b g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti

Samankaltaiset tiedostot
Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

S , Fysiikka III (ES) Tentti

S FYSIIKKA III (ES) Syksy 2004, LH 10. Ratkaisut

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Tilastollisen fysiikan luennot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

fotonin tilojen miehitystodennäköisyys. Lausumalla fotonin energia taajuuden avulla E = hν

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä


Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

9. Muuttuva hiukkasluku

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

10.5 Jaksolliset suoritukset

Sähköstaattinen energia

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

Monte Carlo -menetelmä

III KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48

TILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 2008

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

MODERNIN FYSIIKAN LUENNOT KEVÄT 2007 OSA I TILASTOLLINEN MEKANIIKKA

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

olevien molekyylien lukumäärään. Ominaistilojen lukumäärä (degeneraatio Molekyylin värähtelyn ominaiskulmataajuus on (ks. moniste, s.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

5. KVANTTIMEKANIIKKAA

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:

Kanoniset muunnokset

TILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 2008

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

MALLIVASTAUKSET S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla

III KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

n = = RT S Tentti

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

6. Stokastiset prosessit (2)

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Kokonaislukuoptimointi

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Transkriptio:

S4.35 Fyskka (ES) Tntt 4.9. 3 6. Sälö, jonka tlavuus on,5 m, ssältää haa, jonka an on,5 Pa ja lämötla C. (a) Montako moola haa sälössä on? (b) Montako klogrammaa? (c) Mtn an muuttuu, jos lämötla kasvaa 5 C:n? Ratkasu Ha olttaan kaksatomsks daalkaasuks, jonka moolmassa on 3 g. V (a) V = νrt ν = = 38 mol RT g (b) M=3 38 mol = 9,85 kg mol (c) Tlanyhtälöstä (lämötlat Klvnastna ) : T T T T 6 = f = = 3,96 Pa.. Mkä on daalkaasun lämötla, jos molkyyln lukumääräthys nrgaykskköä kohdn on stssä E = V yks nljäsosa lukumääräthydstä stssä E = V? Ratkasu Boltzmannn nrgajakauma on dn N = E EkT. de 3 kt b g / / / Lukumääräthyksn suhd on ss ( E< E ) E kt E / / F / E ( E E kt E kt E )/ = 4 / / H G I E K J =. Ratkasmalla lämötlan suhtn saadaan / T ( E E) kln 4 E =. E Sjottamalla E = V E = V saadaan lämötlaks T =67K 3. Suljtussa astassa on vttä tasaanossa vskaasun kanssa C lämötlassa ja, bar anssa. ks vskaasugramman tlavuus on nässä olosuhtssa 67 cm 3. Höyrystymslämö on 5Jg. a) Kunka monta molkyylä on kuutosnttmtrssä kaasua? b) Kunka monta molkyylä osuu nlösnttmtrn alull vsntaa skuntssa? c) Jos kukn ntaan osuva vsmolkyyl tvstyy, kunka monta molkyylä hahtuu vastaavast nlösnttmtrn alulta skuntssa? d)

Vrtaa ntaan osuvan vsmolkyyln kskmäärästä nrgaa shn nrgaan, joka tarvtaan srtämään vsmolkyyl nstfaassta kaasufaasn. Ratkasu a) Kaasumolkyyln thys on n = = 94, 5 m 3 kt b) Pntaalaan akaykskössä osuvn molkyyln lukumäärä on f = 4 nv av mssä v av on noudn tssarvon kskarvo, n molkyyln thys. Molkyyln noudn kskarvoll ät (ks SS 358, krjassa käyttään mrkntää v ) kt vav = 8 = 889 m/s, mssä käytmm vdll moolmassaa m = amu. m Sjottamalla saadaan f = 43, 3 molkyylä skunnssä nlösntll. c) Tasaanotlassa vtn tvstyy ja stä höyrystyy yhtä monta molkyylä, ss 43 3. molkyylä nlösnttä kohdn. d) HO on adost kolmulottnn, jotn sää on 3 translaato ja 3 rotaatovaausasttta, jotka ovat kakk aktvsa 3 K lämötlassa. Translaato, ja rotaatolkkn yhtnn kntnn nrga molkyylä kohdn on Ekn = kt = 6 54, J. Höyrystymslämö molkyylä kohdn on vastaavast: E g N g 5J 3, 74 J. = F H G I K J = 4. Carnot n kon tom lämötlojn 4 K ja 3 K välllä. a) Kon ottaa ylmmästä lämövarastosta lämöä 5, kj. Kunka aljon lämöä s luovuttaa almaan lämövarastoon? b) Tomssaan lämöumuna sama kon ottaa almmasta lämövarastosta lämöä 5, kj. Kunka aljon lämöä s luovuttaa ylmään lämövarastoon? c) Lask konn tkmä työ kummassakn taauksssa. (SS 4.3) Ratkasu T = 4 K, T = 3 K a) Q =5,kJ η C = W T T W Q Q Q Q W Q ηcq Q = T = = = = ; T Q.

3 Q 4 5, kj 3,75 kj 3,8 kj. b) Q =5,kJ ε L Q T = = W T T Q = Q + W U V = η Q ε ε C L Q LQ Q Q ηc W = = T = T Q. 4 Q 3 5, kj 6,67 kj 6,8 kj. c) Carnot n kon: W Q Q C =,5 kj,3 kj Lämöumu: W = Q L Q W,67 kj,7 kj L 7, kj Lämöumun taauksssa ymärstö tk työtä. 5. Olttaan, ttä systmn 5 hukkaslla on 4 sallttua nrgatasoa,,, 3 ja 4. Hukkastn kokonasnrga on. Lask kunkn artton todnnäkösyys ja nrgatasojn kskmääräst mhtysluvut, jos systm noudattaa Maxwll Boltzman statstkkaa. Olttaan, ttä g =. Ratkasu Partton todnnäkösyys saadaan yhtälöstä g P= N! = N! MaxwllBoltzman (MB) jakauma n! n! bn + g g! bng! ja P = = = Bos Enstn (BE) jakauma, n! g! n! b g mssä jälkmmäst yhtälöt ätvät van kun g =. Huomaa, ttä BE jakaumassa jokann artto määrttl tällön van yhdn monhukkastlan. Koska kullakn (ssänrgan ja hukkastn lukumäärän sälyttävällä) monhukkastlalla on sama sntymstodnnäkösyys, on BE jakaumassa myös kakllaarttolla tässä rkostaauksssa sama sntymstodnnäkösyys. Enrgan ja hukkasmäärän sälyttävät arttot ja ndn todnnäkösyydt E n 3 4

3 3 4 BE MB 3 3 6 5 BEN.67.67.67.67.67.67 MBN.94.94.9.387.65.3 llä BEN ja MBN ovat normalsotuja todnnäkösyyksä, ts taulukon arttodn todnnäkösyyksn summa on normtttu yhdks. Luvut annttu kolmlla mrktsvällä numrolla. Kskmääräst mhtysluvut saadaan anottamalla kutakn mhtyslukua vastaavan artton normttulla sntymstodnnäkösyydllä: E bn gav BE MB..9.833.49 3.333.9 4.833. 6. Sälö, jonka tlavuus on V on jattu kahtn yhtä suurn osaan ohulla välsnällä. Vasn uol ssältää daalkaasua, aluks anssa, ja okalla uollla on alussa tyhjö. Välsnään thdään n rkä, jonka ntaala on. Johda lausk anll l( t) sälön vasmmalla uollla ajan funktona. Oltta, ttä sälön molmmat uolt ovat urkauksn akana 3 K vakolämötlassa. Ratkasu Olkoon an vasmmalla uollla aluks ja thys n. Koska vakolämötlassa an on suoraan vrrannollnn thytn, ja koska sälössä olvn molkyyln lukumäärn summa on vako saadaan vasmmall uollla = nkt ja okall = ( n n) kt mssä ja n ovat an ja molkyyln thys vasmmalla uollla ajan funktona. ukon lä ajassa dt vrtaavn molkyyln määrä dn on vrrannollnn thysroon: dn = n ( n n) vavdt = Vdn f d = V v av 4 4 dt.

Huomaa mrkk; kun dn > nn molkyyln lukumäärä vasmmalla uollla nn ja thys ja an laskvat. Järjstlmällä trmjä uollta tosll ja ntgromalla alkuajanhtkstä t = t ajanhtkn t: z z t F d 4V v dt I = av f ln = 4 V v av HG KJ t Ratkasmalla tämä ann suhtn saadaan v avt/ V v t V = f = + av / ( ).