Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Transkriptio

1 Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Lajikekokeiden taustaa MTT on testannut vadelmalajikkeita Pohjois-Suomessa Sotkamossa ja Rovaniemellä vuodesta 2008 alkaen sekä Ruukissa vuodesta 2009 alkaen. Mukana on ollut yhteensä 24 lajiketta, joista osa on ollut varsinaisina koeruutuina ja osa yksittäisinä havaintoruutuina. Rovaniemellä talvivaurioita esiintyi vadelmilla niin paljon, että lajikekokeet lopetettiin jo vuonna Vadelman lajikekokeet olivat osa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen ja Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2- hankkeita, joita rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Vadelman taimia lajikekokeisiin lahjoittivat Puutarha Tahvoset, Johannes Öydvin (Norja) ja Marja-Suomen Taimituotanto. Koepaikoista Sotkamo on pohjoista Järvi-Suomea, runsasluminen, sekä talvehtimisen kannalta helppo. Ruukki on vähälumista pohjoista rannikkoseutua, missä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin Sotkamossa. Rovaniemellä Apukka on etelälappilaisittainkin karu kasvupaikka ja siellä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin muilla samalla korkeudella olevilla alueilla. Taimet istutettiin mustaan muoviin 50 cm taimivälillä ja 2 m rivivälillä. MTT:n lajikekokeissa käytetty istutustiheys oli tavallista käytäntöä noin puolet tiheämpi. Kokeissa käytettiin tihkukastelua ja kastelulannoitusta suositusten mukaisilla lannoitustasoilla. Hometta ja tuhoeläimiä torjuttiin kemiallisesti. Vadelmien tuentana käytettiin päällekkäistä parilankatuentaa. Satoversot leikattiin n cm:n poimintakorkeuteen keväällä ja samalla satoversot harvennettiin jättäen parhaista satoversoista 6-8 kappaletta yhtä istutusaukkoa kohden. Tulokset on laskettu istutustiheydellä 2 istutettua tainta/rivimetri ja 5000 rivimetriä/ha.

2 Kuva 1. Vadelman lajikekoe, Ruukki 2011 (Kati Hoppula) Talvehtiminen ratkaisee menestymisen Puutarhavadelma on haastava viljelykasvi pohjoisessa. Vaihtelevat talvet aiheuttavat aina riskin vadelmien talvehtimiselle. Täysin talvenkestävää lajiketta Pohjois-Suomeen ei ole vielä löytynyt. Jonkin verran talvivaurioita ja satovaihtelua ilmenee aina myös kestävimmillä lajikkeilla. Kestävät lajikkeet kuitenkin uusiutuvat paremmin kuin heikot. Vuodet olivat vadelmien kannalta suotuisia ja useat lajikkeet tuottivat huippusatoja Sotkamossa ja Ruukissa. Vuosi 2012 oli Ruukissa kuitenkin vaikeampi ja vadelmalajikkeiden satotasot laskivat alle puoleen edellisvuodesta. Poikkeuksen tekivät vain uudet, vuonna 2010 istutetut, norjalaiset lajikkeet, jotka paransivat satotulostaan. Sotkamossa satotaso laski selvästi vain Glen Ample-lajikkeella. Vanhat lajikkeet varmimpia Vanhoista lajikkeista Ottawa, Jenkka, Maurin makea ja Muskoka tuottivat varmimmin satoa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Muskoka oli satoisampi Ruukissa ja Ottawa Sotkamossa. Jenkka oli hieman satoisampi kuin Maurin makea, mutta maultaan huomattavasti happamampi. Maurin makea oli nimensä veroisesti makea ja suurimarjainen lajike.

3 Kuva 2. Maurin makean satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula) Skotlantilainen Glen Ample ja unkarilainen Vertödi venusz olivat mukana kokeissa molemmilla paikkakunnilla ja venäläinen Kolokolsik vain Sotkamossa. Lajikkeet talvehtivat ensimmäiset kolme vuotta hyvin ja tuottivat myös runsaasti satoa. Glen Ample oli alusta pitäen satoisin lajike. Vuonna 2012 Glen Ample- ja Vertödi venusz-lajikkeiden satotasot kuitenkin romahtivat Ruukissa. Sotkamossa Glen Ample, Kolokolsik ja Vertödi venusz kykenivät talvivauriosta huolimatta vielä hyvään satoon. Kuva 3. Lajikekokeen satoa, Sotkamo 2011 (Kati Hoppula)

4 Norjalaiset lupaavia Lupaavimmat uutuudet ovat tällä hetkellä norjalaiset Stiora, Borgunn ja Orion, jotka tuottivat Sotkamossa erittäin hyvän sadon vuonna 2012 ja lupaavan sadon Ruukissa. Uusien lajikkeiden satokehitys on ollut Ruukissa kuitenkin hitaampaa kuin Sotkamossa. Norjalaisten lajikkeiden todellinen kestävyys ja satoisuus näkyvät vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen. Norjalaiset lajikkeet Stiora, Borgunn, Orion, Balder ja keltainen Varnes ovat vielä tuntemattomia lajikkeita Suomessa. Suurimarjaisia ja satoisimpia olivat Stiora ja Borgunn. Orion tuotti myös hyvän sadon, mutta oli maultaan edellisiä miedompi. Balder oli sadoltaan keskinkertainen, väritykseltään hyvin tumma ja maultaan melko hapan. Varnes oli oranssinkeltainen, makea ja marjakooltaan keskinkertainen, mutta tuotti melko vaatimattoman sadon. Varnes oli talvenkestävyydeltään kuitenkin parempi kuin keltainen vadelma Fallgold. Kuva 4. Lajikekokeen satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula) Äkämäpunkki kiusana Äkämäpunkki aiheutti eniten oireita lajikkeille Glen Ample, Vertödi venusz, Heisa ja Ville. Jonkin verran oireita oli myös Stiora- ja Balder-lajikkeilla. Melko vähän oireita oli lajikkeilla Borgunn ja Orion. Muissa lajikkeissa ei ollut äkämäpunkin oireita nähtävissä.

5 Rovaniemellä tiivistyminen ongelmana Rovaniemellä satoisin vadelmalajike vuonna 2010 oli pienimarjainen Ville, joka tuotti noin 1700 kg/ha. Muiden lajikkeiden satotulokset jäivät tätä heikommiksi. Uusimmista lajikkeista ei Rovaniemellä ehditty saada tarpeeksi kokemusta, jotta niiden kestävyyttä voitaisiin varmasti arvioida. Rovaniemellä kasvupaikan tiivistyminen lajikekokeiden alueella ja veden seisominen juuristossa keväällä, heikensi kuitenkin todennäköisesti lajikkeiden talvehtimista ja johti siten niiden heikkoon menestymiseen. Vadelman viljelymenetelmäkokeissa, lajikekokeiden välittömässä läheisyydessä, Jatsi, Ottawa, Jenkka, Ville, Heisa ja Muskoka tuottivat huomattavasti paremman sadon kuin lajikekokeissa. Tämä antaa viitteitä, että huonot satotulokset lajikekokeissa eivät johtuneet ainoastaan lajikkeiden heikosta kestävyydestä. Myyräkannan raju runsastuminen Rovaniemellä vuosina aiheutti myös ongelmia vadelmakokeilla. Sotkamo kg/ha Kuvio 1. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Sotkamossa vuosina

6 Taulukko 1. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Sotkamossa vuosina Sotkamo Lajike g/marja g/m kg/ha g/marja g/m Kg/ha g/marja g/m kg/ha Stiora 4,0 2,0 10 4, , Glen Ample 3, , , Borgunn 2,9 16,7 83 3, , Orion 2,1 49, , , Kolokolsik 2, , , Fertödi Venusz 3, , , Ottawa 2, , , Jenkka 1, , , Balder 1,4 1,9 9 2, , Maurin Makea 2, , , Ville 1, , , Heisa 1, , , Jatsi 1, , , Varnes , , Muskoka 1, , , Fallgold 1, , , Taulukko 2. Havaintoruutulajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Sotkamossa vuosina Lajike g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Polka 3, , , Meteor 2, , , Kredo 2, , , Illuzia 2, , , K , , , Trojana 2, , , Max , Karl ,

7 25000 Ruukki kg/ha Kuvio 2. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Ruukissa vuosina Taulukko 3. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Ruukissa vuosina Ruukki Lajike g/marja g/m Kg/ha g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Muskoka 1, , , Jenkka 1, , , Maurin Makea 2, , , Ottawa 2, , , Jatsi 1, , , Glen Ample 3, , , Heisa 1, , , Borgunn 1, , , Stiora , , Fallgold 1, , , Orion 3, , Balder 3, , , Fertödi Venusz 2, , , Varnes , ,

8 5000 Rovaniemi 4000 kg/ha Kuvio 3. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Rovaniemellä vuosina Taulukko 4. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Lajike g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Ville , Jatsi , Ottawa , Jenkka , Heisa , Fallgold , Muskoka , Maurin Makea ,