Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Transkriptio

1 Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio

2 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen kannattavuus Miten lisätä kotimaisen valkuaisen käyttöä?

3 Taustaa EU kuluttaa lähes neljäsosan valkuaisrouheista Etenkin yksimahaiset eläimet riippuvaisia tuontivalkuaisesta Soijarouheessa 98 % tuontitavaraa Öljykasvien tuotanto ja kulutus EU:ssa paremmin tasapainossa EU:n tarve tuoda rehuvalkuaista säilynee vahvana myös jatkossa Millä ehdoilla kotimainen valkuainen olisi käytettävissä sikatuotannossa? 3

4 Suurimmat soijan viejät ja vientiosuudet 2011/ /22 Rouheen vienti 2 % 13 % 7 % 1 % 26 % 51 % 2 % 13 % Argentina 5 % Brazil 2 % China India 21 Paraguay % United States 57 % Argentina Brazil China India Paraguay United States 2011/ /22 Soijapavun vienti 41 % 7 % 0 % 3 % 12 % 37 % Argentina Argentina 37 % 13 % Brazil Brazil Canada Canada India India Paraguay 7 % Paraguay United States United States 41 % 0 % 2 % Lähde: Fapri 2012 MTT Agrifood Research Finland 3/20/2013 4

5 Milj. tonnia Kiina ja EU ovat suurimmat soijan tuojat Rouhe 011/12 Papu 2011/12 Rouhe 2021/22 Papu 2021/22 Other Oceania Other Europe Other Asia Other Americas Other Africa Taiwan South Korea Mexico Japan European Union Canada China Lähde: Fapri 2012 MTT Agrifood Research Finland 3/20/2013 5

6 Tammikuu 2005=100 Soijarouheen hinta nousi 2007 ja edelleen 2012 Rypsin hinta noussut 2000-luvulla Maataloushyödykkeiden hintakehitys Myös viljan hinta korkealla ja Soijarouhe (Rotterdam CIF) Rypsi Rehuohra Sikojen rehuseokset Sianliha Porsas Lähteet: Tike, World Bank, Tilastokeskus MTT Agrifood Research Finland 3/20/2013 6

7 USD per t Hintojen arvioidaan pysyttelevän korkealla, mutta tarkempi näkymä riippuu ennustelaitoksesta. OECD-FAO arvioivat rouheiden hinnan Fapria korkeammaksi. Arvioita hintakehityksestä maailmalla Soijarouhe (Rotterdam) Rypsirouhe (Hampuri) Ohra (maailmanmarkkinat) Lähde: Fapri 2012 MTT Agrifood Research Finland 3/20/2013 7

8 Markkinahintoja Suomessa maaliskuussa 2013 Rehuohra /t Rehuvehnä 209 /t Herne 280 (Agrimarket 15.3; syksyn termiini 240) Härkäpapu 300 (Agrimarket 15.3; syksyn termiini 240) MTT Agrifood Research Finland

9 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen kannattavuus Miten lisätä kotimaisen valkuaisen käyttöä?

10 Taustaa Seuraavassa tarkastellaan, onko taloudellisia edellytyksiä korvata soijarouhetta herneellä, härkäpavulla ja/tai rypsirouheella sikojen ruokinnassa? Kotimaiset valkuaislähteet eroavat soijasta Herneessä ja rypsissä on noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän valkuaista kuin ohrassa (MTT 2011), mutta vähemmän kuin soijarouheessa Myös vilja on tärkeä valkuaislähde, sillä pääosa sian rehusta on viljaa 10

11 min Ruokintamallin LP-ongelma Minimoi rehun hinta /ry C f siten että n p y io io i 1 0 yio yi, max y P kaikille i rypsi, o yherne, o yhärkäpapuo, n y z Rehuaineen i hinta rehuaineen osuus rehussa Rehuaineen i osuus rehussa saa olla tietyllä Lisäksi välillä kotimaista P f, ami io i, ami f, ami,max i 1 C f =rehun f hinta ( /ry) i=1,,n on käytettävissä olevat rehuaineet valkuaista voi olla yhteensä enintään Z MJ z MJ kaikille ami. Aminohapon ami määrä rehussa tulee olla tietyllä välillä. Aminohapon pitoisuus kussakin rehuaineessa on z i,ami 11

12 Hintaskenaariot Soijarouhe 350 /t tai 450 /t Rypsirouhe 250 /t, 300 /t tai 380 /t Herne 240 /t tai 280 /t Härkäpapu 240 /t tai 300 /t Vilja 120 /t, 180 /t tai 210 /t Rehun aminohappokoostumuksen oletettiin täyttävän suomalaiset ruokintasuositukset. MTT Agrifood Research Finland 3/20/

13 Osuus rehusta Viljan hinnan merkitys /t Soija 450 Härkäpapu 300 Rypsi 380 Herne /t 180 /t 210 /t Kustannusvaikutus -14,2 /sika 5,1 /sika Herne Rypsi Härkäpapu Soija Vilja MTT Agrifood Research Finland 3/20/

14 Osuus rehusta Härkäpavun hinnan merkitys Herne Rypsi Härkäpapu /t Vilja 180 Soija 450 Rypsi 380 Herne 280 Kustannusvaikutus Soija Vilja 240 /t 300 /t -4,2 /sika Sama tulos, jos soijarouheen hinta 350 /t MTT Agrifood Research Finland 3/20/

15 Osuus rehusta Herneen hinnan merkitys /t Vilja 180 Soija 450 Härkäpapu 300 Rypsi 380 Kustannusvaikutus 240 /t 280 /t -3,4 /sika Herne Rypsi Härkäpapu Soija Vilja MTT Agrifood Research Finland 3/20/

16 Osuus rehusta Entä jos valkuaislähteiden hinnat laskevat ja viljan hinta nousee? A) B) Vilja Soija Härkäpapu Rypsi Herne Kustannusvaikutus A) B) -0,65 /sika Herne Rypsi Härkäpapu Soija Vilja MTT Agrifood Research Finland 3/20/

17 Osuus rehusta Entä jos soijaa ei ole saatavilla? Herne /t Vilja 180 Härkäpapu 300 Rypsi 380 Herne 280 Ei soijaa Kustannusvaikutus On soijaa 3-7 /sika Rypsi Härkäpapu Soija Vilja MTT Agrifood Research Finland 3/20/

18 Herne, härkäpapu vai rypsirouhe? Suhteelliset hinnat ovat tärkeitä! Viljan hinta tärkeä, sillä palkoviljoilla korvataan myös sitä! Rypsirouheen käyttö ei näillä hintasuhteilla ollut merkittävää Vain edullisimmalla hintatasolla käyttö lisääntyisi merkittävästi Jos soijasta luovutaan, rypsillä voi silti olla oma paikkansa Härkäpapua käytettiin runsaasti (15-22%), vain jos sen hinta suhteessa soijarouheeseen oli edullinen Herneen hinta vaikutti härkäpavun käyttöön Herneen käyttöön oli kannustin lähes kaikissa skenaarioissa, joissa herneen hinta oli 240 /t Pienempiin käyttömääriin kannustimia myös muulloin Teollisuuden sivutuotteet tärkeitä, jos tarjonta lisääntyy MTT Agrifood Research Finland 3/20/

19 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen kannattavuus Miten lisätä kotimaisen valkuaisen käyttöä?

20 Yhteenveto EU:n tarve tuoda rehuvalkuaista säilynee vahvana Viljelykasvien hinnat säilynevät korkealla/nousevat(?), mutta valkuaispitoisten rouheiden hinnat saattavat laskea bioenergian tuotannon vuoksi Pelkästään hinnan perusteella herne ja härkäpapu varteenotettavimpia vaihtoehtoja valkuaisen lähteitä Haasteena on heikko saatavuus Korkea viljan hinta suosii palkoviljoja lihasikojen ruokinnassa, koska niillä voidaan korvata myös viljaa Ruokinnassa myös teollisuuden sivutuotteet ovat tärkeä vaihtoehto, jos niitä on saatavilla kohtuullisella etäisyydellä 20

21 Rehuvalkuaisomavaraisuuden kannalta ratkaisevaa on Mitkä ovat rehuaineiden suhteelliset hinnat Kotimaisten kasvien hinnat vs. viljan ja soijan hinta Hinnankorotukset heikentävät rehukäytön kannattavuutta Viljelykustannukset suhteessa tuottoihin määräävät viljelyalan Viljelykustannusten ( /kg) alentaminen on avaintekijä rehuvalkuaisomavaraisuuden nostamiseksi Satotason kohottaminen, riskien hallinta, viljelyn kustannukset Lisähinnalla parempi tuotto viljelyyn, mutta heikompi tuotto sikalaan! Mahdolliset politiikkatoimet rehutuotannon lisäämiseksi Voidaanko tarjontaa vahvistaa ja erikoistumis- sekä mittakaavaetuja saavuttaa tilojen välisellä yhteistyöllä? Viljanvalkuaispitoisuus & sivutuotevirtojen saatavuus MTT Agrifood Research Finland 3/20/

22 Kiitos mielenkiinnosta!