Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Transkriptio

1 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

2 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen kokonaisuus Koko kliinisen lääketieteen kenttä liittyy jollain tavalla mielenterveys- ja päihdetyöhön, sillä ruumiillisista sairauksista kärsivillä on usein joko psyykkistä kuormittuneisuutta tai psykiatrista sairastavuutta. Ruumiillista diagnoosia vaille jäävät somaattisesti oireilevat potilaat ovat vielä oma lukunsa.

3 Korkeila: Duodecim 3 Sytokiinit solusignaaliproteiineja Vastaavat primaaristressivasteesta Vahingoittunen poisto ja regeneraation käynnistys

4 4 Plasebovaste, hoivavaste Mitattavissa oleva psykobiologinen aito muutos Kontekstiefekti Hoidon epäspesifiset tekijät: ammatillisuus, asusteet, puitteet, toimintatavat, hoitoa ympäröivät tekijät ( merkitysvaste ), esim. lääkkeen hinta: kallis lääke parantaa paremmin Mekanismit: 1) ehdollistuminen, 2) ahdistuksen lievittyminen ja 3) palkitsevan kokemuksen tai toipumisen odotus Plasebon NNT = 7 Se miten ja kuka asioita esittää, on merkityksellistä ja vaikuttavaa

5 5 Lääketieteen perusopinnot Perusopetuksen tavoite: antaa lääkärille perusvalmiudet toimia perusterveydenhuollon tehtävissä. Perusterveydenhuollon näkökulma kansanterveydellisesti merkittävien mielenterveyden häiriöitten häiriöitten hoidossa tulee huomioida jo lääkärien perusopetuksessa. Ennalta ehkäisy Hoito

6 6 Lääketieteen perusopinnot Opintojen aikana opiskelija kohtaa etupäässä erikoissairaanhoidon mielenterveyden häiriöistä kärsiviä Lääkärinä hän todennäköisimmin kohtaa lievemmistä häiriöistä kärsiviä Koulutus ei valmenna kohtaamaan riittävästi perusterveydenhuollossa kohdattavia potilaita Opintojen aikana tulisi tutkia myös näitä potilaita Yleislääketieteen ja psykiatrian yhteisseminaarit ovat yksi keino lähestyä ongelmakenttää (toteutetaan Turussa yleislääketieteen vetäminä)

7 7 Mielenterveydenhäiriöt PTH:ssa Tunnistamisessa monenlaisia vaikeuksia Avunhakemisessa vaikeuksia Leimautumisen pelko huomattava Häpeäleimaan kohdistuvaa koulutusta ei ole ollut perus-, jatko- eikä täydennyskoulutuksessa järjestelmällisenä osana millään ammattikunnalla

8 8 Päihdehäiriöt Mielenterveys- ja päihdehäiriöitä kohdataan tavanomaisesti perusterveydenhuollossa, mutta erikoislääkärikoulutuksen edellytyksiin ei kuulu alan koulutusta. Psykiatria siirsi pitkään päihdehäiriöistä kärsivät suoraan muualle hoidettaviksi Omaa osaamista ei hankittu Vasta viime vuosina alettu ymmärtää, että olisi osattava hoitaa molempia häiriötyyppejä yhtä aikaa Päihdelääketieteen kliininen opettaja Turussa, virka perustettu juuri Kuopioon, professuuri Helsingissä (muu lääketiede)

9 9 Psykoterapia Julkisella sektorilla on työssä runsaasti henkilöstä, joilla on psykoterapeutin pätevyys MUTTA: pätevyys on psykoterapiatyypeisssä, jota ei oikein voida julkisella puolella toteuttaa Julkisella puolella tulisi lisätä voimallisesti osaamista aikarajoitteisissa menetelmissä (esim. IPT, KT, muut lyhytterapiat) Perusterveydenhuollon psykoterapeuttiset hoitomuodot ja päihdehäiriöt tulee ottaa täydennyskoulutusten painoalueiksi Depressiohoitajat Depressiokoulut yms

10 10 Ennalta ehkäisy Neuvoloissa tehostettu synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisen kehittäminen vaikuttavaa Työstressin vähentäminen Tehokkaita keinoja olemassa Työterveyshuollossa tulee lisätä kaikkien ammattiryhmien mielenterveyden häiriöiden varhaisen tunnistamisen ja ehkäisyn koulutusta

11 11 Vanhukset Vanhuspsykiatria erikoisalaksi Vanhusten psykoterapeuttiset hoidot Muut lääkkeettömät hoidot yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu potilaiden monisairastavuuden ja usein samanaikaisten hoivan tarpeiden pohjalta

12 12 Lopuksi Tarvittavan täydennyskoulutuksen tulee olla työnantajaorganisaation vastuulla Täydennyskoulutuksessa tulisi hyödyntää lisääntyvästi uutta teknologiaa esim. ottamalla käyttöön verkko-opettamista