TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

Transkriptio

1 TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

2 Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset rakenneratkaisut sekä huono rakentamistapa ja laatu, 70- luvulla rakennettu kiinteistökanta on tullut peruskorjausikään samanaikaisesti Toimitiloissa patoutunutta kapasiteettivajetta sekä suuret muutokset palveluverkossa, Investointitaso oli ollut erittäin matala viimeiset 20 vuotta, mistä on seurannut korjausvelan hallitsematon kasvu, Rakennusvarallisuutta käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena, jolloin näkemyksen muodostaminen kiinteistöistä joista voidaan luopua, jotta jäljelle jäävän omaisuuden investointi- ja kunnossapito voidaan toteuttaa käytettävissä olevilla resursseilla on vaikeaa. Vaihe 1. Kiinteistöjen salkutus toteutettiin vuosina Korjausvelka 2010 lopussa oli noin 51,7 milj.. Tarkasteluperiodilla v investointitarpeen piiriin tulee lukumääräisesti noin 83 % rakennuksista. Investointisumma vastaa noin 19,50 milj. vuotuista investointitarvetta, Vuonna 2010 peruskorjaus investoinnit ja kunnossapito olivat noin 13,8 milj., mikä ei riitä perusparannustarpeen hallittuna pitämiseen, Realisoimalla noin 30 % kiinteistöistä vuotuiset investointitarpeet pienenevät 19,5 milj. eurosta 13,9 milj. euroon sekä korjausvelka ja perusparannustarve saadaan pidettyä paremmin hallinnassa. Tämä ei vielä mahdollistaisi muita uusinvestointeja kuin korvausinvestoinnit.

3 Toimitilaomaisuus vuonna 2015 TOIMINTATILASTO: Rakennukset ja osakkeet (h- m 2 ): Poistuneet tilat vuosina : m 2 Poistuvat tilat vuonna 2015: 5896 m 2 Käynnissä olevat toimenpiteet: m 2 Toimenpiteiden piiriin tulevat tilat : m 2 Yhteensä vuoteen 2020 mennessä: m 2 TOIMITILAKIINTEISTÖSALKKU: A- salkku (strategisesti tärkeät): m 2 (55%) m 2 (63%) B- salkku (kehitettävät): m 2 (15%) m 2 (8%) C- salkku (realisoitavat): m 2 (24%) m 2 (22%) D- salkku (kulttuurihistorialliset) : m 2 (4%) m 2 (5%) E- salkku (käytön kannalta tärkeät ei omistettavat): m 2 (2%) m 2 (2%) Yhteensä: m m 2

4 Vaihe 2. Selvitys kiinteistöstrategiaa tukevista toimenpidevaihtoehdoista tehtiin vuonna 2012, Määriteltiin keinovalikoima toimitilatyypeittäin toimitilainvestointien rahoittamiseksi, Investointien (peruskorjaus- ja uudisinvestoinnit) rahoitusvaihtoehdot: Investointien toteutus taserahoituksella, Investointien toteutus kiinteistöleasingrahoituksella, Investointien toteutus elinkaarimallilla. Investointi rahoitetaan ottamalla velkaa tilaajan omaan taseeseen, leasingrahoituksella tai kiinteistösijoittajan rahoituksella. Investointien toteutus myynti ja takaisinvuokraus järjestelyn kautta. Kiinteistöjen myynti kaupunki myy kohteet kiinteistösijoittajalle tarjouskilpailulla. Myyntituloilla voidaan rahoittaa muiden kohteiden investointeja. Tilojen vuokraus ulkopuoliselta toimijalta Omistajapolitiikan muutos siten, että ensisijaisesti uudet ja korvaavat tilat rakennetaan omaan taseeseen ja vasta toissijaisesti vuokrataan,

5 Vaihe 3. Vaihtoehtoisten toimintamallien käyttö, 5 päiväkotia on vuokrattu markkinoilta kilpailukykyiseen hintaan, ilman omistajariskejä, Karhunmäen alakoulu- ja Nepenmäen yhtenäiskouluhankkeet toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksella, yhteisarvoltaan n. 35 milj., Taserahoitusta käytetään mm. Siilaisen peruskorjauksessa, Sinkkolan, Niinivaaran ja Pataluodon päiväkodeissa Suuresta investointipaineesta johtuen kaupunginhallitus päätti kesällä 2014 seuraavan kolmen vuoden suuret investoinnit ja niiden rahoituksen. Toimitilainvestoinnit vuosina : Kaupungin taserahoituksella n. 100 milj., Leasingrahoituksella n. 35 milj., Talousvaikutus: Vaikutus kaupungin talouteen (milj. ): - 0,866-1, 831-2, 991-6, 546-3, 350-4, 818-5, 391

6 TOIMITILOJEN KORJAUSVELKA Korjausvelan kehitys investointitason ollessa noin 14 milj. vuodessa ,7 milj milj. arvio 37,7 milj ,7 milj