Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Transkriptio

1 Sivu 1 / 1 24/ / Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) Pietikäinen Olli, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki esittää Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnille, että ne budjetoivat investointeihinsa seuraavat hankkeet: 1) Espoon kaupunki - Espoon keskuspaloaseman perusparannus ja laajennus, suunnittelu vuonna 2013 ja rakentaminen sekä perusparannus vuosina Espoonlahden paloaseman suunnittelu vuonna 2014 ja rakentaminen vuonna ) Lohjan kaupunki - Karjalohjan VPK:n paloaseman rakentaminen vuonna ) Raaseporin kaupunki - Karjaan paloaseman suunnittelu vuosina ja rakentaminen vuosina Tenholan paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2013 ja rakentaminen ) Vihdin kunta - Vihdin VPK:n paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2014 ja perusparannus vuonna Käsittely Käsittelyn aluksi esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohta 4 muutetaan kuulumaan: 4) Vihdin kunta - Vihdin VPK:n paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna ja perusparannus vuonna Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

2 Sivu 2 / 2 Selostus Vuonna 2002 allekirjoitetun pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat rakennuttavat tai hankkivat toimitilat pelastustoimen tarpeisiin. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusinvestointeja tehdessä. Tilantarve määritellään tarveselvityksessä. Pelastuslaitos vuokraa kunnilta tilat pelastustoimen käyttöön yhtenäisten vuokranmääräytymis-perusteiden mukaisesti. Vuokrasopimukset tarkistetaan lopullisten nettokulujen mukaisesti hankkeiden toteuduttua. Pelastuslaitoksella on tarve saada toteutettua seuraavat rakennus- ja perusparannushankkeet: Espoon kaupunki Keskuspaloaseman perusparannuksen ja laajennuksen suunnittelu vuosina ja toteutus vuosina Vuonna 1968 valmistunut rakennus on pelastustoimen alueen huonoin vakinaisesti miehitetty paloasema. Se on työpaikkana epäterveellinen, ahdas, epäkäytännöllinen ja rakennus on tekniseltä kunnoltaan huono: - Varastotiloja on jouduttu ottamaan toimistokäyttöön ja silti ne eivät riitä. - Työterveyshuolto on työpaikkatarkastuksissaan esittänyt rakennuksen peruskorjauksen toteuttamista mahdollisimman pian huoneiden sisäilman parantamiseksi. - Kosteus- ja homevaurioiden sekä sisäilman terveydellisten olojen kartoituksessa vuonna 2005 on esitetty mm. ilmanvaihdon uusimista kokonaan. Alkukevään aikana tehdyn ilmanvaihtokoneiden ja kanavien puhtausraportista ilmenee suuria epäpuhtauksia villakuitujen ja lian muodossa. - Kiinteistön kunnosta ja perusparannuksista vastaavat henkilöt ovat pyytäneet aikaistamaan rakennuksen perusparannusta, koska rakennuksen tekniikka, osin rakenteet, viemärit, ilmanvaihto ja sähkölaitteet ovat laajalti niin huonossa kunnossa, ettei niitä voi uusia rakennuksen ollessa käytössä. Mm. rakennuksen keskellä kulkeva pääviemäri on todettu niin huonokuntoiseksi, että sitä ei voi korjata ja se voi rikkoutua koska tahansa. Paloaseman letkutorni laitteistoineen on peruskorjattu vuonna Vuonna 1998 valmistunut kalustohallirakennus autokatoksineen on hyväkuntoinen, mutta virka- autoille tarvitaan lisää autokatospaikkoja. Keskuspaloasemalle on keskitetty pelastuslaitoksen yhteisten toimintojen pääosa, osa henkilöstöstä on sijoitettuna tilapäisjärjestelyin muualle. Tilat ja rakennuksen kunto eivät vastaa enää toiminnan tarvetta. Heikon tekniikan johdosta toiminta voidaan joutua keskeyttämään koska tahansa. Hankkeen alustava kustannusarvio on euroa.

3 Sivu 3 / 3 Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keskuspaloaseman perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman vuonna Hankkeen toteutus suunniteltiin vuosille , mutta toteutusta jouduttiin siirtämään vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi. Suunnitelmien ensimmäinen vaihe, kalustohalli, valmistui vuonna Uusittu tarveselvitys hyväksyttiin pelastuslautakunnassa , joka esitti suunnittelun aloittamista vuonna 2005 ja rakentamista vuosina Esitys on tehty sen jälkeen vuosittain aikaisimman käytännössä mahdollisen aikataulun mukaan. Nyt tarveselvitys on tarkistettu ja hankkeen laajuudesta on voitu vielä tinkiä. Espoonlahden paloaseman suunnittelu vuonna 2014 ja rakentaminen vuonna Nykyinen paloasema on valmistunut vuonna 1978 ja vaatisi perusparannusta. Espoon katu- ja vihertuotanto -liikelaitos tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, jolloin on järkevää perusparannuksen sijaan rakentaa pelastuslaitokselle uudet tilat toimintavalmiuden kannalta nykyistä parempaan paikkaan. Tällä järjestelyllä rakennuksen molemmat käyttäjät hyötyvät ja tilojen perusparannus voidaan toteuttaa ilman korvaavien tilojen järjestämistä. Rakennuksen koko on 1287 brm 2 ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan euroa. Lohjan kaupunki Karjalohjan VPK:n paloasema on rakennettu vuonna 1984 ja sen laajennusosa on tehty Paloasema on huonossa kunnossa, eikä se täytä työsuojelullisia eikä rakenteellisia määräyksiä. Karjalohjan VPK on yksi pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista. Palokunnan pääasiallisella toiminta- alueella on 3-riskialuetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 20 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Pelastuslautakunta on hyväksynyt perusparannushankkeen tarveselvityksen , jossa on määritelty pelastustoimen tarvitsemien tilojen laajuus. Paloaseman suunnittelu vuonna 2012 ja rakentaminen vuonna , rakennuksen koko on noin 395 m 2 ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan euroa. Raaseporin kaupunki Karjaan paloaseman suunnittelu vuosina ja rakentaminen vuosina Nykyinen paloasema on valmistunut lisärakennuksena vuonna Paloasema toimii samassa rakennuksessa Karjaan kaupungin teknisten palvelujen varikon kanssa. Tiloja ei ole alun perin suunniteltu nykyistä henkilöstömäärää ajatellen. Tilat on pienellä peruskorjauksella saatettu toiminnallisesti tyydyttävään kuntoon. Isommankaan perusparannuksen avulla ei kuitenkaan voida saada toiminnallisesti riittävän tyydyttäviä tiloja. henkilöstö on keväällä 2012 ollut väistötiloissa sisäilmaongelman takia. Tiloihin on tehty sisäilmaa parantavia toimenpiteitä mutta 24 h toiminta tiloissa on silti haasteellista. Raaseporin kaupungin tekninen toimi ja pelastuslaitos saavat molemmat toimivammat tilat, kun uusi paloasema rakennetaan erikseen liikenteellisesti parempaan paikkaan huomioiden

4 Sivu 4 / 4 ympäristön muutokset ja kaupungin kehittyminen. Rakennuksen koko on 1323 brm 2 ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan euroa. Tenholan paloaseman perusparantaminen vuonna Paloasema on rakennettu 1966 ja se on perusparannuksen tarpeessa. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Paloaseman suunnittelu saatetaan loppuun kuluvana vuonna. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 330 m 2. Kustannusarvio on euroa. Vihdin kunta Vihdin VPK:n käytössä oleva paloasemalle on tehtävä kuntoarvio ja suunnitelmat vuonna ja perusparannettava vuonna Palokunnan pääasiallisella toiminta- alueella on 2-riskialuetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 10 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on 350 m 2. Alustava kustannusarvio on vuonna 2008 ollut euroa. Kustannusarvio on tarkistettava hankesuunnitelman yhteydessä. Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5