Mielekäs hoito ja ohjaus; terveyspsykologisia näkökulmia somaattiseen terveydenhuoltoon



Samankaltaiset tiedostot
lähtöiseen ohjaukseen

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Diabeteksen psyykkinen kuorma

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

MOTIVOIVA HAASTATTELU

KKI-PÄIVÄT

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Psyykkinen toimintakyky

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Keksikää mahdollisimman monta:

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Mielenterveys voimavarana

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Kansalaisuuden kynnykset

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Mielenterveys voimavarana

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Opiskelijatuutorikoulutus &

Alakouluhanke Workshop

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Mielenterveys voimavarana

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Valtioneuvoston asetus

Tarpeenmukainen hoito

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Mielekästä ikääntymistä

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Transkriptio:

Mielekäs hoito ja ohjaus; terveyspsykologisia näkökulmia somaattiseen terveydenhuoltoon Terveyspsykologian erikoispsykologi, PsL, YTM Helena Nuutinen, Diabetesliitto Tekijän Nimi ja päivämäärä

TAUSTA Terveyspsykologian erikoispsykologi Sosiologi Eri-ikäisten ja erityisryhmien diabeteskursseilla - yksilövastaanottoja - ryhmänohjausta Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksia - mm. PPP-painonhallintaryhmänohjaajien koulutus, ammatillisia koulutuksia ja tilauskoulutusta Asiantuntijatyötä Projektityötä (terveyden edistäminen) Tutkimuskiinnostus: diabetesta sairastavien elämänlaatu PsL, YTM Helena Nuutinen

Elämänlaadun ulottuvuuksia Fyysinen ulottuvuus Psyykkinen ulottuvuus Sosiaalinen ulottuvuus jne. taloudellinen, hengellinen, kulttuurinen 20.10.2015 Helena Nuutinen 3

ELÄMÄNLAADUN TASOJA Miten koen sairaute ni SAIRAUSKOHTAINEN Miten koen terveyteni TERVEYTEEN LIITTYVÄ Miten koen elämäni YLEINEN 20.10.2015 Helena Nuutinen 4

Terveydenhuollossa elämänlaatua arvioitu pääasiassa yleisen terveyteen liittyvän elämänlaadun tasoilla (RAND -36, NHP, 15D). Miksi yleinen ja sairausspesifi elämänlaatu myös tärkeitä? 20.10.2015 Helena Nuutinen 5

Se on sellainen tai sitä mitä potilas sanoo sen olevan Joyce (1994). 20.10.2015 Helena Nuutinen 6

Fyysinen terveydentila ei ole kovinkaan vahva koetun hyvinvoinnin ennustaja (mm. Campbell ym. 1976)

Elämänlaatu Yksilön käsitys elämäntilanteestaan omassa arvomaailmassaan ja kulttuurisessa kontekstissaan sekä suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja huoliinsa. (WHQOL Group 1998, 1994) PsL, YTM Helena Nuutinen

POTEMUS, TARINAT Yksilöistä lähtevä sairauden ymmärrys Potilas ei vain passiivinen sairauden kantaja vaan aktiivinen sairauden kokija. (Torkkola 2008: Sairas juttu. Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta ) 10.4.2008 PsL, YTM Helena Nuutinen 9

Yhteisöllinen mieli ja tarinat sosiologin korvin Sairastuminen on ensi sijassa tapahtumaa suhteessa itseen, mutta se on myös tapahtuma suhteessa yhteisöön: sen käytäntöihin, ajatteluun ja valmiuksiin. (Psykiatri, psykoanalyytikko Martti Siirala) 20.10.2015 Helena Nuutinen 10

Psykososiaalinen, sosioekonominen Subjektiivisuus, subjektiiviset merkitykset Näyttöön ja tutkimustietoon perustuva vaikuttaminen, ohjaus ja hoito (vrt. Käypä hoito) Yhteisöllisyys, yhteisölliset merkitykset Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset Tekijän Nimi ja päivämäärä

Hengen voimin parannettu? Hengen voimin Mieli/ keho dikotomia, mielen ja kehon dialogi, yksilö- ja yhteisötason dialogi Usein mieli ja elämäntapahtumat näyttäytyvät terveydenhuollossa ongelmina: Hyvän hoidon esteet : Mielen mahtava potentiaali hyödynnetäänkö sitä??? Mitä ne hengen voimat on? Mikä on mielen tila somaattisessa terveydenhuollossa? Diabetes hyvä esimerkki sairaudesta, joka haastaa perinteisen dikotomian, sekä lääketieteellisen ett psykologisen näkökulman!!! Tekijän Nimi ja päivämäärä

T1 ja T2 diabetes sairautena - Yksilöllinen - Omahoitoinen - Krooninen Tekijän Nimi ja päivämäärä

Hoito, lääke Sairaus Oire Omahoito -Tiedot -Taidot -Ajatukset -Elämäntilanne -Tuki voimavarat 20.10.2015 Helena Nuutinen 14

Elämänlaatu vaikuttaa diabetekseen Psykososiaaliset, sosioekonomiset ym. omahoidon resurssit syntyyn, etenemiseen ja sairauden kanssa selviämiseen Psyykkiset, sosiaaliset voimavarat ja niiden puute näkyvät helposti omahoidossa ja sokeriarvoissa, ts nopeammin kuin muilla fyysisessä terveydentilassa. Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

diabetes appeared in patients with sadness, prolonged sorrow, or significant life stresses (Willis 1675) Moderni tiede on vahvistanut yhteyden psykososiaalisten kuormitusten ja tyypin 2 diabeteksen välillä. (Pyykkönen 2012) 20.10.2015 Helena Nuutinen 16

Psykososiaalisten kuormitusten kaksoisvaikutus Kuormituksista jää jälkiä mieleen, kehoon, elimistöön. Kun ihmiset ovat muiden ongelmien kuormittamia, terveydentilasta huolehtiminen ei nouse tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi. 20.10.2015 Helena Nuutinen 17

Diabetes vaikuttaa elämänlaatuun - Elämänlaatuun ei vaikuta vain sairaus ja oireet, vaan myös hoito - Myös hoidoilla voi olla elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia - Pyrkimys hyvään terveyteen voi jopa HAITATA elämänlaatua 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 18

Jatkuva elämänhallinta ja ennakointi uuvuttavat, vaikka tietäisinkin sen olevan ihan terveillekin terveellistä 20.10.2015 Helena Nuutinen 19

Hoitoväsymys ja diabetesstressi Riittävän hyvä omahoito? 1 10 20.10.2015 Helena Nuutinen 20

Mielialan lasku ajoittain ja sairastumisen yhteydessä on luonnollista: * diabetes on krooninen sairaus, jonka hoito vaatii pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä * vaatimukset tuntuvat jokapäiväisessä elämässä * sairastumiseen liittyy usein menetyksiä * lisäsairauksien riski 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 21

Myös diabetekseen liittyvät biologiset prosessit voivat edesauttaa masennusta masennus usein yhteydessä huonoon hoitotasapainoon huono hoitotasapaino lisää mielialaongelmia, sairauden aiheuttamia rajoituksia ja lisäsairauksien uhkaa masennus taas heikentää usein kykyä huolehtia hoidosta, mikä voi vaikuttaa sokeritasapainoon Bio-psyko-sosiaalinen noidankehä? Diabetes voi myös vaikeutta depression havaitsemista: oireet saatetaan tulkita sairaudesta johtuviksi, jolloin mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi saatetaan jättää käyttämättä 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 22

Stressi Joskus kuormittava elämäntilanne ja sen aiheuttama stressi voivat saada verensokerin heittelehtimään. Stressi voi vaikuttaa verensokereihin myös omahoidon kautta; kun elämässä on muita paineita, omahoito jää usein vähemmälle. Tämä voi vaikuttaa verensokereihin, mikä puolestaan vaikuttaa jaksamiseen. 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 23

Lisää psykososiaalista tukea? TAUSTALLA Huoli hoitotasapainoista ja kustannuksista Huolimatta lääketieteellisestä kehityksestä T1D hoitotasapainot eivät ole parantuneet: psyykkisesti vaativa (tiedot, taidot, voimavarat) Lisääntyvä käyttäytymistieteellinen tutkimus, ja näyttö vasten päinvastainen muutoksen suunta Kotimaiset selvitykset Ulkomaiset suositukset (mm. Ruotsin malli ) 20.10.2015 Esityksen nimi / Tekijä 24

HENGEN VOIMAT, VOIMAANTUMINEN OHJAUKSEN TAVOITTEENA Compliance = potilaan kyky mukautua lääkärin antamiin hoito-ohjeisiin Empowerment = täysivaltaistuminen, voimaantuminen Prosessi, jonka tuloksena yksilö omaa tarpeelliset tiedot, taidot ja asenteet sekä on riittävän tietoinen itsestään kyetäkseen vaikuttamaan omaan ja toisten käyttäytymiseen oman elämänlaatunsa parantamiseksi. (Funnell et.al.1991) 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 25

PERINTEINEN AJATTELU 1. Diabetes on fyysinen sairaus 2. Ohjaussuhde autoritaarinen, perustuu ohjaajan tietämykseen 3. Ongelmat ja oppimisen tarpeet määrittelee ammattilainen 4. Ongelmanratkaisusta, diagnoosista ja tuloksista vastaa ammattilainen. 5. Tavoitteena hoitomyöntyvyys ja käyttäytymisen muutos. Saavuttamattomat tavoitteet nähdään epäonnistumisina. 6. Motivaatio ulkoista. 7. Valta ohjaajalla. EMPOWERMENT-AJATTELU 1. Diabetes on bio-psyko-sosiaalinen sairaus 2. Ohjaussuhde demokraattinen, perustuu jaettuun asiantuntemukseen 3. Ongelmat ja oppimisen tarpeet määrittelee potilas 4. Ongelmanratkaisijana potilas. Ammattilainen tukena päämäärien ja omahoitoohjelman rakentamisessa. 5. Tavoitteena valintoihin ohjaaminen. Saavuttamattomat tavoitteet nähdään oppimisen mahdollisuuksina. 6. Motivaatio sisäistä. 7. Valta molemmilla. 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 26

Keinoja tukea psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua: Vuorovaikutus potilaan kanssa Arviointi ja seuranta Ohjaus Ohjaus ja tuki lähipiirille Psykologinen, terapeuttinen tuki Interventiot (esim. kuntoutus) Ohjaus vertaistukeen Työntekijän ja tiimin hyvinvoinnista huolehtiminen PsL, YTM Helena Nuutinen

HAASTEITA: - tunnistetaanko tarpeita? - onko koulutusta, tukea ohjaustaitoihin? - onko käytössä arviointivälineitä? - onko eri alojen, mm. mielenterveyden ammattilaisia? - mikä on heidän roolinsa tiimissä? - miten tiimi toimii, miten sitä huolletaan? - Yhteinen, elämälähtöinen ohjausideologia? PsL, YTM Helena Nuutinen

MITÄ HYÖTYÄ PSYKOLOGIASTAJA KÄYTTÄYTYMISTIETEISTÄ? - Tutkittuja ohjausmenetelmiä, ymmärrystä psykososiaalisiin kysymyksiin - Potilaiden tukemista ja ryhmien ohjaamista - Arviointimenetelmiä, välineitä - Elintapaohjausta - Työnohjausta - Koulutusta PsL, YTM Helena Nuutinen

Psykologinen ja terapeuttinen tuki Elämäntilanteet, työelämä, stressi Elämänkaaren siirtymät (raskaus, ikääntyminen ) Ihmissuhteet, tuki ja tuen puute Mielenterveyden häiriöiden yhteisvaikutukset Diabeteksen ja masennuksen kytkennät Syömishäiriöt, riippuvuudet Sopeutuminen (30 v. D. ), tunteiden käsittely Pelot ja huolet (mm. hypot, lisäsairaudet), ahdistus, traumat PsL, YTM Helena Nuutinen

Minimitaso Hoitopaikoissa minimiedellytys psykososiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseksi on, että ihminen tulee jollakin tavoin yksilöllisesti tunnistetuksi ja hänen huolensa otetaan todesta. Minimitasona on kunnioittava vuorovaikutus ja se, että potilaalta kysytään myös jaksamiseen ja psyykkisiin sekä sosiaalisiin kuormituksiin liittyvistä asioista. 20.10.2015 Helena Nuutinen 31

Jos hoitopaikassa ei ole voimavaroja antaa tarvittavaa apua, potilas ohjataan sellaiseen paikkaan, mistä hän saa apua. Tulee huolehtia siitä, ettei jonotusaika ole kohtuuton eikä asiakas missään vaiheessa putoa välistä. Ihminen ei ole tullut autetuksi vielä silloin, kun hänet on ohjattu toiseen paikkaan, vaan silloin kun hän on saanut apua. Voidaan kysyä, onko potilas lähettävän tahon vastuulla niin kauan, kunnes pääsytieto seuraavalle apua antavalle taholle on kuitattu? Survey Englanti: 2/3 vailla tarvitsemaansa tukea. Tekijän Nimi ja päivämäärä

Keskitaso Hoitopaikassa on käytössä myös psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden arviointiin liittyviä apuvälineitä ja ammatillista tukea niiden hyödyntämiseen. Arviointia toteutetaan systemaattisesti ja tuloksiin reagoidaan asianmukaisesti. Hoitoyksikössä on muiden ammattiryhmien ohella mielenterveyden alan ammattilainen, jonka puoleen asiakas on mahdollista ohjata tai joka voi konsultoida tarvittaessa. Tekijän Nimi ja päivämäärä

Optimitaso Tavoiteltavassa tilanteessa, pitkäaikaissairauden hoidon kokonaisuus muodostuu siten, että eri alojen edustajat - osallistuvat tasavertaisesti hoidon ja ohjauksen suunnitteluun - keräävät seurantatietoa omilta aloiltaan ja - kouluttavat muita omiin ammattialoihinsa liittyvissä asioissa. Organisaatioiden toiminnasta vastaavien kannattaa pitää yllä, rakentaa ja uusintaa moniammatillista tukea mahdollistavia rakenteita ja asenteita. Tekijän Nimi ja päivämäärä

Miten motivoida Sairauteen sopeutuminen vs. toiminta tunteet/tekeminen/ajatukset Miten auttaa ihmisiä elämään terveellisemmin T2D ja sydänsairauksien ennaltaehkäisy (motivaatio) (hyvää elämää?) Miten auttaa elämään mahdollisimman hyvä elämää sairauksien kanssa? (Jotta ei esim. omalla käyttäytymisellä heikentäisi tilannetta. Miten tukea elintapamuutoksia (mielen mekanismit ) tilannetta Tekijän Nimi ja päivämäärä

Mielityö, sopeutuminen? Hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa (tunnetyö) Vaikuttaa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa (tekeminen) Erottaa nämä toisistaan Miten sitä voi tukea? VRT. H O T (hyväksy-omistaudu-toimi) PsL, YTM Helena Nuutinen

Miksi tiedeperustaa tulee kirkastaa? jottei korvaudu uskomushoidoilla jottei korvaudu muiden alojen teorioilla (talous, lääketiede) suhde muihin tieteisiin ja vaikuttajiin. Tekijän Nimi ja päivämäärä

Kuntoutuspsykologit Biopsykososiaalinen viitekehys Sovellusalojen teoriat (esim. kivun- työkehitys- neuro- terveyspsykologia ) Kriisi-, trauma- ja elämänkaaripsykologia Terapiasuuntauksittain (kognitiivinen terapia kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykoanalyyttinen, integratiivinen )

Hyväksymis-omistautumisterapia Mindfulness Psykofyysinen lähestymistapa Positiivinen psykologia Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa

Terveyspsykologia Käyttäytymisen muutoksen teoriat Prochaskan & DiClementen transteoreettinen muutosvaihemalli Motivaatioteoriat Itsemäärämisteoria (M.Csikszentmihalyi, A.Bandura) Itsesäätelyn teoria/pystyvyyden tunteen tukeminen Sosiodynaaminen oppiminen R.V.Peavy

Interventiot, jotka perustuvat johonkin teoriaan ihmismielen mekanismeista, vaikuttavampia kuin teoriattomat MIKSI - MITÄ - MITEN Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

Mitä teoriat ja mallit (30 v. terveyspsykologiaa) kertovat siitä, miten ihmisen käyttäytyminen muuttuu? Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

EHPS 2015 - BCT (Behavioural Change Techniques - Teorioiden taksonomiat, luokittelut (83kpl ) - Käsitteiden yhtenäistäminen? (tuhansia) - Terveyspsykologien koulutus eri maissa - Kvantitatiivinen/ laadullinen (Englanti) - Mitattavuuden tarve/ aivojen rakentumisen subjektiivisuus Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

tulla nähdyksi, kohdatuksi.. Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Sen vuoksi hoidollisissa kohtaamistilanteissa potilaan tulisi tulla yksilöllisesti nähdyksi ja tunnistetuksi, mikä sinällään jo auttaa identiteetin ylläpidossa. (Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Irja Idman) 6.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 44

Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot (Absetz & Hankonen: Duodecim 2011;127:2265 72 Motivoiva haastattelu on vaikuttava menetelmä vaatimaansa pieneen panostukseen nähden. Se sopii useimmille potilaille ja kaikkiin elämäntapoihin. Muita tehokkaita keinoja - ohjaaminen oman käyttäytymisen seurantaan täydennettynä muilla tavoitteellisen toiminnan elementeillä - myös erilaisia potilasta koskevia testituloksia kannattaa käyttää. Seuranta ja palautteenanto osana rutiinikäyntejä lisäävät vaikuttavuutta. Helena Nuutinen 45

Motivoiva vuorovaikutus - -80-luvulta saakka kehitelleet Miller & Rollnick - enemmän vuorovaikutusasenne kuin menetelmä - pohjautuu motivaatioteorian ja humanistisen psykologian yhdistelmään - taustalla rogersilaista ajattelua ja teoria muutoksen vaiheista 7.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 46

Muutokseen kannustamisen periaatteita 1. Muutosvalmiuden esille nostaminen 2. Vastarinnan hyväksyminen osana muutosprosessia 3. Pystyvyyden tukeminen 4. Empatian ilmaiseminen 7.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 47

Perustaidot Avointen kysymysten esittäminen Heijastava kuuntelu ja vahvistaminen Yhteenvetojen tekeminen Muutospuheen edistäminen Helena Nuutinen 48

MUUTOSVAIHEMALLI (Stages of Change Model, J.O. Prochaska) terveyskäyttäytymisen muutos etenee psykologisesti erilaisten vaiheiden kautta eri vaiheissa tarvitaan erilaista ohjausta muutoksen toteutuminen vaatii aikaa kokemusta 7.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 49

Amotivaatio Itsesäätelyn teoriat Ulkoinen motivaatio (motiivina ulkoisen palkkion, rangaistuksen tai häpeän pelko tai halu miellyttää esim. lääkäriä) Sisäinen motivaatio (tekeminen koetaan sinänsä, itsessään antoisaksi, henkilökohtaisesti tärkeäksi tai omien arvojen mukaiseksi. Helena Nuutinen 50

Motivaatio on sitä kestävämpää, mitä sisäistetympää se on. Muutosta ennustaa mm. valmius sietää haasteita. Jos on selvittänyt itselleen MIKSI, on helpompi etsiä, löytää ja sietää MITEN. Helena Nuutinen 51

Teorioita ja käsitteitä - Elämänlaatu - Sairauskäsitykset - Sosiaalinen tuki - Hyväksymis-omistautumisteoria (ACT, HOT) - Itsesäätely/kontrolli, psyykkinen joustavuus - Pystyvyys Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

Pystyvyyden kokemus, voimautuminen Tuki Ajatukset Tunteet Tekeminen Tosiasiat Turvallisuus 20.10.2015 Helena Nuutinen 53

PERUSTA =TURVALLISUUS 20.10.2015 Helena Nuutinen 54

Hyvä tavoite on SMART 1. Selkeästi määritelty (mitä-missä-milloin) 2. Mitattavissa (tiedät jostain saavuttaneesi tavoitteen) 3. Aikaan sidottu (tiedät, mihin mennessä tavoite saavutetaan), 4. Relevantti itselle (tiedät, miksi tavoite on tärkeä) ja 5. Toteutettavissa 20.10.2015 Helena Nuutinen 55

Hengen voimat terveydenhuollossa Ihminen saa apua Silloin, kun tarvitsee Siihen, mitä tarvitsee Myös lähipiirin hengen voimat käytössä Helena Nuutinen

Emme voi muuttaa tuulen suuntaa, mutta voimme auttaa iloitsemana matkasta ja säätämään purjeita. Aina ei voida vaikuttaa sairauteen ja sen etenemiseen, mutta voidaan vaikuttaa siihen, miten ihminen selviää ja elää sairautensa kanssa. 7.2.2012 PsL, YTM Helena Nuutinen 57

Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ensin ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan muita. Auttaakseni jotakuta minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki aito auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Mikäli en tähän pysty, en pysty myöskään auttamaan ketään. - Søren Kierkekaard, tanskalainen filosofi PsL, YTM Helena Nuutinen