Oheismateriaali Toimialojen analyysi oman toimintaympäristönsä muuttumisesta Strategian raportointi (taso 3: lautakunta) Tavoitteiden toteutuminen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen / /2013 KH 229 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Talous- ja kehittämispäällikkö Krista Huovila, puh Talousarviopäällikkö Risto Lammi, puh Liitteet Arviointi talousohjelman vaikutuksista Strategian avainmittarit Strategian raportointi (taso 2: hallitus ja valtuusto) Oheismateriaali Toimialojen analyysi oman toimintaympäristönsä muuttumisesta Strategian raportointi (taso 3: lautakunta) Tavoitteiden toteutuminen Strategian päätavoitteiden toteutumista on mitattu muutamalla indikaattorilla, jotka ovat liitteenä. Indikaattoreita tarkasteltaessa on syytä huomioida, että tavoitetilan saavuttaminen tai saavuttamattomuus voi kaupungin tapauksessa johtua joko siitä, että on tehty oikeita tai vääriä toimenpiteitä, toimenpiteitä ei ole saatu toteutettua tai toimintaympäristössä on tapahtunut niin suuria muutoksia, että tavoitetaso on saavutettu tai se on jäänyt saavuttamatta toimenpiteistä huolimatta. Toimialojen raporttien perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että toimenpiteet on saatu tehtyä, joten seuraavalla valtuustokaudella tulee kysyä onko tehty oikeita asioita, jos tavoitteesta on jääty. Talouden näkökulmasta on laadittu erillinen vaikutusarvio liittyen tehtyihin toimenpiteisiin. Raportin osalta on syytä erikseen korostaa, että se on tehty vuosista , eikä vaikutusarvioon ole sisällytetty valtuuston vuosille hyväksymän talousohjelman toimenpiteitä, kuten varhaiskasvatukseen tehtyjä muutoksia. Kuntalaisen hyvinvointi

2 Kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltuna onnistumisia on ollut erityisesti terveyden edistämisen aktiivisuudessa. Lisäksi nuorten hakeutuminen koulutukseen on parantunut. Myös tyytyväisyys asuinympäristöön on hiukan aiempaa parempaa. Sen sijaan liikkumattomuuteen, sairastavuuteen ja työllisyyteen liittyvissä mittareissa ollaan jäljessä tavoitteesta. Näitä edistävät toimenpiteet on tehty ja niissä on onnistumisia. Seuraavalla nelivuotiskaudella on kriittisesti tarkasteltava, ovatko toimenpiteet oikeita ja riittäviä vai onko toimintaympäristö vain muuttunut niin paljon, ettei esimerkiksi työllisyydessä ole voitu saavuttaa parempaa tulosta. Kaupungin elinvoima Kaupungin elinvoiman näkökulmasta tarkasteltuna yritysperustanta on parantunut, mutta se ei ole riittänyt korvaamaan suurten työnantajien tekemiä vähennyksiä, vaan kokonaistyöpaikkamäärä on vähentynyt. Kaupunkirakennetta on keskustan osalta saatu eheytettyä ja väkiluku on kasvanut, sen sijaan aluekeskusten väkiluku on hieman pienentynyt. Saavutettavuudessa iloisin onnistuminen on tapahtunut joukkoliikenteessä, jonka matkustajamäärät ovat kasvaneet. Lentoliikenteen käynnistyminen Finavian lähdön jälkeen on taas ollut tavoitetta hitaampaa. Tästä huolimatta matkailijoiden yöpymisten määrä ja keskiviipymä on noussut. Kapasiteettia on tullut hieman lisää, sillä edellä mainitusta huolimatta huonekäyttöaste on aavistuksen aiempaa pienempi. Huolestuttavin kehitys on tapahtunut kokonaisväestön osalta. Kaupungin väestökehitys kääntyi vuoden 2016 lopussa pieneen laskuun, vaikkakin väestö on kasvanut valtuustokauden alkuun nähden. Väestökasvu on käytännössä ollut maahanmuuton varassa. Imagovertailuissa kaupunki putosi sijalta 14 sijalle 27. Tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Osallistava toimintatapa Osallistavan toimintatavan näkökulmasta äänestysaktiivisuustavoitetta ei saavutettu, mutta äänestysprosentti kuitenkin nousi hieman monen vuoden laskukierteen jälkeen. Tyytyväisyys palveluista tiedottamiseen oli tavoiteltua alemmalla tasolla. Järjestötoiminta-aktiivisuudessa tapahtui hyvin positiivista kehitystä. Yhdistysten määrä mittarina menetti merkityksensä, kun patentti- ja rekisterihallitus siivosi rekistereitään, mikä johti yhdistysten määrän romahtamiseen. Sähköisten asiointipalveluiden määrä kaksinkertaistettiin ja niiden käytössä on myös tapahtunut selvää kasvua. Joissakin kaupungin palveluissa sähköisen asioinnin osuus on jo käytännössä tasolla, josta sitä ei enää voida nostaa. Henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut hieman. Tämä on

3 sinällään onnistuminen, sillä muutoksia on tehty paljon ja valtuustokaudella toteutettiin sangen mittava säästöpaketti. Talous Talouden näkökulmasta valtuustokausi oli onnistunut. Valtuusto päätti yksimielisesti talous- ja palvelurakenneohjelmasta, joka vietiin läpi. Lopputuloksena kaupungin ja konsernin lainamäärä pieneni, Eksote sai alijäämänsä katettua ja kaupungin tulorahoitus saatiin sellaiselle tasolle, että toimialoilla riittää rahoitus nykyisiin toimintoihin, vaikka niiden käyttämät toimitilat joudutaan monelta osin perusteellisesti uusimaan. Toimenpiteitä tehtiin tältä osin paljon, ja niihin liittyvä erillinen vaikutusarvio on liitteenä. Suunnitellut toimenpiteet ja niiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto on strategian toimenpiteistämisen yhteydessä hyväksynyt 12 painopistettä, joiden katsotaan parhaiten edistävän strategian avaintavoitteiden toteutumista ja kehittävän kaupunkia kohti visiota. Vuonna 2016 nämä painopisteet sisälsivät 46 konsernin johtajille vastuutettua avaintoimenpidettä, joista he ovat raportoineet omaa toimintaansa ohjaavalle lautakunnalle tai hallitukselle. Raportti vuoden 2016 mukaisesta toteumasta sekä valtuustokauden avainmittarit ovat liitteinä. Oheismateriaalina on myös tarkempi, hyvin laaja lautakuntatason (taso 3) raportti, josta olennaisimmat kohdat on nostettu tasolle 2. Tason 3 materiaali on mukana siltä varalta, että valtuutetut haluavat tarkastella yksittäisiä kohtia tarkemmalla tasolla ja saada taustatietoa. Muutokset toimintaympäristössä ja tavoiteasetannassa Kaupungin toimintaympäristö on laaja ja siinä on paljon jatkuvasti muuttuvia tekijöitä, mutta merkittävät muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Strategian tavoitteet on asetettu tämän vuoksi vuosille 2016 ja 2028 erikseen. Etenkin lyhyen tähtäimen tavoitteita on syytä muuttaa, jos toimintaympäristö muuttuu. Osana strategian toteuttamista toimialat kertovat seurannan yhteydessä toimintaympäristössään tapahtuneista muutoksista ja tuovat esiin, jos muutokset ovat niin laajoja, että valtuuston tulisi tarkistaa tavoiteasetantaansa. Ympäristötoimi nosti toimintaympäristöanalyysissaan esille talouden hitaan elpymisen, ruplan vahvistumisen, maakuntauudistuksen vaikutukset sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Tekninen toimi huomioi toimintaympäristössään tapahtuneina muutoksina väestön kasvun hiipumisen, kaupunkikeskustan rakentamisen, VT 6

4 jatkorakentamisen, kaksoisraiteen suunnittelun etenemisen sekä lentokentän kehittämisen. Kasvatus- ja opetustoimi kiinnitti analyysissaan huomioita subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksiin, uudistuneiden opetussuunnitelmien käyttöönottoon sekä ministeriöiden kärkihankkeisiin. Sosiaali- ja terveystoimen analyysissa painottuu sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Wirma ja konsernihallinto kiinnittävät huomiota työllisyyden yhä heikkeneviin näkymiin ja edellä mainittuun aluehallinnon uudistukseen. Nuoriso- ja liikuntatoimi ja kulttuuritoimi eivät näe toimintaympäristönsä muuttuneen siten, että se aiheuttaisi muutospaineita strategian tavoiteasetantaan. Tiivistetysti voidaan todeta, että sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena kaupungin rooli muuttuu merkittävästi ja osa nykyisistä konserniin kuuluvista toimijoista muuttuu yhteistyökumppaneiksi. Tämän vuoksi kaupunki muuttaa omaa organisaatiorakennettaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Uuden strategian muotoilu Uuden valtuuston aloittaessa olisi hyvä kiinnittää huomiota edelleen tiiviimpään esitysmuotoon. Tavoitteita tulisi myös kyetä paremmin priorisoimaan. Kahden asian yhdistäminen ei ole priorisointia ja monessa kohdin strategiaa on nyt päässyt käymään näin. Uudelle valtuustolle ollaan esittämässä strategian laadintaa hyvin tiiviissä muodossa ja sen lisäksi rahoitusta tullaan esittämään kytkettäväksi strategiaan huomattavasti aiempaa tiukemmin. Jos valtuusto päättää toimenpidekokonaisuudesta, se osoittaa siihen myös määrärahan. Tämä ei välttämättä tarkoita uutta rahoitusta budjetin ulkopuolelta, vaan määrärahojen osittaista kohdentamista uudelleen. (ON) Kj Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen raportin (taso 2) asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen talouden tasapainotusohjelman vaikutusarvion tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi oheismateriaalin (taso 3) mukaisten toimenpiteiden tilanteen siltä osin, kun toimenpide on vastuutettu konsernihallinnolle. Kh Hyväksyttiin.

5