Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Transkriptio

1 Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna 2008 ja Ruukkiin Kokeissa on Sotkamossa ja Rovaniemellä kahdeksan eri vadelmalajiketta ja Ruukissa seitsemän lajiketta. Lajikkeet on istutettu 1) kausihuoneeseen, mansikkamuovilla katettuun penkkiin, jossa on kastelu tihkuletkujen avulla 2) avomaalle mansikkamuovitettuun penkkiin, jossa on kastelu tihkuletkuilla tai 3) avomaalle ilman katemuoveja ja ilman kastelua. Kokeessa käytetyt lajikkeet ovat: Fallgold (keltainen vadelma), Heisa, Jatsi, Jenkka, Maurin Makea, Muskoka, Ottawa ja Ville (puuttuu Ruukista). Taimet kokeeseen toimitti Puutarha Tahvoset. Kuva 1. Vadelman tehotuotantokoe kausihuone ja avomaa, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Kasvukauden aikana kemiallista homeentorjuntaa ei käytetty kausihuoneessa eikä avomaaverranteilla. Härmäntorjuntaan ei varsinaisesti käytetty kemiallisia aineita, mutta vihannespunkkia vastaan ruiskutetun Karbon Kick Booster valmisteen tiedetään vähentävän jossain määrin myös härmäsientä. Vihannespunkkien vähentämiseksi kaikki vadelmakasvustot käsiteltiin Sotkamossa ja Ruukissa Nissorun valmisteella keväällä ja Karbon Kick Booster valmisteella syksyllä. Sotkamon ja Ruukin lisäksi Karbon Kick Booster ruiskutettiin myös Rovaniemellä. Nissorun käsittelyä ei tarvittu Rovaniemellä, sillä vihannes-

2 punkkeja ei ollut keväällä havaittavissa. Kesällä vihannespunkkikantaa yritettiin pitää kurissa levittämällä Sotkamossa ja Ruukissa kausihuoneisiin ansaripetopunkkeja ja avomaaverranteille ripsiäispetopunkkeja. Rovaniemellä biologista torjuntaa ei tarvittu. Kausihuone lisäsi keskimäärin kaikilla lajikkeilla ja paikkakunnilla vadelman satoa avomaaverranteeseen nähden (Kuvio 1). Sotkamossa kausihuoneen antama sadonlisäys oli suurin ja Rovaniemellä pienin (Taulukko 1). Ruukissa kausihuone lisäsi satomääriä kaikilla lajikkeilla, mutta erotus kausihuoneen ja avomaaverranteen välillä oli jo selvästi pienempi kuin Sotkamossa. Kausihuoneen aikaistava vaikutus oli keskimäärin Sotkamossa 3 vuorokautta ja Rovaniemellä 14 vuorokautta. Ruukissa kausihuonevadelma valmistui keskimäärin 3 vuorokautta myöhemmin avomaaverranteeseen nähden. Sadon myöhästymiseen Ruukissa saattoi vaikuttaa erittäin runsas härmän esiintyminen kasvustossa edellisenä syksynä, sekä mahdolliset talvivauriot. Vadelman tehotuotanto g/m Rovaniemi 1 Ruukki 1 Sotkamo 1 Rovaniemi 2 Ruukki 2 Sotkamo 2 Rovaniemi 3 Ruukki 3 Sotkamo Kuvio 1. Vadelman satomäärä g/ rivimetri käsittelyittäin kaikkien lajikkeiden keskiarvona laskettuna. 1 = Kausihuone, mansikkamuovi ja tihkukastelu, 2 = avomaaverranne, mansikkamuovi ja tihkukastelu ja 3 = kontrolli, avomaa, ei muoveja eikä kastelua Sotkamossa kausihuoneen ja avomaaverranteen välinen sadonlisäys oli suurin lajikkeilla Muskoka ja Heisa. Kokonaissadoltaan parhaat kausihuoneessa olivat kuitenkin Jenkka ja

3 Muskoka. Ruukissa kausihuonevadelman sato lisääntyi muita lajikkeita enemmän lajikkeilla Muskoka ja Maurin Makea, jotka olivat samalla myös kausihuoneen satoisimmat lajikkeet. Rovaniemellä suurimman hyödyn kausihuoneesta saivat lajikkeet Ville ja Ottawa, jotka olivat myös kokonaissadoltaan parhaimmat (Taulukko 2). Lajikkeiden Jatsi ja Muskoka sato puolestaan pieneni kausihuoneessa avomaaverranteeseen nähden. Taulukko 1. Vadelman sato (Kg/ha) eri käsittelyissä Sotkamossa ja Ruukissa. Käs 1 = kausihuone, Käs 2 = avomaaverranne ja Käs 3 = kontrolli, avomaa, ei muovia eikä kastelua. Sotkamo Kg/ha Ruukki Kg/ha Lajike Käs 1 Käs 2 Käs 3 Käs 1 Käs 2 Käs 3 Fallgold Heisa Jatsi Jenkka Mmakea Muskoka Ottawa Ville Taulukko 2. Vadelman sato (Kg/ha) eri käsittelyissä Rovaniemellä. Käs 1 = kausihuone, Käs 2 = avomaaverranne ja Käs 3 = kontrolli, avomaa, ei muovia eikä kastelua. Rovaniemi Kg/ha Lajike Käs 1 Käs 2 Käs 3 Fallgold Heisa Jatsi Jenkka Mmakea Muskoka Ottawa Ville

4 Muovikate ja kastelu lisäsivät avomaalla vadelman satoa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lajikkeiden välillä oli suurtakin vaihtelua käsittelyjen välillä. Sotkamossa suurimman hyödyn muovikatteesta ja kastelusta saivat lajikkeet Jenkka, Ville ja Fallgold. Ruukissa muovista ja kastelusta hyötyivät eniten Maurin Makea ja Jenkka, mutta Jatsin satotaso pieneni kontrolliin nähden. Rovaniemellä Muskoka, Jenkka ja Ottawa hyötyivät eniten muovikatteesta ja kastelusta, mutta lajikkeella Ville muovikate ja kastelu vähensivät satoa. Hyvien marjojen osuus poimittavasta sadosta oli keskimäärin parempi kausihuoneessa kuin avomaaverranteilla (Taulukko 3). Kausihuone vähensi homeisten marjojen osuutta sadosta, mutta myös muovikatteella ja tihkukastelulla oli hometta vähentävä vaikutus. Kausihuoneen merkittävin vaikutus sadon laadun paranemiseen oli määrittelemättömien vioitusten väheneminen sadosta. Tähän ryhmään lajiteltiin poiminnan yhteydessä muut kuin homeiset tai härmäiset vadelmat mm. hyönteisten ja sateen pilaamat marjat. Kausihuone paransi tässä tapauksessa selvästi poimittavan marjan laatua. Kausihuonevadelmalla oli härmäoireita jonkin verran ensimmäisenä kasvatusvuonna Sotkamossa Härmäiset oksat poistettiin samana kesänä 2009 ja vuonna 2010 härmä pysyi kurissa huolellisella kausihuoneen tuuletuksella. Ruukissa härmä yltyi kuitenkin kesällä 2009 ongelmaksi asti ja alkoi jo tyrehdyttää versojen kasvua. Kesällä 2010 härmää yritettiin pitää Ruukissa loitolla myös runsaammalla tuuletuksella, mutta oireita ilmeni kuitenkin jonkin verran. Härmäsienen merkittävä lisääntyminen vadelman lehdillä näkyi myös lisääntyneenä härmäisten marjojen määränä Ruukissa. Rovaniemellä härmäongelmia ei ilmennyt kausihuoneessa suhteellisesti enempää kuin avomaallakaan. Vihannespunkki viihtyi erittäin hyvin kausihuoneessa ja sen runsastunutta kantaa jouduttiin torjumaan Sotkamossa ja Ruukissa useaan otteeseen kesän ja syksyn ruiskutuksilla ja kesän mittaan biologisella torjunnalla. Rovaniemellä vihannespunkkeja oli havaittavissa kausihuonevadelmilla syksyllä 2010, mutta ei vielä kovin runsaita määriä. Vaikka vihannespunkkeja oli hyvinkin runsaasti kausihuonevadelmilla, niiden ei havaittu suoranaisesti vaikuttavan marjan laatuun ja satotasoon. Lehtien voimakas vioitus vaikuttaa kuitenkin kasvien elinvoimaan ja talvehtimiskykyyn, jota kautta myös välillisesti satotasoon. Vihannespunkkikannan säätelyyn tulisi siis härmäsienen ohella kiinnittää erityishuomiota kausihuoneviljelyssä.

5 Taulukko 3. Vadelman keskimääräinen sato (Kg/ha) ja sadon laatujakauma prosentteina (%) eri käsittelyjen välillä. Käsittely Sijainti Hyvä % Home % Härmä % Muu% Kg/ha 1 Sotkamo 97,2 0,6 0 2, Sotkamo 67,2 1,2 0 31, Sotkamo 67,3 2,4 0 30, Ruukki 82,7 1,6 4,0 11, Ruukki 49,5 3,2 3,1 44, Ruukki 45,8 5,7 1,5 47, Rovaniemi 87,7 3,5 0,6 8, Rovaniemi 57,6 4,0 0,2 38, Rovaniemi 59,0 5,5 0,9 34,7 1487