Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 251 Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää selostusosassa kuvatuin perustein - siirtää kunnallistekniikan tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut), - siirtää Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti 300 000 euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola, - siirtää Tilakeskuksen investointihankkeelle 71981 Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt 800 000 euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola, - tehdä 1,7 milj. euron osakesijoituksen Suurpellon jätehuolto Oy:hyn, - tehdä 0,7 milj. euron osakesijoituksen Kiinteistö Oy Espoon sairaalaan. 2 ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi 3 merkitsee vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi 6 muuttaa vuoden 2015 talousarviota seuraavasti:
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 2 / 2 1 Yleishallinto (pl. 112) - Tuloarvion lisäys 4 300 000 euroa - Määrärahan lisäys 4 300 000 euroa 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - Tuloarvion lisäys 1 500 000 euroa - Määrärahan lisäys 1 500 000 euroa 46 Joukkoliikenne - Määrärahan vähennys 3 700 000 euroa 92 Maa- ja vesialueet - Määrärahan lisäys 1 000 000 euroa Tapiolan taseyksikön investoinnit - Määrärahan lisäys 12 000 000 euroa Tuloslaskelma Valtionosuudet - Tuloarvion lisäys 24 212 000 euroa Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 264 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 Seurantaraportti I 2 Vastaukset vuoden 2014 arviointikertomuksen huomioihin 3 Pöytäkirjamerkinnät 2015 4 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 5 Konserniseuranta 1.1-30.6.2015 1. Seurantaraportti I Toimintaympäristö Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 267 362 asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli 1 819 asukasta, joka on ollut odotetun mukainen. Ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin 4 000 henkilöllä tänä vuonna. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 3 / 3 työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa, ja että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on ammattiliittojen urapalvelujen sekä TEtoimiston keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta 2015 oli 48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja rahoitustuotot. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja siksi kaupunkitasoinen ennuste on laadittu n. 15 milj. euroa positiivisemmaksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana. Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli n.7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävän osin siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on n. 8 milj. euroa viime vuotta pienempi. Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tuloslaskelmatasolla varauduttu n. 1,1 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 4 / 4 Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella. Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikois-sairaanhoito, 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa n. 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia. Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota, joka on -1 323,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio 1 386 milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan n. 4 prosenttia eli 54 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen toteuma on ollut ennustettua suurempaa, johtuen mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta, heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta. Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden osalta maltillisena. Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena, tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 335 milj. euroa.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 5 / 5 Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2015 asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävän kehityksen kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. 2. Talousarvion muuttaminen ja yhtiöiden pääomittaminen Yleishallinto: Kela on muuttanut käytäntöään ja tulkitsee vuoden 2015 alusta alkaen Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen tuottaman työterveyshuollon palvelutuottajan toiminnaksi, josta aiheutuu muutos laskutuskäytäntöön. Kelan pyynnöstä työterveyshuollon laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi ja joudutaan läpilaskuttamaan yleishallinnon kautta. Tästä syystä yleishallintoon kohdistuu sisäiset työterveyshuollon kokonaismenot 4,3 milj. euroa ja vastaavasti saadaan sisäistä tuloa 2,5 milj. euroa ja Kela-korvaus 1,8 milj. euroa. Suomenkielinen opetus: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjestää vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä lomahoidon lukuvuodelle 2014-2015 tehdyn puitesopimuksen mukaisesti. Vuoden 2014 syyslukukauden osalta maksut kohdistettiin laskut jakamalla. Vuoden 2015 alusta lukien on opetuksen tulosyksikkö maksanut kustannukset kokonaan ja laskuttanut sisäisenä laskuja vammaispalvelua. Suomenkielisellä opetuksella ei ole toiminnan järjestämiseen määrärahaa, joten opetuslautakunta ehdottaa tulo- ja menoarvioiden kasvattamista 1,5 milj. eurolla. Määräraha sisältyy ennusteeseen ja on vuodelle 2015. Joukkoliikenne: Menot toteutuvat 3,7 milj. euroa talousarviota pienempinä joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäytyksen vuoksi. Täsmäytys 3,7 milj. euroa on tehty Espoon vuoden 2015 menoihin, koska HSL:n tilinpäätös valmistui huomattavasti Espoon tilinpäätöstä myöhemmin. HSL ennustaa myös vuoden 2015 kuntaosuuden toteutuvan talousarviota pienempänä. Ennustetta seurataan ja aiheeseen palataan lokakuun kkraportin yhteydessä. Maa- ja vesialueet: Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 6,8 milj. euroa. Maahankintaan tarvitaan lisää rahaa 1 milj. euroa. Maanhankintamäärärahaa kuluttaa tänä vuonna erityisesti Holmanpuiston kaava-alueeseen liittyvät tontinosien järjestelyt, yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Tontinosien hankkiminen kaupungille mahdollistaa tonttien luovutuksen myöhemmin yhtenäisellä kilpailutuksella. Lisäksi Gobbackan kaava-alue saa juuri lainvoiman ja sen maankäyttösopimuksiin sisältyvien esisopimusten täytäntöönpano vie noin 1,1 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 6 / 6 Yhdessä normaalin, lähinnä yleisten alueiden, maanhankinnan kanssa nämä aiheuttavat yhden miljoonan lisämäärärahatarpeen tämänhetkiseen budjettiin verrattuna. Kunnallistekniikka: Tekninen lautakunta (17.06.2015 62) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tehtäväalueelta 941-AA (Yleiset tiet) siirretään 1,15 milj. euroa tehtäväalueelle 941-AB (Pääkadut) liitteen mukaisesti. Suurpellon taseyksikön investoinnit Osakesijoitus Suurpellon jätehuolto Oy:hyn Kaava-alueilla I ja II jätteenkeräys on toteutettu imujätejärjestelmällä, jonka hallinnoimiseksi perustettiin vuonna 2008 Suurpellon Jätehuolto Oy. Kaikki alueen kiinteistöt tulevat jäteyhtiön omistajiksi ja ovat sitoutuneet käyttämään jäteyhtiön jätteenkeräysjärjestelmää. Kukin kiinteistö rakentaa tonttiliittymänsä ja jätekuilut omalla kustannuksellaan. Toimintakulut katetaan osakkailta (liittyneiltä kiinteistöiltä) perittävillä maksuilla omakustannusperiaatteella. Investoinnit on rahoitettu osakepääomasuorituksilla ja yhtiön ottamalla lainoituksella. Lainaa lyhennetään osakepääomasijoituksilla. Rakennuskohteiden aloituksen yhteydessä kukin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö suorittaa osakepääomasijoituksensa. Näillä katetaan kyseisen yhtiön osuus jäteyhtiön investointikustannuksista. Espoon kaupunki on yksi yhtiön perustajaosakkaista tasavertaisena maanomistajana muiden maanomistajien kanssa. Perustamisen jälkeen liittyvät yhtiöt maksavat osakesijoituksen lisäksi oman osuutensa lainanhoitokustannuksista sovitulla korolla. Vuoden 2014 lopussa järjestelmään liittyneiden taloyhtiöiden kokonaismäärä on 36. Aikanaan on sovittu, että kukin rakennusoikeusneliö liittyy järjestelmään ostamalla osakkeita. Osakkeen hinta päätettiin aikaan sidotusti ja myöhempien liittymisten osalta sovittiin, että niihin tulee lisätä tarvittavat korkomenot korotuksena rahoituskustannusten kattamiseksi. Yhtiön nykyisellä korkokannalla 5 % osakesijoitusten siirtäminen tuonnemmaksi tulee rakennusoikeuksien omistajille kalliiksi. Siksi suurin osa omistajista on tehnyt osakesijoituksen jo ennen rakennuskohteen aloitusta. Kaupungilla on alkuperäisen sopimuksen mukaisia rakennusoikeusneliöitä 64 995, joiden osalta osakesijoitus on tekemättä. Näiden osalta osakesijoitukset on viisasta tehdä pikaisesti. Jäljellä olevien rakennusoikeusneliöitä vastaavan osakesijoituksen arvo on 1,7 milj. euroa. Osakesijoitusten rahoittamiseksi esitetään, että kaupunginhallitus siirtäisi Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 1 milj. euroa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin. Loput voidaan rahoittaa Suurpellon taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 varatusta määrärahasta.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 7 / 7 Kiinteistö Oy Espoon sairaalan osakepääoman lisääminen Yhtiön hallitus esittää, että kaupunki sijoittaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) yhteensä 0,7 milj. euroa. Yhtiön alkuperäinen oma pääoma on 0,5 milj. euroa. Suurimmat kuluerät yhtiölle ovat kiinteistövero sekä maanvuokra HUS:lle, joita on maksettava jo sairaalan rakennusaikana. Näiden erien yhteissumma oli 0,23 milj. euroa vuonna 2014. Ilman lisäsijoitusta yhtiön omat pääomat loppuvat tämän vuoden aikana. Yhtiön rahoitus on suunniteltava uudelleen siinä vaiheessa kun sairaala valmistuu ja vuokrataan sosiaali- ja terveystoimelle. Sijoitus voidaan maksaa yleishallinnon osakkeiden ostoon varatusta määrärahasta. Tapiolan taseyksikön investoinnit Hanke Merituulentie välillä Tapiolantie Pohjantie Vuoden 2015 talousarviossa Merituulentien rakentamiselle on varattu 9,0 milj. euroa. Merituulentien rakentaminen perustuu kaupungin ja LähiTapiolan kesken 17.6.2014 allekirjoitettuun Tapiolan keskuksen toteuttamissopimukseen. Sopimuksen mukaan Merituulentie rakennetaan kokonaan uudelleen noin viisi metriä nykyistä tasoa alemmaksi. Sopimusta tehtäessä tarkoituksena oli toteuttaa Merituulentien uudistaminen kahdessa vaiheessa: ensin itäinen osuus ja sitten läntinen osuus. Vuonna 2015 tarvittavan kaupungin rahoituksen määrä arvioitiin tältä pohjalta. Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. On tärkeää, että Merituulentie ja sen yhteyteen toteutettava liityntäbussiterminaali saadaan valmiiksi mahdollisimman pian eli käytännössä vuonna 2018. Tämän varmistamiseksi LähiTapiola kehitti ratkaisun, jossa Merituulentien uudistustyö tehdään yhdessä vaiheessa niin, että työt tehdään läntisessä osassa vielä toimivien liikerakennusten alapuolella. Tästä seuraa, että kaupungin puolelta tarvittava rahoitus vuonna 2015 on 21,0 milj. euroa eli 12,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kaupungin kokonaisrahoituksen määrä ei muutu, vain osa siitä aikaistuu vuodella. Tilakeskus-liikelaitoksen investoinnit Tilakeskus esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi seuraavat hankkeiden väliset määrärahasiirrot: - Investointihankkeelle 3684 Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti 300 000 euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola. - Investointihankkeelle 71981 Siirtokelpoisten toimitilojen perustukset ja pihatyöt 800 000 euroa investointihankkeelta 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola. Tuloslaskelma
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 8 / 8 Talousarvion valtuustokäsittelyn aikaan oli kaupungilla sellainen tieto, että kiinteistöveron alarajojen korottamisesta tuleva verolisäys peritään Espoolta kuntakohtaisena valtionosuusleikkauksena valtiolle. Eduskunta kuitenkin muutti leikkausmekanismin niin, että lisätulo vähennettiin valtionosuuksien kokonaissummasta. Sen vuoksi valtionosuuksia kertyy tänä vuonna 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. 3. Konserniseuranta Konserniseuranta eli välitilinpäätös sisältää tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan seurantatiedot ajalta 1.1. - 30.6.2015. Seurannassa esitettyjen yhteisöjen taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konserniseuranta tukee osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaan. Välitilinpäätös sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta 1.1. - 30.6. ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2015. Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. 4. Arviointikertomus vuodelta 2014 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 9 / 9