ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt euroa Vuosien taloussuunnitelman kehys Tuloslaskelma TP 2013 TP 2014 ENN 2015 TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos = Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = Tuloslaskelman toimintakatteen lähtötilanteena on vuoden 2015 tilinpäätösennuste, joka tavoitteen mukaan toteutuu alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintatulojen ja toimintamenojen suunnitteluperusteita on avattu kehyspäätösehdotuksen selostusosassa. Määrärahatarpeista on käyty neuvotteluja toimialojen kanssa kehysohjevaiheessa alkukesällä. Toimialojen tarve-esitykset olivat jonkin verran suuremmat kuin se rahoitus mitä tässä kehyksessä on voitu osoittaa. Vero- ja valtionosuusarvioiden perusteet ovat pykälätekstissä. Laskelmassa esitetyt vuoden 2015 verorahoitusluvut sekä rahoitustulojen ja -menojen luvut ovat ennusteita. Vuosikate on riittämätön investointien rahoitukseen kaikkina suunnitelmavuosina tämä vuosi mukaan lukien. Tilikauden tulos on lievästi alijäämäinen vuonna 2016, alijäämä katetaan vuosina 2017 ja Tuottavuuden nostolla ei rahoitustasapainoa saavuteta, mikäli palveluvelvoitteeseen ja toteuttamistapaan ei saada kevennystä. Tuottavuuden parantaminen on kuitenkin tärkeä osa kokonaisonnistumista. 1

2 Alla oleva rahoituslaskelma on koottu tuloslaskelman ja investointiohjelman tietojen pohjalta. Vuonna 2015 emokaupungin lainamäärä lisääntyy noin 165 milj. euroa. Rahoituslaskelman mukaan vuosina lainakanta kasvaa noin 395 milj. euroa ja on vuoden 2018 lopussa 845 milj. euroa, mikä on 420 milj. euroa enemmän kuin TATU- ohjelmassa päätetty tavoite. Lainamäärän kasvu on ehdottomasti liian suuri. Konserniyhteisöjen verorahoituksella hoidettavien lainanlyhennysten ja korkojen voimakas kasvu on yksi syy emokaupungin tuloksen jäämiseen kestämättömän alhaiselle tasolle ja nopeaan velkaantumiseen Rahoituslaskelma Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2013 TP 2014 ENN 2015 TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Talouden keskeiset tunnusluvut sekä näkyvät alla olevasta taulukosta. Tunnuslukujen kehitys jää kauas TATU-tavoitteista pääosin siitä syystä, että kaupungin tulojen kehitys on ollut ja näyttää edelleen lähivuosina erittäin heikolta Tunnuslukuja TP 2013 TP 2014 ENN 2015 TA Toimintatulot/-menot % 38,4 37,3 39,9 40,2 41,7 42,0 Vuosikate poistoista % 151,6 99,6 113,0 98,7 100,1 112,0 Vuosikate euroa/asukas Investointien tulorahoitus % 91,8 45,0 50,4 48,0 55,8 60,6 Lainakanta Lainat euroa/asukas Konsernilainat, tp Konsernilainat ( /asukas) Vuokravastuut MEUR, ALV 0% Asukkasmäärä lisäys ,5 % 1,8 % 1,7 % 1,6 % 1,5 % 1,4 % 2

3 Käyttötalouden tuloarvioiden ja määrärahojen jako palvelutoimialoille on alla olevassa taulukossa. Kun tilaaja-tuottajamenettely puretaan, tulevat määrärahat ja tuloarviot muuttumaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa, joka esitellään lokakuun lopulla. 3

4 Käyttötalous Kehys euroa TP 2014 Muutos ENN 2015 TA K-% Menot 0,0 % 2,4 % 0,7 % Tulot -6,7 % 0,0 % 6,4 % Yleishallinto Menot , Tulot , Netto , K-% Menot 1,7 % 1,5 % 1,5 % Tulot 1,7 % 1,8 % 1,7 % Sosiaali- ja terveystoimi Menot (pl. VOM) , Tulot (pl. VOM) , Netto , K-% Menot 2,2 % 1,0 % 1,0 % Tulot 0,0 % 2,1 % 2,1 % Sivistystoimi Menot , Tulot , Netto , K-% Menot 13,5 % 16,5 % 0,3 % Tulot 12,5 % 11,7 % -0,4 % Tekninen ja ympäristötoimi Menot , Tulot , Netto , K-% Menot 13,0 % 23,7 % 0,5 % Tulot 11,0 % 20,1 % -0,7 % Tyt ilman nettoyksiköitä Menot , Tulot , Netto , Nettoyksiköt (415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset palvelu) Menot Tulot Netto K-% Menot 2,5 % -1,6 % 0,0 % Tulot 8,1 % 0,4 % 0,0 % Palveluliiketoimi Menot , Tulot , Netto , Käyttötalous yhteensä (pl. Tyt:n nettoyksiköt) Menot 2,9 % 3,4 % 1,1 % Tulot 5,5 % 7,9 % 0,6 % Menot , Tulot , Netto , Käyttötalous yhteensä K-% Menot 3,3 % 3,3 % 1,1 % Tulot 7,3 % 6,4 % 0,5 % Menot , Tulot , Netto , Toimintakatteen muutos 3,6 % 3,2 % 2,4 % 2,5 % 1,2 % 4

5 Investointikehys Omaisuuslajikohtainen peruskaupungin investointikehys on alla olevan taulukon mukainen. Kehys ylittää valtuuston toukokuussa päättämän kehyskaton 18 milj. euroa vuonna 2016 ja 28 milj. euroa kaudella Investointiohjelma EUR ENN 2015 TA Yht Peruskaupungin investoinnit Aineettomat Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja Osuudet Liikelaitokset Tilakeskus Uudisrakentaminen Perusparantaminen Osakkeet ja osuudet Palin liikelaitokset Taseyksiköt Suurpelto Tapiola Kaupunki yhteensä Rahoitusosuudet Investoinnit (netto) Nettoinvestoinnit (pl. metro, taseyksiköt ja kt-sopimusrakentaminen TATU investointikatto erotus Edellä olevien, kaupungin tai tilakeskuksen taseeseen aikanaan kirjattavien investointien lisäksi on jo päätettyjä ja käynnissä olevia toimitilahankkeita sekä sellaisia hankkeita, joista ei vielä ole kaupungin toteuttamispäätöksiä. Näitä suunnitteilla olevia hankkeita ovat Matinkylän ja Tapiolan, Elä ja Asu Seniorikeskukset, Keskuskeittiö, Meri-Matin koulukompleksi, Matinkylän uimahalli ja pysäköintitilat, eräät pysäköintiyhtiöt sekä Heikintori Oy. Suunnitteilla ja ilman toteutuspäätöstä olevien hankkeiden kustannukset ovat yhteensä yli 250 milj. euroa ja niiden todelliset investointikustannukset voivat olla merkittävästi suuremmatkin. Kokonaisuudessaan kaupungin taseeseen tulevien investointien bruttokustannukset ovat yli 1,8 mrd. euroa ja yhtiömuodossa toteutettavien hankkeiden bruttokustannukset 1,7 mrd. euroa vuoteen 2020 mennessä. Kun tulorahoitusta kertyy samalla ajanjaksolla parhaimmillaankin enintään 1 miljardi euroa, merkitsee käsittelyssä olevan investointikokonaisuuden rahoitus vähintään 2 miljardin euron lisälainan ottamista. Valtaosa näistä lainoista on hoidettava verorahoituksella. 5

6 Yhtiöhankkeet Ennen 2015 ENN 2015 TA Yht. Koy Espoon Toimitilat, elinkaari II ja III Koy Espoon Toimitilat, elinkaari IV Koy Espoon Sairaala Elä ja Asu Seniorikeskukset Leppävaara Matinkylä Tapiola Keskuskeittiö Meri-Matin koulu, aikuislukio ja nuor.til Matinkylän uimahalli + pysäköintitilat Pysäköintiyhtiöt Heikintori Oy Länsimetro (Espoon rahoitusosuus+nik) Länsimetron jatko (Espoon rahoitus) Yhteensä Tulot (pysäköintiyhtiöt + Heikintori) Yhtiöhankkeet (netto)