Kaupunginhallitus 586 25.11.2013 Kaupunginhallitus 607 02.12.2013 Investointien puiteohjelma 2015-2028 1283/02.02.00.00/2013 KH 586 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Talous- ja palvelurakenneohjelman laadinnan viimeisenä vaiheena tulisi tehdä linjaus pitkän aikavälin investointien painotuksesta, jotta velkaantumiselle voidaan asettaa tavoitetaso. Suunnitelmia ei vuodesta 2017 eteenpäin tarvitse tehdä yksityiskohtaisesti, mutta valtuuston tulisi tehdä linjaukset kahdesta asiasta. Ensinnäkin tulisi päättää, mitkä kaupungin omistuksessa olevat rakennukset jäävät palvelutuotannon käyttöön eli talonrakennuksen investointiohjelmalle tulisi luoda pidemmän aikavälin puitteet. Toiseksi tulisi päättää taso, jonka puitteissa muita kuin talonrakennusinvestointeja vuositasolla keskimäärin tehdään. Käytännössä tämä tarkoittaa investointien jakamista seuraaviin osa-alueisiin: Irtaimisto Aineeton omaisuus Kiinteä omaisuus Yhdyskuntatekniikka Liikuntapaikat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Etelä-Karjalan pelastuslaitos EU- ja Elinkeinohankkeet TALONRAKENNUS Pääkäyttäjänä konsernihallinto Pääkäyttäjänä kasvatus- ja opetustoimi Pääkäyttäjänä kulttuuritoimi Pääkäyttäjänä nuoriso- ja liikuntatoimi Pääkäyttäjänä tekninen toimi (ulos vuokratut ja historiallisesti arvokkaat) Pääkäyttäjänä sosiaali- ja terveystoimi (Eksotelle vuokratut) Pääkäyttäjänä pelastuslaitos
Pääkäyttäjällä tarkoitetaan toimialaa, joka hallitsee suurinta osaa rakennuksesta. Tiloja on jonkin verran myös yhteiskäytössä. Toimialoja on pyydetty ottamaan kantaa tilojen yhteiskäyttöön. Investointiohjelman valmistelussa on ollut ajatuksena, että talonrakennuksen osalta rakennukset jaetaan kiinteistösalkkuihin ja muille investoinneille määritetään keskimääräinen eurokatto vuositasolla. Indeksitarkastuksen pitkän tähtäimen investointiohjelmaan tehtäisiin aina uuden valtuuston ensimmäisen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talonrakennus Valmistelun aikana toimialoja on pyydetty ottamaan kantaa, mitkä rakennukset ne aivan välttämättä tarvitsevat palvelutuotantonsa tarpeisiin. Tekniseltä lautakunnalta on pyydetty lausuntoa tilakeskuksen osalta rakennusten kunnon näkökulmasta sekä niiden rakennusten osalta, joissa on ulkopuolinen vuokralainen. Rakennukset on pyydetty sijoittamaan tilasalkkuihin seuraavin kriteerein: Salkku A Tilat pidetään kunnossa Arvoa parannetaan peruskorjauksilla ja vuosikorjauksilla Tilakeskus kerää vuokrassa peruskorjausvastiketta Vain näitä varten voidaan ottaa lainaa Salkku B Tila tarvitaan kaupungin palvelutuotannon käyttöön, mutta se vaatii muutostöitä käyttötarkoituksen muuttumisen vuoksi Tilat pidetään kunnossa Tilakeskus kerää vuokrassa peruskorjausvastiketta Tilaa varten voidaan ottaa lainaa Salkku C Vain aivan välttämättömät korjaukset tehdään Välitön turmeltuminen ehkäistään Kunnossapito vain viranomaisvaatimusten alarajalla Peruskorjataan vain jos jostain saadaan muuta kuin velkarahaa korjaukselle Salkku D Hoidetaan vain perusylläpito Rakennuksia ei kunnosteta, vain turvallisuusmääräykset täytetään Jos menee käyttökieltoon, niin toiminta siirretään salkkujen A ja B tiloihin Salkku E Saa myydä heti kun mahdollista!
Lautakuntien lausunnot asiasta saadaan 25.-27.11. Pelastustoimen osalta on pyydetty pelastusjohtajan lausunto, jonka tiedetään paloasemien osalta päätyvän siihen, että kaikki rakennukset ovat joko valmiiksi salkussa A tai niille täytyisi muutosten tapahtuessa rakentaa uusi tila. Eksoten osalta tarvittavat tilat tarkentuvat palveluverkkosuunitelmasta tehdyn esityksen myötä. Toimialojen ja tilakeskuksen esitykset sen sisältöisinä, kun ne ovat lautakuntaan esittelijän esityksenä menossa, ovat liitteenä 1. Muut investoinnit Teknisen toimen esityksessä yhdyskuntatekniikkaan esitetään käytettäväksi keskimäärin 7.000.000 euroa vuosittain. Nuoriso- ja liikuntatoimenjohtajan esityksessä liikuntapaikkoihin esitetään käytettäväksi keskimäärin 300.000 euroa vuosittain. Lisäksi esityksessä on runsaasti pieniä talonrakennuskohteita, joita esitetään siirrettäväksi liikuntapaikkabudjettiin. Maakunnallisessa palvelutoimessa pelastusjohtaja on esittänyt pelastuskalustoon käytettäväksi 7 euroa/asukas eli noin 500.000 euroa. Nykytasolla ympäristötoimen investointeihin menisi 660.000 euroa vuodessa. Irtaimistoon on varattu talousarviossa poistoja noin 1.200.000 euroa. Aineettomaan omaisuuteen on vuosittain varattu 100.000 euroa asuntotuotannon omarahoitusosuuksiin. Lisäksi tekninen toimi esittää yleiskaavoihin varattavaksi 400.000 euroa jo vuodelle 2014. EU- ja elinkeinohankkeiden investointivaraus on vuosittain ollut 1.500.000 euroa. Kiinteän omaisuuden eli käytännössä maanhankinnan budjetointi muuttui 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä siten, että valtuusto määrittelee kaupunginhallitukselle puitesumman (vuoden 2014 talousarviossa 5 miljoonaa), jolla hallitus voi tehdä maanhankintaa sillä edellytyksellä, että hanke pystytään osoittamaan tuottavaksi kaupungille. Yhteenveto toimialojen esitysten tämänhetkisestä tilanteesta on koottu liitteeseen 2. Käytettävissä oleva tulorahoitus Investointeihin on käytettävissä tulorahoitusta poistojen verran eli nykytasolla 20.000.000 euroa vuodessa eli vuosina 2013-2028 yhteensä 320.000.000. Lisäksi investointeja voidaan rahoittaa rakennusten ylläpidosta säästyvillä menoilla ja myyntivoitoilla, kun
kiinteistöomaisuutta myydään tai tappiollisista kiinteistöistä luovutaan. Loppuosa investoinneista on tehtävä velaksi. Velkarahoituksella on oma vaikutuksensa korkomenoihin, mikä puolestaan lisää säästöpainetta käyttötalousbudjetissa. On selvää, ettei kaupunki voi toteuttaa kaikkia investointeja toimialojen pyytämällä tasolla tai ylläpitää koko nykyistä peruskorjausikään tulevaa rakennuskantaansa. Tämän vuoksi valtuuston on tehtävä priorisointi, jossa päätetään mihin keskitytään ensisijaisesti ja mitkä hankkeet sidotaan sen varaan, että tulorahoituskyky tulevaisuudessa paranee ja omaisuutta saadaan myytyä yli talousarviossa arvioidun tason. Tavoitteeksi tulisi ottaa, että talonrakennuksen salkut A ja B sekä muut kuin talonrakennusinvestoinnit saataisiin karsittua tasolle, jossa tulorahoitus kattaa investointien tekemisen pitkällä aikavälillä. (ON) KH 607 Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja palaa valtuustolle tehtävään esitykseen kokouksessaan 2.12.2013, kun toimialojen lausunnot on saatu. Asia jätettiin pöydälle. Liite: Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto Liite: Teknisen lautakunnan lausunto Liite: Kulttuurilautakunnan lausunto Liite: Nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto Liite: Eksoten toimitusjohtajan lausunto Liite: Pelastusjohtajan lausunto Liite: Ympäristötoimenjohtajan lausunto Liite: Tilasalkutus Liite: Yhteenveto investointien vaikutuksista Toimialojen lausunnot investointiohjelmaan ja kaupunginjohtajan esitys talonrakennusinvestointien salkutukseksi ovat liitteenä. Liitteen rakennusluetteloon ei ole otettu ennen 2013 valmistuneita peruskorjattuja rakennuksia, joiden peruskorjausikä ei tule täyteen ennen vuotta 2028 eikä jo valmiiksi myyntilistalla olevia rakennuksia, joissa ei ole kaupunkikonsernin toimintoja. Nämä on tarkoitus lisätä virkatyönä salkkuihin valtuuston päättämää logiikkaa noudattaen. Muut kuin talonrakennusinvestoinnit Alle on muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta koottu esityksen pääkohtia. Liikuntapaikkarakentaminen
Nuoriso- ja liikuntalautakunta esittää lausunnossaan 300.000 euroa liikuntapaikkarakentamisen vuositasoksi. Pyyntö on perusteltu, kun huomioidaan että liikuntatoimi esittää samalla vastuulleen siirrettäväksi yhteensä 0,9 miljoonalla eurolla peruskorjauksia tällä hetkellä tilakeskuksen budjetissa oleviin liikuntapaikkojen pienrakennuksiin. (Rakennusliitteen tunnus L ). Yhdyskuntatekniikka Tekninen lautakunta esittää lausunnossaan 7.000.000 euroa käytettäväksi yhdyskuntatekniikkaan. Taloudellisista syistä määrärahan vuositasoksi esitetään vuodesta 2017 eteenpäin 6.000.000 euroa. EU- ja elinkeinoinvestointien määrärahoja voi jatkossakin käyttää perustelluissa hankkeissa yhdyskuntatekniikkaan. Lisäksi yksittäisissä suuremmat hankekokonaisuudet, kuten Ikea tai Iso-Kristiinan laajennus, on jatkossakin perusteltua käsitellä omina kokonaisuuksinaan ja pyrkiä kattamaan kaupungille aiheutuneet menot hankkeeseen liittyvillä maanmyyntiin ja rakennusoikeuksiin liittyvillä tuotoilla. EU- ja Elinkeinohankkeet Eu- ja elinkeinotyöryhmä on tiedostanut kaupungin taloudellisen tilanteen ja esittää investointimäärärahaa pudotettavaksi 1.250.000 euroon vuositasolla. Taloudellisista syistä määrärahaa esitetään vuodesta 2016 lähtien pudotettavaksi 1.000.000 euroon. Määräraha on vaatimaton kaupungin kokoon nähden. Pelastuskalusto Pelastusjohtajan lausunnossa investointimäärärahaksi esitetään: 2014: 7 / asukas; 2015: 6 / asukas; 2016: 7 / asukas ja 2017: 8 / asukas. Vuosien 2018 2028 osalta investointitarve on vähintään 7 / asukas / vuosi (netto). Tämä tarkoittaisi noin 8 miljoonan euron investointitasoa Lappeenrannan osalta. Summaa esitetään pitkällä tähtäimellä vakiinnutettavaksi 6 /asukas. Seudullinen ympäristötoimi Ympäristötoimen osalta esitykseen on sisällytetty hulevesikosteikkoihin ja kalustohankintoihin yhteensä 130.000 euroa vuositasolla. Kivisalmen pumppaamoiden tapaiset hankkeet tulisi tehdä ulkoisella rahoituksella tai kattaa elinkeinohankkeista. Talonrakennus Talonrakennusinvestoinneissa on huomioitu rakennuksen käyttökulut ja siivous seuraavasti: Salkkujen A ja B rakennusten käyttökulujen on oletettu jatkuvan koko ajan. Uudiskohteissa käyttökulut alkavat investointivuonna. Salkun C rakennusten käyttökulujen on oletettu jatkuvan koko ajan. Salkun D rakennusten käyttökulujen on oletettu päättyvän sinä vuonna, kun ko. rakennuksen peruskorjausta korvaava investointi on suunniteltu aloitettavaksi. Salkun E
rakennusten käyttökulujen on oletettu päättyvän vuoden 2016 lopussa. Tämä on koko tarkastelun kenties riskialttein laskentaoletus, sillä voi hyvin olla ettei kohteita saada myytyä kahden vuoden kuluessa. Toisaalta ne saatetaan pystyä vuokraamaan ulkopuoliselle taholle siten, että vuokra kattaa käyttömenot tai sitten rakennus saatetaan purkaa ja jalostaa tonteiksi, jolloin myyntivoiton voidaan olettaa ainakin kattavan rakennuksen purkukustannukset. Tilasalkut A ja B Salkkujen A ja B rakennuksiin esitetään otettavaksi käyttöön pääomavuokran lisäksi peruskorjausvastike, jonka tilakeskus laskuttaa toimialoilta vuokrissaan. Peruskorjausvastiketta varten voidaan jakaa toimialoille määrärahat, koska tähän liittyvät poistot ja korot on varattu jo tilakeskuksen talousarvioon. Järjestelyllä on tarkoitus ohjata voimakkaasti tilojen käyttöä mahdollisimman tehokkaaksi ja hillitä kaupungin velkaantumisvauhtia. Kaupunginjohtajan esityksessä salkuissa olevien rakennusten perusparannusinvestointeihin tarvitaan vuosina 2013-2028 yhteensä 230 miljoonaa euroa. Esityksessä salkkuihin A ja B on kasvatus- ja opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta sisällytetty vain ne rakennukset, joiden nähdään kaikissa mahdollisissa tilanteissa olevan joka tapauksessa kaupungin palvelutuotannon käytössä. Muilta toimialoilta on otettu vain aivan keskeisimmät rakennukset. Hallintokäytössä olevista rakennuksista mukana on ainoastaan kaupungintalo ja rakennushistoriallisesti arvokkaista rakennuksista Wollkoffin ja Tasihinin talot sekä raatihuone. Satamapaviljonki on salkussa A, koska kaupungilla on lakisääteisiä velvoitteita (rajanylityspaikka) satamatoimintaan liittyvien tilojen järjestämiseen. Rakennusluetteloa lukiessa on syytä huomioida, että toimialat ovat lausunnoissaan suhtautuneet hyvin myönteisesti tilojen yhteiskäyttöön. Tilakäytön tehostamisen edellytyksenä on periaate, jossa tilan pääkäyttäjä pystyy tarvittaessa hiukan joustamaan, jotta kaikki tilassa toimivat tahot pystyvät järkevästi tuottamaan palveluitaan. Tilasalkku C Tilasalkkuun C esitetään otettavaksi kaikki linnoituksen rakennukset. Kaupungilla on oma vastuunsa säilyttää historiallisesti arvokas alue, mutta linnoitus on rajattu velkarahalla toteutettavien hankkeiden ulkopuolelle. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla koko alueen säätiöittäminen ja varainhankinta verorahoituksen ulkopuolelta. Salkkuun C on otettu esityksessä ne kohteet, jotka nähdään palvelutuotannon kannalta tarpeellisiksi, mutta heikossa
taloustilanteessa niiden peruskorjaaminen pitää rahoittaa muuten kuin vero- tai lainarahoituksella. Esityksessä on ajateltu, että omaisuuden myyntituotot voitaisiin siltä osin, kun niitä ei ole otettu käyttömenojen katteeksi (vuoden 2014 budjetissa 4,4 miljoonaa) käyttää näiden kohteiden peruskorjauksiin. Taloudellisen tilanteen kohentuessa olisi tärkeää, että myyntivoitot poistettaisiin kokonaan talousarvion käyttötalousosasta, jotta tämän salkun rakennusten korjaaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Tilasalkun C kohteisiin pitäisi vuosien 2015-2028 aikana hankkia 69 miljoonaa euroa ulkopuolista rahoitusta, jos rakennukset halutaan korjata. Tavoite on hyvin haastava, mutta saavutettavissa. Se tarkoittaisi, että vuosittain kiinteistöjen myyntituottoja tulisi saada vuosittain 9,3 miljoonaa euroa ja samalla saada myynnistä voittoa 4,4 miljoonaa. Pääomavuokrakohteet Talousarviotekstistä poiketen esitetään, että myös salkun C rakennuksista perittäisiin edelleen pääomavuokraa, jotta rakennukset pysyisivät kunnossa. Valtuusto antoi pääomavuokrien korottamiseen merkittävän lisäpanostuksen. Tekninen lautakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että pääomavuokrat tulisi määritellä rakennusten kunnon perusteella. Vaatimus on perusteltu, sillä aiempina vuosina määrärahoja on käytetty myös laajempiin peruskorjauksiin, mikä on osaltaan johtanut siihen, että muiden rakennusten korjausvelka on kasvanut. Pääomavuokrakohteita ei ole huomioitu liitteen rakennusluettelossa, koska niihin liittyvät investoinnit, kun niitä tehdään kuten alun perin on tarkoitettu, vaihtelevat vuosittain ja ovat yksittäisinä toteutuksina melko pieniä. Tulorahoitusta näihin on varattu toimialojen toimintamenoissa osana sisäisiä vuokria. Rakennusliitteessä on kaupunginjohtajan esityksessä jätetty ilman kirjainta ne pienet remontit, joita lautakunnat ovat esittäneet tehtäviksi, mutta ne kuuluvat luonteensa puolesta pääomavuokrilla toteutettaviin pienrakennushankkeisiin. Tilasalkku D Tilasalkkuun D on otettu rakennuksia lähinnä siltä osin, kun toimiala on esittänyt yksittäisille rakennuksille jatkoaikaa, mutta ei ole vielä varmaa tehdäänkö rakennukseen korjaus vai siirretäänkö toiminnot sieltä pois. Tilasalkku E Salkkuun E esitetään siirrettäväksi kohteita, joiden peruskorjauksiin tarvittaisiin noin 90 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Rakennusten tasearvo tällä hetkellä on noin 13,5 miljoonaa euroa. Peruskorjausten välttämistä olennaisempaa on, että kyseisen salkun kohteista luopumalla kaupunki pystyy vapauttamaan yhteensä 47
miljoonaa euroa ko. rakennusten ylläpitoon ja siivoukseen kuluja salkkujen A ja B peruskorjauksien kulujen ja näiden aiheuttamien korkokulujen kattamiseen. Salkkuun E on otettu käytännössä kaikki muussa kuin palvelutuotannon käytössä olevat kohteet. Hallintoa varten tiloja löytyy kaupungista aina. Musiikkiopiston rakennusten osalta on tarkoitus tutkia mahdollisuus rakennuksen lahjoittamisesta opistolle. Kylpylaitoksen ja Kasinon osalta tiloja ei ole tarkoitus myydä konsernin ulkopuolelle, vaan Lappeenrannan yritystila Oy:lle, koska tiloja käytetään liiketoimintaan. Muut rakennukset ovat aidosti myyntilistalla. Salkkua E tarkasteltaessa on syytä huomioida, että kauppakirjaan voidaan aina tarvittaessa laittaa maininta kaupungin etuosto-oikeudesta, ja tontin myymistä rakennuksen yhteydessä punnitaan aina erikseen. Laskennassa käytetyt indeksit ja korot Valmistelussa on ollut tarkoitus antaa kattavat tiedot investointitarpeista ja niiden suhteesta tulorahoitukseen. Laskenta on tehty vuoden 2014 kustannustasolla kustannusindeksejä käyttämättä. Vuoteen 2028 asti ulottuvien luotettavien arvioiden rakentaminen nopeasti muuttuvassa kuntien tehtäväkentässä, poikkeuksellisessa rahamarkkinatilanteessa ja talouden taantumassa ei ole mahdollista. Taloussuhdanteiden vaihdellessa rakennuskustannuksiin ja infran ja rakennusten ylläpitoon liittyvät indeksit vaihtelevat myös. Tämän takia esitetään valtuustokausikohtaista tarkastelua kustannusarvioihin ja rakennuskohteisiin. Pitää kuitenkin muistaa, että hintojen noustessa ja talouden kasvaessa myös kaupungin verotulopohja kasvaa ja tulorahoituskyky samalla paranee. Kun esimerkiksi rakennuskustannusindeksin keskimääräinen vuosikasvu vuosina 2006-2012 oli 3,3% (joulukuun indeksipisteluvut) kasvoi kaupungin ansio- ja kiinteistöveropohja vastaavana aikana 4,2%:n vuosivauhtia. Puiteohjelman tarkoituksena on tehdä periaatepäätös keinoista vinoutuneen tulorahoitustilanteen korjaamiseksi ja rakennusten terveellisenä pysymisen varmistamiseksi. Korkotilanne on edelleen historiallisen alhainen. Korkokuluihin vaikuttaa yleisen taloustilanteen lisäksi maamme luottoluokitus ja pankkien varavakaisuusvaateiden myötä nousevat marginaalit. Korkoihin on tämän vuoksi arvioitu seuraavanlainen nousuvauhti. Korkojen nousuvauhdiksi on arvioitu tasainen 0,25% kasvu vuodessa. Tällöin lainaa saisi vuonna 2020 3,6% korolla ja vuonna 2028 5,5% korolla. Keskimääräinen korko nostettavalle lainalle olisi tarkasteluperiodilla 3,8%. Korkohistoriaan peilattuna arvio on hyvinkin maltillinen.
Investointien rahoitus Investointien rahoitusta on tarkasteltu aikavälillä 2013-2028. Esityksessä talonrakennuksen salkkuihin A ja B sekä muihin kuin talonrakennusinvestointeihin käytetään tilojen hoitomenot, siivouskulut ja korot huomioiden yhteensä noin 745 miljoonaa. Kaupungin budjetissa investointien tulorahoitusta voidaan ajatella olevan vastaava poistotaso eli 320 miljoonaa. Lisäksi ulkoisilla vuokrilla saadaan vielä rakennusten myynnin jälkeenkin noin 11 miljoonaa. Nykytasolla salkkujen A ja B mukaisten tilojen ylläpitoon on varattu 282 miljoonaa. Esityksen mukaisen ohjelman läpivieminen tarkoittaisi noin 54 miljoonan euron ylläpitokulujen siirtymistä investointien katteeksi. Toisaalta järjestely edellyttää velkaantumista, joka yhdessä laskelmaan arvioidun korkotason nousun kanssa aiheuttaa yli 32 miljoonaa talousarviota suuremmat korkokulut. Lopputuloksena tulorahoitusta jää puuttumaan noin 27 miljoonaa euroa, mikä tasaisella vauhdilla tarkoittaisi vuotuista noin 2,25 miljoonan lisävelkaantumista. Korot huomioiden tämä voidaan välttää parantamalla vuosikatetta parilla miljoonalla vuositasolla. Vuosikatteen parantaminen seuraavalla valtuustokaudella veropohjan parantuessa tai investointien karsiminen ei tee velkaantumisen pysäyttämisestä täysin mahdotonta tavoitetta, vaikka se onkin erittäin haastavaa ja edellyttää hyvin tarkkaa harkintaa ja menokuria. Taitavasti toteutetuilla investoinneilla kustannuksia voidaan myös pienentää. Esityksen tarkoituksena on luoda rakenne, jolla kaupungin velkaantuminen taittaminen on ylipäätään mahdollista. Lopullinen toteutus riippuu tulevista olosuhteista ja kaupungin kyvystä priorisoida jatkuvasti mikä on aidosti tarpeellista. (ON) Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy investointien puiteohjelmassa noudatettavaksi seuraavat periaatteet: 1. Muihin kuin talonrakennukseen liittyviin investointeihin varataan 2015-2028 investointiohjelmassa määrärahoja vuositasolla seuraavasti: a. Aineeton omaisuus 100.000 b. Kiinteä omaisuus valtuuston talousarviossa vuosittain vahvistamalla tavalla c. Yhdyskuntatekniikka 6.000.000 vuodesta 2017 alkaen d. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 130.000 e. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 6 /asukas (n.700.000 ) f. Liikuntapaikat 300.000 g. EU- ja Elinkeinohankkeet 1.000.000 vuodesta 2016 alkaen h. Irtaimisto 1.200.000 vuodesta 2016 alkaen
2. Tilakeskuksen hallinnassa olevat rakennukset jaetaan liitteen tilasalkutus mukaisesti. a. Tilasalkkujen A ja B osalta aletaan toimialoilta periä vuoden 2014 alusta lukien peruskorjausvastiketta, joka kattaa tilakeskuksen poistot ja korot. Koska nämä on otettu jo talousarvioon, ei peruskorjausvastike aiheuta toimialoille uusia menopaineita, vaan kyse on sisäisestä erästä. b. Tilasalkussa C olevat peruskorjaukset rahoitetaan tilakeskuksen salkussa E olevien rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitoilla. Peruskorjauksen jälkeen rakennus siirtyy salkkuun A ja siitä aletaan periä peruskorjausvastiketta. Valtuusto vahvistaa vuoden 2015 talousarvion yhteydessä salkulle C kiireellisyysjärjestyksen, jonka mukaisesti korjauksia toteutetaan siinä määrin kun rahoitusta on saatu hankittua. c. Teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä kaikki tilasalkun D rakennukset ja niihin liittyvät kiinteistöt, jos rakennus siirretään pois palvelutuotannosta. Salkun E rakennusten ja niihin liittyvien kiinteistöjen osalta teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä ne heti, kun sopiva ostaja löytyy. Myyntitavoite päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. Kohdassa 1 ja 2 mainittuja määrärahoja ja kustannusarvioita tarkistetaan aina valtuustokauden ensimmäisenä vuonna ja samalla tehdään mahdolliset indeksitarkistukset. Jos indeksitarkistus tehdään, korjataan poistotason mitoitusta vastaavasti. 4. Tilakeskuksen velvollisuutena on puolivuosittain tuoda valtuuston vahvistettavaksi muutokset, jotka tapahtuvat tilasalkuissa oleville rakennuksille. 5. Tilakeskuksen tulee ennen rakennusurakan aloittamista varmistaa tulevalta vuokralaiselta (kaupungin toimialat) että tällä on riittävät määrärahat perusparannusvastikkeen kattamiseen perusparannuksen valmistuttua. 6. Vuoden 2014 talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin s. 12 tekstiin Kaupungin omilta toimialoilta ei peritä pääomavuokraa niistä kohteista, jotka eivät kuulu salkkuihin A ja B muutetaan muotoon salkkuihin A,B ja C 7. Vuoden 2014 investointiosaan lisätään 200.000 euroa suunnittelumäärärahaa Pontuksen koulun suunnitteluun ja 200.000 euroa Lauritsalan uuden ala-koulun suunnitteluun. Hankkeet tulee viedä läpi siten, että Pontuksen koulu ja Lauritsalan uusi alakoulu pääsevät aloittamaan vuoden 2017 alusta. Hankkeiden lopulliset kustannusarviot tuodaan yhdessä Myllymäen päiväkodin rakentamisen kanssa valtuustolle investointiosan muutoksena, kun
rakennusurakoiden hinnat ovat selvillä. 8. Kaupunginhallituksella on oikeus osoittaa yleiskaavatyötä varten määrärahoja EU- ja elinkeinohankkeista ja asuntotuotannon omarahoitusosuuksista, jos määrärahaa jää käyttämättä. Kh Hyväksyttiin. Merkittiin, että strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen oli saapunut selvittämään asiaa klo 16.40-16.55.