KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Transkriptio

1 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä alueista, näissä toimivien kunnallisten palvelutilojen ja yritystilojen kehittämisestä, ylläpidosta ja vuokrauksesta. Liikelaitos noudattaa toiminnassaan kaikkia kaupunki-konsernissa asetettuja ohjeita ja määräyksiä. Kemijärven tilaliikelaitos tarjoaa kaupungin palvelutoiminnoille ja yrityksille tarkoituksenmukaiset, käyttökustannuksiltaan taloudelliset tilat huomioiden energiatehokkuus, turvallisuus ja terveellisyys. Tilojen tulee täyttää niille asetetut toiminnalliset, tekniset ja arkkitehtoniset vaatimukset. Liikelaitoksen valmistelussa on linjattu, että tilahallinto erotetaan teknisen osaston kirjanpidosta omaksi kirjanpidolliseksi yksiköksi teknisen osaston alaisuuteen. Tässä esityksessä on arvioitu tilaliikelaitoksen kehittymistä vuosina oletuksin, että nykyinen ylläpitovuokra peritään entiseen tapaan. Pääomavuokraa peritään sillä periaatteella, että se kattaa 3 % peruspääoman koron (noin 1 M ) kaupungille sekä mahdollistaa noin 2 M korjausinvestoinnit vuosittain. 2. Aloittava tase Perustettavan liikelaitoksen aloittavan taseen muodostamisessa noudatetaan kirjanpitolakia ja kuntajaoston antamia ohjeita kirjanpitolain soveltamisesta. Periaatteena on, että kunnan liikelaitoksen avaava tase muodostetaan kunnan kirjanpitoon merkityistä kirjanpitoarvoista. Avaava tase muodostetaan tase-erien välisenä siirtona. Vuokrasopimusten kohteena olevat rakennukset siirretään muodostettavan organisaation (tilaliikelaitos) avaavaan taseeseen mukaisilla tasearvoilla. Myös osakeomistuksen kautta omassa käytössä olevat tilat siirretään tällöin muodostettavalle organisaatiolle. Muutoksen jälkeen kaupungin kiinteistönhoitokeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen isännöinti ja johtaminen siirretään tilapalvelujen tehtäväksi. Siirrettävät kohteet ovat joko vuokrattuja, kaupungin osakehuoneistoja tai omistuskiinteistöjä. Rakennukset vuokrataan käyttäjähallintokunnille palvelutoimintaan ja yritystilat vuokrataan entiseen tapaan. Mainittujen kohteiden arvot muodostavat taseen pysyvät vastaavat. Seuraavassa perustettavan liikelaitoksen tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmaennusteet perustuvat olettamukseen, että vuokrattavat

2 2 kiinteistöt siirretään kokonaisuudessaan tilaliikelaitoksen hallintaan. Käynnissä olevat neuvottelut esim. ammatillisen koulutuksen järjestämisestä voivat muuttaa siirrettävien tilojen määrää. Näiltä osin luvut tarkentuvat vuoden 2014 lopulla. Periaate aloittavasta taseesta taulukossa 1. ALOITTAVA TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet (vanha) Maa- ja vesialueet Peruspääoma Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Sisäinen laina Koneet ja kalusto Investoinnit Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA V A S T A T T A V A A Tehdyillä oletuksilla avaavan taseen loppusumma on 31,7 M. Avaavassa taseeseen on oletettu kaupungin sisäinen laina vuoden 2015 investointiohjelman suorittamiseksi sekä puskurirahastoksi käyttötalouteen. 3. Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa vertailussa on huomioitu myös vuoden 2014 kiinteistöjen ja yritystilojen tulosalueiden rahavirrat.

3 3 Kuva 1. Liikelaitoksen rahavirrat Liikevaihto muodostuu ulkoisista ja sisäisistä vuokrista. Käyttökate on noin 35 %:a (n.3 M ). Arvioinnissa on huomioitu noin 10 % tilojen vähennys tarkastelujaksolla. Omistajalle tuloutetaan peruspääoman korkona noin 1 M. Kuvassa 2 on esitetty liikelaitoksen tulonmuodostus. Sisäiset vuokrat laskevat tarkasteluajanjaksolla; tuloslaskelma-arviossa ennustettu tilojen vähentyminen 10 % vuonna sekä 1,5 % kustannustason nousu.

4 4 Kuva 2. Tulorahoitus Energian hinta on merkittävin kuluerä. Palvelujen ostoon on lisätty euroa sisäisiä palveluja (taloushallinto ja teknisen osaston hallinto) verrattuna vuoteen Lisäksi kuluihin on lisätty maanvuokraa vuodessa. Menovähennys johtuu arvioidusta tilojen vähenemisestä. Vuoden 2015 energianhinnan nousuksi on arvioitu 5 %, muu hinnannousu %. Kuva 3. Liikelaitoksen menot

5 5 4. Investoinnit Nykyinen kiinteistömassa edellyttää yli 2 M :n vuotuisia korjausinvestointeja, mikäli halutaan, ettei korjausvelka kasva. Pääomavuokralla rahoitetaan investoinnit ja peruspääoman korko. Nykyisellä pääomavuokralla sekä 3 %:n peruspääomankorolla mahdollistetaan noin 2 M vuotuinen korjausinvestointiohjelma. Suunnitelmallinen investointiohjelma korjausinvestointeihin ja rakennusten luokittelu tilasalkkuihin, niin että osista rakennuksista voidaan luopua tarkasteluajanjaksolla mahdollistaa korjausvelan hallitun pienentämisen eli rakennusten kunto paranee nykyisestään. Kuva 5. Investointien rahoitus

6 6