Diabeteksen psyykkinen kuorma

Transkriptio

1 Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1

2 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen tunnekuormien erot T1D: kunpä pääsisin lomalle tästä ainaisesta vaivasta T2D: aiheutin tämän vakavan ja kalliin sairauden itselleni 2

3 Ykköstyypin diabeetikon tunnekartta Kun jännitän tai stressaan, sokerini nousevat. Minun pitää hoitaa itseäni joka päivä, halusin tai en. Ahdistusta nostattavat ajatukset liian matalista sokereista ja liitännäissairauksista. Pitkäaikaissairaus altistaa minua masennukselle. Pyrin tavoitteisiin, joihin on vaikeaa päästä, ja turhaudun. 3

4 Deeblogi.fi: Reija Helkkula Seitsemän diabetestunnetta Diabetesraivo Diabeteskapinallisuus Diabetesnöyryytys Diabetesväsymys Diabetesyksinäisyys Diabetespelko Diabetesilo Taistelu tasaisista sokereista, jonka aina häviän. En tee niin kuin hoitaja käski! Lällällää! Insuliinikynä -> huumeruisku > poliisit On hoidettava, vaikkei jaksaisi. Lukuisat hoitopäätökset päivittäin, yksin. Hypoglykemiat, lisäsairaudet Kun kerrankin sokerit ovat kohdallaan! 4

5 Kakkostyypin diabeetikon syyllisyys Kakkostyypin diabetes on julkisuudessa puhtaasti elämäntapasairaus. Sen ennaltaehkäisystä puhutaan niin, että omilla elämäntavoillaan sen voi ehkäistä kokonaan. Kuitenkin kakkostyypin diabeteksen taustalla on usein voimakas perinnöllinen riski. Kun sairaus puhkeaa, niin potilas kokee häpeää siitä, että tuottanut itse itselleen vakavan ja kalliin sairauden. Ajatus voimakkaasta perinnöllisyydestä jää taka-alalle. Lisänä itsesyyllistämisen taito vastaanottotilanteissa. 5

6 Syyllisyys ja häpeä Syyllisyys: tein väärin Häpeä: olen huono Miten tältä pohjalta tapahtuvat elämäntapamuutokset, elämänhallinta, uudet valinnat ja tunnetasolla hyväksyminen ja sopeutuminen? 6

7 Diabetes on biopsykososiaalinen sairaus Vaikuttavat toinen toisiinsa. 7

8 Elämänhallinta ja sairastuminen Elämänhallinta = tunne mahdollisuuksista ja kyvyistä vaikuttaa omaan elämäänsä ja kykyä kohdata vaikeita tilanteita. Elämänhallinnalla on yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, yleiseen tyytyväisyyteen, hyvään toimintakykyyn ja stressitilanteista selviytymiseen. Sairastuminen usein heikentää ainakin tilapäisesti elämänhallinnan tunnetta. Sairauteen liittyvää sisäisen hallinnan tunnetta voi opettaa ja vahvistaa. Hallinnan tunne motivoi omahoitoon ja ihminen voimaantuu hoitamaan itseään. 8

9 Hallintaa tukeva ohjaus Diabetes on biopsykososiaalinen sairaus (vrt. fyysinen) Hoitosuhde on tasavertainen: työntekijällä ja potilaalla on jaettu asiantuntijuus (vrt. autoritaarinen) Potilas tietää ja tunnistaa usein omat ongelmansa ja oppimistarpeensa (vrt. hoitohlö tunnistaa) Potilas on ongelman ratkaisija, työntekijä on resurssi (vrt. hoitohlö on ratkaisija) 9

10 Hallintaa tukeva ohjaus Potilaan ja työntekijän jaettu valta ja vastuu hoidosta ja tuloksista (vrt. hoitohlöllä valta ja vastuu) Tavoitteena potilaan tietoisten valintojen mahdollistaminen (vrt. ohjeiden noudattaminen, hoitomyöntyvyys) Käyttäytymisen muutokseen pyritään sisäisellä motivaatiolla (vrt. ulkoisella motivaatiolla) Repsahdukset oppimisen työkaluina (vrt. epäonnistuminen, hoitomyöntyvyyden puutetta) 10

11 Omahoitoa vahvistetaan tukemalla diabeetikon voimaantumista Pyritään löytämään ja vahvistamaan asiakkaan omia mahdollisuuksia vaikuttaa omassa elämässään Lisätään keinoja tehdä tietoisia valintoja autonomiaa aktiivinen omahoito on yhteydessä omaan vapaaseen tahtoon ja valintaan pohjaavaan toimintaan pystyvyyden tunnetta luottamusta omiin kykyihin motivaatiota 11

12 Käytännössä tuemme voimaantumista tutustumalla ohjattavana ajatuksiin ja asenteisiin tarjoamalla perusteltua tietoa jakamalla kokemuksia, mahdollistamalla vertaiskokemukset osallistumalla ratkaisujen etsintään, niiden toimivuuden arviointiin. jatkuvalla tuella ja kannustuksella 12

13 Subjekti vastaan objekti Jos potilas kokee olevansa sairautensa kanssa sinut, diabetes on osa häntä ja sitä kautta hän on subjekti myös suhteessa sairauteensa. Minä hoidan itseäni Mikäli potilas ei ole saanut sisäistettyä sairautta osaksi itseään, diabetes tekee nuoresta objektin eli asioita vain tapahtuu ilman, että niihin voi vaikuttaa. Minulle puhkesi lapsena diabetes, jota en olisi halunnut 13

14 Miten voin terveydenhuollon ammattihenkilönä auttaa potilasta tunnekuormansa kanssa? Mitä potilaat toivovat? kunpa joku joskus kysyisi, että mitä sinulle kuuluu saisinpa apua jaksamiseeni kunpa minua vastaanotolla katsottaisiin silmiin (vrt. tietokoneen näyttö) en haluaisi olla terveydenhuollon kuluerä vaan ihminen 14