Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 1294/ /2015 KH 4 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Liite Lausuntopyyntö liitteineen Oheismateriaali Aluehallintouudistuksen tilannekatsaus Valtiovarainministeriön kirje ministeriöille taustaselvitysten laatimiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön ja ympäristöministeriön taustaselvitykset Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät kunnilta lausuntoa asiasta liitteenä olevalla lausuntopyynnöllä. Lausuntopyynnössä on yksi kysymys, josta pyydetään erikseen nimenomaan valtuuston kannanottoa. Lausunnot kaupungin nimissä muuten antaa kaupunginhallitus. Asiaa on tarkoitus käsitellä siten, että kaupunginhallitus tekee ensimmäisessä käsittelyssään valtuustolle esityksensä lausuntopyynnön kysymyksestä kolme, joka kuuluu: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua?

2 Edellä mainittuun kysymykseen liittyy olennaisesti kysymys yksi, joka kuuluu: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Etelä-Karjala on tehnyt vapaaehtoisesti maakunnan laajuisen sote-alueen, Eksoten, johon Imatran kaupunki on liittynyt tämän vuoden alusta kaikkien palveluiden osalta. Muut Itsehallintoalueille siirrettäviksi suunnitellut tehtävät (Maakuntaliitto, Pelastustoimi), toimivat jo nyt maakunnan laajuisina. Kaikissa näissä on tehty vuosien ajan kehitystyötä ja tuottavuustuloksia on saavutettu perustamisen jälkeen. Naapurimaakunnissa vastaavaa järjestelyä ei ole tehty. Kehitystä ei tässä vaiheessa kannata hidastaa vain siksi, että alue liitettäisiin johonkin suurempaan kokonaisuuteen, joten on Lappeenrannan kaupungin selkeä etu, että uudistuksen alkuvaiheessa alueet muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta ja että Lappeenrannan kaupunki kuuluu Etelä-Karjalan alueeseen. Kaupungin lausunto on muilta osin valmisteilla ja sen lähtökohtana on Etelä-Karjalan kuntien jo aiemmin julkaisema kannanotto, jossa Etelä-Karjala tarjoutuu pilotiksi toimimaan itsehallintoalueena jo aiemmin. Lausuntoa on tältä osin tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksen kokouksissa ja , jolloin valtuusto voi halutessaan käydä keskustelun myös lausunnon muista kysymyksistä ja kaupunginhallitus ehtii huomioida keskustelun lopullisessa lausunnossaan. Lausuntopyynnön ja sen materiaalien valmistumisen jälkeen hanke on edennyt ja selvityshenkilö Lauri Tarasti tulee luovuttamaan ehdotuksensa valtionhallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamiseksi ja valtioneuvosto tekee oman yhteensovittamislinjauksensa tammikuun loppuun mennessä. Uudistusreformi on erittäin laaja ja valtiolta itsehallintoalueelle siirtyvät kokonaisuudet tulevat vaikuttamaan kuntien ja valtion väliseen tehtävänjakoon myös elinkeinojen kehittämisessä, teknisellä toimialalla ja ympäristötoimessa. Oheismateriaalina on valtiovarainministeriön ministeriöille tekemä taustaselvityspyyntö sekä ministeriöiden vastaukset. Rahoitusmallista ja omaisuusjärjestelyistä on tulossa oma lausuntokierroksensa vielä myöhemmin. (ON) Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa kantanaan katsovansa, että se kuuluu nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen. Muilta osin lausunto käsitellään seuraavassa kokouksessa.

3 Kh Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi esityksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa kantanaan katsovansa, että se kuuluu nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan pohjalta muodostettavaan omaan itsehallintoalueeseen. Muilta osin lausunto käsitellään seuraavassa kokouksessa. KV 4 Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa. (JW) Kh Kv esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa kantanaan katsovansa, että se kuuluu nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan pohjalta muodostettavaan omaan itsehallintoalueeseen. Hyväksyttiin. KH 36 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Luonnos Lappeenrannan kaupungin lausunnoksi Yhteenveto talous- ja henkilöstövaikutuksista Oheismateriaali Selvitysmies Tarastin raportti Eksoten lausunto Pelastusjohtajan lausunto Maaseututoimenjohtajan lausunto Ympäristötoimenjohtajan lausunto Lausuntoaikaa on jatkettu saakka. Selvitysmies Lauri Tarasti on julkaisi raporttinsa uudistuksen muuhun kuin Soteen liittyviin osiin Raportti on oheismateriaalina. Selvitysmies esittää siirrettäväksi itsehallintoalueelle merkittävää määrää nyt Lappeenrannan kaupungilla olevia tehtäviä. Uudistus koskisi erityisesti pelastustoimea, jota esitetään siirrettäväksi 12

4 alueelle päivystävien sairaaloiden verkoston mukaisesti sekä maaseututoimea. Nämä kaupunki järjestää koko maakunnan puolesta. Lisäksi selvityksessä esitetään ympäristöterveydenhuollon siirtämistä itsehallintoalueille. Lappeenrannan ympäristötoimi järjestää palvelut Länsi-Saimaan kunnille. Ympäristötoimen yhdistymistä Imatran, joka hoitaa myös Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan ympäristötoimen, kanssa on selvitelty mutta järkevää kustannusten jakopohjaa ei ole löytynyt. Tarastin selvityksen mukaan kunta voisi halutessaan siirtää rakennusvalvonnan itsehallintoalueelle. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen selvitys ei ota kantaa. Olisi hyvä, jos Etelä-Karjalan kunnat voisivat halutessaan siirtää tehtäviään yhteisellä sopimuksella itsehallintoalueelle. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuntayhtymistä ja isäntäkuntamalleista voitaisiin niin haluttaessa luopua. Selvitys ei ota kantaa rahoitukseen, josta sopiminen yleensä nousee suurimmaksi ongelmaksi. Selvitysmiehen esityksen mukaisella uudistuksella olisi merkittävät henkilöstövaikutukset. Pelastustoimessa oli 105 palkallista henkilötyövuotta vuonna Vastaavasti maaseututoimessa oli 14 HTV:a, ympäristötoimessa 43 HTV:a ja rakennusvalvonnassa 9 HTV:a. Näillä toiminnoilla on myös isoja budjettivaikutuksia sekä kiinteistöomaisuuteen liittyviä vaikutuksia, jotka on koottu liitteenä olevaan taulukkoon. Merkittävää selvitysmiehen esityksessä on TE-palvelujen tehtävien siirto itsehallintoalueen hoidettavaksi. Tässä yhteydessä on otettu esille mahdollisuus siihen, että kunta tuottaisi palvelun itsehallintoalueen rahoittamana. Menettely on varmasti tapauskohtaisesti perusteltu Suomen 6-10 suurimman kaupungin osalta, jossa väestöpohja on suuri, mutta kaupunki ei kuitenkaan edusta yli puolta maakuntansa väestöstä. Etelä-Karjalassa väestöstä 55 % asuu Lappeenrannassa ja maakunta on väestöpohjaltaan melko pieni joten tarkoituksenmukaisinta olisi hoitaa palvelut yhden toimijan toimesta. Etelä-Karjalan tapauksessa on vaikea nähdä mielekkäänä järjestelyä, jossa Lappeenrannan kaupunki hoitaisi omat työllisyysasiansa ja itsehallintoalue huolehtisi maakunnan muiden kuntien työllisyysasioista. Resurssien hajautumisen näkökulmasta, TE-toimiston siirtoa itsehallintoalueelle tuetaan tämän vuoksi voimakkaasti lausuntoluonnoksessa. Etelä-Karjalan kunnat ja kuntayhtymät ovat jo aiemmin esittäneet ministeriölle, että maakunta voisi toimia itsehallintoalueen pilottialueena jo 2018 alusta. Maakunnassa on yhteistoiminnasta pitkä kokemus ja valmiit maakuntatason organisaatiot. Etelä-Karjalan

5 kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kuntayhtymälle, Eksotelle Myös pelastuslaitoksen toiminta ja toisen asteen ammatillinen koulutus on organisoitu maakunnallisesti. Kunnat ovat melko tarkasti sopineet rahoitusosuuksistaan ylikunnallisiin yhteistyötoimintoihin vuoden 2018 loppuun, sillä kuluvan vuoden talousarvioon on täytynyt sisällyttää suunnitelmavuodet Lausuntoluonnoksessa esitetään tämän vuoksi, että uudistukseen liittyvät vaalit voitaisiin järjestää kevään 2017 kunnallisvaalien yhteydessä. Kunnat voisivat 2017 talousarviokäsittelynsä yhteydessä päättää tarkat maksuosuudet ylikunnallisille palveluilleen vuosille ja sitoutua tätä kautta itsehallintoalueen siirtymäkauden rahoitukseen. Näin ollen uusi itsehallintoalue voisi periaatteessa aloittaa vaikka heti vaalien jälkeen. Siirtymäaikana 2017 nykyiset toimielimet voisivat tehdä välttämättömät päätökset. Lausuntoluonnos on liitteenä. (ON) Kj Kh Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan lausuntoluonnoksen kaupungin lausunnoksi. Hyväksyttiin. Merkittiin, että strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen osallistui kokoukseen tämän asian käsittelyn alussa.