Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportti 2008

Transkriptio

1 Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportti 28 Csaba Jansik Vilja-alan yhteistyöryhmän yleiskokous Helsinki,

2 Suomen kansallinen viljastrategia Kansallinen viljastrategia julkaistiin syyskuussa 26 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarjassa. Julkaisu sisältää viljaketjun toimijoiden asettamia strategisia linjauksia sekä ennusteita vuosille

3 Kulutus Kauppa Teollisuus Kauppa Alkutuotanto Panokset Strategiaraportin ketjunäkökulma - vilja Kulutustrendit Vähitt hittäiskauppa iskauppa Panimo Meijeri Liha Liha LeipomoLiha Liha Alkoholi Leipomo Leipomo Leipomo Mallas Rehu Rehu Rehu Rehu Rehu Mylly Mylly Mylly Mylly Etanoli Viljakauppa Viljataseet Viljan kysyntä Viljan tarjonta Viljan tuotanto Panokset Suomen vilja ketju Viljataseet

4 Strategiaraportin ketjunäkökulma - öljykasvit Kulutustrendit Kulutus Teollisuus Kauppa Alkutuotanto Panokset Margariini Kasvi Kasviöljy Kasvi Kasvi Rehu Rehu Rehu Rehu Rehu Energia Kauppa Öljykasvien kysyntä Suomen öljykasvi ketju Tase Tase Öljykasvien tarjonta Öljykasvien tuotanto Panokset

5 Kulutus Vähittäiskauppa Teollisuus

6 Viljan globaali kysyntä Viljan globaalikysyntä kasvaa 2-3 prosentin vauhdilla vuosittain. Ruoka- ja rehukäyttö lisääntyvät väestön kasvaessa ja kulutustottumusten muuttuessa. milj. t Rehuksi Ruoaksi Bioenergia-käyttö lisää viljan kysyntää ainakin seuraavan vuosikymmenen aikana Teollisuusmaat Kehitysmaat Lähde: IFPRI Miljardi litra Aasia ja muut Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka EU Bioethanol Miljoona tonni Aasia ja muut Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka EU Biodiesel Lähde: Rabobank

7 Viljan kulutus Suomessa Kansallisen viljastrategian visiossa todetaan: Suomalaiset viljatuotteet ovat haluttuja ja niillä on vahva asema kotimarkkinoilla. Suomessa viljan kulutus henkeä kohti on noussut kahden viime vuoden aikana 78,8 kilosta 8,2 kiloon. Rukiin ja kauran kulutus on noussut reippaasti, vehnän kulutus sen sijaan on laskenut. Kuluttajat suosivat terveysvaikutteisia tuotteita (täysjyvätuotteet, kuidun saanti). Lihan kulutus on lisääntynyt 73 kilosta 76,2 kiloon, minkä myötä on kulunut myös enemmän viljaa. Viljastrategian kulutusennusteet pitävät paikkansa. Viljan kulutuksen ennustetaan kasvavan 86,3 kiloon vuoteen 218 mennessä. kg/henkilö vehnä ruis kaura ohra

8 Kulutus Vähittäiskauppa Teollisuus

9 Vähittäiskauppa Suomessa Päivittäistavaramyynnin arvo on noussut samaan aikaan elintarvikkeiden hintakehitys on ollut maltillinen. Vähittäiskauppa keskittyy: kahden johtavan ketjun osuus markkinoista on noussut 66%:sta 75%:iin kahdeksan vuoden sisällä. Vähittäiskauppayritykset ketjuuntuvat, elintarvikkeita hankitaan yhä keskitetymmin. miljardi Päivitt ivittäistavarojen istavarojen myynnin arvo 8,6 9,9 1,5 11, 11,4 11,6 11,9 12,4 13, Vähitt hittäiskaupan iskaupan keskittyminen (CR2) Lähde: AC Nielsen Kaupan omien merkit yleistyvät ,5 69,6 73,3 74,9 5 % 4 3 Vähittäiskaupan neuvotteluasema tavarantoimittajien suuntaan voimistuu

10 Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Mylly- ja leipomotuotteet 23% 22% 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Vehnäjauhot, 2 KG Kaurahiutaleet, 1 KG Reikäleipä, 1 KG Sekahiivaleipä, 1 KG Vehnä Ruis Kaura I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII

11 Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Liha- ja meijerituotteet 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% Naudan paisti, 1 KG Täysmaito, 1 L Edamjuusto, 1 KG Porsaan kinkku, 1 KG Broilerin rintafile, 1 KG Ohra Kaura 13% 12% 11% 1% 9% 8% I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII

12 Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Kasviöljy ja margariini 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Talousmargariini, 5 G Jääkaappimargariini, 4 G Rypsiöljy, 1 L Rypsi ja rapsi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII

13 Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Alkoholijuomat 24% 23% 22% 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Koskenkorvapullo,,5 L III-olut, 12-pack, 396 ML Mallasohra I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII

14 Vähittäiskauppa Teollisuus Viljakauppa

15 Viljaa ja öljykasvia jalostavat teollisuusketjut Jatkoasteen jalostustoimialat Leipomo Liha Meijeri Panimo Alkoholi Margariini Ohraentsyymit Kasviöljy Ensiasteen jalostustoimialat Mylly Rehu Rehu Mallas Etanoli Rehu Elintarviketeollisuuden liikevaihdosta 64 %:a on peräisin toimialoilta, joissa viljaa tai öljykasveja käytetään raaka-aineena joko suoraan tai välillisesti. Suomen elintarviketeollisuus on suuntautunut pääosin kotimaanmarkkinoihin, mutta meijeri-, alkoholi, mallasteollisuudella, sekä entsyymituotannolla on merkittävä vienti. Myös liha- ja panimoteollisuus vie osan tuotteistaan ulkomaille.

16 Elintarviketeollisuuden tunnusluvut Tuotannon bruttoarvo nimellisin hinnoin nousi vain hieman vuosien 1995 ja 25 välillä. Se lähti selvään nousuun vuonna 26. Osasyynä on ollut vihdoin vauhtiin päässyt maatalous- ja elintarvikevienti. Vuonna 28 toteutuneiden hinnankorotusten ansiosta tuotannon bruttoarvo nousee reippaasti ja 1 miljardin euron raja mene rikki. Myös viennissä on odotettavissa uusi ennätys tänä vuonna. Raportissa on selvitetty kunkin toimialan markkinatilanne, rakenne sekä T&K kulujen ja markkinointikulujen merkitys. miljardi Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo 8, 8,3 8,4 8,3 8,3 8,1 8,6 8,8 8,6 8,6 8,4 9, 9, Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo miljardi ,7,9 1,,9,7,8,9,9,9,9 1, 1,1 1, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tullihallitus

17 Raaka-aineen vs. jalostettujen tuotteiden vienti Vuonna 27 ja 28 vienti on kasvanut sekä vilja että viljapohjaisten tuotteiden osalta. Puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden suhteellinen painoarvo on laskenut ennätysmäisen viljanviennin takia. % Jalostettujen tuotteiden osuus Viljapohjaiset tuotteet Viljat tuhat t 1 17,7% ,5% 21,7% 22,3% 23,2% 18,% 14,4% miljoona % % 43.8% 44.5% 44.2% 27.7% 38.2% I I Viennin volyymi Viennin arvo

18 Raaka-ainehankinta Raaka-aineen tarve ja raaka-ainehankinta kytkee teollisuustoimialat alkutuotantoon. Raaka-aineen hankinnan järjestelyllä, logistiikalla, tuotantosopimuksilla on vaikutus teollisuusyritysten tuloksen muodostukseen sekä koko ketjun toimivuuteen. Vilja- ja öljykasvitarpeen määrittämiseksi on laskettu kunkin ensiasteen jalostustoimialan raaka-aineen käyttö viljalajeittain. Rehukäytön pohjana on eläinten lukumäärä ja lihantuotanto. Ennusteet ulottuvat vuoteen 218 saakka. Esimerkkinä on myllyteollisuuden jauhatuksen viljatarve: tuhat t tuhat t tuhat t Vehnä Ruis Kaura

19 kauppa Teollisuus Viljakauppa Alkutuotanto

20 Viljakaupan toiminta ja rooli ketjussa Viljelijöiden näkökulmasta kaikki markkinakanavat ovat käytettävissä ja kauppa pyrkii hakemaan myytävälle viljaerälle parasta hintaa. Ulkoistamalla viljan hankintansa viljakaupan tehtäväksi teollisuus voi saada säästöjä raaka-ainehankinnassa. Kauppa pyrkii tuomaan lisäarvoa viljaketjuun etsimällä kullekin viljaerälle parhaan käyttötarkoituksen. Viljan kauppaantulo Kauppaan tullut viljamäärä on pysynyt melko vakaana 2- luvulla 1,7-1,8 miljoonan tonnin välillä. Viime satokautena ennätysmäärä viljaa markkinoilla. Uudet pienet toimijat viljakaupassa. tuhat t /1 21/2 22/3 23/4 24/5 25/6 26/7 27/8 syksy kevät

21 Vilja- ja öljykasviketjun kehitysennusteet

22 Kysynnän ja tarjonnan ennusteita TARJONTA KYSYNTÄ Purku varastoista Käyttö Maatalous (tilakäyttö) Rehuteollisuus Koko viljaketjun indikaattoreita Tuotanto = Myllyteollisuus Mallasteollisuus Tärkkelys- ja etanoli Muut teollisuusalat Non-food Pinta-ala (ha) Satotaso (t/ha) Tuotanto (t) Käyttö toimialoittain (t) Tuonti (t) Vienti Vienti (t) Tuonti Lisäys varastoihin

23 Viljan kysyntä kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t Lisäys varastoihin Vienti 1 Muu elintarviketeollisuus Siemenet Myllyteollisuus 5 Muu teollisuus (mallas, tärkkelys, etanoli) Rehu (teollisuus) Rehu (tilojen oma käyttö)

24 Viljan kysyntä strategiaraportti, 28 tuhat t Varastojen lisäys Vienti Muu teollisuus Siemenet Mallasteollisuus Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö)

25 Viljan tarjonta - kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t Purku varastoista Tuonti 5 Tuotanto

26 Viljan tarjonta - strategiaraportti, 28 tuhat t Varastojen vähennys Tuonti Tuotanto

27 Öljykasvien tarjonta - strategiaraportti, tuhat t Tuonti Tuotanto

28 Viljakauppa Alkutuotanto Tuotantopanokset

29 Viljan hinnat Hintamuutosten kaksi aspektia: Hinnan nousu, tänä vuonna lasku Hinnat erkaantuvat toisistaan Jatkossa hintojen heilahdukset kasvavat Hintasuhteet ohjaavat pellonkäyttöä /t Mallasohra Ruis Vehnä Ohra Kaura I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII

30 Pellonkäyttöennuste tuhat ha Kesanto Muut viljelykasvit Nurmet Rypsi ja rapsi Kaura Ohra Ruis Vehnä

31 Maitotilat Tilarakennekehitys Viljatilojen rakennekehitys on ollut paljon hitaampaa kuin kotieläintiloilla. Yli 5 ha viljatilat: Yli 5 sian tilat: Määrä Peltoala Määrä Eläimet % % % % Viljatilat Yli 1 tuhannen kanan tilat: Määrä Eläimet % % Nauta Lihatilat Sika Siipikarja

32 Alueellinen kehitys Viljanviljely on keskittynyt Eteläja Länsi-Suomeen. Kotieläinkeskittymien läheisyys luo jatkossa selkeitä etuja viljatiloille: lannanlevitys ja viljan myyntimahdollisuudet Markkinatilanne ja toimintaympäristön haasteet luovat pohjan maataloutta uudella tavalla palvelevalle sektorille: riskien hallinta, markkinointi, konekeskus, varastojen yhteiskäyttö, urakointi, mobiilipalvelut

33 Alkutuotanto Tuotantopanokset

34 Panosten hinnat Vuonna 27 ensimmäinen vuosi, kun viljan hinnat ohjasivat kylvöpinta-alaa. Vuonna 28 ensimmäinen vuosi, kun panosten hinnat tulevat ohjaamaan kylvöpinta-alaa. Optimaalisen panos-tuotos suhteen merkitys kasvaa. Tärkeimmät tuotantopanokset: lannoitteet, maanparannusaineet, siemenet, torjunta-aineet, polttoaineet, koneet, vuokrat, vakuutukset. Eri panosten hinnat muuttuvat eri tahtiin. % I II III IV Panosten ja tuotosten hintakehitys Tuotantopanokset Kasvinviljelyn tuotot I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II

35 Johtopäätökset (1) Viljaketjun kokemat muutokset toimintaympäristössä: Politiikan painopiste on siirtymässä tuotannon ohjauksesta mm. ympäristön hoitoon ja maaseudun kehittämiseen Markkinat ohjaavat tuotantoa Riittävä ja laadukas raaka-aine on kotimaisen viljaketjun kannattavan toiminnan perusedellytys. Markkinavoimat vaikuttavat nyt alkutuotannon (1) tehokkuuden nostamiseen, (2) laadun parantamiseen ja (3) tuotantosuuntien välisen rakenteen ohjaamiseen. Markkinavoimat vaikuttavat myös koko ketjun tehostamiseen. Transaktiokustannukset Korkeat viljan hinnat saivat aikaan hinnankorotusaallon ketjussa. Raaka-ainehankinnassa riskien hallinnan merkitys korostuu, teollisuuden ja vähittäiskaupan välisiin toimitussopimuksiin hinnantarkistuksia. vertikaalinen integraatio

36 Johtopäätökset (2) Suomen viljatuotanto on 4 m tonnia EU:n 3 m tonnista. Massatuotannolla ei ole syytä eikä mahdollisuutta kilpailla kansainvälisellä areenalla. Laatuviljaan erikoistuminen on Suomen ainoa oikea vaihtoehto, Euroopan markkinoilla laatu- ja massaviljan väliset hintaerot tulevat kasvamaan. Leipävehnä, mallasohra ja kaura tarjoavat parhaat mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kaura on Suomen erikoisviljalaji. Elintarvikekauralla ja rehukauralla on hyvä potentiaali vientimarkkinoilla, mutta markkinointiin on panostettava. On pyrittävä muuttamaan jyvien vienti puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden vientiin. Suomen viljaketju tulee olemaan kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuontielintarvikkeita vastaan kotimarkkinoilla, jos pysyy tutkimuksen ja kehityksen kärjessä, keskittyy laadukkaisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin ja pystyy niitä hyvin markkinoimaan.