Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Transkriptio

1

2 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna

3

4 Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011 on tiedot yhteensä keittiöstä, joissa valmistetaan, lämmitetään tai jaetaan ruokaa tai juomaa. Näistä on jakelukeittiöitä, joissa ei itsessään valmisteta ruokaa/ juomaa, vaan ne tulevat keittiöön valmiina. Uusien ja rekisteristä aiemmin puuttuneiden keittiöiden myötä rekisteri kasvoi vuodesta keittiöllä. Vuotuisten ruoka-annosten määrä nousi vuoden miljoonasta annoksesta 889 miljoonaan annokseen.

5 Keittiöiden lukumäärät ja annosmäärät toimialoittain vuosina 2009 ja 2011 (pl. jakelukeittiöt) Toimiala Lukumäärä % Muutos 09/11 Annosmäärä milj. annosta % Muutos 09/11 Ravintolat,kahvilat, baarit, hotellit jne , ,4 Henkilöstöravintolat , ,3 Julkiset keittiöt , ,0 Yhteensä , ,6

6 Keittiöiden lukumäärät ja annosmäärät toimialoittain vuosina 2009 ja 2011 (ml. jakelukeittiöt) Toimiala Lukumäärä % Muutos 09/11 Ravintolat,kahvilat, baarit, hotellit jne. *Annosmäärä lasketaan ruokaa valmistavista keittiöistä Annosmäärä milj. annosta , ,4 Henkilöstöravintolat , ,3 Julkiset keittiöt , ,0 Yhteensä , ,6 % Muutos 09/11

7 Asiointi erityyppisissä ravintoloissa Keskimäärin Suomessa syötiin 165 Horeca-sektorinvalmistamaa ateriaa henkilöä kohti vuonna Asukasta kohti eniten aterioita valmistettiin Lapissa ja Ahvenanmaalla. Työpaikkaruokala/oppilaitoksen ruokala on edellisvuosien tapaan ylivoimaisesti useimmiten käytetty ravintola yli viidennes vierailee niissä lähes päivittäin, erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat sekä alle 25- vuotiaat. (* Nuorten (15-19-vuotiaat) suosiossa ovat varsinkin pizzeriat (46% käy vähintään kuukausittain) ja hampurilaisravintolat (45%). Lähes puolet vuotiaista suomalaisista käy puolestaan ruokaravintolassa ainakin kerran kuussa.(* Pääkaupunkiseutulaiset käyvät selvästi muita enemmän etnisissä ravintoloissa (intialainen, japanilainen jne.), mikä johtunee paremmasta tarjonnasta. Muissa Suomen kaupungeissa taas pizzeriat ja kebabravintolat ovat suositumpia. Pienemmissä kunnissa asuvat käyttävät puolestaan useammin huoltoaseman ravintolapalveluita.(* Aiempaa useampi ostaa eri ravintolatyypeistä ruokaa mukaan. Ruokaa ostetaan mukaan erityisesti pikaruokapaikoista, kuten pizzerioista (70 % ostaa mukaan), kebab-ravintoloista (52 %) sekä hampurilaispaikoista (42 %), mutta kasvavassa määrin myös etnisistä ravintoloista. Mukaan ostaminen on paikan päällä syömistä suositumpaa pizzerioissa, grillikioskeissa sekä muissa kioskeissa.(* (* Lähde: Suomi Syö tutkimus 2010, Taloustutkimus Oy

8 Eri aterioista lounaan syönnissä eniten muutoksia Ulkona nautitut ateriat vaihtelevat paljon ruokapaikkatyypeittäin. Kahviloissa käydään erityisesti arkisin lounaan korvaavalla välipalalla (13%). Vain muutama prosentti syö lounaan tai päivällisen kahvilassa.(* Pikaruokapaikoissa ja liikenneasemilla syödään melko tasaisesti kaikkia ateriatyyppejä, aamupalaa lukuun ottamatta. Ruokaravintoloissa vieraillaan pääosin lounasaikaan (arkisin) sekä päivällisaikaan (viikonloppuisin).(* Arkisin kodin ulkopuolella syödään yleisimmin lounas, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Lounaan syöminen kodin ulkopuolella on kuitenkin vähentynyt ainakin hieman kaikilla muilla paitsi alle 7- vuotiailla.(** Talouden muut yli 18-vuotiaat kuin perheen nais-/ miespäähenkilöt korvaavat lounaan yhä useammin välipalatyyppisellä aterialla. (** Kouluikäisillä eli 7 18-vuotiailla lapsilla lounaan syöminen kodin ulkopuolella on edelleen vähentynyt, suunta on ollut laskeva vuodesta 2007 lähtien. Entistä useampi kouluikäinen syö lounaan korvaavia välipalatyyppisiä aterioita. Kouluikäisistä myös entistä useampi nauttii välipalan ennen lounasta. Suurin osa kouluikäisistä syö kuitenkin edelleen lounaan (82 %). (** (* Lähde: Suomi Syö tutkimus 2010, Taloustutkimus Oy (** Lähde: Suomi Syö tutkimus 2011, Taloustutkimus Oy

9 Rekisterin sisältö Horeca-keittiöiden määrät Suomessa Suomessa on Horeca-keittiötä, joissa valmistetaan tai jaetaan aterioita / juomia. Näistä 5469 on jakelukeittiöitä, joihin toimitetaan aterioita keskuskeittiöitä. Rekisteriin sisältyy myös 2573 toimipistettä, joissa ei tarjoilla lainkaan aterioita keittiöltä keittiötyypistä/ annosten määrästä ei ole saatu tarkkaa tietoa. Rekisterin muu sisältö Rekisteri sisältää lisäksi kattavan listan kuntien ruokahuollosta vastaavista henkilöistä yhteystietoineen. Raportin toimialaluokitus Kahvilat toimialana sisältävät tässä raportissa varsinaisten kahviloiden lisäksi hampurilais-, kebabpaikat tai pizzeriat sekä pito-ja ateriapalvelut Ravintoloiksi on tässä raportissa luokiteltu anniskeluravintolat, majoitusliikkeiden tms. keittiöt sekä hotellien ja motellien keittiöt Henkilöstöravintolat sisältävät sekä yritysten omat henkilöstöravintolat että ulkopuolisten hoitamat henkilöstöravintolat

10 Keittiöiden luku- ja annosmäärät Keittiötyypit Noin puolet (51%) Horeca-keittiöistäon valmistuskeittiöitä, jotka valmistavat annoksia, mutta eivät kuljeta niitä muualle. Nämä keittiöt valmistavat 61 % kaikista Horeca-keittiöidenvalmistamista annoksista (542 milj. annosta vuodessa) 7% Horeca-keittiöistäon keskuskeittiöitä, jotka valmistavat ja kuljettavat ruokaa valmiina eri kohteisiin. Näissä keittiöissä valmistetaan kolmannes (33%) kaikista Horeca-keittiöidenvalmistamista annoksista (292 milj. annosta vuodessa) Noin neljännes (24%) keittiöistä on jakelukeittiöitä, jotka eivät valmista ruokaa, vaan niihin tuodaan valmista ruokaa. Lisäksi rekisteriin kuuluu toimipaikkoja, joissa ei ole tarjolla aterioita. Näitä toimipaikkoja, jotka ovat pääasiassa anniskeluravintoloita, on rekisterissä 11%.

11 Keittiöiden luku- ja annosmäärät Keittiöt toimialoittain Kahviloiksi tässä raportissa luokiteltujen keittiöiden osuus on määrällisesti selvästi suurin, 6412 kpl., mikä on 38% kaikista aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä. Kahviloissa valmistetaan yli neljännes kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista (255 milj. annosta vuodessa). Toiseksi suurimman luokan muodostavat ravintolat, joita on Suomessa 4799 kappaletta. Ravintoloiden osuus aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä on 29%. Ravintoloissa valmistetaan 16% kaikista Horecakeittiöiden valmistamista annoksista (143 milj. annosta vuodessa). Julkisen sektorin keittiöiden osuus ruokaa valmistavista keittiöistä on laskenut vuodesta 2009 (julkisen sektorin keittiöiden osuus 9,1 % pienempi kuin vuonna 2009). Julkisen sektorin keittiöiden suurin luokka ovat peruskoulut ja lukiot, joita on Suomessa 1507 kappaletta, mikä on 9% Horeca-keittiöistä. Niissä valmistetaan lähes viidennes kaikista Horeca-keittiöidenvalmistamista annoksista (160 milj. annosta vuodessa). Keittiöt pitäjän mukaan 60% keittiöistä on osakeyhtiöiden tai yksityisten liikkeenharjoittajien pitämiä. Niissä valmistetaan 42% kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista (374 milj. annosta vuodessa). Vajaa viidennes keittiöistä on kunnan, kaupungin, kuntainliiton tai maakunnan pitämiä. Niiden valmistamien annosten osuus kaikista Horeca-keittiöidenvalmistamista annoksista on kuitenkin jopa 39% (343 milj. annosta vuodessa).

12 Anniskeluoikeudet, istumapaikat ja asiakasmäärät A-, B-tai keskiolut oikeudet on tiedossa 5984 rekisterissä olevalta toimipaikalta. A-oikeudet on 3937 toimipaikalla. Keskiolut oikeudet on 1036 toimipaikalla B-oikeudet on 1011 toimipaikalla Istumapaikkamäärä on tässä raportissa kahviloiksi luokiteltavilla toimipisteillä keskimäärin 66, ravintoloilla puolestaan 147. Kahviloissa käy keskimäärin 193asiakasta päivässä. Ravintoloissa puolestaan 124.

13 Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain Keittiöiden lukumäärä toimialoittain Keittiöiden annosmäärä toimialoittain Yhteensä kpl (pl. jakelukeittiöt) Yhteensä 889 milj. annosta 2% 9% 3% 7% 1% 7% 4% 38% 18% 29% 8% 29% 2% 10% 8% 8% 16% Kahvilat Henkilöstoravintolat Vanhain- tai lastenkodit Peruskoulut ja lukiot Muut suurkeittiöt Ravintolat Sairaalat Lasten päiväkodit Ammatilliset oppilaitokset Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

14 Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain Kpl Lukumäärä (kpl) Annoksia (milj.) Milj. annosta 0 Kahvilat Ravintolat Peruskoulut ja lukiot Henkilöstöravintolat Vanhain- tai lastenkodit Lasten päiväkodit Ammatilliset oppilaitokset Sairaalat Muut suurkeittiöt 0 Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

15 Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiön pitäjän mukaan Keittiöiden lukumäärät keittiön pitäjän mukaan Keittiöiden annosmäärät keittiön pitäjän mukaan Yhteensä kpl (pl. jakelukeittiöt) Yhteensä 889 milj. annosta 1% 2% 6% 10% 18% 5% 5% 5% 39% 42% 60% 7% Valtio Kunta, kaupunki, kuntainliitto tai maakunta Osuustoiminta Osakeyhtiö tai yksityinen liikkeenharjoittaja Yhteisö tai säätiö Ei määritelty Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

16 Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiön tyypin mukaan Keittiöiden lukumäärät keittiön tyypin mukaan Keittiöiden annosmäärät keittiön tyypin mukaan Yhteensä kpl Yhteensä 889 milj. annosta 11% 7% 7% 6% 33% 24% 51% 61% Keskuskeittiö Valmistuskeittiö Jakelukeittiö Ei annoksia Ei määritelty Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

17 Keittiöiden luku- ja annosmäärät annosluokittain Keittiöiden lukumäärät annosluokittain Keittiöiden annosmäärät annosluokittain Yhteensä kpl (pl. jakelukeittiöt) Yhteensä 889 milj. annosta 2% 5% 13% 21% 14% 13% 3% 9% 19% 13% 23% 23% 19% 24% 1-49 annosta/vrk annosta/vrk annosta/vrk annosta/vrk annosta/vrk annosta/vrk annosta/vrk Ei annoksia Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

18 Keittiöiden lukumäärät ja annosmäärät maakunnittain vuosina 2009 ja 2011 Maakunta Lukumäärä Annosmäärä milj. annosta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

19 Annosmäärä / asukas maakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Milj. annosta / vuosi Annosta / asukas Helmikuu /MAP/VK/tk/tgr Annosmäärä Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

20 Kiitos. Mitä haluaisitte tietää lisää?