Ruokapalvelun rakennemuutos

Transkriptio

1 Valtuusto Ruokapalvelun rakennemuutos 700/ /2016 Valt 43 Khall Osana kunnan talouden tasapainotusohjelmaa selvitetään valmistuskeittiöiden verkko. Tasapainotusohjelmassa valmistuskeittiöistä todetaan seuraavaa: "Kunnassa on tällä hetkellä seitsemän valmistuskeittiötä ja kahdeksan palvelukeittiötä. Valmistuskeittiöiden määrää on viime vuosina suunnitelmallisesti vähennetty. Seuraava askel voisi olla siirtyminen kahdessa tai kolmessa valmistuskeittiössä tapahtuvaan ruuanvalmistukseen. Asia on tullut ajankohtaiseksi koulukeskuksen valmistuskeittiön saneeraustarpeen ja Kirkonkylän koulun yhteyteen rakennettavan päiväkotiyksikön ruokahuollon järjestämisen yhteydessä. Siirtymisellä kahden tai kolmen valmistuskeittiön järjestelmään hyötyinä on nähtävissä mm. kustannussäästöjä, ammatillisen osaamisen syventäminen, ruuan tasalaatuisuuden turvaaminen yms. Selvitettävä uudistus on toteutettavissa ilman henkilöstön irtisanomisia. Ruokapalvelupäällikkö tekee alustavan selvityksen ja esityksen ruokahuollon järjestelyistä helmikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen linjataan lisäselvitystarpeet. Yksityiskohtaiset päätökset tehdään kevään 2016 aikana, jotta koulukeskuksen keittiön toteuttaminen päästään aloittamaan viimeistään vuoden 2017 alussa ja Kirkonkylän koulun (tuleva Souppaan oppimiskeskus) yhteyteen tulevan päiväkodin suunnittelutyö voi edetä." Mm. kustannuspaineista johtuvien tuottavuuden kohentamistarpeiden ja hen ki lös tön ikääntymisen johdosta ruokapalveluun kohdistuu ra ken ne muutos pai nei ta. Rakennemuutoksessa valmistuskeittiöiden määrää eh do te taan vähennettäväksi nykyisestä seitsemästä kahteen tai kolmeen keskuskeittiöön. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, mitä vaikutuksia vuoden 2019 alusta suunnitellulla sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksella on on ruokatuotantoon pitkällä aikavälillä. Terveyskeskuksen uudistetussa keittössä tuotetaan pääsääntöisesti kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ateriapalvelut. Se on ainoa kunnan keittiö, joka on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt toteutettavassa valmistuskeittiöitä koskevassa uudistuksessa on merkitystä sillä, mikä organisaatio sote-uudistuksen jälkeen vastaa terveyskeskuksen keittiöstä ja sote-palveluiden ruokatuotannosta. On mahdollista, että ne sote-uudistuksen yhteydessä eriytetään. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon ruokapalvelut siirtyvät kunnalta muille

2 toimijoille, on mahdollista tuottaa koulujen ja päiväkotien sekä henkilöstön ruokapalvelut yhdessä valmistuskeittiössä. Riskien ja häiriöttömän ruokatuotannon kannalta voisi olla perusteltua valmistaa ruoka kahdessa yksikössä. Tällä hetkellä on ajankohtaista päättää koulukeskuksen valmistuskeittiön laajuus ja turvata kahden valmistuskeittiön toiminta siinä mahdollisessa tilanteessa, että terveyskeskuksen keittiö ja sosiaali- ja terveydenhuollon ateriatuotanto siirtyvät muille kuin kunnalle vuoden 2019 alusta lukien. Lähtökohta voisi olla tässä vaiheessa, että terveyskeskuksen keittiössä valmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ateriapalvelut ja ylläpidetään henkilöstöruokailua, koulukeskuksen laajennettavassa valmistuskeittiössä ja toisessa koulun keittiössä (ilman laajennustarvetta) valmistetaan muut ateriat. Kun sote-ratkaisu keittiötä ja ruoanvalmistusta koskien valmistuu, ratkaistaan valmistuskeittiöiden lukumäärä lopullisesti. Koulukeskuksen keittiön korjaukseen on kuluvan vuoden talousarviossa varattu euroa. Suunnitelutyö keskeytettiin vuodenvaihteessa, kun nousi esille valmistuskeittiöiden lukumäärän uudelleenarviointi. Mikäli koulukeskuksen keittiön kapasiteetti nostetaan 650 ateriasta ateriaan on alustava kustannusarvio korjaukselle ja laajennukselle euroa (alv 0%), mikä ei pidä sisällään keittiölaitteita, kylmiöitä, irtokalusteita, maalämpöjärjestelmää, sprinklerjärjestelmää, jäähdytystä, liittymismaksuja eikä rahoituskuluja. Valmistuskeittiöiden lukumäärää on käsitelty kunnan johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa Ruokapalvelun kehittämissuunnitelma on esityslistan liitteenä. Ruokapalvelupäällikkö Arja Jussila esittelee kokouksessa ruokapalvelun ra ken ne muu tos eh do tus ta. Valmistelu ja lisätiedot: ruokapalvelupäällikkö Arja Jussila, puh hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto, puh kunnanjohtaja Juha Majalahti, puh Kunnanhallitus linjaa valmistuskeittiöiden osalta seuraavaa: 1) valmistuskeittiöiden tavoitteellisena määränä pidetään kahta käynnistetään välittömästi siten, että valmistuskapasiteetti nostetaan 650 ateriasta ateriaan 3) Kirkonkylän koulun valmistuskeittiön kapasiteettia nostetaan 550 ateriasta 700 ateriaan ilman laajennusta ja merkittävää peruskorjausta 4) muut valmistuskeittiöt siirtyvät palvelukeittiöiksi

3 5) uudistukset toteutetaan syksyllä 2017, kun koulukeskuksen keittiön laajennus- ja saneeraustyö valmistuu Kunnanjohtajan kokouksessa muuttama päätösehdotus: Asia palautetaan valmisteltavaksi ja tuodaan uudelleen käsiteltäväksi Khall Ruokapalvelupäällikkö Arja Jussilan tekemässä selvityksessä osoitetaan, että siirtymällä seitsemästä kahteen valmistuskeittiöön säästöt ovat neljä henkilötyövuotta. Henkilöstömuutos koskee käytännössä esimiesten määrää. Uudistuksen rinnalla toteutetaan myös varhaiskasvatuksen rakennemuutosta erityisesti Euran ja Kauttuan alueilla. Suunnitelmissa olevan Souppaan oppimiskeskuksen yhteyteen tulisi päiväkoti, joka korvaisi useamman pienemmän päiväkotiyksikön. Kun kaikki ruokapalvelujen henkilöstömenot (palkat ja henkilösivukulut) ja muut välittömät kulut (työvaatteet, koulutus jne.) lasketaan nykyistä 35 työntekijää kohden, saadaan yhden ruokapalvelutyöntekijän vuosikustannukseksi euroa. Vastaavasti laskien neljän henkilön vuosikustannusten vähennys oli euroa. Koska selvityksessä ei ole otettu huomioon pienempien päiväkotiyksiköiden yhdistymistä, on ajateltavissa, että henkilöstömenojen säästö on selvityksessä esitettyä merkittävämpää. Työmenetelmiin tms. yksityiskohtiin ei selvityksessä ole menty, minkä vuoksi toiminnallisia säästöjä ei kaikilta osin ole uudistuksen tässä vaiheessa esitetty. Toimintamenojen vähennys em. asiat huomioiden on selvityksessä esitettyä laajempaa, mistä johtuen tavoiteltavaa uudistuksen toteuttamiselle olisi noin 10 prosentin kustannussäästöt. Uudistuksella varaudutaan myös siihen, että kunnan ruokapalvelut voidaan tuottaa kokonaisuudessaan yhdestä keskuskeittiöstä siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kunta ei tuottaisi nykyiselle sote-organisaatiolle ruokapalveluja eikä terveyskeskuksen keittiö ole kunnan käytettävissä. Valmistelu ja lisätiedot: ruokapalvelupäällikkö Arja Jussila, puh hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Johanna Aalto, puh kunnanjohtaja Juha Majalahti, puh Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto linjaisi kunnan ruokapalvelujen kehittämistä seuraavasti:

4 1) valmistuskeittiöiden tavoitteellinen määrä on kaksi, joista toinen on Kunnanjohtajan kokouksessa muuttama päätösehdotus: Asian käsittely siirretään seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen. Khall Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto linjaisi kunnan ruokapalvelujen kehittämistä seuraavasti: 1) valmistuskeittiöiden tavoitteellinen määrä on kaksi, joista toinen on Kunnanhallituksen jäsen Simo Lähteenmäki ehdotti, että kohdassa 3 olevaa muiden keittiöiden muuttamista palvelukeittiöiksi ei tulisi hyväksyä. ta ei kannatettu. Kunnanhallituksen jäsen Simo Lähteenmäki ilmoitti eriävän mielipiteensä kohdan 3 osalta, ehdotusta ei olisi tullut hyväksyä.

5 Kunnanhallituksen ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto linjaisi kunnan ruokapalvelujen kehittämistä seuraavasti: 1) valmistuskeittiöiden tavoitteellinen määrä on kaksi, joista toinen on Valtuusto: Valtuutettu Simo Lähteenmäki ehdotti, että ehdotuksen kohtaa 3) muut keittiöt siirtyvät palvelukeittiöiksi koulukeskuksen keittiön valmistumisesta lukien ei hyväksytä. Valtuutettu Kirsi Laine ehdotti, että kohtaa 1) muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden tavoitteellinen määrä on kahden sijasta kolme. Valtuutettu Vesa Suvanto kannatti Lähteenmäen tekemää ehdotusta. Valtuutettu Laineen ehdotusta ei kannatettu, näin ollen ehdotus raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestystapana on nimenhuutoäänestys. Äänestystapa hyväksyttiin. ehdotuksen kannalla olevat äänestävät Jaa,valtuutettu Lähteenmäen ehdotuksen kannalla olevat Ei. Äänestyksessä annettiin 35 ääntä, 28 Jaa-ääntä, 6 Ei-ääntä ja yksi tyhjä. Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen tekemän ehdotuksen.