ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 02/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ KESÄKUU VILJAVIESTI INTERNETISSÄ OSOITTEESSA:

Transkriptio

1 ILJAVIESTI VILJA-ALAN MARKKINAKATSAUS 02/2007 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ KESÄKUU SISÄLTÖ Esipuhe 1. Viljamarkkinatilanne 3 Kansainväliset viljamarkkinat 3 EU:n viljamarkkinat 6 Viljan tuottajahintoja 9 2. Viljan markkinatilanne Suomessa 10 Suomen viljamarkkinat 10 Viljan hinnat Suomessa Viljan kauppa ja käyttö 13 Tuonti ja vienti 13 Vienti- ja tuontitodistukset 15 Kotimainen viljakauppa 17 Käytössä oleva maatalousmaa - ennakkoarvio 18 Viljatase 20 Luomusato 2006 ja sen käyttö Öljy- ja valkuaiskasvit 25 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys 25 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys 25 POIMINTOJA Uuden viljasadon globaalit näkymät pääosin hyvät, mutta epätavallisen alhaiset viljavarastot eivät siitä huolimatta näytä kasvavan Rehuviljojen maailmanmarkkinahinnat laskeneet selvästi alkuvuoden huipputasosta, mutta öljykasvien hinnat ovat kevään mittaan nousseet USDA:n soijan viljelyalan alenemisen myötä Merirahtien pitkään jatkunut voimakas nousu lisää viljan ja öljykasvien tuontihintoja Viljan viljelyala kasvaa Suomessa 1,2 miljoonaan hehtaariin TIKE:n ensimmäisen kylvöalaraportin mukaan Kaura ja syysvilja kasvussa, ohra ja rypsiala laskee Ruista kylvössä enemmän kuin moniin vuosiin,; kokonaisala hehtaari, josta kevätruista arviolta noin kolmannes Rypsin viljelyala laskee hehtaariin, mutta ala on silti historian toiseksi suurin 5. Viljatoimialan kehitys ja tuotantopanokset 26 Suomen ja Ruotsin tuottajahinnat ja tuotantopanosten hinnat Viljan laatu ja turvallisuus 28 Raportti hometoksiineista 28 Opas punahomeiden hallintaan 29 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 Euron arvo USAn dollareina 0, VILJAVIESTI INTERNETISSÄ OSOITTEESSA:

2 Helsinki Seppo Koivula Arvoisa Viljaviestin lukija Satokausi 2006/07 on vähitellen jäämässä historiaan. Kylvöt on hyvissä ajoin saatu päätökseen sekä Suomessa että muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla, Satonäkymät ovat tätä kirjoitettaessa vielä melko hyvät, mutta kesän mittaan ehtii vielä tapahtua paljon ennen kuin uusi sato on turvallisesti laarissa. Viljan maailmanmarkkinahinnat ovat hyvistä satonäkymistä huolimatta edelleen selvästi totuttua korkeammat, sillä viljavarastot eivät näytä hyvistä sadoista huolimatta kasvavan. Tässä tilanteessa markkinat reagoivat vahvasti kaikkiin huonoihin uutta satoa koskeviin uutisiin. Viljan markkinahintojen vaihtelu on lisääntymässä, koska interventiohinta ei ohjaa enää viljan hinnoittelua samalla tavoin kuin aiempina vuosina. Tämän vuoksi kaikilla viljaketjun toimijoilla on tarve suojautua markkinariskeiltä. Hinnan kiinnittäminen ennakkoon jo ennen viljelypäätösten tekoa ja viimeistään tuotantosopimuksen teon yhteydessä pitäisi olla mahdollista.. Tämä edellyttää puolestaan osaamisen ja markkinatuntemuksen parantamista ja koulutuksen kehittämistä. Vilja-alan yhteistyöryhmä pyrkii osaltaan edistämään sopimusviljelyjärjestelmän kehittämistä järjestämällä viljaketjun osapuolten välisiä neuvotteluja ja valmistelemalla pohjaa sopimuskulttuurimme parantamiseksi. Näissä neuvotteluissa tuli esiin myös tarve tuotekohtaisten laatustandardien rakentamiseksi. Vilja-alan yhteistyöryhmä jatkaa kansallisen viljastrategiaan liittyvän tietojärjestelmän rakentamista, johon Viljaviestinkin tiedot kytkeytyvät. Tavoitteena on samalla luoda runko vilja-alan tietopankin rakentamiseksi, Toivotan kaikille Viljaviestin lukijoille rentouttavaa ja antoisaa kesää ja kesälomia! Seppo Koivula pääsihteeri 2

3 1. VILJAMARKKINATILANNE 1.1 Kansainväliset viljamarkkinat Yleistilanne Viljan tuotanto- ja kulutusennusteet näyttävät tällä hetkellä varsin tasapainoisilta ja satonäkymät ovat yleisesti ottaen varsin hyvät eri puolilla maailmaa. (Taulukko: IGC World Grain Market Balance). Mitään varmuutta uuden sadon onnistumisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole ja tähän aikaan vuodesta vaikuttavat säämarkkina jatkuu vielä ainakin heinäkuulle saakka. Pohjois-Amerikan maissi- ja kevätvehnäsadot saatiin kylvöön. johdosta maissin kokonaistuotanto nousisi maapallolla 761 miljoonaan tonniin eli noin 45 % viljan kokonaistuotannosta. Maissin vientihinnat kääntyivät kevään aikana laskuun alkuvuoden hintahuipun jälkeen, mutta Meksikon Lahden hintanoteeraukset olivat toukokuun lopussa vielä 160 US-dollarin eli 120 euron tasolla tonnia kohden. Maissi Maissin viljelyala kasvoi Yhdysvalloissa 15 % ja 9,4 tonnin keskisadolla laskien päästäisiin siten 315 miljoonan tonnin ennätyssatoon. Yhdysvaltojen sisäinen kulutus arvioidaan 266 miljoonaksi tonniksi, josta etanoliteollisuuden osuus on 86 miljoonaa tonnia. Vientiin jäisi siten 49 miljoonaa tonnia. On huomattava, että etanoliteollisuuden tarve ylittää ensimmäisen kerran arvioidun vientitarpeen. Etelä-Amerikan hyvän sadon a) Argentiina, Australia, Kanada, EU, Yhdysvallat 3

4 Vehnä Toisen pääviljan-vehnän- hinnat ovat nousseet tuntuvasti vuoden 2005 jälkeen, kuten Kansainvälisen Viljaneuvoston jo vuodesta 1986 noteeraama hintaindeksi osoittaa. Hintaerot eri alkuperää olevien vehnien välillä kaventuivat tuntuvasti kuluvan kevään aikana ja huhtikuun notkahduksesta huolimatta vehnä noteerattiin yli 210 US-dollarin eli yli 160 euron fob-tason. USA:n Soft Red Winter-vehnä noteerattiin toukokuun lopussa 188 US-dollaria (140 euroa) ja Hard Red Winter 205 dollaria (152 euroa) tonnilta fob Meksikon Lahti. Elokuun toimitus oli 4-5 dollaria korkeampi. Ohra Ukrainan viljasato on kärsinyt pitkään jatkuneesta kuivuudesta ja on mahdollista, että se tulee rajoittamaan viljan vientiä myös tulevalla satokaudella. Ohran maailmanmarkkinahinta on edelleen paljon totuttua korkeammalla. EU-komissio noteerasi rehuohran hinnaksi 202 US-dollaria eli noin 150 euroa tonnilta fob Mustameri. Todettakoon tässä yhteydessä myös se, että Ukraina vie myös luomuviljaa EU-maihin. IGC:n vehnän hintaindeksi Kuvio: Kansainvälisen vehnäneuvoston (IGC) vehnän hintaindeksin koostumus Seuraavien hintanoteerausten keskiarvo indeksinä (perusvuosi heinäkuu-joulukuu 1986=1000) 1. Australian Standard White, fob Eastern States - second position quoted 2. Canadian No.1 CWRS 13.5%, fob St. Lawrence 3. Canadian No.1 CWRS 12.5%, fob Vancouver 4. United States No.2 HRW (Ordinary), fob Gulf 5. United States No.2 SRW, fob Gulf 6. United States No.2 DNS 14%, fob Lakes 7. United States No.2 Western White, fob Pacific 4

5 Kaura Kauran tuotannon ennustetaan nousevan viime vuodesta kolmella miljoonalla tonnilla eli 13 %. Tuotannon lisäys on suurinta Kanadassa ja Australiassa. Kanadan kauran tuotannon ennakoidaan nousevan ensi satokaudella 4,4 miljoonaan tonniin eli 22 % viime vuotta suuremmaksi. Tästä menisi vientiin- lähinnä Yhdysvaltoihin- arviolta 1,7 miljoonaa tonnia. Vaikuttaa siltä, että EU ja sen myötä Suomikin ovat paljolti menettämässä otettaan Yhdysvaltojen kauramarkkinoista. IGC arvioi kauran kokonaistuotannoksi satokaudella 2007/08 26 miljoonaa ja kulutukseksi 25 miljoonaa tonnia, joten kokonaistilanne näyttäisi tältä osin olevan melko hyvin tasapainossa. Öljykasvit Öljykasvien hinnat ovat yleisesti ottaen nousseet selvästi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Etelä- Amerikan hyvistä sadoista huolimatta, sillä Yhdysvaltojen soijan tuotannon arvioidaan laskevan 14 % viime vuodesta. Selvästi arvioitua alemmat soijan loppuvarastot Yhdysvalloissa käänsivät soijan hinnan jyrkkään nousuun toukokuun loppupuolella. Ukrainan auringonkukkakasvustot ovat viljojen tavoin kärsineet vähäsateisesta talvesta. Viljan ja öljykasvien tuontihintoja lisää myös merirahtien voimakas nousu. Kansainvälisen Viljaneuvoston toukokuusta 2005 noteeraama valtamerirahti-indeksi oli toukokuun lopussa noussut jo 7568 pisteeseen (perustaso 6000 pistettä ). Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö 5

6 1.2. EU:n viljamarkkinat Uuden viljasadon näkymät EU:n satonäkymät ovat parantuneet sateiden tultua huhtikuun kuivan kauden jälkeen, mutta komission arvio vuoden 2007/08 viljasadon määrästä on silti pienentynyt vajaasta 284 miljoonasta tonnista 275 miljoonaan tonniin. Vehnän satoarviota on alennettu viidellä miljoonalla tonnilla ja maissin satoarviota kolmella miljoonalla tonnilla. Kasvuston kehitys on kuitenkin yleisesti ottaen ollut suotuisaa ja viljan korjuu päästään monin paikoin aloittamaan 2-3 viikkoa tavanomaista aiemmin. Vehnän kokonaistuotannoksi arvioidaan117, ohran 56 ja maissin 55 miljoonaa tonnia. Mallasohran tuotanto on palaamassa normaalille tasolleen ja siten myös hinnat ovat laskusuunnassa. Kauran satoarviota nostettiin 8,4 miljoonasta tonnista 9.2 miljoonaan tonniin. Suomen näkökulmasta on kiinnostavaa, että Iso-Britannian kaura-alan arvioidaan laskevan viime vuoden hehtaarista 110 hehtaariin ja kaura-ala laskee myös Saksassa historiallisesti alhaisemmalle tasolleen. Saksan edustaja esittikin pidetyssä hallintokomitean kokouksessa, että kauran saanti sisämarkkinoilla on turvattava ennen viennin aloittamista kolmansiin maihin. Ruotsin kauran viljelyala on nousut viime vuodesta hehtaarilla ja sen arvioidaan olevan hehtaaria. Ruotsin kauraylijäämän arvioidaan nousevan tällä satokaudella tonniin. Rukiin kylvöala sitä vastoin lisääntyy Saksassa 25 % viime vuodesta. Tämä ala lienee ainakin osaksi pois kauralta. Rukiista arvioidaankin saatavan vuoden 2004 ennätyssadon luokkaa oleva sato. Yhteenveto satokauden 2006/07 tilanteesta Komissio päivitti toukokuun lopulla pidetyssä hallintokomitean kokouksessa myös satokauden 2006/07 satoarvionsa. Viljojen kokonaistuotannoksi arvioidaan olleen tällä kohta päättymässä olevalla satokaudella 264 miljoonaa tonnia. Viljan kulutuksen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: kotieläinsektori 167 (63 %), elintarvikekäyttö 63 (24 %) ja muu teollinen käyttö 25 miljoonaa tonnia (10 %), josta bioetanolin osuus 3,5 (runsas prosentti) miljoonaa tonnia. Viljan interventiovarastojen suuruus oli satokauden alussa 14 miljoonaa tonnia ja niiden arvioidaan olevan satokauden lopussa kolme miljoonaa tonnia ( etupäässä maissia). EU-27 on edelleen viljan nettoviejä, sillä viljojen viennin määrän arvioidaan olevan kuluvalla satokaudella noin 16 ja tuonnin noin 12 miljoonaa tonnia. Saksalaista vehnää myytiin toukokuun lopun tarjouskilpailussa 149,25 ja saman maan ohraa sekä ruista 143,50 euroa tonnilta fob Saksan satama. Vehnäjauholle on myönnetty vientilupia aikavälillä kaikkiaan tonnia ja ohramaltaalle Tässä yhteydessä voidaan todeta myös se, että EU on viime vuosina ollut suurin vehnäjauhon viejä, mutta tällä satokaudella tämän paikan on ottanut Kazakhstan. Viljojen, riisin ja viljapohjaisten jalosteiden tuontimenettelyn yhtenäistäminen Komission tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa viljojen, riisin viljapohjaisten jalosteiden sekä eläinrehutuotteiden vienti- ja tuontilainsäädäntöä sekö tarjouskilpailumenettelyä. Uudistuksen valmistelu on aloitettu viljan hallintokomiteassa ja sen yhteydessä toimivassa asiantuntijaryhmässä, mutta uudistuksen aikataulusta ei ole vielä mitään varmuutta. Perusajatuksena näyttäisi olevan se, että eri tuotteiden vientitukikäytäntöä yhtenäistetään. Kaikelle tuelliselle viennille tarvitaan edelleen vientilupa, mutta vähäisille määrille tuetonta vientiä ei lupaa tarvittaisi. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö 6

7 Viljan hintakehitys EU:ssa Viljaviestin EU:n hintakehitys perustuu viljojen paikkakuntakohtaisiin hintanoteerauksiin, joita EU jäsenmaat toimittavat viikoittain komissiolle. Hintanoteeraukset perustuvat EU:n komission jäsenmailta keräämiin tietoihin. Merkkien selitykset: AT Itävalta DE Saksa DK Tanska ES Espanja FI Suomi FR Ranska GB Iso-Britannia SE Ruotsi 7

8 Viljan hintoja Baltiassa Virossa viljan hintatilastoja tekee Eesti Konjunktuuriistituut (EKI). EKI tilastoi teollisuuden viljelijöille maksamia hintoja kuukauden lopussa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Teollisuuden viljan ostohintoja Virossa Vehnä Ruis Ohra Kaura /t huhti 07/ touko 07/ touko 06 huhti 07 touko 07 touko 07 touko 06 Leipävehnä ,5 18,6 Rehuvehnä ,7 74,4 Myllyruis ,5 27,9 Rehuruis* Leipäohra Rehuohra ,5 55,4 - Suurimokaura ,7 Rehukaura * sis. varmuusvarastoidun rukiin Lähde: Lähde: Eesti Eesti Konjuktuurinstituut Konjuktuuriinstituut Muutos + / - % / t Leipäviljan hinnat Virossa / t Rehuviljan hinnat Virossa /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 vehnä ruis kaura Lähde: Eesti Konjuktuurinstituut /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 vehnä ruis ohra kaura 07/06 01/07 07/07 8

9 1.3 Viljan tuottajahintoja Ruotsi Ruotsissa viljan virallisista hintatilastoista vastaa Jordbruksverket. Viljan ja öljykasvien hinnat ovat keskiarvohintoja keräilypisteeseen toimitettuna. Keräilypisteitä on noin 50 kpl. Jordbruksverket tilastoi hinnat kuukausittain. Kunkin kuukauden hinta on 15. päivän hinta. Keräilypisteiden keskinäinen hinnoittelu on sidoksissa mm. niiden etäisyyteen vientisatamista. Näitä hintatietoja heillä käytetään mm. maatalouden tuottajahintaindeksien ja maatalouden tilinpidon laatimiseen. Varsinaisia tilahintoja Ruotsissa ei tilastoida. Oheisessa taulukossa ja ao. kuviossa on esitetty Jordbruksverketin viljan ja öljykasvien hintatietoja vuosilta Tanska Taulukossa on esitetty myös viljan Tanskalaisia tuottajahintoja. Tanskassa tilastoinnista vastaa maan tilastokeskus, Danmarks Statistik. Hinnat on kerätty suurimpien viljanostajien ilmoittamista viljan ostotiedoista suoraan viljantuottajilta ostetusta viljasta kuukausittain. Alla olevassa kuviossa Tanskan viljanhintoja vuosilta Viljan tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa ( / t) Ruotsi Tanska maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu syysvehnä 1 129,0 104,3 99,4 132,1 vehnä 3 143,1 99,1 104,2 130,9 ruis 1 101,1 99,4 104,5 135,4 ruis 3 113,9 94,2 103,2 111,0 kaura 1 82,1 88,6 97,0 127,4 kaura 3 134,9 94,9 97,9 127,3 ohra 1 113,3 93,3 94,1 120,3 ohra 3 135,5 100,5 106,4 152,2 ruisvehnä 1 115,4 95,8 90,5 119,8 ruisvehnä 3 115,7 100,0 109,8 146,6 öljykasvit 2 231,8 201,2 211,3 229,4 rapsi 3 262,2 190,2 222,1 256,9 Ruotsi: Hinnat ovat n. 50 viljan keräilypisteeseen toimitettujen viljojen ja öljykasvien keskiarvohintoja 1 At the place of delivery, for cereals with water content 14 % and for Winter Wheat with protein content 11 %. The annual prices are calculated as weighted arithmetic means of monthly prices. 2 The price refers to 9 % water content and is calculated only for September to December. Lähde: Jorbruksverket Tanska 3 The data shown is the realized prices on farmers sale of cereals to wholesalers on cereals and forage. The figures is based on information from main wholesalers. The data on latest month are provisional. Lähde: Danmarks statistik euroa/t Viljan tuottajahinnat Ruotsissa euroa/t Viljan tuottajahinnat Tanskassa /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Syysvehnä Ruis Kaura Ohra Ruisvehnä Lähde: Jordbruksverket /01 07/01 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 Vehnä Ruis Kaura Ohra Ruisvehnä Lähde: Danmarks Statistik Suomi Suomessa tilastoidaan viljan hintoja vastaavalla tavalla viikoittain. Hinnat ovat viljan perushintoja vastaanotta- van yrityksen portilla. Tiken keräämiä viljan hintoja on esitetty Viljaviestissä luvussa

10 2. VILJAN MARKKINATILANNE SUOMESSA 2.1 Suomen viljamarkkinat Viljamarkkinoiden toimivuus Viljan ja öljykasvien markkinahintojen nousu on näkynyt Suomessakin parantuneena tuotannon kannattavuutena ja orastavana optimismina viljelijöiden keskuudessa. Keskustelu Suomen viljamarkkinoiden toimivuudesta ja toimintaperiaatteista on jatkunut ja muutostarve aletaan nyt yleisesti tunnustaa. Viljamarkkinoiden läpinäkyvyys, vertailtavuus, relevantin markkinatiedon saatavuus, analyysi ja ennakointi ovat välttämättömiä ainesosia hyvin toimivassa markkinajärjestelmässä. Markkinariskeiltä suojautumisen tarve aletaan vähitellen ymmärtää ja hyväksyä koko viljaketjussa. Satokausi 2006/07 Tike julkaisi viimeisimmän viljatasearvionsa kesäkuun lopussa päättyvästä satokaudesta. Viljan kokonaistuotanto tonnia jäi noin 10 % edellistä kautta pienemmäksi, mutta riitti silti ruista lukuun ottamatta kattamaan kasvavat kulutustarpeet. Viljan kotimainen käyttö oli tonnia eli tonnia viime kautta suurempi. Kulutuksen kasvu selittyy pääasiassa viljan kasvaneena rehukäyttönä maatiloilla. Rehuteollisuuden viljan käyttö oli edellistä kautta pienempi. Kauran käyttö rehuteollisuudessa laski edellisestä kaudesta peräti runsaat tonnia eli yli 60 %. Pääasiallisena syynä oli kauran markkinahinnan voimakas nousu. Kauran elintarvikekäyttö on sitä vastoin vuosi vuodelta kasvanut ja on nyt noussut jo tonniin. Luvussa on mukana myös jalostevienti eli lähinnä kaurahiutaleiden vienti Venäjälle. Viljan tuotanto oli noin tonnia kulutusta suurempi. Viljaa vietiin tonnia ja tuotiin tonnia. Ohran vientimäärä arvioidaan tonniksi, josta tonnia on peräisin interventiovarastoista. Kauraa arvioidaan vietävän tällä satokaudella tonnia. Vehnääkin on viety maasta tonnia, mutta myös tuotu tonnia. Rukiin kulutus on edelleen katettu pääosin tuontirukiilla, sillä rukiin tuontimäärän arvioidaan nousevan nyt tonniin. Viljan energiakäytön merkitys on toistaiseksi Suomessa vähäinen. Satokausi 2007/08 Tike julkaisi nyt hyvissä ajoin myös ensimmäisen kylvöennusteensa, joka osoitti viljan viljelyalan edelleen hieman kasvavan. Muutokset eri kasvien aloissa ovat melko maltillisia. Syysviljojen ja kauran viljelypinta-ala lisääntyy, mutta kevätvehnän, ohran ja öljykasvien pinta-alat alenevat. Muutokset osuvat hyvin yhteen myös helmikuussa 2007 tehdyn kylvöaikomuskyselyn kanssa. Kotimaisen rukiin koko kauden jatkunut suhteellisen hyvä hinta näkyy nyt rukiin viljelypinta-alan kasvuna. Se nousee nyt pitkästä aikaa yli hehtaarin, mistä noin neljännes on kevätruista. Rypsin viljelypinta-ala laskee viime kauden hehtaarista hehtaariin, mutta nykyinenkin ala on toiseksi suurin Suomessa. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula Maa- ja metsätalousministeriö 10

11 2.2 Viljan hinnat Suomessa Seuraavassa olevat tiedot perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittelyja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (= hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Hinnat ovat interventiokelpoisen (kauralla sitä vastaavan minimilaatutason ylittävän) viljan perushintoja ilman laatuhinnoittelua vastaanottavan yrityksen portilla. Viljelijälle viljasta tilitetyt hinnat ovat välitys-, käsittely- ja rahtikulujen vuoksi tässä ilmoitettuja hintoja (=hinta vastaanottavan yrityksen portilla) pienemmät. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. Lähde: Tike Viljan viimeaikainen hintakehitys Suomessa ja komissiolle raportoidut Suomen hintanoteeraukset Lähde: Tike 11

12 Viljan hinnat Suomessa Hinnat ovat perushintoja vastaanottavan yrityksen portilla. Seuraavan kuvion hinnat perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa yritykset ilmoittavat viikoittain ostamansa viljan hinnat ja määrät. Hintanoteeraukset EU:n komissiolle Suomi raportoi viikoittain EU:n komissiolle viljan hintanoteerauksia. Kotkassa, Nokialla, Raisiossa ja Seinäjoella noteerataan viljan myyntihintaa tehtaalle vapaasti ajoneuvossa vastaanottavan yrityksen portilla. Loviisassa, Naantalissa ja Vaasassa noteeraukset kuvaavat vientiin myytävän viljan hintaa satamaan toimitettuna vapaasti ajoneuvossa. Suomessa viljan hintanoteeraukset kerätään Tiken hintaseurannan yhteydessä. Tiedot perustuvat yhdeksän viljaliikkeen viikoittain torstaisin noteeraamiin hintoihin. Viikon 23 viljan hintanoteeraukset Viljan myyntihinnat tehtaalle: euroa/t Vehnä, Nokia... Ohra, Raisio 120,50 Kaura, Seinäjoki 124,33 Vientiin myytävän viljan hinnat: euroa/t Vehnä, Naantali 124,67 Ohra, Naantali 120,40 Kaura, Loviisa... Kaura, Vaasa 126,80 12

13 3. VILJAN KAUPPA JA KÄYTTÖ 3.1 Tuonti ja vienti 1000 tn Vehnä 1000 tn Ruis I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2006 Tuonti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti tn Ohra Kaura 1000 tn I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vienti 2007 Tuonti 2007 Vienti 2007 Vienti 2006 Vienti 2006 Tuonti tn Soija tn Rypsi ja rapsi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Tuonti 2007 Tuonti 2006 Tuonti 2007 Tuonti 2006 Lähde: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot 13

14 Maatalouden tuonti- ja vientitiedot perustuvat Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoon. Vuodesta 1993 alkaen ulkomaankaupan tilastotietojen keruu on jakaantunut kahtia. Tilastotiedot kaupasta unionin ulkopuolisten ns. kolmansien maiden kanssa (ulkokauppa) saadaan entiseen tapaan tullauksista. Sen sijaan tiedot jäsenmaiden välisestä kaupasta (sisäkauppa) kerätään erillisen menettelyn avulla, jota kutsutaan INTRASTAT-järjestelmäksi. Suomessa tullilaitos kokoaa sekä ulkokaupan että sisäkaupan tilastotiedot. Tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain tarvittavat tilastotiedot sisäkaupastaan tullilaitoksen aluehallintoon, joka tiedot tarkistettuaan toimittaa ne edelleen Tullihallituksen käyttöön. Tullihallituksen tilastoyksikkö laatii sisä- ja ulkokaupan tiedoista kansallisen ulkomaankauppatilaston sekä toimittaa tilastotiedot EU:n tilastoviranomaisen EUROSTAT:n käyttöön. Sisäkaupan tilastointi perustuu EU:n säätämiin asetuksiin, jotka ovat kaikkia jäsenmaita sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä. Ilmoitettuja tietoja käytetään pelkästään tilastojen laadintaan. Tiedonantovelvollisia ovat sisäkauppaa käyvät arvonlisäjärjestelmään rekisteröidyt yritykset ja yhteisöt. Pienimmät tuojat ja viejät vapautetaan tilastotietojen ilmoitusvelvollisuudesta. Vuosittain määritellään vuosituonnin ja viennin arvoon perustuva tilastointiraja ja siihen pohjautuva tiedonantovelvollisten luettelo, joka on voimassa seuraavan vuoden ajan. Tilastointiraja määritellään jäsenmaakohtaisesti siten, että mahdollisimman moni pienempi tuoja ja viejä voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudesta, mutta tilaston laatutaso säilyy samalla riittävän hyvänä. Edellisellä sivulla esitettyjen tuonti- ja vientitietojen luokitteluperusteena on käytetty Euroopan yhteisöjen yhdistettyä tavaranimikkeistöä (Combined Nomenclature, CN). Käytetyt koodit ovat seuraavat: vehnä 1001, ruis 1002, ohra 1003, kaura 1004, soija 1201 sekä rypsi ja rapsi Tiedot ovat ajanjaksolta I/2006 II/2007. Tuonnin määrä Tuonnin arvo Viennin määrä Viennin arvo 1000 kg % 1000 euroa % 1000 kg % 1000 euroa % Helmikuu Muutos Helmikuu Muutos Helmikuu Muutos Helmikuu Muutos ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi ed.vuosi Vehnä Ruis Ohra Kaura Soija Rypsi ja rapsi Lähde: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot 14

15 3.2 Vienti- ja tuontitodistukset Oheisissa taulukoissa on esitetty MMM:n interventioyksikön ( lähtien Maaseutuvirasto Mavi, markkinatukiosasto) myöntämät vienti- ja tuontitodistukset kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa kahden kuukauden ajalta j y y y j j y y y Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Ohra Vehnäjauhot Kaurajauhot Hiutaleet Mallas Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Ohra Ruis Vehnäjauhot Ruisjauhot Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Tuote kpl Määrä (kg) Viljasektorin tuontitodistukset, Vilja myönnetty Riisi Eläinten rehut* Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Taulukoissa Riisi ja on esitetty MMM 9 interventioyksikön myöntämä Eläinten rehut* j y y y j Viljasektorin vientitodistukset, * kissan- ja koiranruoka, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu Viljasektorin vientitodistukset, myönnetty myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Vehnäjauhot Ruisjauho Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Riisi Eläinten rehut* Tuote kpl Määrä (kg) Kaura Vehnäjauhot Ruisjauho Mannasuurimot Hiutaleet Mallas Vehnägluteeni Tärkkelys Eläinten rehut * Viljasektorin tuontitodistukset, myönnetty Tuote kpl Määrä (kg) Vilja Riisi Eläinten rehut* ** kissan- ja ja koiranruokaa, koiranruoka, kalanrehu sekä sekä muu muu eläinten eläinten täysrehu täysrehu * kissan- ja koiranruoka, kalanrehu sekä muu eläinten täysrehu Lähde: MMM Interventioyksikkö 15

16 Vienti Vilja- ja riisialan tuotteiden vientitodistuksia myönnettiin lukumääräisesti edelleen kohtalaisen tasaisesti maalishuhtikuussa Todistusten kg-määrät olivat maaliskuussa vielä n. 20,3 milj. kg, mutta huhtikuussa n. 8,5 milj. kg:ssa. Määrä oli alimmillaan sitten heinäkuun Viljojen vientitodistuksia myönnettiin maaliskuussa kauralle (n. 5,9 milj. kg), ohralle (n. 4,3 milj. kg) ja rukiille ( kg). Huhtikuussa viljojen vientitodistuksia haettiin ja myönnettiin ainoastaan kauralle, n. 1,8 milj. kg. Vehnä- ja ruisjauhoille myönnettyjen vientitodistusten määrät pysyivät kg-määräisesti kohtalaisen tasaisina. Joulukuusta 2006 lähtien vehnäjauhoille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat kuukausittain vaihdelleet kg:n molemmin puolin ja ruisjauhojen kgmäärät ovat paria poikkeuskuukautta lukuun ottamatta olleet yli kg. Maltaan vientitodistuksia myönnettiin maalis-huhtikuussa 2007 yhteensä n. 10,5 milj. kilolle. Eläinrehuille myönnettyjen vientitodistusten kg-määrät ovat helmikuulta 2007 lähtien nousseet tasaisesti n. 1 milj. kilosta 1,5 milj. kiloon. Vientitodistuksia myönnettiin maalis-huhtikuun 2007 aikana kilomäärien perusteella eniten maltaille (36 %), kauralle (27 %) ja ohralle (15 %). Tuonti Tuontitodistuksia myönnettiin maalis-huhtikuussa 2007 n. 8,3 milj. kg. Viljoille tuontitodistuksia myönnettiin n. 4,6 milj. kg (56 %), eläinten rehuille n. 3,3 milj. kg (40 %) ja riisille n. 0,3 milj. kg (4 %). Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto / Kasvituotteiden vientiyksikkö ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen ja tarkastaja Kaarina Niemi 16

17 3.3 Kotimainen viljakauppa Viljan ostomäärät milj. kg Rukiin ostomäärät Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Vehnän ostomäärät Määrä 2006 Määrä 2007 milj. kg Kauran ostomäärät milj. kg Ohran ostomäärät Määrä 2006 Määrä Määrä 2006 Määrä 2007 Lähde: Tike Kotimaisen viljakaupan ostomäärät perustuvat Tiken hintaseurantaan, jossa on mukana 22 yritystä (mm. myllyjä, rehutehtaita, keskus- ja välitysliikkeitä). Yritykset ilmoittavat ostamansa viljan hinnat ja määrät viikoittain yhteensä 32 paikkakunnalta. Viljan määrätiedot ovat tilastossa mukana olevien yritysten kotimaisen viljan ostomääriä vastaavalta ajanjaksolta. 17

18 3.4 Käytössä oleva maatalousmaa - ennakkoarvio Kaura ja syysvilja syrjäyttivät rypsi- ja ohra-alaa Kaura, syysvehnä ja ruis lisäsivät tänä vuonna viljelyalaa rypsin, ohran ja sokerijuurikkaan kustannuksella. Kun tukihakemustiedoista on tallennettu noin 84 %, vaikuttaa siltä, että myös rehunurmiala kasvaa huomattavasti ( ha) viime vuodesta. Viljelyala-tiedot tarkentuvat vielä ennen juhannusta, sillä tietojen tallennus on vielä kesken kun-nissa. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) ennakkotietojen mukaan viljojen kylvöala kasvaa viime vuodesta hehtaarilla. Vilja-ala - 1,2 miljoonaa hehtaaria - on yli puolet viljellystä alasta. Viime syksynä syysviljoja päästiin kylvämään hyvissä oloissa, ja kylvöala kasvoi edellisvuodesta. Rukiin noin hehtaaria ja syysvehnän noin hehtaaria eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuria. Ohraa Suomessa viljellään edelleen eniten: tämän vuoden kylvöala, hehtaaria, on noin hehtaaria pienempi kuin viime vuonna. Kauran viljelyalan kasvu jatkuu toista vuotta, mutta se jää silti kauas ennätysvuosien kylvöalois-ta. Rypsi- ja rapsialan huima kasvu taittui hienoiseen laskuun Rypsi- ja rapsiala oli ennätyksellisen suuri viime vuonna; hehtaaria. Tänä kesänä ala pieneni noin hehtaarilla, mutta se on siltikin toiseksi suurin rypsi- ja rapsiala Suomen peltoviljelyhistoriassa. Kumina-ala ylitti viime vuonna hehtaaria ja on tänäkin vuonna lähes samansuuruinen ( ha). Ruokohelven viljely laajeni ja ala ylitti hehtaarin rajan. Sokerijuurikasala tipahti hehtaariin Sokerijuurikkaan viljelyala putosi puoleen toissavuotisesta. Vuosina sokerijuurikasala oli vuodesta toiseen hieman yli hehtaaria. Tänä kesänä ala putosi hehtaariin sokerijuurikkaan viljelylle epäedullisten EU:n viljelytukipäätösten johdosta. Peruna-ala on nyt selvästi sokerijuurikasalaa suurempi. Peruna-ala on noin hehtaaria, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuodesta. Rehunurmiala kasvussa Alle 5 vuoden ikäisten nurmien eli lähinnä säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien ala kasvaa arvion mukaan hehtaaria edellisvuodesta. Nurmikasvien kokonaisala on noin hehtaaria. Kesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon kokonaisala, noin hehtaaria, on hieman pienempi kuin viime vuonna. Ala on pääsääntöisesti nurmialaa, jota ei voi juuri taloudellisesti hyödyntää. Tiken tekemän käytössä oleva maatalousmaa-tilaston ennakkotiedot perustuvat viljelijöiden mennessä jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Kasvulohkotiedoista oli tallennettu mennessä arviolta noin 84 %. Ennakkotiedoissa oletetaan vuonna 2007 käy-tössä oleva maatalousmaa samansuuruiseksi kuin viime vuonna, jollei tallennettu ala ylitä edel-lisvuotista alaa. Viljelijät voivat ilmoittaa muutoksia kylvöaloihin asti, joten aloihin tulee vielä muutoksia. Tike julkaisee Matilda-tietopalvelussa ( laajempaan aineistoon perustuvan käy-tössä olevan maatalousmaan ennakkotiedot kesäkuun 19.päivänä, jolloin saatavilla on myös alueellisia tietoja. Tutkija Anneli Partala, Tike Tutkija Mirva Kokkinen, Tike 18

19 Käytössä oleva maatalousmaa vuonna ennakkotiedot Utnyttjad jordbruksareal år preliminära uppgifter Utilized agricultural area in forecast /ed. vuosi Viljelykasvi Föreg. år Odlingsväxt Prev. year Crop ha % ha % ha % Viljakasvit - Sädesväxter - Cereals 1 175,8 51, ,6 50,1 23,2 2,0 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 36,6 1,6 20,3 0,9 16,3 80,2 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 165,2 7,2 172,1 7,5-6,9-4,0 Ruis - Råg - Rye 32,4 1,4 21,9 1,0 10,5 48,2 Rehuohra - Foder korn - Feed barley 420,8 18,3 431,6 18,8-10,8-2,5 Mallasohra - Malt korn - Malt barley 132,0 5,7 132,7 5,8-0,7-0,5 Kaura - Havre - Oats 367,7 16,0 353,6 15,4 14,1 4,0 Seosvilja - Blandsäd - Mixed grain 19,6 0,9 18,9 0,8 0,7 3,7 Muut viljat - Andra spannmål - Other grains 1,4 0,1 1,4 0,1 0,0 1,1 Nurmet alle 5 vuotta - Vall under 5 år - Grasslands under 5 years 654,9 28,5 624,7 27,2 30,2 4,8 Siemenheinä - Fröodling - Seed production 11,3 0,5 10,6 0,5 0,7 6,6 Muut viljelykasvit - Övriga odlingsväxter - Other crops 201,9 8,8 228,1 9,9-26,2-11,5 Peruna - Potatis - Potatoes 27,1 1,2 28,1 1,2-1,0-3,6 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 15,8 0,7 23,9 1,0-8,0-33,7 Herne - Ärter - Peas 4,4 0,2 4,2 0,2 0,2 5,7 Rypsi ja rapsi - Rybs och raps - Turnip rape and rape 91,0 4,0 107,9 9,7-16,9-15,7 Kumina - Kummin - Caraway 21,0 0,9 22,3 1,0-1,2-5,6 Ruokohelpi - Rörflen - Reed canary grass 20,4 0,9 17,2 0,7 3,1 18,1 Puutarhakasvit - Trädgårdsväxter - Horticultural crops 1 ) 11,7 0,5 12,0 0,5-0,2-1,7 Muut kasvit - Andra växter - Other crops 10,4 0,5 12,6 6,8-2,2-17,3 VILJELTY ALA YHTEENSÄ - Odlad areal inalles - Cultivated area, total 2 032,5 88, ,4 87,2 27,1 1,4 Kesanto - Träda - Fallow 119,5 5,2 122,9 5,3-3,4-2,8 Hoidettu viljelemätön pelto - Skött åker som inte odlas - Managed uncultivated arable land 2 ) 108,7 4,7 130,4 5,7-21,7-16,6 VILJELTY ALA JA KESANTO YHTEENSÄ - Odlad areal och träda inalles - Cultivated area and fallow, total 3 ) 2 260,7 98, ,7 98,2 2,1 0,1 Muu käytössä oleva maatalousmaa - Övrig utnyttjad jordbruksareal - Other utilized agricultural area 39,7 1,7 41,8 1,8-2,1-4,9 Nurmet vähintään 5 vuotta - Vall minst 5 år - Grasslands at least 5 years 4 ) 33,7 1,5 35,7 1,6-2,0-5,6 Monivuotiset puutarhakasvit - Fleråriga trädgårdsväxter - Permanent crops 5 ) 4,3 0,2 4,3 0,2 0,0 0,7 Kasvihuoneviljely - Växthusodling - Cultivation in greenhouses 6 ) 0,5 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 Kotitarvepuutarha - Trädgård för husbehov - Kitchen garden 1,2 0,1 1,3 0,1-0,1-6,1 KÄYTÖSSÄ OLEVA MAATALOUSMAA YHTEENSÄ - Utnyttjad jordbruksareal inalles - Utilized agricultural area, total 2 300,5 100, ,5 100,0 0,0 0,0 1) Vihannekset, mansikka ja koristekasvit (alle 5 vuotta) avomaalla - Grönsaker, jordgubbar och prydnadsväxter (i mindre än 5 år) på friland - Vegetables, strawberries and ornamental plants (under 5 years) on open cultivation 2) Hoidettu viljelemätön pelto on pääsääntöisesti nurmipeitteinen ja se on niitettävä kerran kasvukauden aikana - Skött åker som inte odlas är i regel bevuxen med vall och skall slås en gång under växtperioden - As a rule, managed uncultivated arable land is covered with grass and has to be mown once during the growing season 3) Sisältää hoidetun viljelemättömän pellon - Inkl. Skött åker som inte odlas - Incl. managed uncultivated arable land 4) Vähintään 5 vuoden ikäiset nurmet ml. luonnonniitty ja -laidun, hakamaa, suojavyöhykenurmi ja suojakaista - Minst 5 år gamla vall inkl. naturbeten och ängar, hagmark, skyddszonsvall och skyddsremsa - At least 5 years old meadows including natural meadows, pastures and grazing grounds 5) Omena, marjapensaat, taimitarhat ja korstekasvit (yli 5 vuotta) avomaalla - Äppelträd, bärbuskar, plantskolor och prydnadsväxter (i över 5 år) på friland - Apple trees, berry plants, nurseries and ornamental plants (at least 5 years) on open cultivation 6) Sisältää kaiken kasvihuonetuotantoalan; lähde Puutarhayritysrekisteri - Inkluderar hela arealen för växthusproduktion; källa Trädgårdsföretagsregistret - Includes the whole area under greenhouse production; source Horticultural Enterprise Register Summat laskettu tarkemmista luvuista kuin tässä taulukossa esitetään - För beräkning av förändringarna har använts exaktare siffror än siffrorna i denna tabell - Totals have been calculated from more detailed figures than presented in this table Lähde: Vuonna 2007 IACS-rekisterin tilanne , jolloin 84 % kasvulohkotiedoista tallennettu ja vuonna 2006 maatilarekisteri - Källa: År 2007 IACS register och år 2006 lantbruksregister - Source: Year 2007 IACS register at 5 June 2007 and year 2006 Farm Register 19

20 3.5 Viljatase Satovuoden 2006/07 viljataseen ennakkoarviossa vehnän tuotanto oli 684 miljoonaa kiloa eli lähes 120 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuoden 2005 sato. Sato on miltei samansuuruinen kuin arvioitu kotimainen käyttömäärä ( tonnia). Vehnän ruokakäyttö ( tonnia) ja rehukäyttö ( tonnia) on arvioitu lähes yhtä suuriksi. Muu vehnän käyttö Suomessa on vähäistä ja pääosin loppuvehnä käytetään kylvösiemeneksi ( tonnia) Vehnän tuontimäärä on tässä tasearviossa tonnia ja vienti tonnia. Pääosa viennistä koostunee edellisen satovuoden aikana kertyneistä interventiovarastoista. Rukiin sato oli 51 miljoonaa kiloa eli noin puolet vuosittaisesta kulutuksesta. Käytännössä rukiin käyttö rajoittuu lähes kokonaan elintarvikejauhatukseen. Jauhatus on viimeisen 5 vuoden aikana noussut yli tonnia, joka on lisännyt myös kotimaista rukiin kulutusta samassa suhteessa. Tuontitarve on laskelmassa tonnia. Satovuonna 2005/06 ruista tuotiin lähes tonnia, kun sato oli vain tonnia. Ohrasato oli 1,97 miljardia kiloa eli 131 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuoden 2005 sato. Viime kesän sato ylittää silti tonnilla kotimaisen käyttömäärän. Lisäksi interventiovarastoista vapautuu tämän satokauden aikana tonnia ohraa, joka suuntautunee lähes täysin vientiin. Sato kattaa siten hyvin kotimaisen rehuohran ( tonnia) ja teollisuusohran ( tonnia) tarpeet. Ohran vientimäärä on arvioitu tonniksi. Taseessa on ohran kohdalla lähes tonnin suuruinen viljaerä, jolle ei löydy taseessa paikkaa. Määrä on noin 8 % sadosta. Tuo viljaerä voi vielä löytää paikkansa maatilojen rehukäyttönä ja/ tai varastonlisäyksenä. Ohran, kuten muidenkin viljojen kaupallinen käyttö lienee taseessa hieman todellista pienempi, sillä yrityksille suunnatut kyselyt eivät kata aivan pienimpiä viljaa käyttäviä yrityksiä. Kauran sato 1,03 miljardia kiloa, on 45 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuoden 2005 sato. Kotimainen käyttö on tasearviossa tonnia. Kauran pääasiallinen käyttömuoto on rehukäyttö ( tonnia), josta maatiloilla käytetään suoraan tonnia ja teollisuudessa valmistetaan rehuksi tonnia. Kauran vientimäärä lienee tonnia. Satovuoden 2006/07 viljatasearviossa ainoastaan tuotanto ja alkuvarasto ovat lopullisia lukuja. Tuotantotieto on tärkein tasetilaston rakennetta määrittävistä luvuista, sillä kotimainen käyttö ei vuositasolla yleensä paljon muutu. Taseen muiden lukujen arvioinnissa on käytetty hyväksi lopullista viljatasetta 2005/06 sekä Maatilojen sadonkäyttötilastoa, joka kootaan vuosittain heinä- ja joulukuussa tehtävistä maatilakyselyistä. Lisäksi tietojen takana ovat Tiken kuukausittaiset kyselyt viljaa käyttäviltä yrityksiltä. Tullin tilastoista saadaan vienti- ja tuontitiedot, joissa on kolmen kuukauden viive. Kuluvan satovuoden taseessa käyttö sekä ulkomaankauppa on arvioitu mahdollisimman realistisesti, tästä syystä tase on kaikkien viljojen osalta hieman ylijäämäinen; kaikelle viljalle ei ole löydetty käyttökohdetta. Satovuoden 2007/08 viljatase-ennusteen perusteella vehnän tuotanto olisi lähes samansuuruinen kuin kotimainen käyttö. Rukiin tämän vuoden viljelyala ei vieläkään riitä tyydyttämään kotimaista kulutusta. Ruisvaje näyttäisi olevan yli tonnia. Ohran tuotanto voi ylittää tonnilla kotimaisen käytön. Kauran viljelyn laajeneminen taas avaa vientimahdollisuudet lähes tonnin kauramäärälle. Satovuoden 2007/08 viljatase-ennuste perustuu viljan pinta-alojen osalta viljelijöiden tukihakemustiedoista koostettuun käytössä oleva maatalousmaa 2007 tilaston ennakkoarvioon 6.kesäkuuta. Tuotantoennuste on laskettu kertomalla ko. pinta-ala Tiken tilastojen 5- vuoden keskisadolla ( ). Kotimainen käyttö on arvioitu kunkin vijlan osalta samansuuruiseksi kuin satovuoden 2006/07 viljataseen ennakkoarviossa. Taseessa on jätetty avoimeksi viljan tuonti ja vienti sekä varastoissa tapahtuvat muutokset. Tutkija Anneli Partala, Tike 20

21 VILJATASE: VILJAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ SUOMESSA Satovuosi ( ) Kesäkuun ennakkoarvio 1000 tonnia VEHNÄ arvio 2001/02 - arvio 2001/ /07 muutos* 2005/ / / /07 muutos* 2005/ / /06 kesäkuu keskiarvo kesäkuu keskiarvo Tuotanto % 801,3 782,3 664, % 32,4 62,4 61,0 Viljelyala (1000 ha) % 214,8 225,2 189, % 14,2 26,9 26,2 Sato (kg/ha) % % Tuonti** % 17,0 78,0 84, % 79,3 66,3 55,6 Vienti** % 34,1 11,2 23, % 5,7 0,1 2,0 Alkuvarasto % 546,4 449,6 464, % 129,6 114,0 121,4 Maatilat % 113,8 77,3 66, % 21,7 21,1 23,2 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 432,6 372,3 397, % 107,9 92,9 98,1 Varaston muutos ,2 96,8 34,5 0-14,8 15,6-0,9 Maatilat 10,4 97,0 17,7-4,9 15,5-2,1 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK ,8-0,2 16,8-9,9 0,1 1,2 (1) Käytettävissä yhteensä % 737,0 752,3 690, % 120,8 113,0 115,4 Maatilakäyttö % 151,6 148,1 115, % 6,4 5,1 6,8 Rehu 90-3 % 93,1 84,8 55, % 0,3 1,4 0,9 Siemen 58 1 % 57,7 60,7 58, % 5,2 3,1 5,1 Muu (ruoka, energia) 1 25 % 0,8 2,6 1, % 0,9 0,6 0,8 Kaupallinen käyttö % 547,1 536,2 541, % 97,4 92,6 90,8 Rehu % 232,6 198,6 168,8 0 0,0 0,0 0,0 Ruoka % 286,6 299,7 301, % 97,0 92,3 90,3 Teollinen käyttö % 27,9 38,0 71, % 0,4 0,3 0,5 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 698,7 684,3 656, % 103,8 97,7 97,6 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) 38 38,3 68,0 33, ,0 15,3 17,8 OHRA KAURA arvio 2001/02 - arvio 2001/ /07 muutos* 2005/ / / /07 muutos* 2005/ / /06 kesäkuu keskiarvo kesäkuu keskiarvo Tuotanto % 2 102, , , % 1 073, , ,0 Viljelyala (1000 ha) % 594,0 531,8 544, % 352,7 325,8 392,6 Sato (kg/ha) % % Tuonti** 3 0 % 3,0 28,7 42,8 0 0,0 0,0 0,3 Vienti** % 65,9 0,2 81, % 360,4 288,2 412,9 Alkuvarasto % 485,8 490,6 576, % 361,0 505,0 425,5 Maatilat % 255,7 278,1 264, % 216,4 316,4 249,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 230,1 212,5 311, % 144,6 188,6 176,1 Varaston muutos ,5-4,8 21,0 0-58,7-144,0-21,4 Maatilat 108,4-12,9 19,6-18,4-139,6-3,9 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK ,1 8,1 1,4-40,3-4,4-17,5 (1) Käytettävissä yhteensä % 1 685, , , % 771,6 858,2 841,9 Maatilakäyttö % 929,8 956,9 947, % 548,6 585,8 616,5 Rehu % 802,9 820,7 820, % 468,9 498,7 524,8 Siemen % 124,6 134,7 126, % 70,8 84,7 88,2 Muu (ruoka, energia) 3 30 % 2,3 1,5 1,9 9 1 % 8,9 2,4 3,5 Kaupallinen käyttö % 644,7 668,9 711, % 200,5 236,4 184,3 Rehu % 241,2 256,6 341, % 143,5 182,0 131,7 Ruoka 6 2 % 5,9 6,2 6, % 45,7 41,8 40,4 Teollinen käyttö % 397,6 406,1 363, % 11,3 12,6 12,2 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 1 574, , , % 749,1 822,2 800,8 Ali-/Ylijäämä (1) - (2) ,8 132,2 91, ,5 36,0 41,0 * Uusinta tasearviota (kesäkuu 2006/07) on verrattu edellisen satovuoden 2005/06 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta+b66 Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus RUIS 21

22 VILJAT YHTEENSÄ arvio 2001/ /07 muutos* 2005/ / /06 kesäkuu keskiarvo Tuotanto % 4 009, , ,9 Viljelyala (1000 ha) % 1 175, , ,5 Sato (kg/ha) Tuonti** 93-6 % 99,3 173,0 183,6 Vienti** % 466,1 299,7 519,5 Alkuvarasto % 1 522, , ,3 Maatilat % 607,6 692,9 604,5 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK % 915,2 866,3 983,8 Varaston muutos ,2-36,4 33,3 Maatilat 95,5-40,0 Kauppa, teollisuus, int. ja HVK 232,9 3,6 (1) Käytettävissä yhteensä % 3 314, , ,6 Maatilakäyttö % 1 636, , ,4 Rehu % 1 365, , ,2 Siemen % 258,3 283,2 278,1 Muu (ruoka, energia) 14 9 % 12,9 7,1 7,1 Kaupallinen käyttö % 1 489, , ,2 Rehu % 617,3 637,2 642,0 * Uusinta tasearviota (2003/04) on verrattu edellise Ruoka % 435,2 440,0 438,2 satovuoden viimeisimpään (elo2002/03) taseese Teollinen käyttö % 437,2 457,0 448,0 (2) Kotimainen käyttö yhteensä % 3 126, , ,6 Lähde: Ali-/Ylijäämä (1) - (2) ,6 251,5 184,0 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus * Uusinta tasearviota (maaliskuu 2006/07) on verrattu edellisen satovuoden 2005/06 taseeseen **Tuonti- ja vientitiedot ovat Tullihallituksen ulkomaakauppatilastosta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tasearvio 2007/08 Vehnä Ruis Ohra Kaura Viljat yht. milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg Tuotantoennuste Viljelyalaennuste (1000 ha)* Keskisato (kg/ha)** Tuonti x x x x x Vienti x x x x x Alkuvarasto x x x x x Maatilat Kauppa, teollisuus, int. ja HVK Varaston muutos x x x x x Maatilat Kauppa, teollisuus, int. ja HVK (1) Käytettävissä yhteensä Maatilakäyttö Rehu Siemen Muu (ruoka, energia) Kaupallinen käyttö Rehu Ruoka Teollinen käyttö (2) Kotimainen käyttö yhteensä*** Ali-/Ylijäämä (1) - (2) * Käytössä oleva maatalousmaa ennakkotiedot ** Tiken tilastot, viiden vuoden keskisato ( ) *** Arvioitu samansuuruiseksi kuin viljatase 2006/07 ennakkoarviossa 22

23 3.6 Luomusato 2006 ja sen käyttö Luomusato ja -sadonkäyttö 2006 Tiken tekemän luomusatokyselyn perusteella luomukauran kokonaissato vuonna 2006 oli 23,9 milj. kg, josta noin puolet (51 %) käytettiin tai myytiin luomuna. Luomuvehnän sato oli 6,3 milj. kg ja siitä käytettiin luomuna 56 %. Seosviljan sadosta (6,3 milj. kg) käytettiin luomuna 60 %, ohran sadosta 41 % (6,0 milj. kg) ja rukiin sadosta (4,8 milj. kg) 57 %. Rypsin kokonaissadosta (0,8 milj. kg) suurin osa (74 %) meni luomukäyttöön. Luomuleipäviljan keskisato oli 1600 kg/ha, joka on 48 % kokonaisleipäviljan hehtaarisadosta. Luomurehuviljan keskisato oli 1900 kg/ha, joka puolestaan on 59 % kokonaisrehuviljan hehtaarisadosta. Luonnonmukaisesti tuotetun viljan vuoden 2006 satoja sadonkäyttötulokset perustuvat Tiken maaliskuussa 2007 tekemään luomusatokyselyyn. Tiedot kerättiin otantatutkimuksena luomuviljelijöiltä, joiden tilat ovat täysin luonnonmukaisessa tuotannossa. Kyselyssä eivät ole mukana siirtymävaiheessa olevat tilat eivätkä tilat, joilla on luomun ohella tavanomaista tuotantoa. Kyselyn vastausprosentti oli 81 %. Luomusadon käyttökysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Tämä kuuluu osana Tiken luomusatotilastoinnin kehittämisprojektiin. Luomusato 2006 tiloilta, jotka ovat täysin luomutuotannossa Korjattu ala Keskisato Sato ha kg/ha milj. kg Syysvehnä, sis. speltin 0, ,6 Kevätvehnä ,7 Vehnä yhteensä 3, ,3 Ruis 3, ,8 Ohra 2, Kaura 13, ,9 Seosvilja, korsi 1, ,1 Seosvilja, korsi + palko 1, ,2 Seosvilja yhteensä ,3 Herne 0, Rypsi 1, ,8 Peruna 0, ,4 Kuivaheinä 2, ,8 Säilörehu, esikuivattu 10, ,4 Säilörehu, tuoresäilötty 2, ,1 23

24 Kaura Vehnä Seosvilja Ohra Ruis Rypsi milj. kg Käytetty tai myyty luomuna Käytetty tai myyty tavanomaisena Muu erittelemätön käyttö Luomusadon 2006 käyttö luomuna ja tavanomaisena. Loppuosa käytöstä (Muu erittelemätön käyttö) sisältää sadon, jonka käyttöä viljelijä ei ole eritellyt. 24

25 4. ÖLJY- JA VALKUAISKASVIT 4.1 Öljy- ja valkuaiskasvien hintakehitys Öljykasvien ja herneen hinnat Suomessa euroa/t vuosi kuukausi rypsi ja rapsi ruokaherne rehuherne ,37 212, ,49 212, ,16 227, ,19 208,67 94, , , , ,28 101, ,03 205,46 98, ,73 200,38 92, ,38 202,91 84, ,43 226,54 86, ,44 219,35 121, ,49 223,20 90, ,72 235,93 70, , ,60 226, , ,46 222, ,42 220, , ,95 236, ,81 225, ,40 212,16 90, ,61 235,12 99, ,47 214,10 113, ,09 251,10 116, ,49 258,00 119, ,31 249,47 112, ,41 233,92 112, ,04 224,85 126, ,19 207,61 109, ,63 194,01 126, ,06 205,92 93, ,20 223,88 97,34 Tuottajille maksettu keskimääräinen hinta rahtihyvitykset mukaan lukien (rahtiveloitukset vähennetty) euroa/t Öljykasvien hinnat Suomessa 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 07/07 euroa/t Herneen hinnat Suomessa 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 euroa/t ruokaherne Öljykasvien hinnat Ruotsissa ja Tanskassa rehuherne 50 01/02 07/02 01/03 07/03 01/04 07/04 01/05 07/05 01/06 07/06 01/07 Lähde: Jordbruksverket ja Danmarks Statistik Ruotsi Tanska 4.2 Öljykasvien kansainvälinen hintakehitys Öljykasvien tuottajahinnat Ruotsissa ja Tanskassa /tonni maaliskuu maaliskuu maaliskuu maaliskuu Öljykasvit /Ruotsi 231,80 201,20 214,91 229,94 (kosteus 9%) Öljykasvit (rapsi)/ Tanska 262,23 189,70 216,95 253,39 Lähde: Jordbruksverket ja Danmarks Statistik 25