Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna 28 ja Ruukkiin 29. Uusia lajikkeita istutettiin Sotkamoon ja Rovaniemelle myös vuonna 29 ja kaikille koeasemille vuonna 21. Vadelmat istutettiin tihkuletkuilla kasteltuun penkkiin avomaalle. Penkin katteena oli mansikkamuovi. Vadelmakokeiden taimiväli oli 5 cm ja riviväli 2 metriä. MTT:n lajikekokeilla käytetty istutustiheys oli tavallista käytäntöä noin puolet tiheämpi. Vadelmien tuentana käytettiin päällekkäistä parilankatuentaa. Satoversot leikattiin n. 16 18 cm:n poimintakorkeuteen keväällä ja samalla satoversot harvennettiin jättäen parhaista satoversoista 6-8 kappaletta yhtä istutusaukkoa kohden. Vuonna 28 istutetuilla lajikkeilla kesä 21 oli ensimmäinen varsinainen satovuosi. Viime vuoden satoa voidaan pitää vadelman harjoittelusatona ja hajamarjan tuottona. Vuonna 29 istutetuilla lajikkeilla kesä 21 oli ensimmäisen satovuosi ja siten lajikkeiden sadontuotto ei ole vielä täydessä mitassaan. Vuoden 21 lajikkeille kulunut kesä oli istutusvuosi. Lajikkeita istutettiin 4-6 tainta ruutuun, paikkakunnasta riippuen. Istutettujen taimien lukumäärissä oli eroja paikkakuntien välillä johtuen taimien saatavuudesta istutusvuonna. Ruutuja kullakin lajikkeella oli neljä. Koeruutujen järjestys arvottiin kunkin kerranteen sisällä. Koeruutujen satunnaisella järjestyksellä pyrittiin tasaamaan kasvuoloja koekentällä, jotta satotulokset olisivat luotettavia. Satolaskelmissa on otettu huomioon taimien lukumäärien vaihtelut paikkakunnittain. Keskimääräinen sato on määritelty 5 cm:n taimivälillä ja laskennallisella sadolla rivimetriä ja hehtaaria kohden, 2 m rivivälillä. Kasvinsuojelutoimenpiteen vaihtelivat paikkakunnittain, riippuen osittain viimekesän tuholaispaineesta. Sotkamossa vadelmakasvustot ruiskutettiin kertaalleen Calypso- valmisteella hillanälvikkäiden torjumiseksi ja kerran Teldor - valmisteella harmaahometta vastaan. Rovaniemellä vadelmakasvustoille ei annettu mitään kemiallisia käsittelyjä. Ruukissa va-
delman lajikekoe käsiteltiin Calypso- valmisteella hillanälvikkäiden torjumiseksi ja Nissorun- valmisteella vihannespunkkien torjumiseksi. Sotkamo Vuonna 28 Sotkamoon istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada), Ottawa (Kanada) ja Ville (Suomi). Vadelmista Fallgold on muista lajikkeista poiketen niin kutsuttu jatkuvasatoinen, keltainen vadelmalajike, joka tekee uusien versojen latvukseen syksyllä raakileet. Raakileet eivät ehdi suomen oloissa kypsyä ja latvaosa kuolee talvella joka vuosi. Keväällä verson alaosa kasvattaa kesän sadon. Fallgold- lajikkeen versosta kuolee siis säännöllisesti joka vuosi noin kolmannes verson latvasta ja sadon tuottaa ainoastaan 2/3 satoversoa, mikä selittää muita alhaisempaa satotasoa. Kuva 1. Fallgold -lajikkeen satoa, MTT Sotkamo 21 (Kati Hoppula) Vuonna 29 Sotkamoon istutettiin uudet lajikkeet: Borgunn (Norja), Fertödi Venusz (Unkari), Glen Ample (Skotlanti), Illuzia (Venäjä), K93-11 (Kanada), Kolokolsik (Venäjä), Kredo (Venäjä), Meteor (Venäjä), Polka (Puola) ja Trojana (Venäjä). Lajikkeet Kolokolsik, Glen Ample ja Fertödi Venusz olivat täysimääräisenä neljänä kerranteena kokeessa mukana. Muilta lajikkeilta taimien lukumäärä oli vajaa. Vajaista lajikkeista tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä tuloksia voida luotettavasti verrata kokeessa täysimääräisenä mukana oleviin lajikkeisiin. Vuonna 21 Sotkamoon istutettiin norjalaiset lajikkeet Balder, Borgunn, Orion, Stiora ja Varnes. Uusimmilta lajikkeilta voidaan odottaa satoa vasta ensivuonna 211.
Sotkamossa parhaimmat sadot vuonna 28 istutetuista lajikkeista antoivat Jenkka, Ottawa ja Muskoka (Kuvio 1). Jenkka tuotti satoa yli 9 g/m kohden, Ottawa yli 8 g/m ja Muskoka lähes 8 g/m. Kokonaissato oli lajikkeella Jenkka lähes 5 kg/ha ja lajikkeella Ottawa yli 4 kg/ha (Kuvio 2). Vadelmalajikkeista heikoimman sadon antoi Jatsi, jolla hehtaarisato jäi alle 2 kg/ha. Vadelman lajikekoe -8 Sotkamo 21 12 g/metri 1 8 6 4 2 Fallgold (16) Heisa (16) Jatsi (16) Jenkka (16) Maurin Makea (16) Muskoka (16) Ottawa (16) Ville (16) 27.7. 3.8. 1.8. 17.8. 24.8. 31.8. Kuvio 1. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -8 Sotkamo 21 Kg/ ha 6 5 4 3 2 1 Fallgold (16) Heisa (16) Jatsi (16) Jenkka (16) Maurin Makea (16) Muskoka (16) Ottawa (16) Ville (16) Kuvio 2. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
Hyvien marjojen osuus kokonaissadosta vaihteli lajikkeilla välillä 49 82 % (Taulukko 1). Homeen osuus kokonaissadon määrästä jäi hyvin pieneksi ja kaikilla lajikkeilla alle 1 %:iin koko sadosta. Eniten homeisia marjoja oli lajikkeella Ville. Härmää ei vuonna 28 istutettujen vadelmien sadossa esiintynyt. Suurimman vaihtelun sadon laatuun aiheutti luokka muut eli muiden kuin tautien aiheuttamat vauriot marjoissa, esim. veden ja hyönteisten vioitukset. Laadultaan parhaimman sadon antoi Heisa, jolla kauppakelpoisten marjojen osuus oli yli 8 % kokonaissadosta. Suurimmat marjat olivat lajikkeilla Maurin Makea ja Ottawa, joilla marjakoko oli yli 2 g. Taulukko 1. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Sotkamossa 21. Sotkamo Istutus -8 Hyvä % Home % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 49,2,2 5,5 1,8 2375 Heisa 81,6,3 18,1 1,1 3351 Jatsi 65,7,3 34, 1,8 1839 Jenkka 73,8,1 26,1 1,7 4765 Maurin Makea 58,9,1 41, 2,3 2321 Muskoka 73,1,4 26,5 1,7 3862 Ottawa 67,,4 32,7 2,2 4116 Ville 76,7,6 22,8 1, 3657 Vuoden 29 lajikkeista ensimmäisen vuoden sadot olivat suurimmat lajikkeilla Borgunn ja K93-11, joista Borgunn tuotti satoa yli 13 g/m ja K93-11 yli 1 g/m (Kuvio 3). Huomioon on kuitenkin otettava, että satotaso on laskettu vain yhdestä koeruudusta. Täysimääräisenä kokeessa mukana olleista lajikkeista Glen Ample ja Kolokolsik antoivat satoa keskimäärin 8 g/m. Heikoimman sadon antoi Fertödi Venusz, jolla keskimääräinen satotaso oli kuitenkin lähes 5 g rivimetriä kohden. Hehtaarisadoissa Glen Ample antoi yli 4 kg/ha ja Kolokolsik vajaat 4 kg/ha (Kuvio 4). Hehtaarisato jäi Fertödi Venusz -lajikkeella noin 25 kg/ha.
Vadelman lajikekoe -9 Sotkamo 21 g/metri 14 12 1 8 6 4 2 Borgunn (5) Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) K93-11 (5) Kolokolsik (2) Kredo (5) Meteor (5) Polka (5) Trojana (1) 23.7. 3.7. 6.8. 13.8. 2.8. 27.8. 3.9. 1.9. 17.9. Kuvio 3. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Sotkamo 21 7 6 5 Kg/ha 4 3 2 1 Borgunn (5) Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) K93-11 (5) Kolokolsik (2) Kredo (5) Meteor (5) Polka (5) Trojana (1) Kuvio 4. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
Sadon laatu vaihteli myös vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden kesken. Hyvien marjojen osuus kokonaissadosta vaihteli välillä 49 82 % (Taulukko 2). Laadultaan parhaimman sadon antoi Polka ja heikoimman Meteor. Härmän osuus marjasadosta oli lähes nolla, vain yksittäisiä tapauksia. Homeen osuus marjasadosta oli myös hyvin vähäinen. Suurimman vaihtelun sadon laatuun aiheutti 29 istutetuilla lajikkeilla myös luokka muut eli muiden kuin tautien aiheuttamat vauriot marjoissa. Marjakoko oli uusilla vadelmalajikkeilla selvästi suurempi kuin vuoden 28 lajikkeilla. Keskimääräinen marjakoko oli pienimmilläänkin yli 2 g ja suurimmillaan lähes 4 g. Suurimarjaisin lajike oli Glen Ample ja pienimarjaisimmat lajikkeet Meteor ja Kredo. Taulukko 2. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Sotkamossa 21. Sotkamo Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Istutus -9 Borgunn 1 53,,7 46,3 3,5 6623 Fertödi Venusz 61,9 1, 37,1 3,4 2461 Glen Ample 75,2 1,,3 23,7 3,7 426 Illuzia 54,1, 45,9 2,6 423 K93-11 65,2,7 34,2 3,5 5322 Kolokolsik 58,5,7 4,8 2,5 391 Kredo 63,6,2 36,2 2,3 2846 Meteor 49,4 1,2 49,4 2,3 3151 Polka 81,7 2,3 16, 3,2 311 Trojana 59, 1,1 39,9 2,4 283 Kuva 1. Glen Amplen satoa (Kati Hoppula) Kuva 2. Kredon satoa (Kati Hoppula)
Rovaniemi Vuonna 28 Rovaniemelle istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada), Ottawa (Kanada) ja Ville (Suomi). Vuonna 29 istutettiin täydet neljä koeruutua lajikkeista Fertödi Venusz (Unkari) ja Glen Ample (Skotlanti), sekä yhden koeruudun verran lajikkeita Illuzia (Venäjä), Kolokolsik (Venäjä) ja Trojana (Venäjä). Vuonna 21 Rovaniemelle istutettiin norjalaiset lajikkeet Balder, Borgunn, Orion, Stiora ja Varnes. Uusimmilta lajikkeilta voidaan odottaa satoa vasta ensivuonna 211. Vadelman satotasot olivat Rovaniemellä huomattavasti alhaisempia kuin Sotkamossa ja Ruukissa. Rovaniemellä vuoden 28 lajikkeista parhaimmat sadot tuottivat Ville ja Jatsi. Ville- lajike tuotti satoa noin 35 g/m ja Jatsi- lajike vajaat 2 g/m (Kuvio 5). Hehtaarisato oli lajikkeella Ville vajaat 2 kg/ha ja lajikkeella Jatsi vajaat 1 kg/ha (Kuvio 6). Vadelman lajikekoe -8 Rovaniemi 12 g/metri 1 8 6 4 2 Fallgold (2) Heisa (2) Jatsi (2) Jenkka (2) Maurin Makea (2) Muskoka (2) Ottawa (2) Ville (2) 12.8. 19.8. 26.8. 2.9. 9.9. 16.9. Kuvio 5. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
Vadelman lajikekoe -8 Rovaniemi 21 6 5 4 Kg/ha 3 2 1 Fallgold (2) Heisa (2) Jatsi (2) Jenkka (2) Maurin Makea (2) Muskoka (2) Ottawa (2) Ville (2) Kuvio 6. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Hyvien marjojen osuus eri lajikkeiden kokonaissadosta vaihteli välillä 45-68 % (Taulukko 3). Laadultaan parhaimman sadon antoi lajike Ottawa. Lajikkeesta riippuen sadon laatuun vaikuttivat homeisten marjojen osuus ja muut määrittelemättömät vauriot marjoissa. Homeisten marjojen osuus oli Rovaniemellä suurin verrattuna muihin toimipaikkoihin. Eniten harmaahometta oli lajikkeilla Jatsi, Ville ja Heisa. Härmäisten marjojen osuus kokonaissadosta oli enimmillään 3 %. Lajikkeiden marjakoot vaihtelivat välillä 1-2 g. Suurimmat marjat olivat lajikkeilla Fallgold ja Ottawa ja pienimmät lajikkeilla Heisa ja Ville. Taulukko 3. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Rovaniemi Istutus -8 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 45,1,1 54,8 2, 343 Heisa 57,1 14,8 1, 27, 1, 426 Jatsi 51,3 21,3 1,3 26,1 1,5 944 Jenkka 64,8 5,5,3 29,4 1,5 699 Maurin Makea 63,4 2, 3, 31,7 1,9 94 Muskoka 65,2 9,9,7 24,3 1,5 276 Ottawa 68,4 8,2 1,1 22,2 2, 772 Ville 62,5 16,5,5 2,5 1,1 179 Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden ensimmäisen vuoden satotasot jäivät hyvin vaatimattomiksi (Kuviot 7 ja 8). Keskimääräiset sadot olivat suurimmat lajikkeilla Illuzia ja Kolokolsik,
joista Illuzia tuotti satoa noin 1 g/m ja Kolokolsik noin 4 g/m. Huomioon on kuitenkin otettava, että satotaso molemmilla lajikkeilla oli laskettu vain yhdestä koeruudusta. Täysimääräisenä kokeessa mukana olivat Glen Ample ja Fertödi Venusz, joista Glen Ample tuotti noin 4 g/m ja Fertödi Venus alle 1 g/m. Hehtaarisadot vaihtelivat välillä 16-5 kg/ha (Taulukko 4). Vadelman lajikekoe -9 Rovaniemi 21 2 18 16 g/ metri 14 12 1 8 6 Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) Kolokolsik (5) Trojana (5) 4 2 11.8. 18.8. 25.8. 1.9. 8.9. 15.9. Kuvio 7. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m). Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Rovaniemi 21 1 8 Kg/ha 6 4 2 Fertödi Venusz (2) Glen ample (2) Illuzia (5) Kolokolsik (5) Trojana (5) Kuvio 8. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
Hyvien marjojen osuus eri lajikkeiden kokonaissadosta vaihteli välillä 55 86 %. Laadultaan paras lajike oli Fertödi Venusz, mutta sillä satotaso oli myös alhaisin. Uusilla lajikkeilla homeisten marjojen osuus oli vain muutaman prosentin luokkaa. Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden homeensietokyky näyttäisi olleen jonkin verran parempi kuin 28 istutetuilla lajikkeilla. Pienistä satotasoista ja vähäisistä taimimääristä johtuen tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Härmän osuus 29 istutettujen lajikkeiden kokonaissadosta oli hyvin vähäinen. Härmää oli kokonaissadosta kaikilla lajikkeilla alle 1 %. Sadon laatua heikensi eniten muut, määrittelemättömät vauriot marjoissa. Marjakooltaan suurin lajike oli Glen Ample, jolla keskimääräinen marjakoko oli 3,5 g. Kaikki uudet lajikkeet olivat selvästi vanhempia lajikkeita kookkaampia. Taulukko 4. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Rovaniemi Istutus -9 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fertödi Venusz 86, 5,8 8,2 2,6 16 Glen ample 71,9 2,8,1 25,2 3,3 191 Illuzia 54,8 4,4,5 4,2 2,5 491 Kolokolsik 66,5 2,3 31,2 2,2 25 Trojana 81,5 1,6 16,9 2,4 159 Ruukki Vuonna 29 Ruukkiin istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Fertödi Venusz (Unkari) Glen Ample (Skotlanti), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada) ja Ottawa (Kanada). Kaikkia lajikkeita istutettiin täydet neljä koeruutua ja kuusi tainta koeruutua kohden. Lajiketta Ville ei pystytty ottamaan kokeisiin taimien saatavuusongelmien vuoksi. Ruukin satotasot olivat parempia kuin Rovaniemellä, mutta heikompia kuin Sotkamossa. Ruukin kasvustot istutettiin kuitenkin vasta vuotta myöhemmin kuin muilla paikkakunnilla. Satoisimmat lajikkeet olivat Jenkka, Glen Ample ja Maurin Makea (Kuvio 9). Sato rivimetriä kohden oli lajikkeella Jenkka 75 g, lajikkeella Glen Ample 66 g/m ja lajikkeella Maurin Makea 59 g/m. Heikkosatoisimpia olivat lajikkeet Fertödi Venusz ja Fallgold, joilla sato rivimetriä kohden oli noin 25 g. Hehtaarisadoissa laskettuna Jenkka tuotti keskimäärin
38 kg/ha, Glen Ample noin 33 kg/ha ja Maurin Makea n. 3 kg/ha (Kuvio 1 ja Taulukko 5). Fertödi Venusz ja Fallgold jäivät satotasoiltaan alle 13 kg/ha. Vadelman lajikekoe -9 Ruukki 21 12 g/metri 1 8 6 4 2 Fallgold (24) Fertödi Venusz (24) Glen Ample (24) Heisa (24) Jatsi (24) Jenkka (24) Maurin Makea (24) Muskoka (24) Ottawa (24) 27.7. 3.8. 1.8. 17.8. 24.8. 31.8. 7.9. 14.9. 21.9. Kuvio 9. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Ruukissa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Ruukki 21 6 5 Kg/ ha 4 3 2 1 Fallgold (24) Fertödi Venusz (24) Glen Ample (24) Heisa (24) Jatsi (24) Jenkka (24) Maurin Makea (24) Muskoka (24) Ottawa (24) Kuvio 1. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Ruukissa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
Kauppakelpoisen sadon määrä kokonaissadosta vaihteli Ruukissa välillä 42 71 % (Taulukko 5). Homeen osuus sadosta oli 1-4 % eli hieman suurempi kuin Sotkamossa. Homeelle herkin lajike oli Maurin Makea. Härmän osuus satotappioista oli huomattavasti muita paikkakuntia korkeampi. Härmäisten marjojen osuus kokonaissadosta oli enimmillään 1 %. Härmälle arimpia lajikkeita olivat Fertödi Venusz ja Glen Ample. Muut määrittelemättömät vauriot olivat Ruukin vadelmakokeillakin suurin kauppakelpoisen sadon määrää verottava tekijä. Suurimarjaisimmat lajikkeet olivat Glen Ample ja Fertödi Venusz. Pienimmät marjat olivat lajikkeella Heisa. Taulukko 5. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Ruukissa 21. Ruukki istutus -9 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 41,5 1,4 2,5 54,6 1,3 1293 Fertödi Venus 46,2 1,9 1, 41,9 2,9 1216 Glen Ample 65,3 1,7 8, 25, 3,6 339 Heisa 71,3 2,1 2,1 24,5 1,1 246 Jatsi 67,9 3,3 2,2 26,6 1,6 2573 Jenkka 62,8 2,2 5,2 29,8 1,9 3757 Maurin Makea 56,9 4,2 3,6 35,3 2,5 2949 Muskoka 6,5 1,9 1,3 36,3 1,5 2871 Ottawa 7,1,9 2,6 26,4 2,5 1671 Yhteenveto vadelman lajikekokeista 21 Tavanomaiseen tai hyvään satotasoon Sotkamossa pääsivät lajikkeet Jenkka, Ottawa, Glen Ample, Kolokolsik ja Muskoka. Jenkka- lajikkeen satotaso oli lähes 5 kg/ha. Ottawa- ja Glen Ample- lajikkeiden satotasot olivat keskimäärin yli 4 kg/ha ja Kolokolsikja Muskoka- lajikkeiden noin 4 kg/ha. Lajikkeet Ville ja Heisa tuottivat myös melko hyvää satoa Sotkamossa, mutta marjakoko oli molemmilla kokeen pienimpiä. Lajikkeet Glen Ample ja Kolokolsik yllättivät nopealla sadontuotollaan, sillä vuosi 21 oli niille vasta ensimmäinen istutusvuoden jälkeinen kesä. Lajikkeet Jenkka, Ottawa ja Muskoka oli istutettu jo vuonna 28. Talvenkestävyydeltään Sotkamon paras lajike oli Glen Ample, joka selvisi
talvesta ilman vaurioita (Taulukko 6). Lähes yhtä hyvin talvehtivat myös lajikkeet Ville ja Jenkka, joilla talvivauriot jäivät hyvin vähäisiksi. Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden joukossa oli myös talvenkestävyydeltään hyviä lajikkeita, jotka eivät vielä vuonna 21 olleet päässeet kunnolla sadontuottoikään. Ruukissa satotasot jäivät Sotkamoa alhaisemmiksi, mutta olivat Rovaniemen satomääriä paremmat. Satoisimmat lajikkeet Ruukissa olivat Jenkka ja Glen Ample, joista vain Jenkka pääsi lähelle tavanomaista satotasoa. Jenkka- lajike tuotti satoa 38 kg/ha ja Glen Ample- lajike 33 kg/ha. Talvenkestävyydeltään parhaimmaksi osoittautui myös Ruukissa Glen Ample, joka selvisi talvesta 29 21 lähes vaurioitta. Muilla lajikkeilla talvivaurioita oli selvästi enemmän kuin Sotkamossa. Satoisimmalla Jenkka- lajikkeella talvehtiminen oli Ruukissa keskivertoa huonompi. Rovaniemellä kaikkien lajikkeiden satotasot jäivät heikoiksi, eivätkä olleet enää taloudellisesti kannattavalla tasolla. Parhaimman sadon tuotti pienimarjainen Ville, jolla satotaso jäi 17 kg/ha. Muilla lajikkeilla satotasot jäivät alle 1 kg/ha. Rovaniemellä kaikki vadelmalajikkeet kärsivät mittavia talvivaurioita ja olivat kitukasvuisia verrattuna Ruukin ja Sotkamon kasvustoihin. Talvenkestävyydeltään paras lajike Rovaniemellä oli Ville. Sotkamossa ja Ruukissa hyvin talvehtinut Glen Ample ei enää Rovaniemen korkeudella ollut yhtä kestävä kuin eteläisemmissä oloissa. Glen Ample ja venäläiset Kolokolsik ja Illuzia olivat kuitenkin ainoita lajikkeita, jotka välttyivät taimikuolemilta talven 29-21 aikana. Uusien vadelmalajikkeiden marjat olivat, Glen Ample- lajiketta lukuun ottamatta, muodoltaan pitkulaisempia kuin vanhoilla lajikkeilla. Glen Ample- lajikkeen marjat erottautuivat selvästi pyöreinä uusien lajikkeiden joukosta. Vuonna 29 istutetuilla, uusilla lajikkeilla marjakoko oli myös selvästi suurempi kuin vuonna 28 istutetuilla lajikkeilla. Lajikekokeen suurimmat marjat olivat Glen Ample- lajikkeella. Marjakoko vaihteli paikkakunnasta riippuen, mutta alimmillaankin Glen Ample- lajikkeen marjakoko oli yli 3 g. Suurikokoisia lajikkeita olivat myös mm. Borgunn, K93-11, Fertödi Venusz ja Illuzia. Marjojen makuarvioita ei vuonna 21 tehty. Uusista lajikkeista kiinnostavia olivat Glen Ample- ja Kolokolsik- lajikkeiden lisäksi myös norjalainen Borgunn, kanadalainen K93-11 ja venäläinen Illuzia. Borgunn, K93-11 ja Illuzia osoittautuivat Sotkamossa erittäin satoisiksi ja myös kohtalaisen talvenkestäviksi. Vähäisistä taimimääristä johtuen näistä lajikkeista ei kuitenkaan voitu tehdä luotettavia päätelmiä.
Liitteet Taulukko 6. Vadelman lajikekokeiden talvehtimistulokset Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 21. Talvehtimisasteikko: = kuollut, 1 = yli 5 % vaurioita, 2 = alle 5 % vaurioita ja 3 = ei vaurioita. Suluissa kuolleiden taimien määrä. Kunto -3 lajike Sotkamo Ruukki Rovaniemi Borgunn 2,6 - - Fallgold 1,8 2,,9 (2) Fertödi Venusz 2,1 1,9 1, (3) Glen Ample 3, 2,9 1,4 Heisa 2,4 2,2 1,6 (3) Illuzia 2, - 1,6 Jatsi 1,3 (2) 1,9 1,5 (2) Jenkka 2,7 1,8 1,4 (3) K93-11 2,6 - - Kolokolsik 2,1-1,5 Kredo 3, - - Maurin Makea 1,9 1,5 (1),7 (7) Meteor 3, - Muskoka 2,6 2, 1,4 (5) Ottawa 2,6 2,3 1,3 (2) Polka 2,2 - - Trojana 2, -,8 (1) Ville 2,8-1,8 (1)