljardia kiloa eli noin 230 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna Myös vehnäsato nousi huomattavasti, lähes 120 miljoonaa kiloa. Ruissato, 87 miljoonaa kiloa, oli peräti 72 % (37 milj. kg) suurempi kuin vuoden 2006 sato. Ohran sato nousi myös hieman, 67 miljoonaa kiloa, ja sen kokonaissato oli 2,0 miljardia kiloa eli lähes puolet Suomen viljasadosta. Peruna ja sokerijuurikas tuottivat korkeita hehtaarisatoja Sokerijuurikkaan viljely väheni edelleen rajusti edellisvuodesta. Sokerijuurikasala putosi kolmanneksen: hehtaariin. Alalta korjattiin kuitenkin viljelyhistorian korkein hehtaarisato ( kg/ha), joka tuotti noin 667 miljoonan kilon kokonaissadon. Perunasta korjattiin myös hyviä hehtaarisatoja ( kg/ha), ja kokonaissato nousi siten yli 20 % viime vuotta suuremmaksi. Rypsin hehtaarisato pieni Rypsinviljelijöille kasvukausi oli huono. Hehtaarisadot jäivät pieniksi (1 210 kg/ha) muun muassa kevään kirppatuhojen vuoksi. Rypsisato, 95 miljoonaa kiloa, on lähes kolmanneksen pienempi kuin vuoden 2006 sato. Tämä on ennakkotieto lopullisesta satotilastosta, joka julkaistaan Satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tiedot on kerätty puhelimitse noin viljelijältä. Viljelykasvien korjuualat on laskettu vähentämällä viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamasta viljelyalasta tällä hetkellä tiedossa oleva katoala. Tutkija Anneli Partala Tike 17

18 Viljelykasvien sato vuonna ennakkotieto Skörden av odlingsväxter preliminär uppskattning Yield of the main crops forecast Keskisato Viljelykasvi Ala Sato Ala Sato Muutos Skörden Odlindsväxt Areal Skörd Areal Skörd Förändring i medeltal Crop Area Yield Area Yield Difference Average 3) 4) yield milj. kg milj. kg milj. kg ha kg/ha million kg ha kg/ha million kg million kg % kg/ha Vehnä - Vete - Wheat 203, , Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 36, , Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 167, , Ruis - Råg - Rye 1 ) 31, , Leipävilja yhteensä - 235, , Brödsäd totalt - Bread grain, total Ohra - Korn - Barley 549, , Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 420, , Mallasohra - Malt korn - Malt Barley 129, , Kaura - Havre - Oats 360, , Seosvilja - Blandsäd -Mixed crops 19, , Rehuvilja yhteensä - 929, , Fodersäd totalt - Feed grain, total 2 ) Muut viljat - Andra sädesslag - Other grain 1, , Viljat yhteensä , , Säd totalt - Grain total Rypsi - Rybs - Turnip rape 78, , Rapsi - Raps - Rape 11, , Peruna - Potatis - Potatoes 27, , Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 16, , Herne - Ärter - Peas 4, , ) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårvete - Incl. winter- and spring rye 2) Sisältää mallasohran - Inkl. maltkorn - Incl. malting barley 3) Arvio korjuualasta - Uppskattning av skördad areal - Cultivated area forecast 4) Korjuuala - Skördad areal - Harvested area Lopulliset tiedot valmistuvat Den slutliga statistiken publiceras Final statistics will be published 17 January

19 2.5 Viljatase Satovuoden 2007/08 viljatasearvio Vehnäsato Suomen 2. korkein 800 miljoonaa kiloa Joulukuun viljatasearviossa viljelijäkyselyn ennakkotietojen mukaan viime syksynä vehnää korjattiin 801 miljoonaa kiloa eli 116 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna Tasearviossa kotimainen viljan käyttö on yhtä suuri kuin viime tasekaudella eli 656 miljoonaa kiloa. Siitä ruokakäyttöä on lähes 300 miljoonaa kiloa ja rehukäyttöä 268 miljoonaa kiloa. Kotimaisen tarpeen ylittävän vehnämäärän (145 miljoonaa kiloa) kohtalo on pääosin vienti Suomen ulkopuolelle. Tasearviossa vienti on 100 miljoonaa kiloa. Koska ulkomaankauppaluvut on pyritty arvioimaan toteuttamiskelpoisiksi, jää taseeseen 55 miljoonan kilon ylijäämä. Tase on yleensä hieman ylijäämäinen, sillä tilastot eivät täysin pysty kattamaan kaikkia käyttökohteita vaikka siihen pyritäänkin. Rukiin tuotanto kattaa 80 % kotimaisesta käytöstä Syksyn ruissatoarvio, 88 miljoonaa kiloa, on 37 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Rukiin 105 miljoonan kilon vuosikulutuksesta satomäärä kattaa reilut 80 %. Suomessa rukiin käyttö rajoittuu lähes kokonaan elintarvikejauhatukseen. Jauhatus on viimeisen 5 vuoden aikana noussut yli 10 miljoonalla kilolla, mikä on lisännyt rukiin kotimaista käyttöä samassa suhteessa. Tuontitarve on laskelmassa 30 miljoonaa kiloa, josta syyskuuhun mennessä on tullitilastojen mukaan tuotu jo puolet. Satovuonna 2006/07 ruista tuotiin noin 73 miljoonaa kiloa, kun sato oli 51 miljoonaa kiloa. Ohrasato viime vuoden tasoa Tämän vuoden ohrasato on noin 2,0 miljardia kiloa. Satoarvio on 67 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Ohran tuotanto kattaa reilusti kotimaisen kulutuksen (1 813 miljoonaa kiloa), josta reilu puolet käytetään suoraan maatiloilla. Maatiloilla kotieläimet syövät ohrasadosta 972 miljoonaa kiloa. Myös kylvöön tarvittava ohramäärä on huomattava: 140 miljoonaa kiloa. Lisäksi ohraa kiertää maatiloille takaisin rehutehtaiden kautta noin 256 miljoonaa kiloa. Ohra on myös tärkein teollinen viljamme. Ohran teollinen käyttö on arvioitu 437 miljoonaksi kiloksi, kuten se oli myös viime tasekaudella. Vientiin ohraa riittää 200 miljoonaa kiloa. Kauraa vientiin 400 miljoonaa kiloa? Kauran satoarvio on 1,26 miljardia kiloa eli 234 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuoden 2006 sato. Kotimainen käyttö on tasearviossa 782 miljoonaa kiloa eli hieman enemmän kuin viime satokaudella. Kauran rehukäytön (625 miljoonaa kiloa) arvioidaan kasvavan 45 miljoonalla kilolla. Kauran teollinen rehukäyttö lisääntynee, kun taas ohran ja vehnän osalta se vähenee. Kauran vuosittainen elintarvikekäyttö on tällä hetkellä 49 miljoonaa kiloa. Merkittävä osa kaurasadostamme menee vientiin. Tasearviossa vienti kasvanee viime tasekauden 222 miljoonasta kilosta 400 miljoonaan kiloon. Satovuoden 2007/08 viljatasearvio perustuu viljan tuotantolukujen osalta Tiken satotilaston ennakkotietoon Siinä satotiedot kerättiin lähes viljelijältä. Viljan käyttötiedot perustuvat Tiken tilastoihin: Maatilojen sadonkäyttötilasto ja viljakasvien yritystilastot (kotimaisen elintarvike-, rehu- sekä muiden viljaa käyttävien teollisuusyritysten viljankäyttöilmoitukset). Viljatasearviossa kotimainen käyttö, maatila- ja kaupallinen käyttö, on arvioitu kunkin viljan osalta pääosin samansuuruiseksi kuin satovuonna 2006/07. Lisäksi viljavarastoissa arvioidaan olevan heinäkuussa 2008 yhtä paljon viljaa kuin heinäkuussa 2007 eli varastonmuutosta ei tapahdu. Viljan tuonti- ja vientiluvut on arvioitu realistisiksi ja siksi tasetta ei ole tasapainotettu. Tasearvion tuotantotiedot tarkentuvat tammikuussa, kun Tiken satotilasto valmistuu Tutkija Anneli Partala Tike 19

20 VILJATASE: VILJAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ SUOMESSA Satovuosi ( ) Joulukuun ennakkoarvio 1000 tonnia VEHNÄ arvio 2001/02 - arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / / /08 muutos* 2006/ / /06 Joulukuu keskiarvo Joulukuu keskiarvo Tuotanto % 684,1 801,3 664, % 50,9 32,4 61,0 Viljelyala (1000 ha) % 192,3 214,8 189, % 21,8 14,2 26,2 Sato (kg/ha) % 3 560, % 2 330, Tuonti** % 28,8 17,0 84, % 73,4 79,3 55,6 Vienti** % 44,7 34,1 23, % 0,1 5,7 2,0 Alkuvarasto % 593,6 546,4 464, % 114,8 129,6 121,4 Maatilat % 124,2 113,8 66, % 16,8 21,7 23,2 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 469,4 432,6 397, % 98,0 107,9 98,1 Varaston muutos 0-56,1 47,2 34,5 0 6,0-14,8-0,9 Maatilat -5,1 10,4 17,7 2,7-4,9-2,1 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -51,0 36,8 16,8 3,3-9,9 1,2 (1) Käytettävissä yhteensä % 724,3 737,0 690, % 118,2 120,8 115,4 Maatilakäyttö % 125,7 151,6 115,2 6 0 % 6,0 6,4 6,8 Rehu 68 0 % 68,3 93,1 55,5 0 0 % 0,4 0,3 0,9 Siemen 59 4 % 56,6 57,7 58,7 5 0 % 4,6 5,2 5,1 Muu (ruoka, energia) 1 0 % 0,8 0,8 1,0 1 0 % 1,0 0,9 0,8 Kaupallinen käyttö % 528,9 547,1 541, % 99,3 97,4 90,8 Rehu % 211,3 232,6 168,8 0 0,0 0,0 0,0 Ruoka % 286,2 286,6 301, % 98,7 97,0 90,3 Teollinen käyttö 32 0 % 31,5 27,9 71,6 1 0 % 0,6 0,4 0,5 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 654,6 698,7 656, % 105,3 103,8 97,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 55 69,6 38,3 33, ,9 17,0 17,8 OHRA KAURA arvio 2001/02 - arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / / /08 muutos* 2006/ / /06 Joulukuu keskiarvo Joulukuu keskiarvo Tuotanto % 1 972, , , % 1 028, , ,0 Viljelyala (1000 ha) % 563,5 594,0 544, % 352,7 352,7 392,6 Sato (kg/ha) % 3 500, % 2 920, Tuonti** % 3,2 3,0 42,8 0 0,3 0,0 0,3 Vienti** % 337,0 65,9 81, % 222,0 360,4 412,9 Alkuvarasto % 840,3 485,8 576, % 302,3 361,0 425,5 Maatilat % 364,1 255,7 264, % 198,0 216,4 249,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 476,2 230,1 311, % 104,3 144,6 176,1 Varaston muutos 0-245,4 354,5 21,0 0 42,5-58,7-21,4 Maatilat 5,3 108,4 19,6 23,3-18,4-3,9 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -250,7 246,1 1,4 19,2-40,3-17,5 (1) Käytettävissä yhteensä % 1 883, , , % 764,6 771,6 841,9 Maatilakäyttö % 1 110,2 929,8 947, % 581,1 548,6 616,5 Rehu % 971,6 802,9 820, % 490,4 468,9 524,8 Siemen % 135,6 124,6 126, % 84,7 70,8 88,2 Muu (ruoka, energia) 3 0 % 3,0 2,3 1,9 6 0 % 6,0 8,9 3,5 Kaupallinen käyttö % 733,1 644,7 711, % 153,0 200,5 184,3 Rehu % 290,4 241,2 341, % 90,0 143,5 131,7 Ruoka 6 0 % 6,0 5,9 6, % 49,1 45,7 40,4 Teollinen käyttö % 436,7 397,6 363, % 13,9 11,3 12,2 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 1 843, , , % 734,1 749,1 800,8 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 26 40,4 110,8 91, ,5 22,5 41,0 * Uusinta tasearviota (Joulukuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus RUIS 20

21 VILJAT YHTEENSÄ arvio 2001/ /08 muutos* 2006/ / /06 Joulukuu keskiarvo Tuotanto % 3 735, , ,9 Viljelyala (1000 ha) % 1 130, , ,5 Sato (kg/ha) Tuonti** % 105,7 99,3 183,6 Vienti** % 603,8 466,1 519,5 Alkuvarasto % 1 851, , ,3 Maatilat % 703,1 607,6 604,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 1 148,1 915,2 983,8 Varaston muutos 0-253,0 328,2 33,3 Maatilat 26,2 95,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK -279,2 232,9 (1) Käytettävissä yhteensä % 3 490, , ,6 Maatilakäyttö % 1 823, , ,4 Rehu % 1 530, , ,2 Siemen % 281,5 258,3 278,1 Muu (ruoka, energia) 11 0 % 10,8 12,9 7,1 Kaupallinen käyttö % 1 514, , ,2 Rehu % 591,7 617,3 642,0 Ruoka % 440,0 435,2 438,2 Teollinen käyttö % 482,7 437,2 448,0 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 3 337, , ,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) ,4 188,6 184,0 * Uusinta tasearviota (Joulukuu 2007/08) on verrattu edellisen satovuoden 2006/07 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 21

22 2.6 Viljan laatu syksyllä 2007 Kotimainen viljasato hyvälaatuinen Kotimaisen viljasadon laatu on hyvä. Puolet vehnästä on leipäviljakelpoista ja mallasohrasta 42 % on mallaskelpoista. Kaurasta 94 % täyttää rehuteollisuuden yleiset laatuvaatimukset. Ohrasta 71 % ylittää 64 kilon hehtolitrapainon. Tiedot perustuvat Tiken satotilaston ja Eviran viljasadon laatuseurannan tulosten yhdistämiseen. Vehnästä puolet leipäviljakelpoista Puolet vehnäsadosta eli 397 miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino 78kg, valkuainen 12,5 % ja sakoluku 180). Tästä kevätvehnää oli 350 miljoonaa kiloa ja syysvehnää 48 miljoonaa kiloa. Kevätvehnän valkuaispitoisuus oli edellisvuotta korkeampi, mikä nosti leipäviljakelpoisen sadon osuutta viime vuoden 42 prosentista 54 prosenttiin. Alueelliset erot olivat suuria. Uudellamaalla kevätvehnäsadosta vain 39 prosenttia oli leipäviljaksi kelpaavaa, kun Varsinais-Suomessa osuus oli 83 prosenttia. Kotimaisesta 88 miljoonan kilon ruissadosta 84 prosenttia täyttää leipäviljan laatuvaatimukset, jos vaatimuksina käytetään hehtolitrapainoa 71kg ja sakolukua 120. Osuus on viimevuotista (93 %) pienempi, koska sakoluku jäi viime vuotta alhaisemmaksi. Mallasohrasta 42 % mallaskelpoista Mallasohraksi tuotetusta sadosta mallastuksen laatuvaatimukset (valkuainen 11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85 %) täyttää 215 miljoonaa kiloa eli 42 % sadosta. Mallaskelpoisen sadon osuus on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä suurempi, koska sadon valkuaispitoisuus pysyi viime vuotta pienempänä. Etenkin Hämeessä mallasohran laatu parani: mallastukseen soveltuvan mallasohran määrä kohosi 12 miljoonasta kilosta 60 miljoonaan kiloon. Rehuviljasato hyvälaatuista Noin 1,5 miljardin kilon rehuohrasadosta hieman yli miljardi kiloa eli 71 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 64 kiloa. Rehuohra, jonka hehtolitrapaino ylittää 64 kiloa, on yleensä markkinakelpoista. Eniten hehtolitrapainovaatimuksen täyttävää ohraa tuotettiin Etelä- Pohjanmaalla (178,5 milj. kg) ja Varsinais-Suomessa (155,6 milj. kg). Kaurasadosta 94 prosenttia ylitti rehuteollisuuden laatuvaatimuksiin kuuluvan 52 kilon hehtolitrapainon ja 29 prosenttia suurimokauralta vaaditun 58 kilon hehtolitrapainon. Käytettyjen laatumittareiden mukaan kaura oli yhtä hyvää kuin viime vuonna. Alueelliset erot kauran laadussa olivat muita viljalajeja vähäisempiä. Tilastossa on yhdistetty Tiken satotilaston ennakkotieto ja Eviran viljalaboratorion viljasadon laatu-tutkimuksen ennakkotieto. Tike kysyi satotiedot otantatutkimuksella noin maatilalta. Tiken otoksessa olivat mukana myös ne maatilaa, joilta Eviran viljantarkastusyksikkö pyysi viljanäyt-teitä viljan laatutietojen määritystä varten. Tiken satotilastoon vastasi lähes maatilaa ja Evira sai laatuanalyyseihin yli 800 maatilan viljanäytteet. Tilastossa vilja-alat perustuvat maatilarekisterin ennakkotietoon vuodelta Lopullisiin tietoihin perustuva viljasadon laatutaulukko julkaistaan Lisätietoja: ajankohtaista/?id=798 Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista: Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen Evira Tutkija Anneli Partala Tike 22

23 2.7 Käytössä oleva maatalousmaa Käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2007 Utnyttjad jordbruksareal år 2007 Utilized agricultural area in /ed. vuosi Viljelykasvi Föreg. år Odlingsväxt Prev. year Crop ha % ha % ha % Viljakasvit - Sädesväxter - Cereals 1 168,4 50, ,6 50,1 15,7 1,4 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 36,0 1,6 20,3 0,9 15,7 77,2 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 167,9 7,3 172,1 7,5-4,2-2,4 Syysruis - Höstråg - Winter rye 24,9 1,1 16,3 0,7 8,6 52,7 Kevätruis - Vårråg - Spring rye 7,0 0,3 5,5 0,2 1,5 26,8 Rehuohra - Foder korn - Feed barley 420,3 18,3 431,6 18,8-11,3-2,6 Mallasohra - Malt korn - Malt barley 129,8 5,7 132,7 5,8-2,9-2,2 Kaura - Havre - Oats 361,5 15,8 353,6 15,4 7,9 2,2 Seosvilja - Blandsäd - Mixed grain 19,5 0,9 18,9 0,8 0,6 3,4 Muut viljat - Andra spannmål - Other grains 1,3 0,1 1,4 0,1-0,1-5,7 Nurmet alle 5 vuotta - Vall under 5 år - Grasslands under 5 years x ) 653,8 28,5 624,7 27,2 29,1 4,7 Siemenheinä - Fröodling - Seed production 11,0 0,5 10,6 0,5 0,3 3,3 Muut viljelykasvit - Övriga odlingsväxter - Other crops 201,7 8,8 228,1 9,9-26,4-11,6 Peruna - Potatis - Potatoes 27,6 1,2 28,1 1,2-0,5-1,9 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 16,0 0,7 23,9 1,0-7,9-33,1 Herne - Ärter - Peas 4,4 0,2 4,2 0,2 0,3 6,1 Rypsi - Rybs - Turnip rape 79,1 3,4 100,6 4,4-21,5-21,3 Rapsi - Raps - Rape 11,1 0,5 7,3 0,3 3,7 50,9 Öljy- ja kuitupellava - Olje- och fiberlin - Linseed and flax 2,0 0,1 1,9 0,1 0,1 3,4 Kumina - Kummin - Caraway 21,8 0,9 22,3 1,0-0,5-2,2 Ruokohelpi - Rörflen - Reed canary grass 19,0 0,8 17,2 0,7 1,8 10,5 Puutarhakasvit - Trädgårdsväxter - Horticultural crops 1 ) 11,9 0,5 12,0 0,5 0,0-0,3 Muut kasvit - Andra växter - Other crops 8,8 0,4 10,7 0,5-1,9-17,7 VILJELTY ALA YHTEENSÄ Odlad areal inalles - Cultivated area, total 2 023,8 88, ,4 87,2 18,4 0,9 Kesanto - Träda - Fallow 121,2 5,3 122,9 5,3-1,8-1,4 Hoidettu viljelemätön pelto - Skött åker som inte odlas - Managed uncultivated arable land 2 ) 110,4 4,8 130,4 5,7-20,1-15,4 VILJELTY ALA JA KESANTO YHTEENSÄ - Odlad areal och träda inalles - Cultivated area and fallow, total 3 ) 2 255,3 98, ,7 98,2-3,4-0,1 Muu käytössä oleva maatalousmaa - Övrig utnyttjad jordbruksareal - Other utilized agricultural area 39,7 1,7 41,8 1,8-2,1-4,9 Nurmet vähintään 5 vuotta - Vall minst 5 år - Grasslands at least 5 years 4 ) 33,8 1,5 35,7 1,6-1,9-5,3 Monivuotiset puutarhakasvit - Fleråriga trädgårdsväxter - Permanent crops 5 ) 4,2 0,2 4,3 0,2-0,1-2,1 Kasvihuoneviljely - Växthusodling - Cultivation in greenhouses 6 ) 0,5 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 Kotitarvepuutarha - Trädgård för husbehov - Kitchen garden 1,2 0,1 1,3 0,1-0,1-6,0 KÄYTÖSSÄ OLEVA MAATALOUSMAA YHTEENSÄ - Utnyttjad jordbruksareal inalles - Utilized agricultural area, total 2 295,0 100, ,5 100,0-5,4-0,2 1) Vihannekset, mansikka ja koristekasvit (alle 5 vuotta) avomaalla - Grönsaker, jordgubbar och prydnadsväxter (i mindre än 5 år) på friland - Vegetables, strawberries and ornamental plants (under 5 years) on open cultivation 2) Hoidettu viljelemätön pelto on pääsääntöisesti nurmipeitteinen ja se on niitettävä kerran kasvukauden aikana - Skött åker som inte odlas är i regel bevuxen med vall och skall slås en gång under växtperioden - As a rule, managed uncultivated arable land is covered with grass and has to be mown once during the growing season 3) Sisältää hoidetun viljelemättömän pellon - Inkl. Skött åker som inte odlas - Incl. managed uncultivated arable land 4) Vähintään 5 vuoden ikäiset nurmet ml. luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmi ja suojakaista - Minst 5 år gamla vall inkl. naturbeten och ängar, hagmark, skyddszonsvall och skyddsremsa - At least 5 years old meadows including natural meadows, pastures and grazing grounds 5) Omena, marjapensaat, taimitarhat ja korstekasvit (yli 5 vuotta) avomaalla - Äppelträd, bärbuskar, plantskolor och prydnadsväxter (i över 5 år) på friland - Apple trees, berry plants, nurseries and ornamental plants (at least 5 years) on open cultivation 6) Sisältää kaiken kasvihuonetuotantoalan; lähde Puutarhayritysrekisteri - Inkluderar hela arealen för växthusproduktion; källa Trädgårdsföretagsregistret - Includes the whole area under greenhouse production; source Horticultural Enterprise Register x) Kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunala päivitetään Arealer för vallhö, ensilage, grönfoder och bete ska uppdaterats Lähde: Maatilarekisteri - Källa: Lantbruksregister - Source: Farm Register 23