Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Transkriptio

1 Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

2 Puhe liike toipuminen? Hätönen H 2

3 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus puheeseen perustuvissa menetelmissä. Fyysisten ongelmien hoidossa painotus liikunnassa ja fyysisessä toiminnassa. Nykytiedon valossa: Ravinto ja mielenterveyshäiriöt: kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio sekä säännöllinen ruokailurytmi ovat hyväksi mielenterveydelle. Liikunta ja mielenterveys: Liikunta ehkäisee jonkin verran masennusoireita ja se vähentää jopa keskivaikean depression oireita. Sekä helpottaa ahdistuneisuutta. Tietoisuusharjoitukset (mindfulness): Avuksi mm. stressin hallinnassa, kivun hoidossa ja tukevat fyysistä hyvinvointia Hätönen H 3

4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtökohtana kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä Toimintakykyä Hyvinvointia Sairautta Ihmissuhteita Terveyttä Jne Hätönen H 4

5 Puhe, liike ja toipuminen mielenterveyden edistämisen kokonaisuus Hoito Hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen strategiat Mielenterveyden edistäminen Barry ym

6 Mielenterveyden edistäminen osana terveyden edistämistä - esimerkkejä Tunteet - kehon ja mielen kokonaisvaltaisia reaktioita Kielteiset tunteet hidastavat toipumista ja saattavat altistaa sairauksille. Myönteisillä tunteilla ja optimismilla on terveyttä vahvistava vaikutus. Stressinhallinta Tietoisuustaitojen harjoittaminen (Mindfulness) tukee stressin hallintaa lupaavia tuloksia myös mm. tarkkaavaisuuden hallinnassa ja tunteiden säätelyssä. Elämäntapojen muutos Erilaisista kognitiivista lähestymistapaa hyödyntävistä terapioista on puolestaan todettu olevan hyötyä elämäntapojen muutoksessa Hätönen H 6

7 Mielenterveyden ongelmat ja terveyden edistäminen Terveelliset elintavat ovat osa mielenterveyden itsehoitoa Mielenterveyden ongelmiin liittyy usein niiden laiminlyöminen: vähäinen liikunta, epäsäännöllinen ja epäterveellinen syöminen, valvominen ja alkoholin käytön lisääntyminen. Mistä usein seuraa mielenterveysoireiden lisääntyminen. Psykoosisairauksista kärsivien henkilöiden tilanne heikoin: Fyysinen terveys heikompi kuin väestöllä keskimäärin Elinikä noin 10 vuotta alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin Arjen hallinnan vaikeuksia tuen tarve myös elintapamuutoksessa Tuesta on hyötyä: esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen onnistuu yhtä hyvin kuin väestöllä keskimäärin Hätönen H 7

8 Liikunta osana depression hoitoa Liikunta ehkäisee jonkin verran masennusoireita ja se vähentää jopa keskivaikean depression oireita. Liikunta helpottaa myös ahdistuneisuutta. Erityisesti ruokahalua lisäävien psyykenlääkkeiden käyttäjille liikunta on tärkeä painonhallinnan keino. Liikunnan aloittamisen kynnys voi olla korkea erityisesti masentuneilla ihmisillä, jotka ovat uupuneita ja aloitekyvyttömiä. Keinoja kannustaa aloittamaan: Liikuntaresepti Ohjaajan yksilöllinen tuki Ryhmäliikunta ryhmän tuki Sopivien liikuntamuotojen löytäminen Liikuntapäiväkirja, johon yhdistetty mielialapäiväkirja Hätönen H 8

9 Esimerkki: Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen vai terveyden edistäminen? Ikä-ihmisten mielenterveyttä edistävät interventiot: Sosiaaliset aktiviteetit Liikuntaryhmät Taitojen harjoittaminen Muisteluryhmät Sosiaaliset aktiviteetit edistivät merkitsevästi ikä-ihmisten positiivista mielenterveyttä, tyytyväisyyttä elämään, elämänlaatua ja ehkäisivät masennusta. Yhteistä vaikuttaville aktiviteeteille oli ikä-ihmisten aktiivinen rooli Forsman et al. 2011

10 IKIHYVÄ -malli Toimintakyvyn menettämisen riskissä olevan henkilön tunnistaminen Toimintakykyohjaus Seuranta ja arviointi

11 Tuloksia Välittömästi liikuntaryhmä -intervention jälkeen: Interventioryhmäläiset ilmaisivat kokevansa vähemmän kipuja kuin ennen interventiota. Itse raportoitu fyysinen kunto ja koettu terveys merkitsevästi parempi interventio-ryhmäläisillä. Interventio ryhmäläiset raportoivat merkittävästi vähemmän rajoituksia päivittäisten toimien suorittamisessa. Emotionaalinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja masentuneisuus vähentynyt interventioryhmäläisillä Fyysinen suoriutuminen parantunut merkittävästi Vuoden seurannassa: Päivittäisistä toimista selviytyminen ja mieliala palautunut alkumittauksen tasolle Fyysinen suoritustaso säilynyt paremmalla tasolla Yksinäisyyden kokemukset vähentyneet Ravitsemustaso paremmalla tasolla (MNA, huom. pieni n)

12 Fyysinen suoriutumiskyky (SPPB-keskiarvo) seuranta-aikana tutkimusryhmissä 10,0 9,0 8,8 8,0 7,0 6,0 5,0 5,6 6,2 5,5 5,3 7,4 7,0 5,5 5,7 5,1 6,0 8,0 5,0 6,0 6,0 alkumittaus 3 kk:n seuranta 1 vuoden seuranta 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kotijumppa Voima- ja tasapainoryhmä Tavoitteellinen toiminta ja kotijumppa Tavoitteellinen toiminta ja voima- ja tasapainoryhmä info

13 Lopuksi Puhe, liike ja toipuminen muodostavat kehän, jossa eri vaiheet vuorottelevat ja tukevat toisiaan. Terveelliset elintavat ovat osa mielenterveyden itsehoitoa Mielenterveydestä huolehtiminen on osa fyysisen terveyden hoitoa Liikunta on yksilön valinta - ympäristö on tärkeä yksilön liikuntaaktiivisuutta tukeva tekijä Kehän huomioiminen palvelujen kehittämisessä edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä ihmisestä Tukee eri lähestymistapojen joustavaa ja tarpeenmukaista toteutumista Edellyttää ammattilaisilta oman osaamisen laajentamista ja jakamista Hätönen H 13