Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 333/ Kaupunginhallitus Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää vuoden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa ,52 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,57 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,83 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2014 ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston pääomaan ja vuoden 2015 ylijäämä ,02 lisätään edellisten kausien ylijäämään. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,62 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin tulokseen. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,51 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 1. Toimintaympäristö Taloudellinen toimintaympäristö on erittäin haastava kasvaneiden palvelutarpeiden, ikääntyvien ja lasten määrän kasvun sekä maahanmuuton ja työttömyyden johdosta. Espoon asukasmäärän kasvu jatkui viime vuonna henkilöllä ja asukkaita oli vuoden lopussa lähes Syntyneiden enemmyys on edelleen suurin Espoon väestömäärää kasvattava tekijä ja vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Viime vuonna turvapaikanhakijoita vastaanotettiin hyvin poikkeuksellisia määriä koko maassa ja Espoossa. Espoo on kantanut oman vastuunsa turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja vuoden päättyessä kaupungissa oli viisi alaikäisten vastaanottoyksikköä, joissa oli kirjoilla noin 500 nuorta sekä kolme aikuisille ja perheille tarkoitettua vastaanottokeskusta, joissa oli noin asukasta. Espoolaisina heillä on oikeus kunnallisiin sekä pakolaisille ja muille maahanmuuttajille tarkoitettuihin palveluihin. Tämä haastaa kaupungin palvelutuotannon sekä edellyttää taloudellista varautumista. Espoossa, kuten koko pääkaupunkiseudulla, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuoden lopulla työttömyysasteemme oli 10,9 % ja se kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Nuorisotyöttömyyden kasvu on saatu taitettua, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa runsaasti. Myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on edelleen korkea. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Tilikauden tulos oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen käsiteltävät erät ovat lähinnä tilinpäätössiirtoja eli poisto- ja rahastoeriä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui reilut 37 milj. euroa. Tulos ja vuosikate toteutuivat alkuperäistä talousarviota parempana, mutta niihin vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat jo useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate ovat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät investointitasoon nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustasapainon. 3. Käyttötalous Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 299,5 milj. euroa ja kasvoi edellisestä vuodesta 29 milj. euroa eli 10,6 prosenttia. Osa toimintatuotoista aiheuttaa

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 vastaavanlaiset kustannukset joko suoraan käyttötalouden kuluihin tai investointeihin. Näin ollen tuottojen kasvua täytyy tarkastella suhteessa kustannusten kehitykseen ja ymmärtää niiden syy-seuraussuhteet. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 718,2 milj. euroa. Kokonaisuutena kulut kasvoivat 90 milj. euroa eli 5,5 prosenttia. Kun kokonaiskuluja oikaistaan valmistuksella omaan käyttöön, kulukasvu on 2,9 prosenttia. Ulkoisten kulujen kasvu on siis ollut melko maltillista ja se näkyy erityisesti henkilöstökulujen kehityksessä, jossa kasvu oli lähellä nollatasoa. Palveluiden ostot kasvoivat huomattavasti henkilöstökuluja nopeammin ja niiden kehitykseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) oli milj. euroa. Toimintakate toteutui alkuperäistä talousarviota parempana, mutta vastaavasti heikkeni edellisvuodesta. Vaikka tulot kasvoivat ja menokehitys oli maltillista, asettaa toimintakatteen kehitys painetta verokertymän kasvamiseen, etenkin kun verorahoituksella katetaan myös kaupungin mittavat investoinnit ja lainojen takaisinmaksut. Verorahoituksen ja -kasvun pysytellessä matalana, on tilanne johtanut lainamäärän kasvuun. 4. Verorahoitus Verorahoitus koostuu verotuloista (ansiotulon kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero) sekä valtionosuuksista. Verorahoitus oli yhteensä milj. euroa eli 80 % tuloista. Verotulojen tasauksemme muille kunnille oli edelleen merkittävä, 160 miljoonaa euroa. Summa vastaa noin 2,5 kunnallisveroprosenttiyksikön kertymää. Verotuloja tilitettiin yhteensä 1 393,8 milj. euroa, mikä on n. 61 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 161,3 milj. euroa, yhteisöveroa 136,2 milj. euroa ja kiinteistöveroa 96,4 milj. euroa. Kiinteistöveron kasvu johtui pääosin kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotuksesta. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa. Valtionosuudet arvioitiin talousarviossa sen mukaan, että kiinteistöverojen alarajoihin tehtyjen korotusten johdosta tullut lisäverotulo olisi peritty valtionosuuksissa takaisin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja Espoon saamat valtionosuuspäätökset ylittivät alkuperäisen talousarvion 24,6 milj. eurolla. 5. Henkilöstö Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pysyivät hallinnassa kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi. Samanaikaisesti myös henkilöstön työhyvinvointi on parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa ja kasvoi edellisvuodesta 50 henkilöllä. Kasvu johtui syksyn aikana voimakkaasti muuttuneesta toimintaympäristöstä sekä jo edellisvuonna päätetyistä lisäyksistä peruspalveluissa, kuten pelastuslaitoksen ensihoidossa. Ilman edellä mainittuja seikkoja kaupungin henkilöstömäärä olisi vähentynyt. Henkilöstökulut olivat 632 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 27 milj. euroa. 6. Investoinnit Investointimenot olivat kaikkiaan 381,9 milj. euroa. Huomioitaessa sisäiset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet, olivat nettoinvestoinnit yhteensä 315 milj. euroa. Investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja koko kaupunkikonsernin investointitaso kohosi yli 700 milj. euroon. Investointimäärärahaa lisättiin vuoden aikana mm. maanhankkimiseen sekä länsimetron ja kaupungin välisiin kustannuksiin. Investoinnit toteutuivat 71 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä, mutta merkittävimpänä syynä olivat hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aloituksen siirtymiset. 7. Lainat Vuonna 2015 käytettiin koko 269 milj. euron lainanottovaltuus, joka sisälsi 50 milj. euron lisälainanoton. Tämän lisäksi rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin reilut 50 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 628 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Lainamäärä sisältää myös konsernitilillä olevat tytäryhtiöiden kassavarat 112 milj. euroa, jotka ovat kaupungin lyhytaikaista velkaa. Ilman konsernitilin saldoa kaupungin lainamäärä olisi reilut euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta oli vuoden lopussa noin milj. euroa ja se kasvoi vuodessa reilut 500 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa. Lainakantaan vaikutti erityisesti kaupungin, Länsimetro Oy:n ja Koy Espoon Sairaalan lainamäärien kasvu. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Oikaistu lainamäärä kuvaa pääosin verorahoituksella maksettavien lainojen määrää. 8. Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinasta oli vuodelle 2015 johdettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisen eteneminen on

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 raportoitu lauta- ja johtokunnille. Tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin ja niiden tarkempi erittely on tilinpäätöksessä. 9. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää vuoden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa ,52 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,57 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,83 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2014 ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston pääomaan ja vuoden 2015 ylijäämä ,02 lisätään edellisten kausien ylijäämään. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,62 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin tulokseen. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,51 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

7 Valtuusto Sivu 7 / 7