Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/ /2015 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö, jonka kirjanpito on hoidettu erillistileillä kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos-, tase- ja rahoituslaskelma. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjanpidollisen taseyksikön perustamisesta ( ). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto katsoo, että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan

2 talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Taseyksikön talousarvio muodostuu tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. Taseyksikön tulosbudjetissa sovelletaan nettobudjetointia: sitovia eriä valtuustoon nähden ovat tilikauden tulos sekä mahdolliset tilinpäätössiirrot. Taseyksikön investointibudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat investointimenot ja -tulot, mutta valtuusto voi osoittaa investointeihin määrärahat myös hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Taseyksikön rahoitusbudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen, ottolainauksen ja oman pääoman muutosten erät. Taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot lisäävät sitä. Jos taseyksikkö tekee suuria investointeja, velka voi kasvaa merkittävän suureksi. Se voi muuttua pitkäaikaisen velan tai oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä. Tällöin voi olla perusteltua lyhentää yhdystilivelkaa budjetoimalla taseyksikölle pitkäaikaisen lainan lisäystä kunnalta tai peruspääoman lisäystä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesien viemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Esitys vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustamisesta Sonkajärven kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Vesihuoltolain muutosten johdosta esitetään, että alkaen siitä muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Valtuusto päättää vesihuoltolaitoksen peruspääoman ja avaavan taseen sekä talousarviokäsittelyn yhteydessä vesihuoltolaitosta sitovat tavoitteet ja mittarit. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Vuoden 2015 talousarviossa on

3 laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman koroksi vahvistettu 1,5 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Taseyksikön sisällä hulevesien viemäröinti eriytetään laskennallisesti. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä. Päätösesitys Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se perustaa yllä olevan esityksen mukaisesti vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön takautuvasti alkaen. Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase määrätään seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen taseyksikön peruspääoma: Muut pitkävaikutteiset menot ,73 Maa- ja vesialueet ,73 Rakennukset ,02 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,98 Osakkeet ja osuudet ,00 Muut pitkäaikaiset saamiset ,00 Myyntisaamiset ,33 Muut saamiset 93,00 Poistoero ,24 Ostovelat ,82 Muut velat ,60 Siirtovelat ,00 Oma pääoma ,37 Alijäämä viideltä edelliseltä vuodelta ,31 Peruspääoma ,68 Alijäämien kertymä laskennallisesti eriytetyistä tilinpäätöksistä (viideltä edeltävältä tilikaudelta): , ,60

4 , , ,21 Yhteensä ,31 Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase : VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Muut pitkävaikutteiset menot ,73 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet ,73 2. Rakennukset ,02 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet ,24 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,97 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet ,00 4. Muut saamiset , ,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset ,33 3. Muut saamiset 93, ,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,03 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma ,68 IV Edellisten tilikausien alijäämä , ,37 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero ,24 E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen 6. Ostovelat ,82 7. Muut velat 1 450,60 8. Siirtovelat , ,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,03

5 Vesihuollon avaavaan taseeseen sisältyy laskennallisesti eriytettävän hulevesiviemäröinnin tase-eriä seuraavasti: II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet ,37 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,22 Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi päätösesityksen.