13.1.2015 KESKUSSAIRAALAN JA ARMILAN KUNTOUTUSKESKUKSEN KEITTIÖIDEN YHDISTÄMISEN JA INVESTOINNIN ARVIOINTI



Samankaltaiset tiedostot
Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus

Pääskytien koulun Linnankosken lukio

Keskussairaalainvestointi ja Armilan sairaalan alueen jatkokehittäminen

Ravitsemusfoorumi 2015 Ikääntyneiden ruokapalvelut kehittyvät käytäntöä ja hyviä kokemuksia Lappeenrannassa

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT RUOKAPALVELUJEN JA KEITTIÖVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS

Investointien rahoitus v

Ravitsemispalvelujen ulkoistus ja taloudellinen kehitys. Suomen neljäs ravitsemushoidon strategiaseminaari talousjohtaja Kari Janhonen

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli

Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut Nykytilan kartoitus Tulokset Seminaari

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

Lomautusten vaikutukset ruokapalveluissa. Kiinteistöpalveluliikelaitos Johtokunta Paula Juvonen

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Ateriapalveluiden ja keittiöverkoston kehittämissuunnitelma

Ruokapalvelun rakennemuutos

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä

PAIMIO LIITE PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

TIIVISTELMÄ RUOKAPALVELUSELVITYKSESTÄ, TAMMELAN KUNTA. Taustaa. 1. Palveluverkko ja keittiöt

HANKESELVITYS PÄIVÄKOTI LISÄTARKASTELU

Ruokolahden kunta Kh / 38 1 Kv / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

LYHENNELMÄ ATERIAPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JA HOIVAN TARPEISIIN FORSSAN, HUMPPILAN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUEELLA RAPORTISTA

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

Asiakaslähtöisyyden haasteet ja niiden ratkaisut tuotannon tehostamisessa; erityisruokavalion näkökulma

Kaupunginvaltuusto

HELSINGIN KAUPUNKI 1 LIIKENNELAITOS. Tuottavuustoimenpiteet

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto

Investointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA

LYHENNELMÄ ATERIAPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JA ROINAN TARPEISIIN FORSSAN, HUMPPILAN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUEELLA - RAPORTISTA

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Ruokapalvelun rakennemuutos

Raahen kaupunginhallitus teki äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palveluseteli

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen?

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Puh

Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin toteuttaminen

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Lohjan Kaupunki Tekninen toimi Ruoka- ja siivouspalvelut KEITTIÖVERKKO. Palveluverkkoselvitys Lohjalla

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125. Valtuusto Sivu 1 / 1

Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija (Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja)

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Investointiohjelman hankekortit vuosille

Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.

Sairaalakatu 2, toinen kerros, Kemi sekä tutustumiskäynti ravintokeskus Mereen Kauppakatu 25, Kemi. nro, otsikko sivu

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

Etelä-Karjalan liikkuva koulu kunta/hankekoordinaattorien verkostotapaaminen

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

NYKYISTEN VALMISTUSKEITTIÖIDEN TOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA KUNNOSTAMISTARPEET

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ASEMANTIEN PÄIVÄKOTIHANKEEN KUSTANNUSTAVOITTEEN TARKISTUS

Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki puh

Vaihtoehtojen vertailu

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Järvenpään kaupungin tilaratkaisut kaupungintalon väistötilat. Päivitys Antti Nikkanen, Veikko Simunaniemi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kaupunginkanslia Henkilöstöosasto Henkilöstöjohtaja

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Täyden palvelun senioritalo Attendo Korkeavuori

Yhteenveto ravitsemuskoulutuksen työstöstä Tapanilan hiihtomajalla

Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kilpailutus

Skanssin monitoimitalon tarveselvitys

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä /JP

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

SOPIMUS ATERIAPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

Yleisötilaisuus Porlammin koulukeskus

Talousarvio 2011 muutokset / II

Käyttöomaisuuden hankinnat

Kuntaneuvottelukierros Harri Hagman

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä /JP

ITÄINEN PÄIVÄKOTIVERKKO Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen ja Paula Kokkonen

Transkriptio:

1 (11) 13.1.2015 KESKUSSAIRAALAN JA ARMILAN KUNTOUTUSKESKUKSEN KEITTIÖIDEN YHDISTÄMISEN JA INVESTOINNIN ARVIOINTI Toimeksianto 1) INVESTOINNIN SUURUUS Sisältää keskussairaalan ja Armilan keittiöiden peruskorjausten ja yhdistetyn keittiön investointikustannusten erotuksen 2) VUOKRAN MÄÄRÄ Kuinka paljon nousee investoinnin vaikutuksesta 3) TUOTTAVUUSVAIKUTUKSET Miten vaikuttaa aterioiden hintaan ja mistä tuottavuus syntyy (htv säästöt ym.) Oletuksena seuraavat asiat 1. Hankkeen tuottovaatimus määräytyy investoinnin suuruuden perusteella eli oletuksena on että investointi maksetaan takaisin 30 vuoden aikana Satulta saatavilla vuokratuloilla 2. Satu ei voi kuitenkaan nostaa tämän takia ravitsemuspalveluiden (tai minkään muun palvelun) hintoja 3. Toisin sanoen investoinnin aiheuttamat korkeammat vuokrat tulee pystyä kattamaan toimintaa tehostamalla Valmistuskeittiöverkon nykytilanne Saimaan Tukipalvelut Oy:n hallinnoimia valmistuskeittiöitä on 12 + Ylämaan koulun keittiö. Vuonna 2000 Lappeenrannan kaupunki teki linjavedon ja poliittisen päätöksen keittiöverkon rakentamisesta ja ruoan tuotantotavasta. Tällöin päätettiin aluekeittiömallista ja siitä, että ruoka tehdään ja toimitetaan ns. Cook and serve periaatteella, eli ruoan valmistuttua, se kuljetetaan välittömästi kuumana ja tarjoillaan. Ensimmäinen saneerauskohde oli Voisalmen aluekeittiö vuonna 2000 ja viimeisimmät Kimpisen ja Lappeen aluekeittiöt vuonna 2012. Valmistuskeittiöt on rakennettu siten, että läntisessä Lappeenrannassa on kaksi aluekeittiötä, joista toinen palvelee kouluja ja päiväkoteja, sekä toinen hoivaa. Lappeenrannan keskustassa on kaksi aluekeittiötä ja näiden lisäksi keskussairaala ja Armilan kuntoutuskeskus, joihin on myös jo tällä hetkellä keskitetty koko joukko hoivasektorin yksiköitä. Pohjois-Lappeenrannassa on Voisalmen aluekeittiö, itäisessä kantakaupungissa sijaitsee Lauritsalan aluekeittiö ja Joutsenossa on kaksi aluekeittiötä, joista toiseen on keskitetty koulujen ruoanvalmistus ja toiseen päiväkodit sekä hoiva. Ilman keskittämistä ja asiakassegmentointia, valmistuskeittiöitä olisi 83 kpl. Nykyinen valmistuskeittiöverkko on erittäin pitkälle keskitetty, segmentoitu ja kapasiteetti on viety näissä äärimmilleen. Ilman saneerausta ja laajennusta nykyisissä keittiöissä ei voi enää lisätä volyymia. Saimaan Tukipalvelut Oy Tullitie 7 F, 53500 Lappeenranta puh.(05) 616 9000 www.saimaantukipalvelut.fi Y-tunnus 0162017-2

2 (11) Etelä-Karjalan keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiöiden kunto ja erityisesti talotekniikka ovat alkuperäisessä kunnossa, ja kohteet vaativat lähivuosina täydellisen peruskorjauksen. Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö jouduttiin osittain kunnostamaan v. 2013 sisäilmaongelmien vuoksi, kuitenkin tästä huolimatta keittiö on peruskorjattava. Taulukossa 1 on luetteloitu Saimaan Tukipalvelut Oy:n valmistuskeittiöt rakentamisvuosineen, mille asiakassegmentille keittiössä ruokaa valmistetaan ja vuotuinen volyymi suoritteina. Suoritemittari on ateria. Lounas saa arvon 1 oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja kokopäivähoidon laitoksissa. Kaikille muille ruokatuotteille on määritelty lukuarvo sen suhteellisena osuutena lounaasta. Esimerkiksi erityisruokavaliot ja kotipalveluatriat saavat kertoimen 1,5. Kokopäivähoidon laitoksessa suoritteita on keskimäärin 3,1 kun esimerkiksi päiväkodissa 1,8 ja kouluissa 1. Tällä menetelmällä eri keittiöiden tuotokset ja volyymi saadaan vertailukelpoiseksi. Taulukko 1 Valmistuskeittiö Rakentaminen/ Asiakassegmentti Suoritteet/v saneerausvuosi Kesämäen aluekeittiö 2004 vuoropäiväkodit, koulut, 536 000 kotipalveluateriat Kimpisen aluekeittiö 2012 päiväkodit, koulut 580 000 Lappeen aluekeittiö 2012 päiväkodit, koulut 437 000 Lauritsalan aluekeittiö 2011 päiväkodit, koulut 479 000 Voisalmen aluekeittiö 2000 päiväkodit, koulut 130 000 Joutsenon koulun 2003/2006 päiväkodit, koulut 225 000 aluekeittiö Joutsenon aluekeittiö 2008 päiväkodit, hoiva, 324 000 kotipalveluateriat Sammonlahden 1994/2013 hoiva, kotipalveluateriat 187 000 aluekeittiö Juurakkokadun 2007/2014 hoiva 77 000 palvelutalon keittiö Armilan 1964/1993/2013 hoiva, henkilöstöruokailu 297 000 kuntoutuskeskuksen keittiö Etelä-Karjalan keskus- 1955/1993/2013 hoiva, henkilöstöruokailu 534 000 sairaalan keittiö Leipomo Willipulla 2013 Taipalsaaren terveysaseman keittiö täyden saneerauksen tarpeessa hoiva 79 000

3 (11) Saimaan Tukipalvelut Oy on esittänyt Eksotelle vuonna 2012 keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen saneerausta, koska kummatkin edellä mainituista ovat peruskorjauksen tarpeessa. Nyt käsillä oleva uuden sairaalan suunnittelu sekä Armilan kuntoutuskeskuksen tulevaisuudesta päättäminen linkittyvät olennaisesti keittiöiden investointipäätöksiin. Taulukoissa 2 ja 3 on kuvattu E-K keskussairaalan keittiön sekä Armilan kuntoutuskeskuksen keittiön nykyinen volyymi ja asiakaskunta, johon näissä ruokaa valmistetaan ja toimitetaan. Etelä-Karjalan keskussairaalan keittiön nykyinen volyymi ja asiakkaat Taulukko 2 Keskussairaalan keittiö Potilaat/asiakkaat annoksia/päivä keskussairaalan osastot (14 kpl) 330 x3 990 Ortamonpuiston palvelutalo 80 x3 240 Ketvelkoti 10-20 x3 45 Rantamäki 10-20 x3 45 Honkakoti 10-20 x3 45 Saimaanharjun palvelukoti 15 x2 30 Metsäpolun päiväkoti (loppuu 2015) 100 x2 200 Seniorikoti Kultaharju 15 x3 45 Voisalmen päivätoimintakeskus 10-20 x2 30 Henkilöstöravintola Valto 250-300 x1 275 Henkilöstöravintola Potkuri 100-120 x1 115 Kahvila Satu Kahvila Kaisla Leipomo Willipulla Yhteensä annoksia päivässä 2060 Armilan kuntoutuskeskuksen keittiön nykyinen volyymi ja asiakkaat Taulukko 3 Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö Potilaat/asiakkaat annoksia/päivä Armilan osastot (5 kpl) 100 x3 300 Lehmuskoti 60 x3 180 Tarulantupa 20-30 x3 75 Kotimäenkatu 15-20 x1 17,5 Leirikoti 10 x1 10 Pihlajakoti 15-20 x1 17,5 Päihdehuollon yksikkö 20x3 60 Henkilöstöravintola Lounaskeidas 100-120 x1 110 Simolantien henkilöstöravintola 30-40 x1 35 Lämpövoiman henkilöstöravintola 15-20 x1 17,5 Yhteensä annoksia päivässä 822,5 Vaihtoehdot keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiöinvestoinneiksi 1. Yhdistetty keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö, jossa Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta lakkaa kokonaan, jolloin ruoanvalmistus ja henkilöstöruokailu keskitetään keskussairaalaan rakennettavaan uuteen keittiöön ja ruokasaliin

4 (11) 2. Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta jatkuu, mutta ruoanvalmistus keskitetään keskussairaalan yhteyteen rakennettavaan uuteen keittiöön, jolloin potilasruoka toimitetaan Armilan osastoille ja Armilan henkilöstöravintola saneerataan 3. Keskussairaalan keittiö ja ruokasali sekä Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö ja ruokasali peruskorjataan Investointi- ja käyttökustannusarviot vaihtoehdoille 1, 2 sekä 3 Vaihtoehto 1: Rakennetaan yksi hoivasektoriin keskittyvä valmistuskeittiö, jossa valmistetaan taulukoissa 2 sekä 3 esitetyt kohteet ja näiden lisäksi kotipalveluaterioita Uudessa sairaalassa tulee olemaan 5 osastoa, joissa kussakin on n. 30 potilaspaikkaa, näiden lisäksi tehovalvontayksikkö 15-20 potilaspaikkaa, sekä G-siivessä lasten ja naisten osaamisyksikkö, n. 30-45 paikkaa, aikuispsykiatrian osastot 50 potilaspaikkaa. Lisäksi kuudentena osastona kuntoutusosasto, jossa on suunniteltu olevan n. 50 potilaspaikkaa. Potilaspaikkamäärä laskisi nykyisestä noin 430 potilaspaikasta (EKKS 330 + Armila 100) noin 335 potilaspaikkaan, eli vähennys olisi n. 22 %. Taulukko 4, Vaihtoehto 1 Uusi yhdistetty hoivasektorin keittiö Potilaat/asiakkaat annokset/päivä keskussairaalan osastot (5 kpl) 170 x3 510 Ortamonpuiston palvelutalo 80 x3 240 Ketvelkoti 10-20 x3 45 Rantamäki 10-20 x3 45 Honkakoti 10-20 x3 45 Saimaanharjun palvelukoti 15 x2 30 Metsäpolun päiväkoti (loppuu 2015) 100 x2 200 Seniorikoti Kultaharju 15 x3 45 Voisalmen päivätoimintakeskus 10-20 x2 30 Henkilöstöravintola Valto 250-300 x1 275 Henkilöstöravintola Potkuri 100-120 x1 115 Kahvila Satu ja Kaisla Leipomo Willipulla Tehovalvontayksikkö 15-20x3 51 Lasten ja naisten osaamisyksikkö 30-45 X3 113 Kuntoutusosasto 50 x3 150 Lehmuskoti 60 x3 180 Aikuispsykiatrian osastot 50 x3 150 Tarulantupa 20-30 x3 75 Kotimäenkatu 15-20 x1 17,5 Leirikoti 10 x1 10 Pihlajakoti 15-20 x1 17,5 Päihdehuollon yksikkö 20x3 60 Henkilöstöravintola Lounaskeidas 100-120 x1 110 Simolantien henkilöstöravintola 30-40 x1 35 Lämpövoiman henkilöstöravintola 15-20 x1 17,5 Kotipalveluateriat 200 X1 200 Yhteensä annoksia päivässä 2767 Nykyinen yhteenlaskettu E-K keskussairaalan keittiön ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiön volyymi on n. 2880 annosta. Potilaspaikkojen vähennyksen myötä volyymi laskee, mutta kotipalveluateriat

5 (11) tuovat lisävolyymia ja ne soveltuvat hyvin hoivasektorikokonaisuuteen. Päivittäinen kokonaisvolyymi pysyy nykyisellä tasolla. Tuotantotapa olisi cook and serve, eli ruoka tarjoillaan kuumana välittömästi valmistuksen jälkeen. Ruoan jakelujärjestelmä muuttuu Eksoten toiveesta sairaalaosastoilla hajautetusta ruoanjakelusta keskitetyksi. Keskitetty ruoanjakelu tarkoittaa sitä, että ruoka annostellaan valmiiksi tarjottimille keittiössä, ja asetetaan lämpötilahallinnalla varustettuihin keskitetyn ruoanjakelun vaunuihin ja kuljetetaan osastoille. Ruoankuljetusvaunut ovat raskaita, joten niitä varten tarvitaan trukki ja riittävän tilava väylä, jonka tulee olla profiililtaan myös sellainen, että ruokavaunuletkaa pystytään siirtämään turvallisesti keittiöstä osastoille. Sairaalan ulkopuolisiin kohteisiin ruoka toimitetaan hajautettuna, kuten tälläkin hetkellä tehdään, ja kotipalveluateriat toimitetaan valmiina yksittäisannoksina. Tässä mallissa Armilan kuntoutuskeskusta ei enää olisi, jolloin kaikki toiminnot voidaan hoitaa keskitetysti potilasruokailusta henkilöstöruokailuun. Vaihtoehto 2: Yhdistetty keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö, jossa Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta jatkuu, mutta ruoanvalmistus keskitetään keskussairaalan yhteyteen rakennettavaan uuteen keittiöön, jolloin potilasruoka toimitetaan Armilan osastoille ja Armilan henkilöstöravintola saneerataan Tuotantotapa olisi cook and serve, eli ruoka tarjoillaan kuumana välittömästi valmistuksen jälkeen. Ruoan jakelujärjestelmä muuttuu Eksoten toiveesta sairaalaosastoilla hajautetusta ruoanjakelusta keskitetyksi, mutta Armilan kuntoutuskeskukseen ruoka toimitetaan hajautettuna, koska keskitetyn ruoanjakelun vaunut ovat isoja ja hankalia kuljettaa autolla, ja likaisten astioiden kuljettaminen takaisin valmistuskeittiöön on epätarkoituksenmukaista. Myös muihin sairaalan ulkopuolisiin kohteisiin ruoka toimitetaan hajautettuna, kuten tälläkin hetkellä tehdään, ja kotipalveluateriat toimitetaan valmiina yksittäisannoksina. Tässä mallissa ruoka toimitetaan Armilan kuntoutuskeskuksen osastoille suoraan. Astiahuolto tapahtuu osastoilla, kuten tähänkin asti. Ainoastaan ruoankuljetusastiat palautuvat valmistuskeittiöön ruokavaunujen mukana. Armilan kuntoutuskeskuksessa ei olisi enää varsinaista valmistuskeittiötä, mutta henkilöstöravintolan yhteydessä olisi pieni palvelukeittiö, jossa hoidetaan henkilöstöravintolan astiahuolto, säilytetään elintarvikkeita ja tehdään pieniä valmistelutöitä mm. kahvituksia varten.

6 (11) Vaihtoehto 3: Keskussairaalan ja Armilan keittiö ja ruokasali peruskorjataan Keskussairaalan keittiö peruskorjataan ja muutetaan keskitettyyn ruoanjakeluun soveltuvaksi. Keittiön volyymi tulee olemaan taulukon 5 mukainen. Tuotantotapa olisi cook and serve, eli ruoka tarjoillaan kuumana välittömästi valmistuksen jälkeen. Ruoan jakelujärjestelmä muuttuu Eksoten toiveesta sairaalaosastoilla hajautetusta ruoanjakelusta keskitetyksi. Taulukko 5, Keskussairaalan keittiö ja ruokasali peruskorjataan Peruskorjattu Keskussairaalan keittiö ja Potilaat/asiakkaat annokset/päivä ruokasali Keskussairaalan osastot (5 kpl) 170 x3 510 Ortamonpuiston palvelutalo 80 x3 240 Ketvelkoti 10-20 x3 45 Rantamäki 10-20 x3 45 Honkakoti 10-20 x3 45 Saimaanharjun palvelukoti 15 x2 30 Metsäpolun päiväkoti (loppuu 2015) 100 x2 200 Seniorikoti Kultaharju 15 x3 45 Voisalmen päivätoimintakeskus 10-20 x2 30 Henkilöstöravintola Valto 250-300 x1 275 Henkilöstöravintola Potkuri 100-120 x1 115 Kahvila Satu ja Kaisla Leipomo Willipulla Tehovalvontayksikkö 15-20x3 51 Lasten ja naisten osaamisyksikkö 30-45 X3 113 Kotipalveluateriat 200 X1 200 Aikuispsykiatrian osastot 50 x3 150 Yhteensä annoksia päivässä 2094 Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö peruskorjataan. Keittiön volyymi tulee olemaan taulukon 6 mukainen. Tuotantotapa olisi cook and serve, eli ruoka tarjoillaan kuumana välittömästi valmistuksen jälkeen. Ruoan jakelujärjestelmä pysyy edelleen hajautettuna. Taulukko 6, Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö ja ruokasali peruskorjataan Peruskorjattu Armilan Potilaat/asiakkaat annokset/päivä kuntoutuskeskuksen keittiö ja ruokasali Kuntoutusosasto + Yle-osastot 100 x3 300 Lehmuskoti 60 x3 180 Tarulantupa 20-30 x3 75 Kotimäenkatu 15-20 x1 17,5 Leirikoti 10 x1 10 Pihlajakoti 15-20 x1 17,5 Päihdehuollon yksikkö 20x3 60 Henkilöstöravintola Lounaskeidas 100-120 x1 110 Simolantien henkilöstöravintola 30-40 x1 35 Lämpövoiman henkilöstöravintola 15-20 x1 17,5 Yhteensä annoksia päivässä 822,5

7 (11) Investoinnin suuruus Taulukko 7, Eri vaihtoehtojen investointivertailu VA 1 VA 2 VA 3 / EKKS Keittiön pinta-ala 1950 1950 bruttom 2 (1460 + 490) (1460 + 490) Ruokasalin pinta-ala 299,5 + 196 bruttom 2 450 = 495,5 Kustannus/bruttom 2 1400 395 299,5 196 VA 3 / Armilan kk Keittiö / bruttom 2 6,10 milj. 6,10 milj. 4,48 milj. 1,20 milj. Ruokasali 2000 / bruttom 2 0,90 milj. 1,00 mil. 0,60 milj. 0,40 milj. *) Uusi muuntamo 0,42 milj. 0,42 milj. Väistötila keittiölle 1,3 milj. 0,10 milj **) Investointikustannus yhteensä 7,42 milj. 7,52 milj. 6,38 milj. 1,70 milj. EKKS + Armila peruskorjaus 8,08 milj. *) Talotekniikan uusiminen myös keittiön osalta on sisällytetty H-siiven investointilaskelmaan. Ei sisälly keittiön peruskorjauslaskelmaan **) Armilan keittiötoimintojen hajauttaminen peruskorjauksen ajaksi aiheuttaa vähintään ruokakuljetuskulut kuntoutuskeskuksen osastoille 10 kk Tuottavuusvaikutukset Taulukossa 8 on kuvattu tämänhetkistä tilannetta keittiöhenkilökunnan määrän suhteen, sekä muiden ammattiryhmien, jotka liittyvät ruokapalveluun joko osastokeittiöissä tai ruoankuljetuksessa. Keittiöhenkilökunnan määrä on laskettu vakituisen henkilökunnan mukaisesti. Luvussa ei ole mukana määräaikaista (vuosilomat, yms.) henkilöitä. Tuottavuuslaskelmat keskittyvät tukipalveluiden (ruoka, laitoshuolto, logistiikka) kustannuksiin ja muutoksiin. Ruoanjakelujärjestelmän muutos hoitotyöhön resursointiin sekä keskussairaalan sisäinen logistiikka jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Taulukko 8 Nykytilanne (EKKS + Armilan kk keittiöt) Tuotantopanokset EKKS Armilan kk Kustannus/v. Keittiöhenkilökunta 25 14 1 299 500 Sisäinen ruokalogistiikka Potku 3* Laitoshuolto osastoilla 60 14,5 3 799 500 Hoitajat - - - Kiinteistöhuolto - 3* 250 000 Vuokra 261 000 85 000 346 000 5 695 000 *) yhteenlaskettuna kiinteistöhuollon palkat Taulukossa 9 on kuvattu tilanne, jossa on rakennettu yksi yhteinen keittiö (EKKS+Armila) ja Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta on lakkautettu. Kuntoutusosasto sijaitsee uudessa sairaalassa ja henkilöstöruokailu on keskitetty keskussairaalaan.

8 (11) Taulukko 9, VA 1 Tuotantopanokset Uusi Armilan kk Kustannus/v. yhteiskeittiö loppuu Keittiöhenkilökunta 35 0 1 166 000 Sisäinen ruokalogistiikka Potku 0 0 Laitoshuolto osastoilla 60 0 3 060 000 Hoitajat - 0 0 Kiinteistöhuolto 0 0 Ulkoinen ruokalogistiikka 0 0 Vuokra 570 000 *) 0 570 000 4 796 000 *) Vuokran suuruus arvioitu trellumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Vertailun vuoksi uuden yhdistetyn keittiön tuottavuus, mikäli ruoanjakelujärjestelmä pysyisi hajautettuna uudessa sairaalassa. Taulukko 10, VA 1 Tuotantopanokset Uusi Armilan kk Kustannus/v. yhteiskeittiö loppuu Keittiöhenkilökunta 30 0 999 400 Sisäinen ruokalogistiikka Potku 0 0 Laitoshuolto osastoilla 60 0 3 060 000 Hoitajat - 0 0 Kiinteistöhuolto 0 0 Ulkoinen ruokalogistiikka 0 0 Vuokra 570 000 *) 0 570 000 4 629 400 Taulukossa 11 on kuvattu tilanne, jossa on rakennettu yksi yhteinen keittiö (EKKS+Armila) ja Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta jatkuu nykyisellä volyymilla ja hajautettuna ruoanjakeluna. Kuntoutusosastoille kuljetetaan ruoka uudesta keittiöstä ja henkilöstöruokailu hoidetaan Armilassa. Taulukko 11, VA 2 Tuotantopanokset Uusi Armilan kk Kustannus/v. yhteiskeittiö säilyy Keittiöhenkilökunta 35 1,5 1 216 000 Sisäinen ruokalogistiikka Potku 3* - Laitoshuolto osastoilla 51 10 3 110 000 Hoitajat - - - Kiinteistöhuolto 3* 250 000 Ulkoinen ruokalogistiikka 75 000 Vuokra 570 000 6 200 576 200 **) 5 227 200 *) yhteenlaskettuna kiinteistöhuollon palkat **) Vuokran suuruus arvioitu trellumin laskentaperiaatteiden mukaisesti

9 (11) Taulukossa 12 on kuvattu tilanne, jossa EKKS keittiö sekä ruokasali peruskorjataan. Samalla keskussairaalan osastojen ruoanjakelujärjestelmä muutetaan hajautetusta keskitetyksi. Muut keittiön ulkopuolelle toimitettavat ruoat kuljetetaan hajautettuna, kotipalveluateriat annoksina. Taulukko 12, VA 3 EKKS keittiön peruskorjaus, ruoanjakelujärjestelmän muutos Tuotantopanokset EKKS keittiö Kustannus/v. Keittiöhenkilökunta 30 999 400 Sisäinen ruokalogistiikka Potku - Laitoshuolto osastoilla 51 2 600 000 Hoitajat - - Kiinteistöhuolto - - Vuokra 420 000 *) 420 000 4 019 400 *) Vuokran suuruus arvioitu trellumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Taulukossa 13 on kuvattu tilanne, jossa Armilan kuntoutuskeskuksen keittiö sekä ruokasali peruskorjataan. Ruoanjakelujärjestelmä pysyy hajautettuna myös keittiön ulkopuolelle toimitettavien aterioiden osalta. Taulukko 13, VA 3 Armilan kk:n peruskorjaus Tuotantopanokset Armilan kk Kustannus/v. keittiö Keittiöhenkilökunta 14 466 200 Sisäinen ruokalogistiikka 3* Laitoshuolto osastoilla 10 510 000 Hoitajat - - Kiinteistöhuolto 3* 250 000 Vuokra 98 129 98 100 1 324 300 *) yhteenlaskettuna kiinteistöhuollon palkat, vuokra trellumin mukaan arvioitu 2021-> Taulukko 14, Yhteenveto VA 3 EKKS + Armilan kk:n peruskorjaus Tuotantopanokset EKKS keittiö Kustannus/v. Armilan kk keittiö Keittiöhenkilökunta 30 14 1 465 600 Sisäinen ruokalogistiikka Potku 3* Laitoshuolto osastoilla 51 10 3 110 000 Hoitajat - - - Kiinteistöhuolto - 3* 250 000 Vuokra 420 000 98 129 518 000 5 343 600 Ruoanjakelujärjestelmän vaikutus työpanokseen: Hajautetussa ruoanjakelujärjestelmässä (=nykytilanne sekä EKKSssa ja Armilan kuntoutuskeskuksessa) ruokien annostelu ja astiahuolto tapahtuu osastoilla, kun taas keskitetyssä ruoanjakelussa ruoanjakelu ja astiahuolto suoritetaan valmistuskeittiössä. Tämän vuoksi kustannusvaikutuksia vertailtaessa tulee huomioida henkilöstön lisäystarve valmistuskeittiössä ja vähennystarve osastoilla. Karkealla tasolla arvioituna

10 (11) ruoanjakelumuutos vaikuttaa valmistuskeittiön henkilöstötarpeeseen siten, että keskitetty järjestelmä vaatii 5-7 henkilöä enemmän hajautettuun järjestelmään verrattuna. Suurin lisäystarve aiheutuu keskitetyn ruoanjakelun hihnalta ja astiahuollosta. Ruoanjakelua tapahtuu 5 kertaa päivässä ja se sitoo keskimäärin 5 henkilöä jakamaan ruokaa/jakelukerta. Astiahuolto sitoo n. 2 lisähenkilöä. Vastaavasti osastoilla ruokapalveluun liittyvä työmäärä vähenee sekä laitoshuoltajilta että hoitajilta. Jotta kokonaiskustannukset eivät nousisi, tulisi osastoilta vähentyä vähintään keittiön tarvitsema lisäresurssin osuus. Lopulliseen mitoitukseen vaikuttaa osastoilla tehtävä työnjako, erilaiset tarpeet ja toimintatavat. Yhteenveto VA 1:ssä valmistuskeittiön yhteenlaskettu henkilökunnan määrä vähenee eniten suhteessa VA 2:een tai VA 3:een, huolimatta siitä, että ruoanjakelujärjestelmä muuttuu hajautetusta keskitetyksi uudessa sairaalassa. Mikäli olisi pysytty nykyisessä hajautetussa mallissa, olisi vähennys vieläkin suurempi (Taulukko 10). Mikäli Armilan kuntoutuskeskuksen toiminta loppuu kokonaan, syntyisi lisäsäästöä siitä, ettei potilasruokaa tarvitsisi kuljettaa (ulkoinen ja sisäinen ruokalogistiikka) sekä siitä, ettei kiinteistöhuoltoa ja laitoshuoltoa enää tarvita. Vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 1 kalliimpi ruokalogistiikan, laitoshuollon ja henkilöstöravintolan ylläpidon vuoksi. Vaihtoehdossa 3 keittiön henkilöstökulut ovat yhteenlaskettuina nykyisellä tasolla, sillä vaikka potilaspaikkaluku pienenee aiheuttaen vähennystarpeen keittiöhenkilökunnan määrään, vaikuttaa keskitettyyn ruoanjakeluun siirtyminen EKKSssa lisäresurssintarpeen keittiöön. VA 3 (EKKS ja Armilan peruskorjaus) on investoinniltaan ja käyttömenoiltaan kallein vaihtoehto. Saimaan Tukipalvelut pitää taloudellisimpana ja toiminnallisesti parhaimpana vaihtoehtona mallia, jossa keskussairaalan ja Armilan keittiötoiminnan yhdistetään ja niille rakennetaan kokonaan uusi keittiö keskussairaalan yhteyteen. VA 1 yhdistetyn keittiön rakennusinvestointi tulee edullisimmaksi ja vuotuiset käyttökustannukset pienemmiksi kuin VA 2 ja VA 3. Myös nykytilanteeseen verrattuna tukipalveluiden toimintakuluissa säästettäisiin n. 900 000 euroa vuodessa. Ruoanvalmistuksen kulut tulevat nousemaan n. 100 000 nykyiseen tilanteeseen verrattuna (keskitetyn ruoanjakelujärjestelmän suoritekerroin on 1,5, hajautetun ruoanjakelun suoritekerroin on 1). Säästö muodostuu laitoshuollon tarpeen vähentymisestä osastoilla sekä kiinteistöhuollon ja sisäisen ruoanjakelun loppumisesta Armilan kuntoutuskeskuksessa. Sekä EKKS että Armilan kuntoutuskeskuksen keittiöt ovat täydellisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosien aikana, koska samanaikaisesti suunnitellaan uutta sairaalaa ja Armilan kuntoutuskeskuksen tulevaisuutta, tulee keittiöiden investointipäätökset tehtävä samanaikaisesti. Keskussairaalan keittiötä ja sen ruoanjakelujärjestelmää ei voi muuttaa keskitettyyn ruoanjakeluun ilman massiivisia muutoksia. Lisäksi nykyinen keittiö sijoittuu väärin uuteen sairaalaan nähden, jonka vuoksi sisäinen ruokalogistiikka tulee olemaan vaikeasti toteutettavissa. Nykyinen keskussairaalan keittiö on sokkeloinen, epätarkoituksenmukainen, eikä vastaa nykyajan saati tulevaisuuden vaateisiin. Samassa yhteydessä, kun uusi keittiö rakennettaisiin, tulisi myös rakentaa uusi henkilöstöravintola tai peruskorjata ja laajentaa nykyinen keskussairaalan henkilöstöravintola. Nykyinen henkilöstöravintola on ahdas jo tälläkin hetkellä, mutta etenkin silloin, jos Armilan kuntoutuskeskus lopettaa toimintansa ja uusi sairaala valmistuu.

11 (11) Taulukko 15 Investoinnin ja käyttökulujen vertailuyhteenveto 30 vuoden poisto Nykytilanne VA 1 VA 2 VA 3 EKKS ja Armilan peruskorjaus Kokonaisinvestointi 7,42 milj. 7,52 milj. 8,08 milj. toimintakulut/vuosi Säästö käyttömenoissa 30 vuodessa 5,695 milj. 4,796 milj. 5,227 milj. 5, 344 milj. 27,0 milj. 14,04 milj. 10,53 milj. - EKKS ja Armilan kuntoutuskeskuksen keittiöt on remontoitava lähivuosina, koska ne ovat elinkaarensa lopussa erityisesti talotekniikaltaan. Kyse on korvausinvestoinnista. - Keskussairaalan ja Armilan kuntoutuskeskuksen ruoanvalmistusta ei voi siirtää muihin Lappeenrannan aluekeittiöihin, koska niiden kapasiteetti ei riitä, eikä niitä ole suunniteltu sairaalaruoanvalmistukseen - Eksote haluaa uuteen sairaalaan keskitetyn ruoanjakelun, eikä ruoanjakelujärjestelmän muutos nykyiseen keittiöön onnistu ilman isoa investointia - Mikäli EKKS nykyinen keittiö peruskorjataan, joudutaan keittiötoiminnot siirtämään väistötilaan, jonka kustannusarvio on n. 1,3 miljoonaa euroa. Samalla pitää ratkaista, mihin väistötila mahtuu, logistiikka sairaalaan ja väistötilan infran rakentaminen - Nykyinen EKKS keittiö on osittain liian matala uudelle ilmanvaihtotekniikalle - Nykyinen EKKS keittiö sijaitsee logistisesti vaikeassa paikassa niin sisäisten, kuin ulkoisten ruoka- ja elintarviketoimitusten kannalta - Uuden yhdistetyn keittiön investointi on 660 000 euroa edullisempi kuin EKKS ja Armilan keittiöiden peruskorjaus. Todellisuudessa investoinnin ero VA 1 eduksi on suurempi, koska Armilan kuntoutuskeskuksen keittiön investointiin kuuluva talotekniikan osuus on koko H- siiven investointihankkeessa - VA 1 on myös tuottavuudeltaan / käyttökuluiltaan edullisin vaihtoehto. Koko investoinnin poistoajalle laskettuna ruokapalvelun välittömät ja välilliset kulut ovat n. 27 miljoonaa euroa edullisemmat nykytilanteeseen verrattuna Elina Särmälä Ruokapalvelujohtaja